Edellinen otsikko meni pelleilyksi, joten tehdään uusi.
Löysin kotini läheltä metsästä, noin 40cm syvyydestä rautakirveen. Malli on todella vanha, kylän 80 vuotias pappakaan ei muista, että sellaisia kirveitä olisi hänen lapsuudessaan ollut.
Perimätiedon ja huhupuheiden mukaan alueella on ollut lappalaisten asumakenttiä.
Löysin kirveen metallinilmaisimella. Mitenkä voisin selvittää kirveen iän? Entä milloin tänne koillismaalle rautaesineet levisivät?
Löysin kotini läheltä metsästä, noin 40cm syvyydestä rautakirveen. Malli on todella vanha, kylän 80 vuotias pappakaan ei muista, että sellaisia kirveitä olisi hänen lapsuudessaan ollut.
Perimätiedon ja huhupuheiden mukaan alueella on ollut lappalaisten asumakenttiä.
Löysin kirveen metallinilmaisimella. Mitenkä voisin selvittää kirveen iän? Entä milloin tänne koillismaalle rautaesineet levisivät?
Vastaukset 27
Vanhimmat
Otin kirveen terästä kuvat ja tuossa ne ois:
http://www.freewebs.com/koillis/
Kotimainen malli 1890-1930
Kyl on hienoja kirveitä, mut ikää en kyllä osaa arvioida. Joo ja kateeks käy, kun en ole itte mitään löytänyt...vielä.
Kannattaa tutkituttaa tarkemmin, sekä kirveenterät, että ko. löytöalue.
Sanoisin että enintään 200v. Ei taida olla mitään tekemistä lappalaisten kanssa, joku metsuri vaan jostain syystä hukkasi tai jätti sen metsään. Veikkaisin että rauta työkaluja on ollut pohjois suomessa jo 2500 vuotta, mutta ne olivat paljon huonompaa tekoa kuin tuo.
Tuon mallisia kirveitä käytetään hirren veistossa. Niillä hakataan pyöreästä hirrestä kantikas pelkka hirsi.
Joka kyläsepällä on ollut oma mallinsa. Veikkaan iäksi 100 - 300 vuotta.
Tarkoitatko piilukirvestä, jolla hirren pinta piilutaan hakkaamalla siitä lastuja. Piilukirves ei ole löydetyn kirveen kaltainen.
veistetään kantit pois. Se muistuttaa ainakin joillain seudulla noita löytökirveitä.
Saattaa tuo olla vanhakin, jopa 500 -1000 vuotta, kannattaa tutkituttaa tuo vaikka museovirastossa.
Jos ei niille kelpaa, niin tee siihen varsi ja pistä seinälle, tietyssä miljöössä ihan nätti sisustuselementti. Tai myy jollekin, en itse kylläkään tiedä kanavia.
Löytöjesi arvo on murto-osa siitä, mikä se olisi ollut jos et olisi tonkinut niitä maasta ylös.
Olet aiheuttanut tieteelle vahingon.
Mitä arvoa on kahdella ruosteisella kirveellä joista kukaan ei edes tiedä mitään????
Millainen metallinpaljastin tai -etsin sinulla oli?
Etsitkö jotain ihan systemaattisesti vai oliko paikka jotenkin erikoinen, siis joku rakennuksen paikka tms.?
..kaivelee esim. tunnnetuja lappalaisten asuinkenttiä ym. rauhoitettuja kohteita.
En minä mitenkään tongiskele siellä. Säädin metallinilmaisimen niin heikolle teholle, että se ilmaisee vain isot rauta/muut metalliesineet. Kakskuoppaa olen sievästi kaivanut ja kaksi kirvestä on löytynyt. Ne löytyy tuolta samasta osoitteesta.
Silloin kun tongin niin etsin kolikoita, esim uimarannoilta tai lumen kokoamispaikalta.
Olet jo tuhonnut tiedon kirveiden löytö-yhteydestä.
Kirveesi ovat esihistoriallisia, ja niiden kaltaisia on löydetty Suomesta ennenkin. Nyt olisi ollut mahdollisuus saada tieto sellaisen esiintymisesta saamelaisessa asuinkentässä, mutta joku hölmö kaiveli vaan vaikka jo yksi kirves oli löytynyt.
Kannattaa varmistaa kaivelemisessa,että ei kaivele kiinteitä muinaismuistoja, jotka ovat rauhoitettuja, tietenkään maanomistajaa unohtamatta ! . Museovirastoon kannattaa muinaismuistoepäilyissä, olla yhteydessä. Sieltä saat asiantuntija apuva ilmaiseksi,
Mielenkiintoinen löytö !
