Nyt on lehdissä toitoteltu, että yritysten TULOS PARANEE, kun naisten määrä hallituksissa lisääntyy.
Tämä antaisi ymmärtää, että on tutkittu longitudinaalisesti tuloskehitystä yrityksissä ja verrattu miesvaltaisia ja naisvaltaisi johtamiskausia vertailukelpoisesti?
Tietääkö kukaan, onko tuon Spidlan lausunnon takana muuta tutkimusta kuin tuo perinteinen, joka osoittaa korrelaation sillä, että naisten määrä hallituksissa korreloi yrityksen tuloksen/vakavaraisuuden kanssa?
Tuo korrelaatiohan ei kerro sitä vielä, että tulos paranisi - vaan se on vain yksi mahdollinen tulkinta. (Toinen tulkintahan on se, että pätevät naiset hakeutuvat turvallisimpien / menestyvimpien yritysten hallituksiin).
Useinhan tilastoilla valehdellaan siten, että silkka korrelaatio tulkitaan hätäisesti syy-seuraussuhteeksi (joiden määrittämiseksi pitäisi pystyä osoittamaan longitudinaalista dataa tai muutoin tuo kausaliteetti eri ilmiöiden ajallisella dimensiolla syy-seuraussuhteella).
Käsittääkseni naisten hallitusvastuita ei ole tuolla lailla tutkittu - tai jos on, niin näkisin mielelläni, mihin tutkimukseen tämä mr. Spidla viittaa lausuntojensa tukena?
Ellei tutkimusten tulkinnan suhteen olla huolellisia, niin tuommoisia myyttejä (vrt. naisen euro jne.) voi alkaa villistikin levitä.
Tämä antaisi ymmärtää, että on tutkittu longitudinaalisesti tuloskehitystä yrityksissä ja verrattu miesvaltaisia ja naisvaltaisi johtamiskausia vertailukelpoisesti?
Tietääkö kukaan, onko tuon Spidlan lausunnon takana muuta tutkimusta kuin tuo perinteinen, joka osoittaa korrelaation sillä, että naisten määrä hallituksissa korreloi yrityksen tuloksen/vakavaraisuuden kanssa?
Tuo korrelaatiohan ei kerro sitä vielä, että tulos paranisi - vaan se on vain yksi mahdollinen tulkinta. (Toinen tulkintahan on se, että pätevät naiset hakeutuvat turvallisimpien / menestyvimpien yritysten hallituksiin).
Useinhan tilastoilla valehdellaan siten, että silkka korrelaatio tulkitaan hätäisesti syy-seuraussuhteeksi (joiden määrittämiseksi pitäisi pystyä osoittamaan longitudinaalista dataa tai muutoin tuo kausaliteetti eri ilmiöiden ajallisella dimensiolla syy-seuraussuhteella).
Käsittääkseni naisten hallitusvastuita ei ole tuolla lailla tutkittu - tai jos on, niin näkisin mielelläni, mihin tutkimukseen tämä mr. Spidla viittaa lausuntojensa tukena?
Ellei tutkimusten tulkinnan suhteen olla huolellisia, niin tuommoisia myyttejä (vrt. naisen euro jne.) voi alkaa villistikin levitä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
On samaa tutkittu Suomessakin. Joku aika sitten oli joka lehdessä siitä uutinen. Eli yritys menestyy sen paremmin mitä enemmän löytyy naisia johtavista asemista. - Johtuu se nyt mistä johtuu - Sellaista tulkintaa en ole kyllä ikinä ennen kuullut, että naiset hakeutuvat paremmin menestyviin yrityksiin, mutta ihan miten vain haluat sen parhaiten itsellesi selittää..
...sitä, etteikö naiseus voisi vaikuttaa menestymiseen.
Ne tutkimukset, joita olen itse nähnyt, ovat vain listanneet ja verranneet yrityksiä, joissa on naisia hallituksessa hetkellä x, yrityksen tulokseen hetkellä x.
