Entäs talvisodassa? Mistä sotilaspiiristä 12 D perustettiin? Kuka komensi divisioonaa jatkosodassa ja mitä joukko-osastoja siihen kuului? Mistä tuli divisioonan käyttämä V-tunnus - armeijakunnastako?
Mihin armeijakuntaan kuului
12 D jatkosodassa?
47
15546
Vastaukset
- Suomen IV AK:an
12. Divisioona perustettiin pääosin Savonlinnan, Sortavalan ja Joensuun sotilaspiireissä lokakuussa 1939.
Talvisodassa 12. divisioona liitettiin Suomen IV Armeijakuntaan. Divisioonan komentajana oli ensin eversti L.Tiainen 2. helmikuuta 1940 asti, jonka jälkeen komentajana toimi eversti A.Svensson sodan loppuun.
Divisioonan yksiköitä Talvisodassa olivat:
- Jalkaväkirykmentti 36 eli JR 36 perustettiin Joensuun sotilaspiirin toimesta Joensuussa 9.-11.10.1939 välisenä aikana.
- Jalkaväkirykmentti 35 eli JR 35 perustettiin Savonlinnan sotilaspiirin toimesta Savonlinnassa 9.-11.10.1939 välisenä aikana.
- Jalkaväkirykmentti 34 eli JR 34 perustettiin 9.-11.10.1939 välisenä aikana Sortavan sotilaspiirin toimesta Sortavalan - Jaakkiman alueella.
- Kenttätykistörykmentti 12 eli KTR 12
- Kevyt Osasto 12 eli Kev.Os. 12
- 24.Pioneerikomppania eli 24.Pion.K
- 23.Pioneerikomppanian eli 23.Pion.K perustettiin Savonlinnassa, joskin yksikön henkilökunta oli pääosin Heinävedeltä ja Varkaudesta. 23.Pion.K:n päällikkönä toimi kapteeni J.J.Saaristo
- 12.Viestikomppania eli 12.VK
- 12.Linjanrakennuskomppania eli 12.LRak.K
17. tammikuuta 1940 12. Divisioona aloittaa hyökkäyksensä Uomaan suunnalla.
Divisioonan kuuluisin taistelu:
Kollaa kesti. Viimeinen, neljän divisioonan suurhyökkäys alkoi 2. maaliskuuta 1940. Vastassa oli eversti Svenssonin komentama uupunut 12. Divisioona.
http://www.veteraanienperinto.fi/suomi/Kertomukset/sotilas/sotilas/talvisota/sankariluutnantti.htm
Kollaanjoen taistelut Laatokan Karjalassa helmikuun lopusta sodan päättymiseen asti. Neuvostojoukot aloittavat alueella uuden suurhyökkäyksen suomalaisia joukkoja vastaan 2. maaliskuuta 4 divisioonan voimin.
Suomalaisten onnistuu pysäyttää ylivoimaiset vihollisjoukot ja alkaa erittäin uuvuttava asemasota sodan loppuun asti 13.3.1940.
Rintama n. 22.2.1940 saakka
--"-- leven. --"-- jälkeen
Suom. reservinä olleitten voimien käyttösuunnat
Venäl. etenemissuuntia = Movement directions of Soviets
Kartta http://www.sodatkuvina.cjb.net/images/Talvisota/Kartat/4003Kollaa.jpg- vastauksesta
talvisodan osalta. Mitenkäs jatkosota? Ilmeisesti siinäkin taisteli 12 D. Miltä alueelta divisioona silloin perustettiin, mihin armeijakuntaan se kuului ja kuka sitä komensi. Mitkä joukko-osastot siihen kuuluivat ja mihin taisteluihin se osallistui? Ainakin kannaksen ratkaisutaisteluissa se oli mukana. Missä muissa taisteluissa? Tiedätkö mistä tulee divisioonan V-tunnus?
- kertoo tuonkin
vastauksesta kirjoitti:
talvisodan osalta. Mitenkäs jatkosota? Ilmeisesti siinäkin taisteli 12 D. Miltä alueelta divisioona silloin perustettiin, mihin armeijakuntaan se kuului ja kuka sitä komensi. Mitkä joukko-osastot siihen kuuluivat ja mihin taisteluihin se osallistui? Ainakin kannaksen ratkaisutaisteluissa se oli mukana. Missä muissa taisteluissa? Tiedätkö mistä tulee divisioonan V-tunnus?
Tarmo Metsälän kirja, Isänmaan puolesta,
Tämä kirja on hyvä lähdeteos selviteltäessä yhtymien kokoonpanoja ja taistelupaikkoja.
Siitä löytyy kaikkien divisioonien ja yhtymien sotatiet, karttakuvin esitettynä, ja kokoonpanot aina erillisiä pataljoonia myöten.
Se on erinomainen lähde- aputeos kaikille sotahistorian setvijöille. - 12.Div.
Isäni taisteli 12. Divisioonassa talvisodan JR 36:ssa. Tilasin joskus kantakortin ja siellä mainittiin myös taistelupaikat.
Jatkosodassa hän palveli JR 51:ssä. Aunuksessa ja Syvärillä sekä sodan loppuvaiheessa Kannaksella Talin ja Juustilan suunnilla. Hän sai siirron huhtikuussa 1944 JR 30:een.
Isäni taisi olla "pitkän linjan monitoimimies" Talvisodassa hän oli kiväärimiehenä. Jatkosodassa hän oli aluksi kiväärimiehenä ja ajomiehenä, sitten kirjurina, sitten puolitoista vuotta KP-miehenä. Hänellä oli erikoiskoulutus ajomieheksi vuoden 1939 kesäkuulta Utissa ja tarkka-ampujakurssi asemasotavaiheessa kesällä -43.