Terän malli on tunnettu, ja sellaisia tehtiin 1000-luvulla.
http://www.mikkeli.fi/fi/museot/03_suursavon_museo/07_rautakausi_savossa/700-luku.htm
Olet jo rikkonut lakia kun olet mennyt tonkimaan tunnettua muinaisjäännöskohdetta. Olet vieläpä ollut täysin tietoinen asiasta kun olet tarkoituksella mennyt kenttiä kaivamaan. Puhdista omatuntosi ja luovuta löytösi Museovirastolle.
Hieno löytö,
mutta olet kuitenkin pilannut sen arvon täydellisesti tuhoamalla löytöpaikkakontekstin, jonka avulla olisi voinut tutkia artefaktien ikää stratigrafian - kulttuurikerroksien avulla. Et voi ymmärtää miten paljon enemmän tietoa pystytään ammentamaan paikasta, jos sen kaivauksen suorittavat ammattilaiset. Jos tulevaisuudessa vielä jatkat luvatta muinaismuistojen tuhoavaa tukimusta (kaivaus
on aina tuhoavaa, ja arkeologiassakin yritämme välttää kaivauksia viimeiseen asti) niin kävisit EDES kaivaistekniikan kurssit läpi, ja vaikka arkeologian perustutkinnon.
En voi muuta kun silmät pyöreänä katsoa kuinka ihmiset tietämättömyydessään tuhoavat mittaamattoman arvokasta tietoa menneisyydestämme rahakirstut silmien edessä välkkyen. Jos metallinpaljastin piippaa tuommoisella muinaismuistoalueella, niin suosittelen pystyttämään paikalle pienen punaisen lipun, ja soittamaan museovirastolle/kunnan vastaavalle arkeologille, eikä aleta LAPIOIMAAN :O tsiisus.
Noista kirveistä vielä: en osaa sanoa muuta, kun että ne eivät voi olla viikinkiaikaa vanhempia, koska sitä edeltävällä Merovingiajalla (550/600-800 jKr.) käytettiin Suomessa vain yksinkertaisia silmällisiä- ja putkikirveitä joita valmistettiin valumuoteilla.
Toni
Joo, olihan taas syyllistys, jos joku kotinsa lähellä kaivelee pari kirvestä niin kyse ei ole mistään rikoksesta. Yhtä hyvin olisi voinut olla niin että kohta olisi samalle kohdalle rakennettu talo, jolloin mitään ei olisi säästynyt ja se olisi ollut täysin laillista. Ihan kuin museovirastosta tulisi joku tiimi helikopterilla paikalle kun metallinilmaisin piippaa, voi jestas teidän juttuja. Nyt jos ihan tosissaan mietitään mikä on esi-isiemme menneisyyden tutkimisen tärkeimpiä anteja, niin se ei todellakaan ole jonkun museoviraston työntekijän itsetunnon pönkittäminen ja hänen suuren tietotaitonsa sokea ylistäminen, vaan tärkeintä olisi nimenomaan saada tavalliset ihmiset kiinnostumaan arkeologiasta ja etsimään muinaismuistoja metsistä, näin Suomalaisetkin saisivat konkreettisen tuntuman, että olemme jokin kansa jolla on historia. Tosiasia on että melkein kaikki esineet jäävät sinne ikuisiksi ajoiksi, eli parempi mitä enemmän saadaan talteen, vaikkakin joskus jotain menetettäisiin amatöörien toimesta. On kuitenkin muistettava että valtava määrä löytöjä on tehty muiden kuin arkkeologien toimesta, ehkä enemmänkin, eli ei kannata kovin kiittämättömäksi heittäytyä.
Yksi hyvä keino voisi olla se, että aina kun jokin suuri rakennushanke päätetään, esim tie. niin annettaisiin vapaat kädet etsiä kyseiseltä alueelta muinaismuistoja, koska alue kuitenkin tuhoutuisi kohta. Mutta eihän näin tehdä koska jo tästäkin keskustelusta on huomattavavissa se että mielummin annetaan vaikka viikinkimiekan hautautua moottoritien alle kuin antaa amatöörin kaivaa se esiin, se perkelehän voisi saada siitä kunniaa ja se saattaisi olla komeampi löytö kuin museoviraston ammattilaiset ovat löytäneet.
Hei !
Olen huolestuneena seurannut kirjoitusten kielteistä sävyä, kun joku löytää muinaismuistoepäilyksi arveltavan esineen.
Olisi hienoa, että kirjoitukset eivät ole löytäjää kohtaan kielteisiä vaan mieluimmin päinvastoin.
Todellisena vaarana on, että kielteiseen sävyyn kirjoitettuna, jopa rikolliseksi leimattu löytäjä ei uskalla ilmoittaa muinaismuistoepäilyistä / alueesta museovirastolle laisinkaan !
