Sapatti ja Herran päivä: lauantai vai sunnuntai?
Sapatin käskyä ei ole kumottu
Kristittyjen kesken on ollut epäselvyyttä siitä, onko Herran päivä ja lepopäivä lauantai vai sunnuntai. Epäselvyys johtuu siitä, että sunnuntaita eli viikon ensimmäistä päivää on vietetty yleisenä lepopäivänä ainakin jo 300-luvulta lähtien j.Kr. Viikon seitsemännen päivän eli sapatin pyhittäminen on vähitellen unohtunut ja vain juutalaiset sekä pieni joukko kristittyjä ovat jatkaneet sen tavan harjoittamista.
Raamatun ja juutalaisen tradition perusteella ei ole epäselvyyttä siitä, että sapatti on lauantai. Herra kutsui muita päiviä numeroiden mukaan, mutta antoi seitsemännelle päivälle nimen sapatti. (hepr. sbt, shabbath) Sapatti mainitaan läpi Raamatun juutalaisten pyhänä lepopäivänä ja Herran päivänä. Profeetta Jesaja muistuttaa sapatin tärkeydestä näin:
Jesaja:
58:13 Jos sinä pidätät jalkasi sapattia rikkomasta, niin ettet toimita omia asioitasi minun pyhäpäivänäni, vaan kutsut sapatin ilopäiväksi, Herran pyhäpäivän kunnioitettavaksi ja kunnioitat sitä, niin ettet toimita omia toimiasi, et aja omia asioitasi etkä puhu joutavia,
58:14 silloin on ilosi oleva Herrassa, ja minä kuljetan sinut maan kukkuloitten ylitse, ja minä annan sinun nauttia isäsi Jaakobin perintöosaa. Sillä Herran suu on puhunut.
Uudessa Testamentissa ei kumota sapatin käskyä missään kohden. Se on neljäs käsky kymmenen käskyn joukosta. 2Moos.20:8 Sapatin historia alkaa jo luomiskertomuksesta. Herra teki kuutena päivänä taivaan ja maan, mutta seitsemännen päivän hän lepäsi ja pyhitti sen, antaen sille nimen sapatti. 1Moos.2:3 Sanan sapatti juuri on hepreankielen verbissä `shabath´, joka tarkoittaa: `lakata´, `levätä´.
Jeesus ei kumonnut sapattia, vaikka niin on kirjoitettu Johanneksen evankeliumiin. Joh.5:18 Jeesus kumosi sapatin ainoastaan juutalaisten lainoppineiden ja fariseusten väärän tulkinnan mukaan, koska paransi sairaita sapatin päivänä. Juutalaisten sydämen kovuutta kuvaa heidän sanansa: "Kuusi päivää on, joina tulee työtä tehdä; tulkaa siis niinä päivinä parannuttamaan itseänne, älkääkä sapatinpäivänä." Luuk.13:14 Jeesus osoitti tämän käytännön vääräksi lain tulkinnaksi. Sapatin päivänä on lupa tehdä hyvää, parantaa ihminen ja pelastaa sielu. Joh.7:23; Matt.12:12
Sapatin päivän kirjaimellinen noudattaminen voi olla ristiriidassa rakkauden suurimman käskyn kanssa, jolloin tulee noudattaa rakkauden käskyä ja tehdä työtä sapattina. Se ei ole sapatin käskyn rikkomista vaan oikean sapatin noudattamista. Jos joku on avun tarpeessa, on häntä lupa auttaa sapattina. Lääkäri saa parantaa sairaan ja poliisi tehdä työtään, tulipalo on lupa sammuttaa ja hissiin juuttunut päästää pois pinteestä.
Jeesus ei siis kumonnut itse sapatin käskyä vaan sen tavan, miten juutalaiset soveltivat sitä käytäntöön kirjaimen mukaan väärin. Laissa on tärkeintä laupeus, uskollisuus, hyvyys, oikeus ja rakkaus. Sapatin käskyn kirjaimellinen pitäminen rikkoisi lain hengen monessa eri tapauksessa. Siitä syystä oli lupa soveltaa lakia Hengen opettamalla tavalla käytäntöön, sillä kirjain tappaa ihan kirjaimellisesti, jos sapattina ei saa tehdä hyvää: pelastaa ihmisen henkeä.
Jeesus ei tullut omien sanojensa mukaan kumoamaan lakia vaan täyttämään sen. Matt.5:17-20 Laista ei katoa pieninkään piirto eikä kirjain ennen kuin kaikki on tapahtunut. Sapatin käsky on Herran itsensä asettama eikä sitä ole kumottu vaan se on edelleen voimassa. Jeesus ja apostolit viettivät sapattia, samoin alkukristillinen seurakunta. Tästä on monta todistetta sekä Uudessa Testamentissa että sen ulkopuolisessa lähdekirjallisuudessa.
Miksi Uudessa Testamentissa ei uudisteta sapatin käskyä?
Jotkut Raamatun opettajat ovat puolustaneet sapatin käskyn kumoutumista sillä seikalla, ettei sitä käskyä toisteta Uudessa Testamentissa. Se ei ole kuitenkaan mikään hyväksyttävä perustelu ja puolustus lepopäivän vaihtamiseen sunnuntaiksi. Jos Jumala olisi muuttanut tämän lain, niin siitä pitäisi olla maininta Jumalan sanassa. Sellaista mainintaa ei kuitenkaan ole. Sunnuntain viettäminen Herran ylösnousemisen muistopäivänä ja yleisenä lepopäivänä on perinnäissääntö eikä Herran käsky. Herran silmissä on paha asia, että hänen sanansa tehdään tyhjäksi ja saadaan ihmiset noudattamaan oppeja, jotka ovat ihmisten käskyjä. Matt.15:6-9
Mitä jos Uudessa Testamentissa ei olisi uudistettu rakkauden suurinta käskyä? Olisiko se tarkoittanut sitä, että käsky on kumottu? Ei tietenkään. Uskon, että sapatin pitäminen Herran päivänä ja lepopäivänä oli itsestään selvää apostolien aikana, joten sitä ei tarvinnut erikseen mainita.
