Vosinko saada vastauksen?

Olet varmaankin seonnut noista uskovaisuus hömpötyksistä.Hae apua uskontojen uhrit ry olisi varmasti valmis auttamaan, kun on jo elämän halukin mennyt.

Jää Jumalan armon varaan. Sinä saat olla vain, eikä tarvitse pingoitella turhaan. Kiltteys ei ole asia, jota Jumala kaipaa, vaan Hän tahtoo prinssejä ja prinsessoja, jotka tietävät olevansa Isän lapsia. On oikein pyytää anteeksi ja antaa anteeksi, mutta älä mene näitten asioitten kanssa lain alle.

Jokaisen elämää koetellaan ja kukaan ei pääse siitä kivuitta läpi menemään. En tiedä, millaisia sinun koettelemukset ovat, mutta kerrot, että "Tuntuu välissä et en jaksa elää enään." Oletko masentunut? Jokainen kokee masennusta silloin tällöin, mutta jos siitä on tullut elämänkumppani, asialle kannattaa tehdä jotain. Se, että uskoo, ei estä käyttämästä mielenterveyspalveluja. Sellainen varmaan löytyy paikkakunnaltasi. Voit kertoa terapeutille uskovasi Jumalaan, hän kyllä ottaa sen huomioon keskusteluissa. Joskus riittää pelkät keskustelut, esim. lääkitystä ei välttämättä tarvita.

Miksi kehotan näin? Meille jää joskus vanhat painolastit roikkumaan (kokemukset, traumat) tai väärät tavat toimia erilaisissa tilanteissa ja nämä olisi hyvä tuoda päivänvaloon. Toki uskova ja koulutettu henkilö voi antaa sielunhoitoa, joka olisi pitkäkestoista, se olisi ihanteellinen ratkaisu.

Et kuulu mihinkään srk:n? Mitä sinä etsit? Täydellistä srk? Sitä ei olekaan. Valitse paras niistä, joita kohtuu matkan sisältä löytyy. Srk-yhteys on tärkeä kasvun takaamiseksi.

Raamattu opettaa (johon yhdyn kokemuksen rintaäänellä), että ahdistukset ja kärsimykset vievät kohti kärsivällisyyttä ja kestävyyttä, kuten Room. 5;3 "Me riemuitsemme jopa ahdingosta, sillä tiedämme, että ahdinko saa aikaan kestävyyttä,"

Ei elämä ole ruusuilla tanssimista, se on ruusupensaassa konttaamista! Ålå luovu uskostasi, vaan pysy siinä sinnikkäästi ja etsi uskovien yhteyttä!

2.tim.2:1
Se että meillä on Jumala-suhde ei pelasta meitä elämästä vaan iankaikkisesta kuolemasta.

Et maininnut sanaa Jeesus tekstissäsi. Vaikka oletkin käynyt helluntalaisissa kokouksissa se ei pelasta tiedäthän, että vain Jeesuksen veren kautta sinulla on tie iankaikkiseen elämään ja se tie on henkilökohtainen. Kirkkoon kuuluminen ei vie iankaikkiseen elämään ei myöskään kirkosta eroaminen, vain Jeesus.
PyhänHengen kosketus ei vie iankaikkiseen elämään, vain Kristus. Hyvät teot, ihmismielessä mitattu hyvä ihmisyys ei vie iankaikkiseen elämään, vain Herramme Jeesuksen Armo.

Uskonto ja Usko eroavat siinä, että Usko vie iankaikkiseen elämään.

Usko Jeesukseen on enemmän kuin mielipiteet maan se on enemmän kuin osaamme me ajatellakaan, se on rakkaudella ojennettu käsi Jumalan johon tarttumalla elää uskallan. (eräs hengellinen laulu)

Sivumennen sanoen minun elämäni ruusuilla tanssimistako juu kyllä jalkapohjani ovat täynnä piikkejä :-)

Ei sinulle voi kovin kummoista vastausta antaa.

Olet eronnut kirkosta. - Mutta mitä sitten? Monet ovat, eivätkä ole uskossa siltikään.

Olet käynyt hellareissa. - Mutta se ei riitä pelastamaan sinua.

Pyhän Hengen sanot saaneesi. - Mutta se ei ole olotila. Pyhä Henki annetaan opettajaksi, puolustajaksi uskovalle, ja tietysti voimaksi Herran antamaan lähetystehtävään. Pyhän Hengen tehtävä on kirkastaa Jeshua Messias, Hänet joka on ainoa toivo pelastuksestamme, mitä meillä on. Mutta Hänestä et mainitse sanallakaan.