Lain suhteen on selvillä vesillä kun informoi muinaismuistoepäilystä museovirastolle.
T.Sakari
Moi,
pyydän anteeksi vähän fanaattissävytteistä palautetta jonka annoin. Meinaa jo ammattiylpeys kohottaa päätään jostain pimeydestä. Vastaan kuitenkin parhaimman mukaan tähän;
Kyllä metsissä saa kaivella metallinpaljastimilla, ja jos jotain löytää niin muinaismuistolain nojalla (en muista pykälää, ei se varmaan kiinnosta) siitä pitäisi ilmottaa museovirastolle, eikä kaivella enempää. Tottakait harrastelijoiden aktiivisuus on pelkästään positiivistä. Toivon kuitenkin, että tähän harrastukseen panostettaisiin sen verran, että kaiken toiminnan, ja kaivelun pohjalla olisi vähän perustietoa, eikä pelkkää kaivelua.
Kyseessä ei kuitenkaan ilmeisesti tässä tapauksessa ollut pelkästään "kotinsä lähellä kaiveskelu" vaan tunnetulla muinaismuisto alueella
kaivaminen, joka on rauhoitettua ja laitonta. Jos näin ei ole, niin ketjussa on misinformaatiota.
Yleensä(/joskus? tästä asiasta ei tietääkseni ole säädöstä) suurilla rakennusfirmoilla on omat muinaistutkijan virkansa, jotka inventoivat alueet ennen niiden päälle rakentamista VARSINKIN jos alueet ovat jo ennestään tiedetty olevan asuttuja esihistoriallisella/historiallisella ajalla, ja niillä tiedetään/epäillään olevan jotain muinaistieteellistä arvoa. Jos kuitenkin rakennettaessa tai sorakuoppia tehdessä löydetään jotain muinaisjäännöksiä, kutsutaan paikalle arkeologinen iskuryhmä - koekaivausryhmä joka tekee pelastuskaivauksen. Eivät tosin tule helikopterilla, vaan arkeologian paskan palkkatilanteen vuoksi luultavasti uljailla 80-luvun lopun riisikipoilla.
Vielä harrastelijoista: heillä on arkeologiassa suurempi ansio kuin monessa muussa ammatissa ja tieteenalassa, koska tutkittava alue on niin laaja , mutta tarkoituksena ei arkeologiassa ole kaivaa kaikkia muinaismuistoalueita läpi tai löytää kaikkia mahdollisia muinaisesineitä maasta museoon, koska suuri tavaramäärä ei korreloi suureen tiedon määrään, ja tieto menneisyydestä on tässä tapauksessa konkreettista tavaraa tärkeämpää.
Troijan muuten löysi harrastelija-arkeologi Heinrich Schliemann. Hän tosin opiskeli itsenäisesti alaa 6 vuotta, ja onnistui silti pilaamaan Troijan löytöpaikan kulttuurikerrokset kaivamalla liian syvälle, joka teki myöhemmästä tutkimuksesta vaikeampaa. Tuntuu kuin arkeologiassa vältettäisiin kaivausta ikuisuuksiin asti, koska jatkuvasti odotellaan kaivaustekniikan ja tutkimuksien kehittymistä tarkemmiksi ja tarkemmiksi.
Asiantuntematon kaivaminen sotkee tavaran löytöpaikkakontekstin stratigrafian, ja tekee tafonomisen tutkimuksen sekä kvantitatiivisen tutkimuksen mahdottomaksi paikalta, sillä alueella saattaa olla näkymättömiä jäänteitä (joita mm. etsitään seulomalla maa-aines). Sen takia harrastelijoiden kaivaukset pyydetään jättämään siihen ensimmäiseen löydettyyn esineeseen paikalta.
Yhteenveto: 1)Anteeksi vielä kerran ammattiylpeyden odottamattomasta ilmestymisestä, en halua olla kuulostaa eliitiltä, olenhan vasta pelkästään alan
opiskelija.
2) Jatkakaa hyvää harrastusta, siitä on korvaamaton apu muuten niin pienelle tutkimusalalle.
3) Jättäkää rauhoitetut muinaismuistoalueet rauhaan.
4) Jos löydätte esineitä, ottakaa yhteys museovirastoon, elkääkä myllertäkö koko aluetta tutkimuskelvottomaksi.
Toni
Taidat ihan oikeasti olla arkeologian opiskelija, hyvä niin, arvokas tieteenala, jota pitää vaalia. Nykyään tuntuu vaan, että museovirasto ja koko arkeologian sektori on jotenkin erkaantunut tavallisten ihmisten elämästä. Joskus on vaikea käsittää miksi jossain paikassa ei tehdä kaivauksia, kun sieltä kaikkea mielenkiintoista löytää, eikä asioita opiskelematon voi tietää mistä syistä milloinkin ei saisi kaivaa itse. Enemmän tiedottamista, eikä vain kieltoja, ja kielloille perusteluja.