Sunnuntain viettämisen alkuperä yleisenä lepopäivänä
Sunnuntain vietto yleisenä lepopäivänä tuli maallistuneen kirkon tavaksi Roomassa ja siitä antoi käskyn keisari Konstantinus Suuri vuonna 321 j.Kr. Sunnuntain vietolla haluttiin erottautua aidosta kristitystä ja juutalaisesta vähemmistöstä sekä yhdistää pakanallisia aineksia kristinuskoon. Sunnuntai on ollut auringonjumalan palveluksen päivä ja siitä se on saanut myös nimensä: englanniksi Sunday, auringon päivä. (latinaksi Dies Solis) Juliaanisen, (keisari Julius Caesar n. 46 e.Kr.) gregoriaanisen (1582 j.Kr.) ja länsimaisten kalenterien päivien nimet ovat peräisin babylonialaisesta tähtitieteestä ja muinaisista uskonnoista. Maanantai on kuun päivä, (Monday, Dies Lunae) tiistai marsin päivä, (Dies Martis, ranskaksi mardi) keskiviikko merkuriuksen päivä, (Dies Mercuri, ranskaksi mercredi) torstai jupiterin päivä, (Dies Iovis, Thursday, torsdag, `Torin päivä´) perjantai venuksen päivä (Dies Veneris) ja lauantai saturnuksen päivä. (Dies Saturni, englanniksi Saturday)
Pedon valtakunta
Jumalaton maailman valtias on muuttanut ajan ja lait niin kuin profeetta Daniel on ennustanut. Dan.7:25 Daniel eli 500-600 e.Kr. Babylonian vallan aikana, kun juutalaiset olivat pakkosiirtolaisuudessa. Hänen kuvaamansa petovaltakunnat alkavat siitä hetkestä ja ulottuvat maailman aikojen loppuun asti. Neljäs peto on Rooman valtakunta, joka on saanut miekanhaavan päähänsä, mutta toipumassa jälleen Euroopan Unionin myötä vanhalle perustukselleen. Ilm.13; Dan. 7-8
Danielin mukaan ajat ja laki annetaan petovaltakunnan kuninkaan eli maailman hallitsijan haltuun ajaksi ja kahdeksi ajaksi ja puoleksi ajaksi. Dan.7:25 Tässä voi olla viittaus Ilmestyskirjan 13. luvussa jakeessa viisi mainittuun 42 kuukauden ahdistuksen aikaan. Peto vainoaa Jumalan pyhiä ja valituita saaden heistä voiton, mikä tarkoittaa sitä, että luopumus pääsee valtaan kaikkialla maailmassa. Matt.24:10-14; 2Tess.2:1-12 Uskovaiset joutuvat vielä kerran maailmanlaajuisen vainon kohteeksi. Pyhien seurakunta ei kuitenkaan katoa, sillä edes tuonelan portit eivät sitä voita. Matt.16:17-19 Pyhät, valitut ja uskolliset voittavat yhdessä Karitsan kanssa sielun vihollisen ja hänen palvelijoidensa "sodan" Jumalaa vastaan. Ilm.17:14-18 Totuuden sana voittaa lopulta valheen ja luopiokirkko poltetaan tulessa tämän maailman valtiaitten toimesta. Herra saa pahan sotimaan toista pahaa vastaan, mutta seurakunta pelastuu Jumalan vihalta, koska noudattaa totuutta rakkaudessa.
Danielin puhe ajasta ja laeista sekä niiden muuttamisesta soveltuu hyvin Rooman keisareihin ja sen perässä katoliseen kirkkoon. Keisari Julius Caesar otatti käyttöön uuden kalenterin, jonka pohjalla on babylonialainen tähtitiede ja ajanmääritys. (46 e.Kr.) Keisari Konstantinus Suuri sääti ensimmäisen lain sunnuntain viettämisestä yleisenä lepopäivänä vuonna 521 j.Kr. Katolinen kirkko poistatti alkuperäisistä kymmenestä käskystä toisen käskyn eli Jumalan kuvien tekemisen ja niiden palvomisen kiellon sekä muutti neljättä käskyä eli sapatin käskyä. Alkuperäisessä Mooseksen laissa nämä käskyt ovat ennallaan. 2Moos.20 Raamattua ei ole väärennetty vaan se kertoo meille edelleen totuuden Jumalan tahdosta maan päällä ja taivaassa. Käskyjä ei saa mennä muuntelemaan eikä sellaisesta rikoksesta selviä ilman rangaistusta. Jumala on tuomitseva vanhurskaasti ne, jotka ovat muuttaneet lakia ja rikkovat tietoisesti alkuperäisiä Jumalan käskyjä vastaan eläen tahallisesti synnissä.
Ajanlaskuun liittyy eräs toinen mielenkiintoinen seikka. Raamatussa aikakaudet tarkoittavat tuhatta vuotta, joita myös päiviksi kuvataan. 2Piet.3:8 Aatamista uskon isään eli Aabrahamiin kului kaksi aikakautta eli kaksituhatta vuotta. Aabrahamista Moosekseen meni puoli aikaa eli 500 vuotta ja kuningas Daavidiin 1000 vuotta. Daavidista Jeesukseen meni yksi aikakausi eli tuhat vuotta. Jeesuksesta meidän päiviimme on kulunut kaksi aikaa eli 2000 vuotta. Kaiken kaikkiaan on kulunut liki 6000 vuotta siitä, kun Jumala loi Adamin ja teki Eevan hänen kylkiluustaan. Kun Jumala oli tehnyt maan ja taivaan sekä kaiken, mitä niissä on, lepäsi hän seitsemäntenä päivänä ja pyhitti sen päivän eli erotti muista antaen sille nimen sabbath, sapatti. Tässä on esikuva koko ihmiskunnan historiasta ja tulevaisuudesta.
Elämme lopun aikoja ja viimeisen päivän yön hetkiä ennen Kristuksen toista tulemusta. Kun ajan laskun ja ihmisen luomisesta on kulunut kuusi päivää eli 6000 vuotta, alkaa seitsemäs päivä eli Jumalan kansan sapatin lepo, mistä Raamattu puhuu monin paikoin. Seuraavat tuhat vuotta ovat oleva rauhan valtakunnan aikaa, jolloin Jeesus saa Isältä maan päällisen vallan ja hallituksen alistaen kaiken vihollisuuden valtansa alle. Pyhät ja valitut ovat nousseet ylös ja hallitsevat yhdessä Kristuksen kanssa tuhat vuotta, minkä jälkeen saatana päästetään irti vankeudesta vielä hetkeksi, niin että se saa villitä jäljelle jääneet maan kansat viimeiseen taisteluun pyhiä vastaan. Taivaasta lähtee tuli ja kuluttaa vastustajat, minkä jälkeen sielun vihollinen heitetään tulikivijärveen kärsimään ikuista rangaistusta. Kuolleet jumalattomat nousevat ylös toisessa ylösnousemuksessa. Joh.5:28-30; Apt.24:14-16 Heidät tuomitaan kadotukseen Herran kasvoista ja hänen kirkkautensa voimasta. 2Tess.1:7-10; Ilm.20
Danielin maininta ajan antamisesta pedon valtaan ajaksi ja kahdeksi ajaksi ja puoleksi ajaksi soveltuu myös Babylonialaisen kalenterin valtakaudeksi. Babylonian valtakunta on ollut yhdistettynä kuningaskuntana Hammurabista asti, joka on elänyt joidenkin tietolähteiden mukaan noin vuonna 1600 eikä 1700-luvulla e.Kr. (vv. 1792-1750: The Columbia Encyclopedia, Sixth Edition. n. 1600: http://www.qnet.fi/mpeltonen/egypti.htm) Siten babylonialainen "maailman valta" ja kalenteri olisi ollut käytössä tunnetussa maailmassa noin 3500 vuotta eli kolme ja puoli päivää. Näin Raamatun profetiat täyttyisivät myös tältä osin. Babylonialta ja sen seuraajilta otetaan valta pois, laki palautetaan ennalleen alkuperäiseen muotoonsa ja rauhan ajan valtakunnassa vietetään Herran juhlia juutalaisen kalenterin mukaan. Sak.14:16; Jes.66:23; 2Moos.12:2 Lehtimajanjuhla mainitaan erikseen, koska se on todennäköisesti Jeesuksen syntymisen eli lihaksi tulemisen aika. Seurakuntakokous palautetaan sapatin päiväksi, joka on totisesti aina ollut Herran päivä ja levon päivä eikä sitä ole taivaasta käsin miksikään muutettu.
Sapatin vietto käytännössä
Sapatin kirjaimellinen viettäminen on mahdotonta ilman, että rikotaan rakkauden suurinta käskyä vastaan. Lehmät eivät pidä sapattia eikä muukaan luomakunta, joten jonkun on pitänyt siivota navetta ja lypsää lehmät myös sapattina kautta karjanhoidon historian. On hyvä, että työtehtäviä kierrätettäisiin siten, ettei saman ihmisen tarvitsisi tehdä työtä jokaisena sapattina. Sapattia tulisi noudattaa ja Herran päivää suuresti kunnioittaa. Jos joku hylkää tietoisesti Jumalan sanan ja on tottelematon, saattaa Herra hylätä hänet. Kyse ei ole lain alle joutumisesta, jos joku viettää sapattia vaan Herran sanan tottelemisesta. Tottelemattomuutta kuvastaa roomalaisen tavan mukaan sunnuntain viettäminen yleisenä lepopäivänä, ei sapatin pyhittäminen Herralle.
