Totuus uskonnosta.

Kirjoitus ei ollut totuus uskonnosta.

Se käsitteli kysymystä, jossa ollaan ns. hengellisessä virassa vain siksi että siitä saadaan palkkaa ja omistetaan titteli. Kyseiset henkilöt eivät voi olla Jumalan johdatuksessa.

Otapa Raamattu esille ja lue Johanneksen ensimmäisen kirjeen kolmas luku.

Mainitsemallasi lehtikirjoituksella ei ole mitään tekemistä aidon uskon ja Jeesuksen Krituksen kanssa.

onneksi meillä on sentään näitä "uskonnottomia" kunnon ihmisiä jotka eivät koskaan tee mitään pahaa, sillä onhan heidän elämänkatsomuksensakkin itsepetok..eikun, sori, moraaliisiin arvoihin perustuva.
Esim. Hyvä kun ei politiikankaan takia olla koskaan ketään satutettu, eikä politiikka ole koskaan hyödyntänyt uskontoa, saati ihmisiä omiintarkoitusperiinsä.
Ainakaan vissiin.

;P

Rumasti sanoja ottaa järjen käteen eikä puhu tyhmyyksiä. Tämä Roomalais-katolisessa kirkossa syntynyt tilanne on seurausta pappien selibaattivaatimuksesta.
Miten hän itse toimii oman sukupuoliviettinsä kanssa?
On todennäköistä, että tämän selibaattivaatimuksen vuoksi työhön hakeutuu tavallista enemmän sukupuolisesti poikkeavia miehiä, homoseksuaaleja ja pedofiilejä, joille naimattomuus ei ole mikään ongelma, koska heillä ei ole mitään aikuisiin naisiin kohdistuvia halujakaan. Semmoisen on helppo heittäytyä "pyhäksi", sellaisessa tilanteessa jopa rumasti sanojan itsensä. Saattaapa jopa olla houkutustakin.
Onko tällä kaikella lopultakaan mitään tekemistä itse uskonnon kanssa? No sen verran on, että Raamatusta haetaan perusteluita järjettömälle käytännölle.

Rumasti sanoja ottaa järjen käteen eikä puhu tyhmyyksiä. Tämä Roomalais-katolisessa kirkossa syntynyt tilanne on seurausta pappien selibaattivaatimuksesta.
Miten hän itse toimii oman sukupuoliviettinsä kanssa?
On todennäköistä, että tämän selibaattivaatimuksen vuoksi työhön hakeutuu tavallista enemmän sukupuolisesti poikkeavia miehiä, homoseksuaaleja ja pedofiilejä, joille naimattomuus ei ole mikään ongelma, koska heillä ei ole mitään aikuisiin naisiin kohdistuvia halujakaan. Semmoisen on helppo heittäytyä "pyhäksi", sellaisessa tilanteessa jopa rumasti sanojan itsensä. Saattaapa jopa olla houkutustakin.
Onko tällä kaikella lopultakaan mitään tekemistä itse uskonnon kanssa? No sen verran on, että Raamatusta haetaan perusteluita järjettömälle käytännölle.

Katolinen kirkko vaatii papeiltaan selibaattia. Seuraus on ilmeisesti ollut se, että työhön on hakeutunut paljon sellaisia miehiä, joita eivät naiset edes kiinnosta. Homoseksuaalaeja, pedofiilejä yms.

Uskonnollisissa piireissä häpeällä, syyllisyydentunnolla eli syntisyydellä ja pelolla on huomattavasti parempi kasvualusta kuin piireissä, joissa pyritään ymmärtämään omaa ja muiden ihmisyyttä. Ongelma tässä kohtaa oikeastaan ei koske yksistään uskovaisia tai uskonnottomia, koska kyse on ihmisyydestä ja siitä, miten ihminen ymmärtää itse ihmisyytensä, rajallisuutensa, miten ymmärtää kivun, joka itselle aiheutuu ja miten muut ihmiset vastaavaan kivunlähteeseen reagoivat. Lopulta taidetaan olla jälleen tulkinnoissa siitä, mitä on ihmisyys. Väärin voivat tehdä niin uskovaiset kuin uskonnottomat.

Uskoakseni uskonnollisten yhteisöjen on kuitenkin vaikeampaa ottaa vastaan näitä syytöksiä IHMISYYDESTÄ, ylimielisyydestä, satuttamisesta, vahingonaiheuttamisesta kuin uskonnottomien. Tämä yksistään siitä syystä, että uskovaisilta odotetaan paljon enemmän heidän kirjallisen etiikkansa ja moraalinsa takia, heidän odotetaan olevan moraaliltaan korkeammalla kuin ihmiset, jotka eivät usko. Kaltaisillani ateisteilla ei ole olemassa mitään kirjallista normia, muutakuin esimerkiksi Suomen Laki osat 1 ja 2. Enkä noudata edes niitä orjallisesti. Sen sijaan tärkeämpi normi on kirjoittamaton ja se on se, joka minun sisälläni sanoo, että nyt et tee aivan oman luontosi mukaan, et toimi periaatteidesi mukaisesti. Nämä periaatteet ovat kokoelma vanhaa viisautta kiinalaisesta kristilliseen. Niiden mukaan en pidä esimerkiksi lapsiinsekaantumista syntinä, mutta se ei ole ihmisluonnonmukaista. Sen sijaan ihmisluonnonmukaista on sotkea vajaavaisella järjellään asiat niin, että pystyy näkemään oikeutuksia ja mahdollisuuksia paikoissa, joissa niitä ei ole. Ihmisluontoon näyttää kuuluvan kyky sokeutua itselleen ja tämä on se, jossa ihmiset voivat mennä pahasti mönkään imiessään totuuden valmiista teksteistä. Ne tekstit kun voivat olla lopulta, mitä vain. Raamattu on suosionsa kukkuloilla varteenotettavin, Koraani on kakkosvaihtoehto, perässä tulee liuta muita, ja samaan kastiin kuuluvat niin Marxin, Hitlerin kuin Maon teokset. Mistä kukin HALUAA totuutensa löytää ja, mihin 'totuuteen' itsekukin haluaa itsensä hukuttaa.

Siten korostan, että myös uskonnottomissa on seksuaalisia hyväksikäyttäjiä. Nämä uutiset saavat tilaa vain siksi, että uskovaisilta piireiltä odotetaan jotain muuta. Ja toisaalta tämä on arvokasta tietoa sikäli, jos olet uskovainen ja haluat pistää lapsesi seurakunnan tarhaan... tiedät, että lastasi kaitsee mahdollisesti pedofiili. Siihen tietää varautua, mutta eihän se lopulta mitään ratkaise. Pedofiili saattaa kaitsea lasta myös muualla, mutta tämä ei ole mikään lähtökohta-ajatus, koska pedofiilien osuus väestössä on kuitenkin marginaalinen. Ehkä tämä haluaa pikemmin sanoa sitä, etteivät kirkot, seurakunnat tai edes nimellisesti uskovaiset ole välttämättä niin 'mukavia ihmisiä'. Ja ilmeisesti jokainen uskovainen haluaa määritellä itse itsensä pikemmin mukavaksi kuin epämukavaksi, kuten varmasti tähänkin uutiseen kriittisesti suhtautuvat...