Mielenkiintoisia asioita löytyy sotilaskantakortista. Taisi isä olla myös puntiksella. Oliskohan pojat käyneet naisissa?
Taistelupaikat löytyvät, mutta en tiedä, missä sijaitsee Oreshenskoje. Käsinkirjoitettua tekstiä on vähän vaikea tulkita, mutta näin se minusta kirjoitetaan. Onko toinen kirjain r, vai jokin muu. Kuka osaisi tunnistaa paikan ja tietää, missä paikka sijaitsee?
Mutta on äijällä ollut melkoinen homma tehtävänään. Koko sota-aika on mennyt metsissä sotiessa ja lopuksi sodan lopussa haavoittuminen ja sotasairaalareissut päälle. Hän ei sitten elänyt kauan sodan jälkeen, eikä ollut enää koskaan terve.
Talvisodan muistopäivänä osaan arvostaa näiden veteraanien tekemiä uhrauksia. - Orenshenskojejärvi
12.Div. kirjoitti:
Isäni taisteli 12. Divisioonassa talvisodan JR 36:ssa. Tilasin joskus kantakortin ja siellä mainittiin myös taistelupaikat.
Jatkosodassa hän palveli JR 51:ssä. Aunuksessa ja Syvärillä sekä sodan loppuvaiheessa Kannaksella Talin ja Juustilan suunnilla. Hän sai siirron huhtikuussa 1944 JR 30:een.
Isäni taisi olla "pitkän linjan monitoimimies" Talvisodassa hän oli kiväärimiehenä. Jatkosodassa hän oli aluksi kiväärimiehenä ja ajomiehenä, sitten kirjurina, sitten puolitoista vuotta KP-miehenä. Hänellä oli erikoiskoulutus ajomieheksi vuoden 1939 kesäkuulta Utissa ja tarkka-ampujakurssi asemasotavaiheessa kesällä -43.
Mielenkiintoisia asioita löytyy sotilaskantakortista. Taisi isä olla myös puntiksella. Oliskohan pojat käyneet naisissa?
Taistelupaikat löytyvät, mutta en tiedä, missä sijaitsee Oreshenskoje. Käsinkirjoitettua tekstiä on vähän vaikea tulkita, mutta näin se minusta kirjoitetaan. Onko toinen kirjain r, vai jokin muu. Kuka osaisi tunnistaa paikan ja tietää, missä paikka sijaitsee?
Mutta on äijällä ollut melkoinen homma tehtävänään. Koko sota-aika on mennyt metsissä sotiessa ja lopuksi sodan lopussa haavoittuminen ja sotasairaalareissut päälle. Hän ei sitten elänyt kauan sodan jälkeen, eikä ollut enää koskaan terve.
Talvisodan muistopäivänä osaan arvostaa näiden veteraanien tekemiä uhrauksia.Kysyit viestissäsi, missä on Orenshenskoje?
Se on järvi Syvärin rintamalla keskellä tätä karttaa (valkea risti):
http://wikimapia.org#lat=60.809767&lon=34.953003&z=12&l=17&m=b
Tässä pieni ote Venäjä-matkailun sivustolta ketjusta "Aunuksessa ja vähän sen takanakin" (lue loput ja lisää sieltä), päivämäärä 27.12.2011:
"... Homorovitsin kylältä 800 metriä itään lähtee tie etelään. Tien numerokoodi on H 147.
Jos tätä tietä lähtisimme kulkemaan, tulisimme parin kilometrin päästä Kimjärvelle ja edelleen 6–7 kilometrin päästä Särkijärvelle. Siinä oli etulinja vuosina 1941–44. Näillä paikkeilla käytiin myös ns. Kirgiisimotin syntyyn ja tuhoutumiseen johtaneet taistelut lokakuussa 1941.
Särkijärven pohjoispuolella oli asemasodan aikana Pirunkukkulaksi nimetty mäki, jota suomalaiset yrittivät valloittaa iskuosastomaisilla hyökkäyksillä.
Mäki jäi lopulta venäläisten haltuun, ja sen puolustajat hallitsivat tulellaan vaarallisesti lähimaastoa. Alikersantti Viljam Pylkkään - JR 8 - korsu ja konekivääripesäke olivat eräässä vaiheessa asemasotaa vastapäätä tätä kukkulaa.
Nykyinen tieura jyrää osin Pirunkukkulan ylitse, ja kukkulan paikkaa täytyy erikseen hakea maastosta hyvät kartat kädessä.
Särkijärvestä linnuntietä pari kilometriä etelään on Saksjärvi, ja siitä muutamia kilometrejä itään ovat Orenshenskojejärvi ja Gongenitsijärvi. Tärkeitä, isoja vesistöjä jokainen.
Lokakuussa 1941 Jalkaväkirykmenttien 30 ja 51 (molemmat olivat 7. Divisioonan joukkoja) tarkoituksena oli sulkea järvikannas Saksjärvi–Orenshenskojejärvi–Gongenitsijärvi ja pysäyttää oma hyökkäys sitten siihen.
Ennen kuin tämä ehdittiin toteuttaa venäläiset suuntasivat reserveistään tuoreen ja hyvin varustetun 114. Divisioonan suomalaisia vastaan.
Syksyn taisteluista väsyneet ja alivahvuisiksi huvenneet suomalaisjoukot joutuivat vetäytymään monivaiheisten taisteluiden jälkeen 4-5 kilometriä pohjoisemmaksi jo mainitulle Kimjärven–Särkijärven tasalle. Siihen sitten vakiintui etulinja tällä suunnalla..."
Linkki keskusteluun:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8287452
- ...vähän hajatietoa ja läht...