En ole esim. nähnyt vertailuja, että naisvaltaisella ajalla olisi vaikkapa sellainen vertailuluku, kuin tuloskehitys ollut analyysin kohteena.
Ilmeisesti feminismin kyllästämänä aikana on kätevää ja poliittisesti korrektia esittää feministisiä tulkintoja aiheesta - kun taas objektiivisempi arvioija ottaa myös muita näkökulmia esille.
Itse viittaan esim. vaikkapa kollegoitteni kertomiin USAsta, jossa oikeasti kuuluu olevan pula meritoituneista naishakijoista - ja he voivat (Varsinkin jos sattuvat olemaan vielä mustia) suurin piirtein valita, missä yrityksessä haluavat johtovastuita.
Käsittääkseni suomessakin on vielä naisilla vähemmän pyrkyä johtaviin asemiin ja hallitusvastuisiin -> ja vähemmän meriittejä punnittavana valintavaiheessa -> jolloin ne meritoituneet voivat valita parhaimmat yritykset.
Tämä on toistaiseksi yhtä mahdollinen selitysmalli ainakin niin kauan, kuin nojataan silkkaan korrelaatioon.
Toisaalta voidaan ajatella, että ehkäpä ne yritykset, jotka ovat taitavia rekrytoimaan rajallisia meritoituneita naisjohtoresursseja, ovat taitavia muutoinkin rekrytoimaan parhaita ihmisiä - ts. tällöin tämä olisi ikään kuin yrityksen rekrytointikulttuurin yleinen piirre, että se parantaisi yritysten tuloskehitystä - ja kun nykyisin on feminiini "trendi", niin sitten nämä kiinnittävät huippunaisten rekrytointiin samalla huomiota, kuin huippujohtajien yleisestikin.
Itselläni on toistaiseksi vähemmän uskoa siihen, että silkka naiseus (tai mieheys, samaten) olisi jotenkin sinänsä yritysten menestystä mittaava asia. Yrityksiä ei perusteta eikä johdeta pimpeillä ja pippeleillä, vaan ennemminkin niillä aivoresursseilla... joita pidän suht samanveroisina eri sukupuolilla. Tosin miehet näyttävät perustavan edelleenkin enemmän yrityksiä kuin naiset, mikä voi taas - tulkinnan mukaan - kertoa joko sukupuolten ominaisuuksista tai kulttuuristamme.
Hassua feminismissä on, että kun naisista on positiivista asiaa (esim. ovat menestyvissä yrityksissä vastuissa) -> feministinen retoriikka kertoo, että jokin mystinen "naiseus" aiheuttaa asian. Kun taas naiset jollain mittarilla menestyvät huonommin (esim. "lasikatto"), on puolestaan syynä jokin "naiseuden" ulkopuolelta tuleva "naiseudelle" esteitä asettava mekanismi. "Mieheys" - mikäli pojat/miehet jollain mittarilla näyttäisivät menestyvän, on feministisen retoriikan mukaan semmoinen asia, että se pärjää vain niin kauan, kuin voi estää "naiseutta" pärjäämästä. Tämähän on veikeällä tavalla läsnä feministisessä sanankalistelussa, lähes poikkeuksetta :-)
että naiseus sinänsä vaikuttaa menestymiseen. Mutta en sulje sitä pois, että johtopaikoilta löytyy enemmän kyvykkyydeltään keskinkertaisia miehiä.
...olen minä.
Keinoja asioiden parantamiseen voidaan sitten pohtia. Mielestäni tärkeää olisi korostaa ja rohkaista naisia pätevöitymään ja hakemaan johtopaikkoja (JA ETENKIN PERUSTAMAAN OMIA HIENOJA YRITYKSIÄ, joissa saa arvokasta vetämiskokemusta!).
...kun taas voipi olla niin, että sokea kiintiöpolitiikka voi sitten pahimmillaan lisätä keskinkertaisten naisten määrää keskinkertaisten miesten ohella :-)