Yhteiskunta vaatii monia toimintoja myös sapatin päivänä. On ammatteja, joissa ei voida noudattaa seitsenpäiväistä säännöllistä viikkorytmiä. Sellaisilla aloilla työskentelevä kristitty voi soveltaa lepopäivää käytäntöön parhaan kykynsä mukaan. Orjallinen sapatin pitäminen tuo vain lisärasitusta. Kun noudatat sapattia levosta käsin, Luojan antaman mahdollisuuden mukaan, niin menestyt. Muista, että sapattina on lupa tehdä hyvää. Työn tekemättä jättäminen aiheuttaisi usein enemmän vahinkoa ja kärsimystä ihmisille kuin sapatin pitäminen. Se ei ole lain hengen rikkomista, että teet työtä joskus myös sapattina, kun sinulla ei ole siihen muuta vaihtoehtoa. Voit levätä sitten toisena päivänä.
Pyri pitämään yhteinen sapatti Jumalan kansan kanssa niin usein kuin mahdollista, mutta älä anna sitoa itseäsi orjuuden ikeeseen, niin että kuormitat sydäntäsi syyllisyydellä, mistä olet vapaa. Rakkauden käskyn noudattaminen syrjäyttää monessa kohden sapatin käskyn pitämisen, joten teet oikein kuin sitä noudatat.
Sapatin merkitys
Sapatin merkitys ihmiselle on kahtalainen. Se on ensinnäkin Herran luomistöiden muistojuhla. Sapattina on hyvä hiljentyä etsimään Jumalaa rukouksissa, sanan tutkimisen äärellä ja pyhässä seurakuntakokouksessa. Kiireiden keskellä ei ole kovin helppo palvella Herraa seurakunnan keskellä, mutta kun erotamme yhden päivän viikosta Jumalan palvelemista varten, niin saamme sapatista riemullisen ja juhlavan päivän, jolloin meillä on aikaa etsiä Jumalan tahtoa ja lujittaa siteitämme muihin pyhiin ja valittuihin.
Toinen merkitys sapatille on lepo. Ihminen ei ole väsymätön kone vaan tarvitsee tietyn määrän lepoa ja vapaa-aikaa, jotta jaksaa tehdä töitä muina päivinä kuin sapattina. Ellei ihminen suo itselleen lepoa, hän sairastuu ja voi lopulta kuolla rasituksen uuvuttamana. Levon puute näkyy pian psyykkisinä ja fyysisinä oireina, joten sapatti on tavallaan Jumalan luonnonlaki, mitä ei kukaan voi paeta. Ellei ihminen suostu lepäämään, niin luonto pitää huolen siitä, että hän lopulta uupuu ja joutuu lepoon vaikka sairasvuoteelle. Jos ihminen lyö jatkuvasti laimin lepopäivän, ei hän voi kestää arjen paineita. Ruumista ja mieltä ei ole tarkoitettu jatkuvaan työn tekemiseen. Meillä on lupa hemmotella itseämme ja levätä, jotta saamme voimia ja mielen virkeyttä jatkaa arjen askareita viikottaisen lepopäivän jälkeen.
Sapatilla on myös esikuvallinen ja vertauskuvallinen merkitys. Jeesus on tullut kutsumaan ihmisiä lepoon syntitaakkojen ja syyllisyyden sekä orjallisen lain noudattamisen alta. Matt.11.28-30 Jos joku on saanut synnit anteeksi, niin hän on päässyt lepoon omista töistään ja turvaa Kristuksen täytettyyn työhön pelastuksensa ehtona. Usko riittää tuomaan sielulle pelastuksen ja Pyhä Henki auttaa uskovaista noudattamaan Jumalan tahtoa ilman pakkoa, vapaaehtoisesti ja sydämen halusta. Jumala vaikuttaa uskovaisessa toisenlaisen mielenlaadun kuin on tämän maailman jumalattomilla ja uskonnollisilla tekopyhillä ihmisillä. Me emme yritä ansaita hyvillä teoilla Jumalan mielisuosiota ja lepyttää Jumalaa vihasta, sillä tiedämme, että Jumalan Pojan - Jeesuksen Kristuksen - uhri on ainoa, mikä voi sovittaa meidät Jumalan kanssa. Me perustaudumme elämässämme uskoon ja Jumalan armoon, emme lain tekoihin, mutta noudatamme Jumalan tahtoa armon vaikutuksesta, Jumalan voimalla, emme omalla voimallamme.
Sapatti ja Herran päivä
Jotkut kristityt uskovat isiltä perittynä opetuksena sen, että alkuseurakunnassa olisi siirrytty viettämään sunnuntaita eli Herran ylösnousemuksen päivää yleisenä lepopäivänä ja erottauduttu siten juutalaisista, jotka torjuivat Jeesuksen Messiaanaan. Tapa sunnuntain viettämisestä lepopäivänä on kuitenkin myöhäisempi. Siitä ei mainita mitään Uudessa Testamentissa eikä apostolien jälkeiseltä ajalta ensimmäisellä vuosisadalla ja toisen vuosisadan alussa.
Kun Johannes sai nähdä Herran ilmestyksen Patmoksen saarella Herran päivänä, oli kyseessä sapatti. Ilm.1:10 Kohta voidaan ymmärtää myös puheena Herran tulevasta päivästä, kun hän saapuu uudestaan maan päälle, mutta ei ole väärin ajatella Johanneksen puhuneen sapatista. Sunnuntaista hän ei ainakaan puhu, sillä sunnuntaita ei mainita Raamatussa kertaakaan Herran päivänä. Herran päivä on ollut aina sapatin päivä eli lauantai.
Väärin ymmärrettyjä Raamatun kohtia
Uudessa Testamentissa on pari kohtaa, mitä on tulkittu väärin ja yhdistetty ne sunnuntain viettämiseen Herran päivänä ja yleisenä lepopäivänä. Käsittelen seuraavaksi näitä kohtia.
Sapatti on Raamatussa erityinen päivä, jolloin seurakunnalla oli tapana kokoontua pyhään kokoukseen. 2Moos.12:16; 3Moos.23:3,21 Tämä on ikuinen säädös Israelille ja Jumalan seurakunnalle. Uusi Testamentti kertoo, että ensimmäiset opetuslapset kokoontuivat pyhäkössä sekä kodeissa myös muina päivinä kuin lauantaina, mutta tämä ei kumoa lauantaita viikkosapattina ja yleisenä lepopäivänä. Apt.2:39-47
Sabbaton
Raamattu on käännetty paikoin virheellisesti ja sillä tavalla on johdettu tietämättömiä ihmisiä harhaan. Opetuksesta osattomat kristityt ovat syyttömiä siihen, että papit ovat eksyttäneet heitä perinnäissäännöillä ja väärillä Raamatun tulkinnoilla.
Blue Letter Biblen mukaan kreikan kielen sana `sabbaton´ voi tarkoittaa sekä
1. lauantaita eli viikkosapattia
2. muuta vanhatestamentillista sapatin päivää, lakia sapateista tai
3. kokonaista viikkoa eli seitsemää päivää.