Jatkosodan hyökkäysvaiheessa 12.D menestyi hyvin, ja 12.10.1941 Mannerheim-ristin saanut Einar Vihma ylennettiin kenraaliksi.
Asemasodan aikana vuoden 1942 alussa tuolloin eversti Per Ekholmin johtama 12. divisioona hajotettiin. Tiedossani ei ole, ja vaatisi varmaan pidempää arkistojen penkomista ehkä jopa sota-arkistossa sen selvittämiseksi mihin divisioonan joukko-osastot siirrettiin?
Kenraalimajuri Vihman johdettavaksi oli tullut 6. divisioona, joka, muuten, Lapin pakkasista Kajaanin läpi etelään palatessaan RYÖSTI VIINAKAUPAN!
6. Divisioona (6.D) oli hyökännyt osana Barbarossaa saksalaisen 36. armeijakunnan alaisuudessa Sallan – Kantalahden suunnalla tarkoituksena katkaista Murmanskin rautatie. Hyökkäys oli kuitenkin epäonnistunut pahoin.
Vuonna 1942 tehtiin 6. divisioonasta 12. Prikaati, mutta palautettiin jo seuraavana vuonna divisioonan vahvuuteen. Divisioona siirrettiin Maaselälle 1942, ja Suursodan alettua kannaksella 9. kesäkuuta 1944 se siirrettiin Ihantalan rintamalle, jonne se kylläkin saapui vasta Viipurin menetyksen ja kaikkein raskaimpien Talin – Portinhoikan taistelujen jälkeen 28.6.44. Rintamalinja oli pystytty jo oikaisemaan ja rintama alkoi vakiintua kun Nenosen tykitkin pääsivät tositoimiin.
Täytyy tietysti muistaa sekin, että Valko-Venäjällä oli 22.6.1944 alkanut operaatio Bagration Toisen Maailmansodan suurimmalla tykistökeskityksellä. Ja sekä vihollinen että panssaridivisioonamme oli jo vetänyt panssarinsa pois Kannakselta - Lappeenrantaan!
Kenraalimajuri Einar Vihma ja 6. divisioonan esikuntapäällikkö Palkama saivat surmansa Ihantalan Kirkonmäellä 5.8.1944 vihollisen kranaatinheitinkeskityksessä – vähäsen omaa ”tyhmyyttään”.
12. divisioonan komentajat:
Eversti Einar Vihma (kirjoitetaan myös Wihma) (16.6.1941 - 18.12.1941)
Eversti Per Ekholm (? 12.1941 - tammikuu 1942)
12. Prikaatin (12.Pr.) komentajana oli vuonna 1942 mahdollisesti ...eversti A. Mäkiniemi (?)
6. Divisioona komentajat:
eversti Verner Viikla 15.6.1941 – 18.12.1941 teki itsemurhan; nimi kirjoitetaan myös Wiikla
kenraalimajuri Einar Vihma 18.12.1941 – 5.8.1944, sai surmansa Ihantalassa; nimi kirjoitetaan myös Wihma
eversti Albert Puroma 8.8.1944 – 14.10.1944
eversti Akseli Kurenmaa 14.10 1944 – 24.11 1944
Lähdeaineistoa:
12. Divisioonan joukot aloittivat etenemisensä 21.8.1944
http://www.wg.fi/images/mediakuvat/st2_vihma.jpg
Martti Turtola: Jääkärikenraali Einar Vihma. Otava.
Aimo Löfberg - Vihdin ja Pusulan Miehet Karjalaa Palauttamassa.
Ralf Lindholm - Kenttätykistörykmentti 7 I Patteristo Karjalan Kannaksella 1941
Erkki Kallio - Kenttätykistörykmentti 7 II Patteristo 1941-1942
Erkki Kallio - Kenttätykistörykmentti 7 II Patteristo 1943 - 1944
Ralf Lindholm& Eero Kallio - Kenttätykistörykmentti 7 III Patteristo Karjalan Kannaksella 1941
Ralf Lindholm - Raskas Patteristo 23 Karjalan Kannaksella 1941- Selailija
>
- palstalla?
Selailija kirjoitti:
>
voisi joku luulla :)
- täsmentää?
Selailija kirjoitti:
>
Voisitko vaikka pikkusen täsmentää mitä tuossa Metsälän kirjassa sanotaan
esim. tästä 12. divisioonasta tai jotain vastaavaa ...
Kirjoja on niin valtavasti ja lähteitäkin niin mielettömästi, ettei niitä kaikkia pysty
selailemaan. Kun Kuussaaren et al. kirjojakin jo on 7 osaa, niin ymmärtänet etten
ihan heti usko (?) että Metsälä olisi saanut tietoa kasaan enemmän kuin sadat
sota-arkiston ja sotahistorian laitoksen, ja muut tutkijat!
Minulla ei ole käsillä tuota Metsälän 'raamattua' - mutta jos hiukkasen "mainostaisit"
vielä, mikä siitä tekee niin poikkeuksellisen?
Kiitos etukäteen! - Tietoja
täsmentää? kirjoitti:
Voisitko vaikka pikkusen täsmentää mitä tuossa Metsälän kirjassa sanotaan
esim. tästä 12. divisioonasta tai jotain vastaavaa ...
Kirjoja on niin valtavasti ja lähteitäkin niin mielettömästi, ettei niitä kaikkia pysty
selailemaan. Kun Kuussaaren et al. kirjojakin jo on 7 osaa, niin ymmärtänet etten
ihan heti usko (?) että Metsälä olisi saanut tietoa kasaan enemmän kuin sadat
sota-arkiston ja sotahistorian laitoksen, ja muut tutkijat!
Minulla ei ole käsillä tuota Metsälän 'raamattua' - mutta jos hiukkasen "mainostaisit"
vielä, mikä siitä tekee niin poikkeuksellisen?
