Eilen se taas toitotettiin julki tuo sama asia mitä olen ihmetellyt aikaisemminkin usein. Suomalaiselle ei maita työ ja kuitenkin valitetaan ulkomaisen työvoiman lisääntymisestä tai firmojen viemisestä toisiin maihin, mistä löytyy motivoitunutta ja työhalukasta työvoimaa.
Metalliteollisuudessa on jatkuva työvoimapula ja kuitenkin samaan aikaan yli 12000 koulutettua ja ammattitaitoista metallimiestä roikkuu mieluimmin ansiosidonnaisella, kuin lähtisi työnperään. Miksi?
Öljynporauskalustoa valmistava suuri yritys on koittanut rekrytoida 300 suomalaista ammttiosaajaa leipiinsä, siinä vain osin onnistuen. Suomalaista metallimiestä ei vain työnteko ilmeisesti kiinnosta ja siksi onkin ko. yhtiön haettava metallimiehet Puolasta, ja ruvettava vakavasti harkitsemaan koko tuotannon siirtämistä pois suomesta!!!!!
Ketähän tuosta tilanteesta ja mahdollisesta yhtiön "ulosliputuksesta" pitäisi syyttää, tuota yritystä joka kaikesta tarjonnasta huolimatta ei saa omia kansalaisiaan työnääreen, vai noita AY-liikkeen mädännyttämiä työmiehiä jotka eivät ymmärrä omaa parastaan, ja jotka asennoituvat epärealistisesti tulevaisuuteensa?
Olisiko ansiosidonnaiseen päivärahaan jollain tavalla asetettava sanktioita jos työntarjonta ei aktivoi ihmisiä hakeutumaan työntekoon? Mielestäni kyllä. Jos työ ei maita, niin ansiosidonnaisen päivärahan pitää olla laskevan suuntainen, jolloin aiheutetaan motivaation ja asioiden tärkeysjärjestykseen asettamiseen tähtäävä funktio.
Nyt pitäisi jokaisen yksilön omassa päässä soida hälytyskellot ja miettiä mikä meille on tärkeintä. Onko meillä tärkeää olla osa elävää ja tervettä populaatiota ja tehdä työtä sen eteen, vai olla "sairas" raakki laumassa joka elää hetken muun lauman armopaloilla, ja luottaa sen yhteisöllisyyteen.
Väitteet että työtä ei ole eikä sitä saa on silkkaa omakohtaisen vastuunoton kiertämistä, ja pelkkää tahdon puutetta. Metalliala ei ole tuon rekrytointi ongelmansa kanssa yksin, ja olisikin jo aika ottaa meidän jokaisen tuota paljon puhuttua "yhteiskuntavastuuta" ja miettiä kuka oikeasti ajaa suomalaiset firmat maasta ulos, sekä kuka oikeasti aiheuttaa tuota työttömyyttä.
Metalliteollisuudessa on jatkuva työvoimapula ja kuitenkin samaan aikaan yli 12000 koulutettua ja ammattitaitoista metallimiestä roikkuu mieluimmin ansiosidonnaisella, kuin lähtisi työnperään. Miksi?
Öljynporauskalustoa valmistava suuri yritys on koittanut rekrytoida 300 suomalaista ammttiosaajaa leipiinsä, siinä vain osin onnistuen. Suomalaista metallimiestä ei vain työnteko ilmeisesti kiinnosta ja siksi onkin ko. yhtiön haettava metallimiehet Puolasta, ja ruvettava vakavasti harkitsemaan koko tuotannon siirtämistä pois suomesta!!!!!
Ketähän tuosta tilanteesta ja mahdollisesta yhtiön "ulosliputuksesta" pitäisi syyttää, tuota yritystä joka kaikesta tarjonnasta huolimatta ei saa omia kansalaisiaan työnääreen, vai noita AY-liikkeen mädännyttämiä työmiehiä jotka eivät ymmärrä omaa parastaan, ja jotka asennoituvat epärealistisesti tulevaisuuteensa?
Olisiko ansiosidonnaiseen päivärahaan jollain tavalla asetettava sanktioita jos työntarjonta ei aktivoi ihmisiä hakeutumaan työntekoon? Mielestäni kyllä. Jos työ ei maita, niin ansiosidonnaisen päivärahan pitää olla laskevan suuntainen, jolloin aiheutetaan motivaation ja asioiden tärkeysjärjestykseen asettamiseen tähtäävä funktio.
Nyt pitäisi jokaisen yksilön omassa päässä soida hälytyskellot ja miettiä mikä meille on tärkeintä. Onko meillä tärkeää olla osa elävää ja tervettä populaatiota ja tehdä työtä sen eteen, vai olla "sairas" raakki laumassa joka elää hetken muun lauman armopaloilla, ja luottaa sen yhteisöllisyyteen.