Näitä eri vaihtoehtoja ei tulisi käyttää mielivaltaisesti vaan tulisi pysyä siinä, mitä sanalla on alunperin tarkoitettu. Sapatti on tarkoittanut tilanteesta ja asiayhteydestä riippuen joko uuden viikon alkamista eli sunnuntaita - viikon ensimmäistä päivää - tai sitten viikkosapattia eli lauantaita, viikon seitsemättä päivää. Huomaa tässä muuten se seikka, että viikko on siirretty alkamaan maanantaista, vaikka alun perin se alkoi aina sunnuntaista!
Apostolien teot:
20:7 Ja kun viikon ensimmäisenä päivänä (=sapattina; kreikaksi `sabbaton´) olimme kokoontuneet murtamaan leipää, niin Paavali, joka seuraavana päivänä aikoi matkustaa pois, keskusteli heidän kanssansa ja pitkitti puhettaan puoliyöhön saakka.
Tässä ei puhuta siitä, että seurakunta olisi kokoontunut erityisesti sunnuntaisin leipää murtamaan. Kokoontuminen alkoi ilmeisesti kreikan kielen sanan "sabbaton" mukaan jo lauantaina, sapatin puolella, ja venyi myöhäiseen yöhön asti, viikon ensimmäiseen päivään, jolloin Paavalin oli tarkoitus matkustaa pois paikkakunnalta.
Seuraavaa Raamatun kohtaa on erheellisesti pidetty todisteena siitä, että alkuseurakunta olisi kokoontunut erityisesti sunnuntaisin eikä lauantaisin.
1.Korinttolaiskirje:
16:2 Kunkin viikon ensimmäisenä päivänä (`kata mia sabbaton´; sapatin päivän jälkeen) pankoon jokainen teistä kotonaan jotakin talteen, säästäen menestymisensä mukaan, ettei keräyksiä tehtäisi vasta minun tultuani.
Vaikka rahaa pantiin talteen viikon ensimmäisenä päivänä, ei se todista mitään sen puolesta, että seurakunta olisi kokoontunut sunnuntaisin ja vaihtanut sen päivän yleiseksi lepopäiväksi sapatin tilalle.
Onko sapattikäskyn pitäminen pelastuksen ehto?
On muistettava, ettei yksikään ihminen pelastu sen ansiosta, että pitää yhden tai useamman Herran käskyn. Jos rikomme yhtä käskyä vastaan, olemme syypäät ikuiseen kadotukseen. Lain tie ei voi johtaa meitä taivaaseen, koska jokainen meistä lankeaa ainakin vähässä ja joskus paljossakin. Ellei Jeesus antaisi meille syntejä anteeksi ja vihmoisi meitä verellään jatkuvasti, niin emme olisi puhtaita Isän Jumalan edessä. Saamme nyt kuitenkin uskoa Raamatun sanan, että Jumala on tehnyt meidät iankaikkisesti täydellisiksi Jeesuksen kertakaikkisen veren ja ruumiin uhrin perusteella. Hebr.10:10-17 Me kelpaamme Isälle loppuun saakka Jeesuksen vanhurskauden tähden, emme oman vanhurskautemme ansiosta. Se ei anna meille kuitenkaan oikeutta elää synnissä ja rikkoa tieten tahtoen Jumalaa vastaan. Me emme saa elää synnissä, kun olemme armon alla emmekä lain alla: pois se! Room.6 Jumala vaikuttaa meissä tahtomista ja tekemistä, jopa ajattelukykyä, niin että haluamme tehdä kaikessa hyvin ja elää Jumalan tahdon mukaan. Fil.2:12-13; 1Tess.2:13; 2Tess.1:11-12; 2Kor.3:1-6; Hebr.13:20-21
Sapatin käskyn tahallinen rikkominen voi johtaa ihmisen senkaltaiseen paatumukseen, että hän kuolee hengellisesti ja menettää pelastuksen. Meillä ei ole lupa rikkoa yhtäkään käskyä vastaan sen perusteella, että Jeesus on täyttänyt kaiken lain meidän puolestamme. Armoa ei saa käyttää lupalappuna synnin tekemiselle ja kristityn vapautta verhona pahuudelle. Meidät on kutsuttu pyhitykseen eli erottautumaan tämän maailman tavoista ja syntisaastasta. Jeesus on vapauttanut meidät synnin orjuudesta ja saatanan vallasta rakastamaan Jumalaa ja toinen toistamme. Kun Jeesus tekee jonkun vapaaksi, niin hän on silloin todella vapaa. Emme saa rikkoa sapatin käskyä armon verukkeella.
Sapatin käsky on edelleen voimassa, sillä Jeesus ei kumonnut lakia vaan täytti sen. Paavali vahvisti lain ja todisti, että se on vanhurskas, käskysana hyvä, vanhurskas ja pyhä. Room.3:31; 7:12 Meillä ei ole lupa rikkoa huorintekokäskyä, varastamisen kieltoa, epäjumalan palvelemisen kieltoa tai mitään muutakaan käskyä sen perusteella, että Jeesus on täyttänyt lain. Jos joku opettaa muuta, niin hän on eksynyt pois totuudesta ja joutunut tuomion alaiseksi. Saakoon Jumala varjella meidät kaikelta pahalta.
Sapatin ja sunnuntain vertailua
Sapatin piirteitä
Sapatti on
- Neljäs käsky kymmenen käskyn joukossa, jota ei ole kumottu vaan se on edelleen voimassa.
- Yksi tietty päivä viikosta, yhteinen sapatin päivä Jumalan kansalle, seitsemäs päivä, shabat. Jumala käski pyhittää tämän nimenomaisen päivän, ei mitä tahansa päivää, ei varsinkaan auringonjumalan päivää eli viikon ensimmäistä päivää.
- Palkkatyötä ei saa tehdä ellei rakkaus sitä vaadi. Rakkauden käskyn vuoksi on lupa "rikkoa sapatti", jolloin se ei ole lain rikkomista ja syntiä vaan lain täyttämistä eli rakkauden käskyn noudattamista. Lääkäri saa parantaa sairaan sapattina ja palomies sammuttaa tulipalon.
- Yhteiskunta ei noudata sapatin määräyksiä. Yhteiskunta ja työnantaja vaativat tekemään töitä sapattina sekä pitävät sunnuntaita lepopäivänä. Kristityllä on vapaus noudattaa sapattia niin kuin pystyy sitä käytännössä tekemään. Kristitty karttaa työn tekemistä sapatin päivänä mahdollisuuksiensa mukaan. On tärkeää ymmärtää Raamatusta oikein sapatin merkitys ja pyhittää se sydämessään sekä kunnioittaa sitä päivää Herran päivänä, vaikka ei pystyisi sitä käytännössä aina noudattamaan.
- Eläinten hoitaminen ja ruokkiminen sapattina sekä välttämättömien kotiaskareiden tekeminen kuten ruoan valmistus eivät ole sapatin käskyn rikkomista.
- Seurakunnan juhlakokouksen päivä.
- Luomistyön muistelua ja kiitosta.
- Muisto Egyptistä lähdöstä ja kiitosta: kristitty on lähtenyt pois maailmasta seuraamaan Jeesusta pyhityksen tielle ja kuollut pois synnistä elääkseen Jumalalle lähimmäisiään epäitsekkäästi palvellen.
- Vertauskuva siitä levosta, joka on tuleva iankaikkisessa rauhan valtakunnassa Jumalan luona taivaassa.
- Vertauskuva siitä levosta, jonka Jeesus on antanut omilleen, kun näiden ei tarvitse enää pinnistellä ja ponnistella ansaitakseen taivaspaikan omilla teoillaan ja omalla hyvyydellään.