Kiitos etukäteen!Ei todellakaan ole itse kirjailija paikalla!
Itse otin lainaan kirjastosta ko. kirjan ja sitten heti ostin sen itselleni. Erinomainen hakuteos juuri eri yksiköiden vaiheiden ja kokoonpanojen selvittämiseen!
Tarmo Metsälä Isänmaan puolesta sivu 150:
12.D Komentajat, tilanne 1941:
JR3 3.Pr IIIP Helsinki Tuomarilankylä ev.ln Savonjousi K.L.I.
JR26 Käpylä-Toukola ev.ln Laaksonen S.E.
JR47 Malmi-Oulunkylä-Orimattila maj Sotisaari L.
Kev. Os 1 Kulosaari ratsum. Kokko E.O.
KTR 7 Herttoniemi-Marjaniemi-Mellunkylä ev.ln Vahe L.A.
Rask. Psto 23 Hausjärvi kapt.Jansson S.
PionP 27 Ruskeasuo ln Härmälä M.J.
VP 22 Munkkiniemi kapt Liespalo E.R.
Huoltoj.
12.D lopetettiin talvella 1942. Päämajan käsky annettiin 18.10.1941 - Tietoja
Tietoja kirjoitti:
Ei todellakaan ole itse kirjailija paikalla!
Itse otin lainaan kirjastosta ko. kirjan ja sitten heti ostin sen itselleni. Erinomainen hakuteos juuri eri yksiköiden vaiheiden ja kokoonpanojen selvittämiseen!
Tarmo Metsälä Isänmaan puolesta sivu 150:
12.D Komentajat, tilanne 1941:
JR3 3.Pr IIIP Helsinki Tuomarilankylä ev.ln Savonjousi K.L.I.
JR26 Käpylä-Toukola ev.ln Laaksonen S.E.
JR47 Malmi-Oulunkylä-Orimattila maj Sotisaari L.
Kev. Os 1 Kulosaari ratsum. Kokko E.O.
KTR 7 Herttoniemi-Marjaniemi-Mellunkylä ev.ln Vahe L.A.
Rask. Psto 23 Hausjärvi kapt.Jansson S.
PionP 27 Ruskeasuo ln Härmälä M.J.
VP 22 Munkkiniemi kapt Liespalo E.R.
Huoltoj.
12.D lopetettiin talvella 1942. Päämajan käsky annettiin 18.10.1941Tarkennetaan vielä tuota Talvisodan osaa komentajien osalta:
- Jalkaväkirykmentti 36 eli JR 36 perustettiin Joensuun sotilaspiirin toimesta Joensuussa 9.-11.10.1939 välisenä aikana.
ev Sainio A.R.
- Jalkaväkirykmentti 35 eli JR 35 perustettiin Savonlinnan sotilaspiirin toimesta Savonlinnassa 9.-11.10.1939 välisenä aikana.
ev.ln Kinnunen H.T.
- Jalkaväkirykmentti 34 eli JR 34 perustettiin 9.-11.10.1939 välisenä aikana Sortavan sotilaspiirin toimesta Sortavalan - Jaakkiman alueella.
ev.ln Teittinen W.
- Kenttätykistörykmentti 12 eli KTR 12
ev.ln Palletvuori P.A.A. - Tietoja
Tietoja kirjoitti:
Ei todellakaan ole itse kirjailija paikalla!
Itse otin lainaan kirjastosta ko. kirjan ja sitten heti ostin sen itselleni. Erinomainen hakuteos juuri eri yksiköiden vaiheiden ja kokoonpanojen selvittämiseen!
Tarmo Metsälä Isänmaan puolesta sivu 150:
12.D Komentajat, tilanne 1941:
JR3 3.Pr IIIP Helsinki Tuomarilankylä ev.ln Savonjousi K.L.I.
JR26 Käpylä-Toukola ev.ln Laaksonen S.E.
JR47 Malmi-Oulunkylä-Orimattila maj Sotisaari L.
Kev. Os 1 Kulosaari ratsum. Kokko E.O.
KTR 7 Herttoniemi-Marjaniemi-Mellunkylä ev.ln Vahe L.A.
Rask. Psto 23 Hausjärvi kapt.Jansson S.
PionP 27 Ruskeasuo ln Härmälä M.J.
VP 22 Munkkiniemi kapt Liespalo E.R.
Huoltoj.
12.D lopetettiin talvella 1942. Päämajan käsky annettiin 18.10.1941Komentajat jäi poissa. Tilanne siis 1941:
Metsälä Tarmo, sivu150:
12.D kom. ev Vihma E.A.
tykistökom. ev.ln Wahe L.A.
Pionkom. maj. Salmio V.A.
Viestikom. kapt. Korhonen O.
Sivulla 110-111 on juttua ja kartta yhtymän sotatiestä. Porlammin motti oli kuuluisin taistelu ja 30.8.1941 motti suljettiin ja muutamassa päivässä putsattiin. Kolme vihollisdivisioonaa tuhottiin ja kalustomäärä oli valtava, ainakin kahden divisioonan kalusto saatiin saaliiksi.
Divisioona oli toinen niistä 10.1.1941 lakkauteuista ja siitä muodostettiin 3. Prikaati ja suurin osa miehiä siirrettiin eri joukko-osastoihin.
Metsälän kirja EI tunne 12. Prikaatia missään muodossa. 3. Prikaati kunnostautui myöhemmin 1944 Kannaksella ja Tali-Ihantalan taisteluissa, sen länsipuolella.
http://www.sodatkuvina.cjb.net/images/Jatkosota/Kartat/cwdata/4406-07Tali-IhantalanTaistelu.html
Lue itse loput ko. kirjasta. - muodostettiin
Tietoja kirjoitti:
Komentajat jäi poissa. Tilanne siis 1941:
Metsälä Tarmo, sivu150:
12.D kom. ev Vihma E.A.
tykistökom. ev.ln Wahe L.A.