Hyvät tekosi eivät ole pääsylippu taivaaseen, jos sitä ajattelet. Kun luet Luukas 6:n, ja alat tavailla siitä eteenpäin, jossa käsketään rakastaa vihollisia tekemällä heille hyvää ja antaa jokaiselle anovalle, toivomatta mitään takaisin, niin oivallat, että sillä tiellä et kovin kummoista vanhurskauden mittaria saavuta. Itse asiassa se kaikki on vain saastaa Herran edessä.. siis ne omat yritykset.

Pyhän Hengen tehtävä on myös opettaa sinulle, miksi kärsit.. ja toisaalta se, että kärsimyksessäsi ei ole mitään ihmeellistä. Ainoa, joiden kärsimyksessä on jotakin ihmeellistä, on Herra Jeshua itse ja marttyyrit. He eivät kärsi omien syntiensä, mutkittelujensa, eksymistensä, puolisydämmisyytensä, epäuskonsa ym. tai sairauksiensa tähden, vaan Jeshua kärsi meidän syntiemme tähden ja marttyyrit samoin Kristus-ruumiin tähden.

Olen samanikäinen kuin sinä ja minunkaan elämäni ei ole ollut helppoa, mutta mitä sitten? Vaikka olisin jo 50, niin elämä jatkuu ja sitä eletään Herran voimassa eteenpäin. Ajoittain ei tahdo ilonsävel nousta kirkkaana, mutta asenteen korjaantuessa, löytyy äänenkin kauneus.

Kallion on oltava Jeshua. Silloin hiffaa, että sama vaikka täällä seisoisi loppuelämänsä päällään, kirkkauden koittaessa se on historiaa. Ikuisesti. Tarkista perustus kuntoon.

-sinunkin elämääsi, jätä koko elämäsi kaikkineen Jeesuksen käsiin niin tulet huomaamaan siunauksen elämässäsi,tunnusta myös rohkeasti antaneesi elämäsi Jeesukselle,ympäristössäsi oleville,ihmisille,-rukoile tähän johdatusta jne..
-Jeesuksen nimen tunnustaminen tuo voiman elämääsi kun siis et häpeä tunnustaa Jeesusta, ihmisten, edessä !
-meidän ei tarvitse uskovina ponnistella ja pinnistellä sekä olla hyviä itsessämme ja kerätä ikäänkuin pisteitä..riittää kun olemme antaneet elämämme Jeesuksen käsiin ja johtoon,Hän vie eteenpäin..
-käy kokouksissa ja etenkin rukouskokouksissa etsi luotettava sielunhoitaja jonka kanssa saat purkaa koko syntisäkkisi,Jeesukselle..ei kannata jättää, mitään pimentoon !
-lue Raamattua mahdollisimman paljon ja rukoile kotonasi jne..
-kyllä Herra on voimallinen viemään eteenpäin sinuakin taivastiellä, jätä se Hänen huolekseen..
-ole kuitenkin itsekkin aktiivinen !
-kirkosta eroaminen on sinänsä ihan hyvä asia koska siihen kuuluminen on aivan turhaa,-noihin mainitsemiisi asioihin se ei kuitenkaan paljon vaikuta..
-jokaisen elämässä on koetuksia ja kärsimyksiä sekä vanhanaikaiseen evankeliumin mukaan uskovan elämään kuuluu myöskin Risti..joskus sen kantaminen ei ole kovin kevyttä !
-me joudumme monesti taistelun ahjoihin ja savenvalajan pöydälle, käsittelyyn joka ei meitä, miellytä!
-kuitenkin Herrassa voimme voittaa kaikki vastukset jotka tiellemme,-kasaantuvat jne !
-Siunausta matkallasi taivastielle ja tiellä !

Ymmärsin kirjoituksestasi, että tarkoitat sitä ettet ymmärrä jatkuvia koetuksia elämässäsi siksi että olet yrittänyt elää ja olla niin hyvä ihminen kuin se sinulle on mahdollista. Moni uskova miettiin samaa vaikeuksia kohdatessaan. Jumalan suunnitelmat meidän elämässämme ovat monesti mysteeri. Itse uskon, että meille opetetaan ahdistusten kautta jotain sellaista jota myöhemmin elämässämme tarvitselle, mutta jota emme vielä voi käsittää. Herra meitä myöskin puhdistaa ja karsii, että voisimme tuottaa Hänen tahtonsa mukaista hedelmää. Sanon kuitenkin, että olet Jumalan kämmenellä kaikkina pahimpinakin koettelemustesi hetkinä ja Sana sanoo, ettei meitä koetella yli voimiemme. Jotenkin mieleeni nouseeni sanat jotka olen omien koetusteni hetkellä saanut: "Herra, teidän Jumalanne, ainoastaan koettelee teitä tietääksensä, rakastatteko Herraa, teidän Jumalaanne, kaikesta sydämestänne ja kaikesta sielustanne". 5. Moos.13:3
Siunausta vaikeuksiesi keskelle.