- Pelastusta ei voida ansaita pitämällä sapatti tai jokin muu kymmenestä käskystä tai ne kaikki, koska olemme tehneet syntiä ja joutuneet syyn alaisiksi. Olemme jo syntymästä asti alistetut katoavaisuuden alle Adamin lankeemuksen vuoksi. Pelastus saadaan uskon kautta Jumalan Pojan vereen, joka on tuonut meille sovituksen synneistä ja iankaikkisen lunastuksen. Pelastuksen tunteminen on syntien anteeksisaamisessa ja Pyhän Hengen osallisuudessa. Pyhä Henki vaikuttaa meissä Jumalan tahdon toteutumista, mihin kuuluu kymmenen käskyn noudattaminen Hengen uudessa tilassa.
Sunnuntain piirteitä
Sunnuntai on
- Keisari Konstantinus Suuren määräyksestä yleinen lepopäivä alkaen vuodesta 321 j.Kr. Ei sisälly Jumalan lakiin vaan on ihmisten käsky ja muutos Jumalan lakiin.
- Auringonjumalan päivä, "sunday", Die Solis.
- On siirretty kristittyjen uskovaisten lepopäivä pakanoiden lepopäiväksi, auringon jumalan päiväksi.
- Kristityt valikoivat sunnuntain lepopäiväksi ja Herran päiväksi väärän opetuksen vuoksi: he valikoivat päiviä Herran tähden, mikä on hyvä Jumalan silmissä. Huonoa on vain se, että he valikoivat väärän päivän, kun eivät tiedä oikeaa opetusta.
- Kristityt pitävät kokouksiaan sunnuntaisin, kun luulevat sen olevan alkukristillinen tapa.
- Sunnuntain pyhittävät kristityt eivät yleensä aseta sunnuntain pyhittämistä pelastuksen ehdoksi.
- Monet sunnuntaita pyhittävät kristityt luulevat sapatin käskyn olevan kumottu.
- Sunnuntain sanotaan olevan Jeesuksen Kristuksen ylösnousemisen muiostopäivä, minkä tähden se valittiin lepopäiväksi ja pyhitettiin. Tätä ei opeteta Raamatussa ja historia osoittaa sen valheeksi. Apostolit eivät pyhittäneet sunnuntaita vaan kokoontuivat pääsääntöisesti lauantaisin eli sapattina ja tarvittaessa vaikka joka päivä yhteiseen sanan kuuloon, rukoukseen ja leivän murtoon.
Vapauden laki
Jotkut kristityt eivät pyhitä sunnuntaita eivätkä lauantaita. He uskovat, että sapatin käsky on kumottu ja pitävät sunnuntain pyhittämisen turhana. Heille kaikki päivät ovat yhdenarvoiset. He pyrkivät silti lepäämään silloin, kun se heille mahdollista on. Yleensä se on mahdollista sunnuntaina, mikä on yleinen lepopäivä.
Sapatin tai sunnuntain pyhittämättä jättämistä perustellaan ns. "vapauden lailla". Jaak.1:25 Se on sama kuin "Kristuksen laki". 1Kor.9:21 Kristuksen lailla ymmärretään puolestaan rakkauden kaksoiskäskyä: "Rakasta Herraa sinun Jumalaasi yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin itseäsi." Matt.22:36-40 Näissä kahdessa käskyssä riippuvat kiinni kaikki opetus ja profeetat. (toora: opetus, laki)
Vapauden laissa ja Kristuksen laissa vaeltaminen on ymmärretty väärin. On luultu, että kristityn vapaus tarkoittaa vapautta tehdä syntiä ja rikkoa Jumalan lakia vastaan. Tai sitten on luultu, ettei laki ole enää voimassa vaan se on kumottu. Apostolit ja Jeesus eivät kuitenkaan kumonneet lakia vaan vahvistivat sen. Jeesus täytti kaiken lain meidän puolestamme. Matt.5:17-20; Room.3:27-31; Joh.19:30 Me pelastumme sen ansiosta, että Jeesus täytti kaiken lain eikä tehnyt syntiä, jos uskomme sovituksen sanan, sanan ristin verestä ja Jeesuksen ylösnousemuksesta.
Vapauden laki ei anna meille lupaa rikkoa mitä tahansa Jumalan käskyä vastaan. Se ei anna meille lupaa rikkoa yhtäkään Jumalan käskyä vastaan. Jotkut kristityt luulevat, että vapauden laki antaa luvan rikkoa sapatin käskyä vastaan, mutta muita käskyjä täytyy noudattaa. Tai sitten he luulevat, että se on antanut vapauden muuttaa sapatin käskyä ja siirtää Herran päivä sunnuntaiksi. Mihin perustuu sellainen luulo? Jumalan vaikuttamaan uskoon ei kuulu tällainen lain käskyn halveksunta. Sen on vihollinen kylvänyt ihmisen sydämeen ja se pitää siksi repiä sieltä juurineen pois, ettei aiheuttaisi vahinkoa sieluille.
Jeesus on vapauttanut meidät rakastamaan lähimmäistä niin kuin itseämme ja Jumalaa yli kaiken. Tämä on se vapaus, mikä kristityillä on. Kristuksen laissa vaeltaminen on Hengessä vaeltamista ja se taas on synnin vihaamista sekä karttamista ja hyvän tekemistä. Kun kristitty vaeltaa Hengen vapaudessa, noudattaa hän silloin Jumalan tahtoa eli pitää käskyt. Käskyjä ei ole lupa kenenkään rikkoa vapauden perusteella. Me emme saa käyttää kristityn vapautta verhona pahuudelle, yllykkeenä lihalle. Jumala armo ei saa olla kristitylle lupalappu synnin tekemiselle, niin että ajatellaan armon peittävän kaiken alleen ja elämme röyhkeästi synnissä pilkaten siten Jumalan nimeä.
Tahallinen synnin tekeminen ja synnissä eläminen kadottaa ihmisen sielun. Synti tappaa harjoittajansa ensin hengellisesti tässä maailman ajassa ja lopulta ikuisesti, kun jumalaton ja kadotettu joutuu ikuiseen tietoiseen eroon rakastavasta Jumalasta. Tätä tarkoittaa kadotus: se on katoamista Herran kasvojen edestä ja hänen kirkkautensa voimasta. Se on häviämistä tämän maan päältä ja auringon alta, joutumista tuleen ja tulikivijärveen, mikä on toinen kuolema. Se on ikuinen ero Jumalasta, tietoinen tila, jossa on tuska, vaiva, itku ja hammasten kiristys.
Jumalan lapsi ei karta syntiä sen vuoksi, että pelkää helvetin tuomiota vaan siksi, että hän elää jatkuvassa mielen muuttumisessa. Jumala on vaikuttanut hänessä mielenmuutoksen, niin ettei uskovainen halua elää synnissä ja rikkoa Jumalaa vastaan. Uskovainen haluaa tehdä hyvää ja karttaa pahaa, koska se on hänen mielenlaatunsa. Hyvän tekeminen ja pahan karttaminen ei ole silloin vastenmielinen ja raskas tehtävä vaan iloinen asia, kevyt kuorma, jonka jokainen jaksaa kantaa. Jumala antaa siihen voiman ja vaikuttaa tahtomisen sekä tekemisen. Rakkaus Jumalaan on se, että pidämme hänen käskynsä, eivätkä ne ole raskaat. 1Joh.5:3
Rakkauden käskyyn kuuluu ja sisältyy myös sapatin käsky. Sapattia tulee kunnioittaa Herran valitsemana levon päivänä ja pyhäpäivänä, joka tulee erottaa muista päivistä aivan erityisellä tavalla. Jumala siunaa kansaansa, joka noudattaa hänen sanaansa ja kääntyy pois pahuudestaan.