Pionkom. maj. Salmio V.A.
Viestikom. kapt. Korhonen O.
Sivulla 110-111 on juttua ja kartta yhtymän sotatiestä. Porlammin motti oli kuuluisin taistelu ja 30.8.1941 motti suljettiin ja muutamassa päivässä putsattiin. Kolme vihollisdivisioonaa tuhottiin ja kalustomäärä oli valtava, ainakin kahden divisioonan kalusto saatiin saaliiksi.
Divisioona oli toinen niistä 10.1.1941 lakkauteuista ja siitä muodostettiin 3. Prikaati ja suurin osa miehiä siirrettiin eri joukko-osastoihin.
Metsälän kirja EI tunne 12. Prikaatia missään muodossa. 3. Prikaati kunnostautui myöhemmin 1944 Kannaksella ja Tali-Ihantalan taisteluissa, sen länsipuolella.
http://www.sodatkuvina.cjb.net/images/Jatkosota/Kartat/cwdata/4406-07Tali-IhantalanTaistelu.html
Lue itse loput ko. kirjasta.6. D:n joukoista lyhyeksi aikaa ja palautettiin sitten takaisin rykmentiksi.
Jatkosodan divisioonien tiedot ovat esimerkiksi Jatkosodan historian 1. osassa. Perusteellinen selvitys muutoksista on 4. osassa. Samat tiedot löytyvät Suomen sota 1941-45 1. ja 6. osasta. Metsälä on kopioinut tietonsa niistä.
12.D:n alkuperäinen JR 26 siirrettiin 4. D:an ja lakkautettiin aikanaan. Tilalle tullut JR 46 lakkautettiin myös samoin JR 47, josta muodostettiin IV P uuteen 3. Prikaatiin, runkona JR 3.
- Wikinää
List of Finnish divisions in the Continuation War
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_Finnish_divisions_in_the_Continuation_War
On vaan kovin vajaa tiedoiltaan. Kuten tuo seuraavakin.
List of Finnish divisions in the Winter War
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_Finnish_divisions_in_the_Winter_War - – JR5?
Etsipä käsiisi sellainen teos kuin ..
Juha Tetri: Suomen joukkojen tunnuksia ja asevelimerkkejä 1941 – 1945.
Omakustanne 2004.
Jos jostain löytyy vastaus kysymykseesi niin tuolta – voisin kuvitella?
Ensimmäinen ajatus mikä minulle tulee mieleen tuosta V-tunnuksesta on
Jalkaväkirykmentti 5, eli JR 5?. JR 5:n tunnus jatkosodassa oli mustavalkoinen
vaakunakilpi, jossa oli V-kirjain!
Jalkaväkirykmentti 5 Jatkosodassa:
eversti Ilmari Karhu 18.6.1941 – 13.7.1941
eversti Alàdar Paasonen 13.7.1941 – 27.1.1942
everstiluutnantti Lennart Vihma 27.1.1942 – 24.4.1942; haavoittui
onnettomuudessa, kuoli 25.4.1942
eversti Bertel Ikonen 29.5.1942 – 7.8.1942
eversti Armas Pihlajamaa 17.8.1942 -
JR 5:stä löytyy sellainen kirja kuin ..
Vilho Tervasmäki: Aaverykmentti Kolmella kannaksella, JR 5:n Tie Jatkosodassa 1941-1944
- Muutapa en sitten tiedäkään.- v78
Mihin divisioonaan kuului 16.Pion.K? Ei löydy mitään tietoa muualta kuin kaatuneista ja papan kantakortista.
- ainakaan
v78 kirjoitti:
Mihin divisioonaan kuului 16.Pion.K? Ei löydy mitään tietoa muualta kuin kaatuneista ja papan kantakortista.
pikaetsinnällä divisioonista. Onko kantakortissa mainittu taisteluita?
Olisiko kyseessä 16. Pion. Var. K eli varasto(varikko?)komppania. Sellainen löytyy Aunuksen ryhmästtä 9.6. 44 eli se on ilmeisesti Äänislinnassa ryhmän PionV:n hoitajana. Yksikkö mainitaan PM:n joukkona syyskuun lopuussa -44.
Etsi siis JSH osa 6. joukkoluettelosta pioneerijoukoista.Se on siellä lopussa. Kirja löytyy kirjastoista.
- lin rp 425
Itse en tiedä oikein mitään ukistani, joka palveli jatkosodassa ainakin vuosina 1942-1943. Löysin jonkun paperin palan ullakolta, jossa oli puollustusvoimien leima ja siinä luki kpk.1 Lin. RP 425, trakoittanee ilmeisimmin linnoitusrakenus pataljoonaa. Löysin myös vihon joka on säilynyt sodasta näihin päiviin asti, sinne oli kirjoitettu päivämääriä ja lähinnä sota- ajan lauluja. Paikkoja ei mainittu, muutakuin karjalan kannas ja "Ohdassa" (Ohta). Nimiä vihkossa mainittiin Väinö Lyyra ja korpraali P.H. Onko kellään mitään tietoa jo kyseisestä linnoitusrakennus pataljoonasta tms.?
- Pataljoonasta
on tietoja Jatkosodan historian 3. osassa ss.80,136, 137,180, 181.
Linnoitusjoukkojen työtä on kuvattu ansiokkaasti mm. teoksessa Suomen sota 1941-45 osa 10, luku Linnoittamistoiminta.
Kirjat löytyvät kirjastoista ainakin kaukolainauksena. Löytyykö vielä miehiä, jotka taistelivat JR 47:ssä Kannaksella helmikuussa 1942.