Yksi mielenkiintoinen tilanne etsiessä voisi olla se, että löydät maasta vaikka kultakolikon, ja sitten toteat metallinetsimellä että niitä voisi olla lisää samalla alueella, jos vain kaivat ne esiin, mutta periaatteessa et saisi itse jatkaa kaivamista, mutta toisaalta jos museovirasto sen tekee niin jäävätkö sen esille kaivamat kolikot taas museolle ilman mitään korvausta vaikka tiesit niiden olemassa olosta? Luulen että kukaan ei hikoilisi kaivuuhommissa jos löydön tehnyt henkilö saisi koko löydöstä rahallisen korvauksen. Museolle esineiden rahallinen arvo tuskin on kovin suuri asia, mutta etsijälle voi ollakin. Yleensäkin museovirasto voisi tarjota joitakin alueita harrastajien tutkittaviksi ja yrittää enemmän hyödyntää tätä joukkoa kuin yrittää estää ihmisten mielenkiinto tehdä itse jotakin.
Moro,
tuntuu siltä, että tuo museoviraston ja arkeologian sektorin erkaantuminen tavallisten ihmisten elämästä on huolestuttava trendi koko akateemisessa maailmassa, sen lähes jokaisella alalla.
Itsehän ajattelin astuessani akateemiseen maailmaan, että säilytän ainakin tuon yhteyden oman alani ja normaalien ihmisten välillä, ettei elitysty, mutta se näemmä tapahtuu huomaamatta kun on opiskellut alaa vuosia ja tietoa on karttunut, niin jotkut asiat mitkä ovat minulle itsestäänselvyyksiä eivät aina ole harrastelijoille.
Hyvä että tuli tähän asiaan taas uppouduttua. Popularisointi ja arkeologian pitäminen lähellä tavallisia ihmisiä on kuitenkin yksi tärkeä arkeologian osa-alue.
Suomessa kaivauksia tehdään aika pienellä budjetilla, joten jokaista mielenkiintoista paikkaa ei vain ole yksinkertaisesti varaa tutkia. Priorisointi menee niin, että kaivaukset jotka ovat ajoilta joilta on vähän tietoa ovat ykkössijalla (Suomessa esimerkiksi Esiroomalaisen rautakauden löytötyhjiö, joten sen aikaiset löydöt kiinnostavat erityisesti).
Tärkeysjärjestyshän on kyllä melko kaivauskohtaista, ja erikoiset paikat ja löydöt sekä rakennushankkeiden uhka ovat myös syitä prioriteeteille. Kivikauden asuinpaikkoja on tutkittu melko paljon, joten niiden tutkiminen saattaa jäädä vain pelkkien asuinkuoppien huomioimiseen, tehtyihin karttamerkintöihin ja inventoitiin sekä muinaismuistoalueeksi julistamiseen.
Tuosta kolikkojutusta, minulla ei ole kyllä tietoa miten museovirasto menettelee - antaako rahallisia korvauksia vai ei. Luultavasti ei mitään merkittäviä summia, koska arkeologien ammattietiikkaan kuuluu se, ettei löytöjen rahallista arvoa arvioida ihmisille, koska sitä ei ole tai se on mittaamaton. Luulisin, että tuosta rahakertymästä saatettaisiin antaa muutama muinaislantti muistoksi löytäjälle ja tietenkin löytäjän nimi löydön viralliseen julkaisuun.
Museovirasto järjestää joka kesä yleisökaivauksia, jonne pääsee kiinnostuneet taviksetkin, jopa lapset kaiveskelemaan. Mikä typerintä, siitä muistaakseni piti maksaa joku 5e päivältä, että pääsee tonkimaan :).
Olen kyllä samaa mieltä, että suurta yleisön kiinnostusta alaan pitäisi jotenkin käyttää paremmin hyväksi.
Toni
mutta... meillä on perintökaluna veistokirves. Se on Tn. tehty veroksi, koska siinä leimattu kruunu ja vuosiluku 1783. Sen silmä on kuitenkin soikea... olisiko tuo löytämäsi kirves vanhempi... museossa joku vois tietää..
Soikea on alkeellisempi muoto kuin tuo, joten sen perusteella tuo olisi nuorempi. Minusta tuo näyttää muutenkin 1800-luvun loppupuolen tavaralta.
Niitä oli vain esihistoriallisen ajan sotakirveissä. Siis 800-1200 jKr..
silmä...