Sapatti ei ole annettu merkiksi vain juutalaisten ja Herran välisestä liitosta, niin kuin luullaan. Sapatti on annettu kaikille ihmisille lepopäiväksi. Mar.2:27; 1Tim.2:3-7 Jumala tahtoo, että jokainen maailman ihminen noudattaisi hänen lakiaan ja pitäisi käskyt. Ne ovat annetut ihmisen parasta ajatellen, että ihminen varjeltuisi pahalta. Ps.119 Ihminen voi pitää tiensä puhtaana vain siten, että noudattaa Jumalan sanan ohjeita ja neuvoja, joiden keskeinen osa kymmenen käskyä ovat. Myös pakanoilla on oikeus nauttia Herran säätämästä levon päivästä ja pyhittää se. Näin on ollut kautta aikojen. Jumalan lait ovat paremmat kuin minkään pakanakansan lait ja valitut pakanat ovat ottaneet mielellään noudatettavakseen Jumalan lain. Jes.56
Mikä laki on muuttunut?
Heprealaiskirjeen kirjoittaja sanoo, että lakiin on tullut muutos. Hebr.7:12 Muutos koskee leeviläistä pappeutta. Kristuksesta on tullut uuden liiton Jumalan kansan ylimmäinen pappi. Koko kansa toimii pappeina hänen valtakunnassaan. Hebr.2:17-2:6; 4:14-5:10; 7:1-8:6; 9:11-10:31; 1Piet.2:9-10; Ilm.1:6 Uuden liiton Jumalan kansassa pappeus ei periydy isiltä pojille lihallisen syntymän perusteella niin kuin teki vanhan liiton Jumalan kansassa, lihallisessa Israelissa. Jokainen Hengestä syntynyt Jumalan lapsi on uudessa liitossa samalla myös Jumalan pappi. Tätä sanotaan "yleiseksi pappeudeksi".
Toinen asia, mikä on muuttunut, on vanhatestamentillinen uhrijärjestelmä ja uskonnolliset puhdistusrituaalit. Jeesus uhrasi itsensä kertakaikkiaan uhriksi Isälle Jumalalle eikä sitä uhria tarvitse tai saa uusia. Mooseksen lain mukaiset eläin- ja ruokauhrit ovat käyneet tarpeettomiksi. Niiden uhraaminen on jopa syntiä, sillä ne halventavat Jeesuksen uhrin merkitystä ja riittävyyttä.
Puhdistusrituaalit tähtäävät lihan puhtauteen eli ihmisen ulkokuoreen. (esim. 3.Moos.15) Jumala tähtää ihmisen sydämeen ja tahtoo puhdistaa sen Poikansa verellä. Hebr.9:14; 1Joh.1:7-6:2; Matt.26:26-28; Apt.15:7-11 Verellä puhdistettu sydän sykkii elämää Jumalalle. Sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja uskon kautta voidaan toteuttaa Jumalan tahtoa maan päällä. Uskon kautta me saamme ymmärrystä, tietoa, viisautta ja voimaa vaeltaa hänen tahtonsa mukaan. Jumalan tuli polttaa sydämestä pois kaikkea saastaa. Pyhä Henki vaikuttaa meissä pyhittäytymistä eli erottautumista tästä maailmasta, synnistä ja perkeleestä, niin että voimme palvella Jumalaa puhtaalla sydämellä ja omallatunnolla. Tämä on uskovaisten etuoikeus.
Ruumiin puhtauteen tähtäävät rituaalit ovat käyneet tarpeettomiksi. Jeesuksen Kristuksen veren ja ruumiin kertakaikkinen uhri on tuonut ihmiselle sen puhtauden, mikä riittää Isän edessä. Kristittyjen ei tule noudattaa vanhan liiton aikaisia uhrimenoja ja uskonnollisia rituaaleja. Meille on annettu vietettäväksi Herran muistoateria eli ehtoollinen ja sen lisäksi uskoontulleet tulee kastaa pelastettuina sen merkiksi, mitä sydämessä on jo ennen kastetta tapahtunut: ihminen on siirtynyt kuolemasta elämään ja hän on syntynyt sydämen ympärileikkauksen kautta Hengessä uudesti ylhäältä Jumalan lapseksi kuultuaan Jumalan sanan ja otettuaan sen vastaan, uskottuaan sen. Joh.5:24; 3:1-6; 1Piet.1:23; Room.2:28-29; 10:5-17; Apt.10:34-38; 1Tess.1:2-7; 2:13; Tiit.3:3-7; Jaak.1:18; 1Kor.11:23-26
Vertauskuvaa ei saa sotkea itse asiain olemukseen. Vesikaste kuvaa sitä, mitä ihmiselle on tapahtunut uudestisyntymisessä ennen vesikastetta. Hän on saanut Pyhän Hengen sydämeensä ja siirtynyt kuolemasta elämään. Kol.1:9-23; Ef.1:13-14; Apt.10:43-48 Hän vaeltaa Hengen pyhityksessä Jumalan voimasta Jumalan tahdon mukaan eli pitää käskyt ja Raamatun ohjeet. 2Tess.2:13-17; 1Tess.4:1-12; Room.6:1-23; 1Piet.1:1-5 Ehtoollinen kuvaa Jeesuksen ruumiin uhria ja verta. Ehtoollisen leipä ei ole Kristuksen ruumis eikä muutu Ihmisen Pojan lihaksi. Ehtoollisen viini ei ole Kristuksen veri eikä muutu mystisesti Ihmisen Pojan vereksi. Ne ainoastaan kuvaavat sitä, mikä on tapahtunut Golgatan ristillä ajanlaskumme alkupuolella, noin vuoden 30 j.Kr. paikkeilla.
Yksikään ihminen ei saa pelastusta ilman uskoa, nauttimalla ehtoollista tai ottamalla kasteen. Yksikään ihminen ei saa pelastusta uskomalla, että ottamalla kasteen saa synnit anteeksi ja pelastuu. Yksikään ihminen ei saa pelastusta uskomalla, että tulee osalliseksi Kristuksen verestä ja ruumiin uhrista nauttimalla ehtoollista. Syntien sovituksesta tullaan osalliseksi vain ja ainoastaan uskon kautta, ei minkään uskonnollisen rituaalin kautta, vaikka se kuinka oikeaoppisesti suoritettaisiin. Uskon kohde ei ole jokin rituaali vaan Jeesus Kristus: se, mitä Herra on tehnyt meidän edestämme Golgatan ristillä. Pelastavan sanan saarnan sisältö ei ole opetus vesikasteesta tai ehtoollisesta vaan kertomus syntien sovituksesta, minkä perusteella jokainen ihminen tulee kelvolliseksi Jumalalle, kun uskoo sovituksen sanan.