Haen yhteyttä sellaiseen henkilöön, joka muistaisi tapauksen jossa oma hävittäjälentokone tulitti vahingossa omia joukkoja yhden miehen saadessa surmansa. Kuka mahtoi olla tämä surmansa saanut?
Pentti Hyvärinen- JR 47 oli
kyllä lakkautettu helmikuussa -42. Sen entisiä miehiä saattoi olla muissa joukoissa. Vanhemmat miehet oli kotiutettu.
- Tarkennusta
Muistakaahan aina, että Talvi- ja Jatkosodan kokoonpanot pitää erottaa toisistaan. Numerointia muutettiin Talvisodan aikana ihan hämäysmielessä ja muutenkin ne on ihan eri yhtymiä lähes kaikki.
- jeps joops juu
jatkosodassa 12D. oli uudeltamaalta ja kuului IV ak:hon.
jatkosodan jr 51 on joko itä- tai keskisuomesta- Jatkosodan 12.D:n
perusti Helsingin sotilaslääni. Joukkojen pääosa oli Helsingistä, pienempi osa ( patl/ JR 47) Pohjois-Uudeltamaalta.
JR 3 oli pääosin varusmiesrykmentti, jonka III P oli Helsingistä.
Jo sodan alkuvaiheessa 12.D vaihtoi JR 26:n
( Jatkosodan "Ässä") 4.D.n kanssa saaden tilalle uusmaalaisen JR 46:n.
12. D kuului IV AK:aan ja lakkautettiin tammikuussa 1945
JR 51 perustettiin P-Karjalan ja P-Savon skpiireissä. Se kuulu 7.D:aan.
Jatkosodan divisioonien tiedot ovat esimerkiksi Jatkosodan historian 1. osassa. Perusteellinen selvitys muutoksista on 4. osassa. Samat tiedot löytyvät Suomen sota 1941-45 1. ja 6. osasta. - tajutonta
Jatkosodan 12.D:n kirjoitti:
perusti Helsingin sotilaslääni. Joukkojen pääosa oli Helsingistä, pienempi osa ( patl/ JR 47) Pohjois-Uudeltamaalta.
JR 3 oli pääosin varusmiesrykmentti, jonka III P oli Helsingistä.
Jo sodan alkuvaiheessa 12.D vaihtoi JR 26:n
( Jatkosodan "Ässä") 4.D.n kanssa saaden tilalle uusmaalaisen JR 46:n.
12. D kuului IV AK:aan ja lakkautettiin tammikuussa 1945
JR 51 perustettiin P-Karjalan ja P-Savon skpiireissä. Se kuulu 7.D:aan.
Jatkosodan divisioonien tiedot ovat esimerkiksi Jatkosodan historian 1. osassa. Perusteellinen selvitys muutoksista on 4. osassa. Samat tiedot löytyvät Suomen sota 1941-45 1. ja 6. osasta.et sitten tajunnu aloittajan kysymystä täh.
- Korjasin vain
tajutonta kirjoitti:
et sitten tajunnu aloittajan kysymystä täh.
tuon edellisen höpisijän ( sinun?) virheet.
Aloittajan kysymykseen on vastattu jo moneen kertaan.
Jospa sitten hoitaisit asian siten, että sinäkin olet tyytyväinen?
Miksi muuten pitäisi selvittää asioita ihmiselle, joka ei viitsi itse sitä tehdä?
Olen osoittanut, mistä tarvittavat tiedot löytyvät. Jos ne todella kiinnostavat, niin silloin varmaan voi nähdä hieman vaivaa niiden eteen. - melkonen nilkki
Korjasin vain kirjoitti:
tuon edellisen höpisijän ( sinun?) virheet.
Aloittajan kysymykseen on vastattu jo moneen kertaan.
Jospa sitten hoitaisit asian siten, että sinäkin olet tyytyväinen?
Miksi muuten pitäisi selvittää asioita ihmiselle, joka ei viitsi itse sitä tehdä?
Olen osoittanut, mistä tarvittavat tiedot löytyvät. Jos ne todella kiinnostavat, niin silloin varmaan voi nähdä hieman vaivaa niiden eteen.miksi pitäisi,,,,,,,,,,,,,,,,
noh, miksi avauduit.
Kukas tuntisi SP 4 ( Sissipataljoona 4 ) historiaa talvisodan ajalta ?? kantakortin mukaan sissitoiminnassa Laatokan ympäristössä !!
- SissiP 4:n
toiminnasta kerrotaan Talvisodan historian 3. osassa.Katso 4.osan joukkohakemistosta sivut. Kai sen verran viitsit vaivautua?
Lisätietoja löytynee P-Karjalan taistelujen kuvauksista. - Sissin poika
SissiP 4:n kirjoitti:
toiminnasta kerrotaan Talvisodan historian 3. osassa.Katso 4.osan joukkohakemistosta sivut. Kai sen verran viitsit vaivautua?
Lisätietoja löytynee P-Karjalan taistelujen kuvauksista.kiitos paljon tiedosta. Olen yrittänyt eri lähteistä saada tietoa tästä SP 4 , mutta ilmeisesti kirjoitettu aika vähän. Jos oikein ymmärsin toiminut kaukopartioinnissa jne, josta ei niin paljon faktaa.
Toinen mielnkiinnon kohde Kemijärven Hanhikoskella , sotien välissä toiminut koulutuskeskus. Löytyykö siitä jotain juttuja tai tarinoita ??? - Tässä jotain.
Sissin poika kirjoitti:
kiitos paljon tiedosta. Olen yrittänyt eri lähteistä saada tietoa tästä SP 4 , mutta ilmeisesti kirjoitettu aika vähän. Jos oikein ymmärsin toiminut kaukopartioinnissa jne, josta ei niin paljon faktaa.