Väitteet että työtä ei ole eikä sitä saa on silkkaa omakohtaisen vastuunoton kiertämistä, ja pelkkää tahdon puutetta. Metalliala ei ole tuon rekrytointi ongelmansa kanssa yksin, ja olisikin jo aika ottaa meidän jokaisen tuota paljon puhuttua "yhteiskuntavastuuta" ja miettiä kuka oikeasti ajaa suomalaiset firmat maasta ulos, sekä kuka oikeasti aiheuttaa tuota työttömyyttä.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Minun mieheni on korkeastikoulutettu mutta ei löydä töitä. Varmasti hakee töitä ei ole passiivinen. ei kukaan halua palkata yli 45v miestä töihin kun halvemmallakin saa.
Eli haista sinä kuules jotain joka sulle tuli ensimmäiseksi mieleen
Kyllä KÄDE tietää miten talous toimii. Se on niin yksinkertainen ettei se ymmärrä monimutkaisia yhteyksiä. KÄDE tietää asian paremmin kuin Nokia Datan ex-johtaja Isokallio
http://www.iltalehti.fi/kolumnistit/200610015190560_ko.shtml
Nokia Datan ex- johtaja, eikö johtamiskyky riittänyt eläkeikään saakka kestävään työsuhteeseen ja onko nyt irtisanottuna luuserina kääntynyt punaisen toiveajattelun kannalle?
Tuossa artikkelissa mikään ei ole vastaavuudessa KÄDEN tekstiin, ja kyse onkin täysin eriasioista.
KÄDE perää työhönhakeutumista, koska niitä tarjotaan ja kaiken lisäksi oikeilla hinnoilla eli palkalla. Kyse ei ole mistään polkumyynnistä työnhinnan suhteen vaan siitä että työmies ei halua mennä työn perässä.
KÄDEHÄN on teettämässä työttömillä työtä päivärahaa vastaan. Haluaa luoda toiset työmarkkinat orjatyölle. Ei se ole suostunu kertomaan sitäkään kuinka monta tuntia päivässä pitäis tehdä työtä sitä työttömyyskorvausta vastaan. Banaanivaltion palkat 3 euroa tunti suomalaisella kustannustasolla? Idioottihan se KÄDE on.
sillä tuo on vain sinun tulkintasi. Kukaan ei edes KÄDE ole sanonut että pitäisi luoda toiset työmarkkinat "orjatyölle" , mutta se että osallistua pitää on oikein vaadittu. Ei ole kenenkään intresseissä eikä moraalisestikaan oikein, elättää tyhjäntoimittajia.
Teitä työnvieroksujia vaan hirvittää ajatus joutua tekemään avustusten eteen jotain, kun sen on saanut tähän saakka ilmatteeks.
"Kukaan ei edes KÄDE ole sanonut että pitäisi luoda toiset työmarkkinat "orjatyölle" "
Miten KÄDEN työvelvote sitten toteutetaan?
Normaalit työmarkkinat on sitä että tehdään työtä ja siitä maksetaan palkkaa.
KÄDE on vaatinu että täytyy tehdä työtä että saa työttömyyskorvausta.
Peruuko KÄDE esityksensä?
mistä puhuin ja mistä kädekin on kirjoittanut?
Ei ole kenenkään etu saada tukea ilman vastiketta, ei edes tuen saajan. Tukea voidaan nostaa mutta sitä ei pidä antaa ilmaiseksi, sillä pelkkä rahan jako passivoi. Ymmärrätkö nyt?
Jos et, niin ehkä sinun pitää hieman syvällisemmin ja laajemmin ajatella tuota asiaa.
Eikös KÄDE nimenomaan puhunu että oitäis tehä työtä työttmyyskorvausta vastaan.
Oliko kysymys liian vaikea ja mikä sana siinä oli vaikea?
"Normaalit työmarkkinat on sitä että tehdään työtä ja siitä maksetaan palkkaa.
KÄDE on vaatinu että täytyy tehdä työtä että saa työttömyyskorvausta.
Peruuko KÄDE esityksensä? "
Akateemisia työttömiä oli vuonna 2005 muistaakseni n. 56 000. Nykyään ei kannata kouluttaa itseään liikaa vaan siirtyä nopeasti työelämään.
Senkö vuoksi Kädekään ole hyväksynyt lastensa kouluttaumista.
Kerro, Käde, rehellisesti, kuinka valmis olisit jättämään perheesi, ystäväsi, tuttavasi ja sosiaalisen ympäristösi ja kenties rakkaankin kotiseutusi päästäksesi ehkä muutamaksi vuodeksi töihin hyvin suhdanneherkällä alalla?
KÄDE on luonteeltaan mustalainen muutenkin kuin politiikassa. KÄDE on keskittäjä joka ei pysty näkemään mitä seurauksia keskittämisestä on. Nyt se rähisee kun on tullu sosiaalisia ongelmia joita ei pysty ratkasemaan muuten kuin keskittämispolitiikasta luopumalla.
Rehellisestiolen sen jo omalta kohdaltani tehnyt.