Kristittyjen joukossa on veljiä, jotka ovat eksyneet pois Jumalan sanan terveestä opista ja suoralta tieltä. He antavat vesikasteelle ja ehtoolliselle sellaisia merkityksiä, mitä niillä ei Jumalan silmissä ole. He liittävät pelastuksen näiden rituaalien suorittamiseen. Heidän käsityksensä mukaan sielu ei ole osallinen Kristuksen tuomasta syntien sovituksesta, ellei hän osallistu näihin rituaaleihin. He luulevat, että rituaalin aikana Jumalan armo välittyy mystisellä tavalla rituaaliin osallistuvaan ihmiseen. He luulevat, että ihminen tulee kastetuksi Pyhässä Hengessä Kristuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen vain jos hänet kastetaan vedessä, ei muuten, pelkän uskon kautta ja uudestisyntymisen tuloksena. He sijoittavat uudestisyntymisen vesikasteeseen eivätkä ymmärrä sitä, että ihminen syntyy uudesti ylhäältä silloin, kun ottaa vastaan Jumalan sanan ja uskoo hyvän sanoman pelastuksesta. Tällainen on taikauskoa ja mystiikkaa, mistä kaikkien kristittyjen täytyy sanoutua juurta jaksain irti, jos mielivät säilyttää puhtauden Jumalan kasvojen edessä ja nähdä Isän Jumalan.
Vain puhdassydämiset näkevät Isän: ei yksikään, joka turvaa lain tekoihin ja uskonnollisiin rituaaleihin Kristuksen veren sijasta. Nämä rituaalit eivät ole ainoastaan Kristuksen veren rinnalla pelastuksen ehtona vaan ne syrjäyttävät pyhän veren kokonaan. Jos joku uskoo sydämestään sen, ettei ihminen voi olla osallinen sovituksesta muuten kuin rituaalien kautta, on hän pannut kaiken turvansa ihmistekoon eikä luota lainkaan Jumalaan. Hän ei perusta taivastoivoaan uskon varaan ja Jumalan armoon Kristuksessa vaan lain tekoon, minkä johdosta hän on kirouksen alla. Toivottavasti Jumala saa sellaisen sielun vapauttaa kirouksesta ja johdattaa Jumalan lasten kirkkauden vapauteen yhdessä kaikkien pyhien kanssa.
Kolmas asia, mikä ei kuulu enää kristityille, on Mooseksen lain rangaistusmääräykset, joista ankarin on kuolemantuomio. Jumala ei itsekään noudattanut joka kerta tämän tuomion täytäntöönpanoa Raamatun historiassa. Hän jätti tuomitsematta Daavidin tämän aviorikoksesta Baatseban kanssa ja Uurian tapattamisesta. 2Sam.11-12 Jeesus ei hyväksynyt aviorikoksesta kiinni saadun naisen kivitystuomiota, vaikka juutalaisten laki tähän kehottaa. Joh.8:1-11 Jumalan tahto on ensisijaisesti antaa anteeksi ja saada aikaan mielenmuutos lakia rikkoneen sydämessä. Jos syntinen katuu syntiään ja kääntyy Jumalan puoleen, niin hänen sydämensä leikataan ympäri Hengessä, niin että hänestä tulee uusi luomus. Room.2:28-29; 2Kor.5:17 Uusi luomus yhtyy ilolla Jumalan lakiin ja noudattaa sitä sydämen yksinkertaisuudella. Room.7:22-8:16 Tätä sanotaan "Hengen uudeksi tilaksi", "Hengessä vaeltamiseksi" ja "Hengen pyhitykseksi". Room.7:6; Gal.5:13-26; 2Tess.2:13-17 Uusi luomus tunnetaan myös nimellä "Jumalan uusi ihminen". Uudestisyntymätöntä ihmistä tai ihmisessä kiinni riippuvaa synnin olemusta - "lihaa" - sanotaan "vanhaksi Aatamiksi". Se on synnin turmelema ihmisen mielenlaatu, josta Kristus Jeesus tahtoo kaikki ihmiset vapauttaa.
Jumalan laki voidaan jakaa kolmeen osaan:
Kymmenen käskyä. 2Moos.20:1-17; 5Moos.5:6-21
Seremonialaki: uhrit, puhdistusrituaalit ja jumalanpalvelussäädökset. 2Moos.25...(suuri osa Mooseksen kirjoja 3-5)
Siviililaki: rangaistusmääräykset, Israelin yhteiskunnallinen laki ja sotalait. 2Moos.21-23; 3Moos.20; 5Moos.13; 17; 20. - 27. luvut
Kymmenen käskyn ulkopuolella on joitakin hyviä säädöksiä, mitkä täydentävät näitä käskyjä. Esimerkiksi seitsemäs käsky kieltää vain aviorikoksen tekemisen, mutta monet muut säädökset tuomitsevat lisäksi haureuden harjoittamisen, mikä on laajempi käsite ja pitää sisällään riettauden, irstauden, siveettömyyden ynnä muun luonnottoman seksin harjoittamisen. Jumala tuomitsee mm. eläimiin sekaantumisen ja homoseksuaalisuuden "syntinä". 3Moos.18:22-23; Room.1:24-32 Kaikkia hyviä säädöksiä tulee edelleen noudattaa, mutta "vanhentuneet" seremonialain säädökset eivät kuulu noudatettavien käskyjen piiriin vapaudessa vaeltaville kristityille.
Siviililain suhteen tulee pyrkiä oikeudenmukaisuuteen. Lain tarkoitus on suojella hyviä pahoja vastaan, joten sen rangaistukset rikoksista voivat olla kovat, mutta eivät kohtuuttomat. Room.13:1-9 Kristitty ei joudu yleensä kahnauksiin esivallan kanssa, kun noudattaa Jumalan tahtoa, sillä kaiken esivallan laki on pyrkimykseltään samankaltainen: sen tarkoitus on rangaista pahantekijöitä ja puolustaa hyviä. Valitettavasti lakeja ollaan muutettu ja niitä muutetaan yhä enemmän rikollisia sekä synnin tekijöitä suosiviksi. Syntisille annetaan nykyään lain suoja harjoittaa syntiä esimerkiksi haureuden ja luonnottoman transvestisuuden alueilla. Jos joku rohkenee sanoa Jumalan tahdon ja tuomion sanan näistä luonnottomuuksien harjoittajista, niin häntä syytetään kunnianloukkauksesta ja ihmisarvoa halventavasta käytöksestä, rikoksesta ihmisyyttä vastaan. Asia on kuitenkin juuri päinvastoin. Ihmistä loukkaavaa on häpäistä oma ruumiinsa ja tehdä se vielä julkisesti sekä saada sille siunaus kirkon luopiopapeilta.
Kymmenen käskyn lakia ei ole kumottu. Sapatin käskyä tulee noudattaa edelleen, sillä se sisältyy suurimpaan rakkauden käskyyn. Jos rakastat Jumalaa, niin sinä pidät myös sapatin Hengen opettamalla tavalla. Kiivailu Jumalan pelon puolesta ei ole väärin, mutta sapatin kohdalla on oltava pitkämielinen, sävyisä ja helläsydäminen kirkollisia kohtaan. He eivät tiedä, mikä on totuus, koska ovat saaneet jo äidinmaidossa väärän opetuksen sunnuntaista, mitä kristityt viettävät lepopäivänä ja Herran ylösnousemuksen muistopäivänä. Venäjän kielessä sunnuntai on jopa merkitykseltään "ylösnousemuksen päivä". (vaskreseenjie = ylösnouseminen, vrt. kerätä uusia voimia, vapaapäivä) Heidänkin kalenterinsa on silti väärennetty. He laskevat päiviä maanantaista alkaen, josta alkaa "uusi viikko" ja tiistai on "toinen päivä". (vtornik; vtoroij = toinen) Raamatussa on sanottu muita päiviä järjestysnumerolla paitsi lauantaita, jolle Jumala on antanut nimen sapatti. (hepr. shabbat, sbt, kreik. sabbaton) Sapatin jälkeen alkaa uusi viikko ensimmäisestä päivästä, mikä on meidän kalenterissamme sunnuntai.