Toinen mielnkiinnon kohde Kemijärven Hanhikoskella , sotien välissä toiminut koulutuskeskus. Löytyykö siitä jotain juttuja tai tarinoita ???"Jos oikein ymmärsin toiminut kaukopartioinnissa jne, josta ei niin paljon faktaa. "
Ei Talvisodan aikana harjoitettu kaukopartiointia. Nämä sissipataljoonat toimivat lähinnä normaalin jalkaväen tapaan.
Hanhikoskella oli 12.Prikaatin päävaruskunta. - sissin poika
Tässä jotain. kirjoitti:
"Jos oikein ymmärsin toiminut kaukopartioinnissa jne, josta ei niin paljon faktaa. "
Ei Talvisodan aikana harjoitettu kaukopartiointia. Nämä sissipataljoonat toimivat lähinnä normaalin jalkaväen tapaan.
Hanhikoskella oli 12.Prikaatin päävaruskunta.Ok, kiitos viestistäsi. Kantakortissa lukee " sissitoiminnassa Laatokan koillispuolella ".
12 pr:n II Pataljoonan papereista selviää, että toiminut Jv.koulu.keskuksessa koulutustehtävissä. Ja sitten taas jatkosodan alkaessa lähdettiin 12 Pr:n mukana.
Vielä mielenkiintoinen tieto V AK:n hiihtomestaruuskilpailut 24-25.3.1941 murtomamaahiihdossa II sija ups sarjassa....ilmeisesti hiihtomiehiä !
Mielnkiintoista on verrata tätä " isoa kuvaa " henkilökohtaiseen kirjeenvaihtoon, jota jatkosodan osalta on runsaasti. Talvisodassa ei kirjeitä ilmeisesti kerennyt kirjoittamaan.
Tutukimukset jatkuu...kiitos avusta ! - näin se on
SP 4 ??????????????????????????????
talvisodassa oli SissiP 2 joka toimi mm. ägläjärven pohjoispuolella.
mutta virallinen lyhenne on tuo SissiP.
olisko SP suojeluskunta patalioona, niitä oli kannaksella esim. viipurista.
- Wallenstein
Minulla on mennyt kesän 1944 osalta sekaisin muutama rykmentti kun Kannakselle siirrettiin divisioonia ja niiden mukana rykmenttejä. Esim. 7.Divisioonaan aiemmin kuulunut JR30 kuului Kannaksella 11.Divisioonaan josta puolestaan jäi JR8 ("Väinö Linnan rykmentti") Laatokan Karjalan taisteluihin jossa se kuului Isaksonin 7.divisioonaan. Muutamassa kartassa tuo JR30 näkyi sekä Kannaksella että Laatokan Karjalassa mutta kyse onkin ennen kesäkuun puoliväliä 1944 olleista tilanteesta jossa se vielä oli Syvärillä.
Samoin JR35:n osalta kävi niin, että kun se aiemmin kuului 1.Divisioonaan sen olisi pitänyt jäädä Laatokan Karjalaan. Sen sijaan se siirrettiin 6.Divisioonan mukana Kannakselle jossa se samalla liitettiin myös tuon Vihman divisioonan vahvuuteen. Toisaalta 6.Divisioonaan koko sodan ajan kuulunut JR33 jäi Laatokan Karjalaan ja liitettiin osaksi 1.Divisioonaa.
Eli 7.D ja 11.D vaihtoivat keskenään toiset rykmenttinsä, samoin 6.D ja 1.D. Laatokan pohjoispuolelle jäi kesäkuun lopulta lähtien: seuraavat rykmentit ja prikaatit:
-15.Pr
-5.D (JR2, JR44)
-8.D (JR4, JR45)
-7.D (JR9, JR8)
-1.D (JR35, JR56)
-21.Pr
Lisäksi sinne jäi tiettävästi yhtä vaille kaikki rajajääkäripataljoonat (2.RjP oli Kannaksella). 14.Divisioona oli Rukajärvellä. Siitä JR52 osia osallistui Ilomantsin menestyksekkääseen kahden venäläisdivisioonan saartamiseen ja pääosien tuhoamiseen. - Wallenstein
Jatkosodan viimeisenä kesänä 1944 kesäkuun lopussa olleen divisioonat rykmentteineen sekä prikaatit. Prikaatien pataljoonien kohdalla merkinnät niistä pataljoonista minä ne aikaisemmin tunnettiin.
Kannaksella:
10.D= JR1, JR58,
17.D = JR13, JR61,
PS.D = PsPr, JP2, JP3, JP4, PsJP
3.Pr = JR3, I/JR47
11.D = JR50, JR30
18.D = JR6, JR48
6.D = JR 12, JR 35,
4.D = JR5, JR25, JR46
20.Pr =I/JR22, II/JR22, I/JR43, II/JR46
3.D = JR11, JR32, JR53
2.D = JR7, , JR 49
15.D = JR15, JR57
19.Pr = JR16, I/JR46
Laatokan pohjoispuolella:
15.Pr =SissiP 3, KevOS 3, I/JR34, I/JR29
5.D = JR2, JR44
8.D = JR4, JR 45
7.D = JR9, JR8
1.D = JR 33, JR56
21.Pr = I/JR54, III/JR5, III/JR56, HTK/JR 101
Rukajärvi:
14.D = JR10, JR52- Wallenstein
3.D = JR11, JR53 (JR32 oli lakkautettu jo vuosia aiemmin)
- --<>---<>----<>--
Ratsuväkiprikaatiin kuuluivat ainakin Uudenmaan Rakuunarykmentti (URR) sekä Hämeen Rakuunarykmentti (HRR). Osallistui Kannaksen taisteluun kesäkuussa 1944 jossa floppasi. Sen sijaan taisteli hyvin Ilomantsissa Raappanan (14.D:n komentaja) johtaessa loistavasti operaatiota.