Kun tulim helsinkiin, niin minä tulin töiden perässä. Ala jossa olen on suhdanne herkkä muualla kuin helsingissä, mutta koska aikaisemmassa kotipaikassa ei ollut työtä tarjolla läksin niitä hakemaan. En ajatellut onko tuo lähteminen yhden tai kahden vuoden jakson kestävä, vaan että minun on kannettava vastuu itsestäni ja lapsistani. Kahden lapsen yh-isänä ei tullut mieleenkään jäädä sossun elätettäväksi, ja vain sen takia että jätin taakseni sisaret, äitini ja muut sukulaiseni ja kotiseutuni. Lapset kainaloon ja menoksi sillä elämä antaa onnea vain jos osaa sitä hakea.
Koti ja kotiseutu on siellä missä sinulla on elämisen mahdollisuus ja missä voit tienata leipäsi, sillä ei nuo seudut ja sukulaiset sinua elätä, vaan sinä itse. Tai ainakin näin se pitäisi mielestäni ajatella. Myöskin se henkilökohtainen vastuu jonka otin lapsistani, antoi motivaatiota pyrkiä elämässä eteenpäin.
Lapsetkaan ei tuosta "kotiseudun" jättämisestä kärsineet vähääkään, sillä molemmat ovat erinomaisen hyvin sopeutuneet ja integroituneet uuteen kotiseutuun ja sen yhteisöön.
Suhdanneherkät alatkin voivat tasaantua jopa parissa vuodessa, ja sitä herkkyyttä jos jää miettimään, niin sitä ei elämässä pääse koskaan eteenpäin. Rehellisesti sanoen keinotekoisten tekosyiden etsiminen vastuunotolle alkaa olla suomalaisilla kansantauti, siinä kuin koestroli tai verisuonitauditkin.
Ihmisten pitää olla oman elämänsä herroja ja kantaa se vastuu mikä meidän kuuluu. Meillä on myös velvollisuuksia, eikä vain oikeuksia kuten hyvin voisi nykyisin kuvitella.
Se tuo asia ei ole kauhean yksinkertaista. Jos nyt sitten lähdetään siitä, että kaikki työ on arvokasta ja tärkeää, on se toki kaunis ajatus. Ja ilman muuta työnteon pitäisi olla kannattavaa.Aina.
Mutta mutta, kun se nyt on vain niin , että kaikki työ ei ole yhtä arvokasta. Ja se näkyy nimenomaan palkassa. Jos nyt sitten joillain,esimerkiksi minulla, on niin hyvä ansiosidonnainen päiväraha,että minun ei kannata ottaa mitä tahansa työtä vastaan,niin en sitä myöskään ota. Nyt minulla on juuri tuon ansiosidonnaisen avulla mahdollisuus opiskella uusi ammatti.Mieluummin käytän tämänkin mahdollisuuden koulutukseen. Opettelen jotain uutta,jossa toivottavasti on mahdollisuus työllistymiseen ja asialliseen työhön.
Itse en ole kiinnostunut muuttamaan kuin ainoastaan siinä tapauksessa, että saan oman alani töitä( paperiteollisuus) ja sehän on täyttä utopiaa tämän päivän Suomessa. Miksikö paperialan töitä? Palkan takia.
JA sen takia ,että osaan niitä yli 22 vuoden kokemuksella tehdä.
Minä kyllä ymmärrän tuon pointin tuossa KÄDEn kirjoituksessa. "Liian" hyvään totutetut työntekijät eivät suostu ihan mihin tahansa(esim.minä). Järkytys siitä kuinka paljon ansiotaso laskee,on suorastaan lamauttava. Olisiko oikea tapa se, että ei olisi mitään ansiosidonnaista päivärahaa? Suoraan vaan peruspäivärahalle,kyllä rupeaa työ,ihan mikä tahansa kiinnostamaan.
Minusta olisi syytä etsiä vastausta myös sieltä mitä se työ on, missä se työ on ja mitä siitä maksetaan? Eivät kaikki halua muuttaa työn perässä, eivät kaikki halua olla metallimiehiä(en ainakaan minä,en edes osaa), ja kyllä sillä palkalla pitää tulla toimeen. Asuntojen hinnat ovat aivan toista jossain Helsingin seudulla kuin nyt vaikka täällä periferiassa. Myy nyt sitten asuntosi täältä ja muuta pääkaupunkiin yksiöön. Siihen ehkä saattaa olla varaa.
Se, että on töitä tarjolla on hyvä asia. Mutta miksi sitten tiettyjä töitä kutsutaan "paskahommiksi"? Kai siihen joku syy on?
On hyvä että tästä, ainakin itselleni tärkeästä asiasta keskestellaan. Ja toivottavasti asiallisesti. Kyllähän tuolle "kohtaanto-ongelmalle" täytyy jotain tehdä.
Jatketaan keskustelua rakentavassa hengessä...