- Tappo-Kaapo
4.Divisioonaan kuului kesällä JR5 ja JR25. Sen sijaan JR46 oli lakkautettu.
- Wallenstein
Tappo-Kaapo kirjoitti:
4.Divisioonaan kuului kesällä JR5 ja JR25. Sen sijaan JR46 oli lakkautettu.
Eli tässä divisioonat rykmentteineen sekä perustetut prikaatit alkuperäisine pataljoonineen heinäkuun alussa 1944.
10.D= JR1, JR58,
17.D = JR13, JR61,
PS.D = PsPr, JP2, JP3, JP4, PsJP
3.Pr = JR3, I/JR47
11.D = JR50, JR30
18.D = JR6, JR48
6.D = JR 12, JR 35,
4.D = JR5, JR25
20.Pr =I/JR22, II/JR22, I/JR43, II/JR46
3.D = JR11, JR53
2.D = JR7, , JR 49
15.D = JR15, JR57
19.Pr = JR16, I/JR46
Laatokan pohjoispuolella:
15.Pr =SissiP 3, KevOS 3, I/JR34, I/JR29
5.D = JR2, JR44
8.D = JR4, JR 45
7.D = JR9, JR8
1.D = JR 33, JR56
21.Pr = I/JR54, III/JR5, III/JR56, HTK/JR 101
Rukajärvi:
14.D = JR10, JR52 - Ratsuväkiprikaatin
--<>---<>----<>-- kirjoitti:
Ratsuväkiprikaatiin kuuluivat ainakin Uudenmaan Rakuunarykmentti (URR) sekä Hämeen Rakuunarykmentti (HRR). Osallistui Kannaksen taisteluun kesäkuussa 1944 jossa floppasi. Sen sijaan taisteli hyvin Ilomantsissa Raappanan (14.D:n komentaja) johtaessa loistavasti operaatiota.
perusjoukkoihin kuului myös JP 1. Kesällä -44 siihen liitettiin lisäksi JP 6.
- Wallenstein
Ratsuväkiprikaatin kirjoitti:
perusjoukkoihin kuului myös JP 1. Kesällä -44 siihen liitettiin lisäksi JP 6.
Kesällä 1941 ratsuväkiprikaatin määrävahvuus oli:
-163 upseeria
- 486 aliupseeria
- 3 589 sotilasta
yht......... 4 238
Tiettävästi määrävahvuuteen ei edes tuolloin päästy. Esim. joistakin raskaista aseista oli pulaa joka viittaa myös yksikön olleen muutenkin alle määrävahvuuden. Periaatteessa kahdella jääkäripataljoonalla prikaati olisi ollut n. 5 000 vahvuinen. - Katsos, kun JP 6
Wallenstein kirjoitti:
Kesällä 1941 ratsuväkiprikaatin määrävahvuus oli:
-163 upseeria
- 486 aliupseeria
- 3 589 sotilasta
yht......... 4 238
Tiettävästi määrävahvuuteen ei edes tuolloin päästy. Esim. joistakin raskaista aseista oli pulaa joka viittaa myös yksikön olleen muutenkin alle määrävahvuuden. Periaatteessa kahdella jääkäripataljoonalla prikaati olisi ollut n. 5 000 vahvuinen.liitettiin RvPr:iin vasta kesällä -44.
- näin se on
12 D. perustettiin talvisodassa karjalan sotilaläänissä johon kuului sortavalan, savonlinnan -ja joensuun sotilaspiirit.
divisioona koostui rykmenteistä JR34 JR35 JA JR36 ja KTR 12, ja se oli koko sodan ajan pohjois laatokalla.
12 D ja 13 D kuului IV jotka oli sijoitettu laatokasta suojärvelle.
kuitenkin talvisodan jälkeen vuonna 1940 tehtiin maavoimissa uudelleen järjestelyjä
itärajan jutut muuttui 12 D osalta niin että karjalan sotilaslääni jaettiin ainakin kolmeen osaan eli päijänteen sotilaslääni 10 D. itä-savon sotilaslääni 2.D ja savo-karjalan sotilaslääni 7.D.
ja helsingin suojeluskuntapiiri perusti oman sotilaslääninsä divisioonaan (12.D) JR 26 kokonaan ja JR 47 yhdessä suojeluskuntapiirin kanssa.
ja helsingin suojelunkutapiiri perusti karjaan sotilaspiirin 17.D JR 55.
JR 55 oli erillisenä merivoimien alaisena hangos.
myös laatokan pohjispuolella jänisjärven pohjoisrannalla soanlahdella.
12.D oli syyskuus 1941 enson eteläpuolella ja kuului IV ak.
sieltä se juoksi vammelsuun länsipuolelle suomenlanden rannalle. vammelsuulta terijoelle - pappan p
Mistä löytyis tietoa 11/ jr 5 .porukoista. pappa oli siinä. 27,6 44. loppu
- JR 5:stä on
historiikki nimeltään "Aaverykmentti kolmella kannaksella" Vilho Tervasmäki.
Se kuului 4. D:aan, josta ei taida olla historiikkia, mutta tietoahan löytyy.
- sissäsijaitsee
kuka tietää missä oli 36.E Var. K:n ois tärkeä
saada tietää paikkakunta- Tällaista yksikköä
ei löydy esim. Jatkosodan Historian 6. osan joukkoluettelosta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mielessäni vieläkin T
Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän402082Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p471624Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,291491- 251468
Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61441Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.11415Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis21397Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin11321Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä21250Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta61229