Kristittyjen tulee kunnioittaa Jumalan valintaa lepopäiväksi ja Herran päiväksi eikä sen muuttamista sunnuntaiksi tule puolustaa millään tavalla. Jumala antaa tietämättömille tämän synnin anteeksi, mutta kun uskovaiset saavat oikeaa tietoa asiasta, pitää heidän tehdä valinta tässä niin kuin kaikissa muissakin asioissa: uskoako valhe vai ojentautuako totuuden mukaan?
Sapatin käsky Mooseksen laissa
Herran päivää eli juutalaisten sapattia tulee myös kristittyjen kunnioittaa ja viettää sitä lepopäivänä. Tässä on vielä alkuperäinen sapatin käsky Mooseksen lain mukaan:
2 Mooseksen kirja
20:8 Muista pyhittää lepopäivä.
20:9 Kuusi päivää tee työtä ja toimita kaikki askareesi;
20:10 mutta seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti; silloin älä mitään askaretta toimita, älä sinä älköönkä sinun poikasi tai tyttäresi, sinun palvelijasi tai palvelijattaresi tai juhtasi älköönkä muukalaisesi, joka sinun porteissasi on.
20:11 Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on, mutta seitsemäntenä päivänä hän lepäsi; sentähden Herra siunasi lepopäivän ja pyhitti sen.
Sapatin käskyä ei ole kumottu
Kristittyjen kesken on ollut epäselvyyttä siitä, onko Herran päivä ja lepopäivä lauantai vai sunnuntai. Epäselvyys johtuu siitä, että sunnuntaita eli viikon ensimmäistä päivää on vietetty yleisenä lepopäivänä ainakin jo 300-luvulta lähtien j.Kr. Viikon seitsemännen päivän eli sapatin pyhittäminen on vähitellen unohtunut ja vain juutalaiset sekä pieni joukko kristittyjä ovat jatkaneet sen tavan harjoittamista.
Raamatun ja juutalaisen tradition perusteella ei ole epäselvyyttä siitä, että sapatti on lauantai. Herra kutsui muita päiviä numeroiden mukaan, mutta antoi seitsemännelle päivälle nimen sapatti. (hepr. sbt, shabbath) Sapatti mainitaan läpi Raamatun juutalaisten pyhänä lepopäivänä ja Herran päivänä. Profeetta Jesaja muistuttaa sapatin tärkeydestä näin:
Jesaja:
58:13 Jos sinä pidätät jalkasi sapattia rikkomasta, niin ettet toimita omia asioitasi minun pyhäpäivänäni, vaan kutsut sapatin ilopäiväksi, Herran pyhäpäivän kunnioitettavaksi ja kunnioitat sitä, niin ettet toimita omia toimiasi, et aja omia asioitasi etkä puhu joutavia,
58:14 silloin on ilosi oleva Herrassa, ja minä kuljetan sinut maan kukkuloitten ylitse, ja minä annan sinun nauttia isäsi Jaakobin perintöosaa. Sillä Herran suu on puhunut.
Uudessa Testamentissa ei kumota sapatin käskyä missään kohden. Se on neljäs käsky kymmenen käskyn joukosta. 2Moos.20:8 Sapatin historia alkaa jo luomiskertomuksesta. Herra teki kuutena päivänä taivaan ja maan, mutta seitsemännen päivän hän lepäsi ja pyhitti sen, antaen sille nimen sapatti. 1Moos.2:3 Sanan sapatti juuri on hepreankielen verbissä `shabath´, joka tarkoittaa: `lakata´, `levätä´.
Jeesus ei kumonnut sapattia, vaikka niin on kirjoitettu Johanneksen evankeliumiin. Joh.5:18 Jeesus kumosi sapatin ainoastaan juutalaisten lainoppineiden ja fariseusten väärän tulkinnan mukaan, koska paransi sairaita sapatin päivänä. Juutalaisten sydämen kovuutta kuvaa heidän sanansa: "Kuusi päivää on, joina tulee työtä tehdä; tulkaa siis niinä päivinä parannuttamaan itseänne, älkääkä sapatinpäivänä." Luuk.13:14 Jeesus osoitti tämän käytännön vääräksi lain tulkinnaksi. Sapatin päivänä on lupa tehdä hyvää, parantaa ihminen ja pelastaa sielu. Joh.7:23; Matt.12:12
Sapatin päivän kirjaimellinen noudattaminen voi olla ristiriidassa rakkauden suurimman käskyn kanssa, jolloin tulee noudattaa rakkauden käskyä ja tehdä työtä sapattina. Se ei ole sapatin käskyn rikkomista vaan oikean sapatin noudattamista. Jos joku on avun tarpeessa, on häntä lupa auttaa sapattina. Lääkäri saa parantaa sairaan ja poliisi tehdä työtään, tulipalo on lupa sammuttaa ja hissiin juuttunut päästää pois pinteestä.
Jeesus ei siis kumonnut itse sapatin käskyä vaan sen tavan, miten juutalaiset soveltivat sitä käytäntöön kirjaimen mukaan väärin. Laissa on tärkeintä laupeus, uskollisuus, hyvyys, oikeus ja rakkaus. Sapatin käskyn kirjaimellinen pitäminen rikkoisi lain hengen monessa eri tapauksessa. Siitä syystä oli lupa soveltaa lakia Hengen opettamalla tavalla käytäntöön, sillä kirjain tappaa ihan kirjaimellisesti, jos sapattina ei saa tehdä hyvää: pelastaa ihmisen henkeä.
Jeesus ei tullut omien sanojensa mukaan kumoamaan lakia vaan täyttämään sen. Matt.5:17-20 Laista ei katoa pieninkään piirto eikä kirjain ennen kuin kaikki on tapahtunut. Sapatin käsky on Herran itsensä asettama eikä sitä ole kumottu vaan se on edelleen voimassa. Jeesus ja apostolit viettivät sapattia, samoin alkukristillinen seurakunta. Tästä on monta todistetta sekä Uudessa Testamentissa että sen ulkopuolisessa lähdekirjallisuudessa.
Miksi Uudessa Testamentissa ei uudisteta sapatin käskyä?
Jotkut Raamatun opettajat ovat puolustaneet sapatin käskyn kumoutumista sillä seikalla, ettei sitä käskyä toisteta Uudessa Testamentissa. Se ei ole kuitenkaan mikään hyväksyttävä perustelu ja puolustus lepopäivän vaihtamiseen sunnuntaiksi. Jos Jumala olisi muuttanut tämän lain, niin siitä pitäisi olla maininta Jumalan sanassa. Sellaista mainintaa ei kuitenkaan ole. Sunnuntain viettäminen Herran ylösnousemisen muistopäivänä ja yleisenä lepopäivänä on perinnäissääntö eikä Herran käsky. Herran silmissä on paha asia, että hänen sanansa tehdään tyhjäksi ja saadaan ihmiset noudattamaan oppeja, jotka ovat ihmisten käskyjä. Matt.15:6-9
Mitä jos Uudessa Testamentissa ei olisi uudistettu rakkauden suurinta käskyä? Olisiko se tarkoittanut sitä, että käsky on kumottu? Ei tietenkään. Uskon, että sapatin pitäminen Herran päivänä ja lepopäivänä oli itsestään selvää apostolien aikana, joten sitä ei tarvinnut erikseen mainita.
Sunnuntain viettämisen alkuperä yleisenä lepopäivänä
Sunnuntain vietto yleisenä lepopäivänä tuli maallistuneen kirkon tavaksi Roomassa ja siitä antoi käskyn keisari Konstantinus Suuri vuonna 321 j.Kr. Sunnuntain vietolla haluttiin erottautua aidosta kristitystä ja juutalaisesta vähemmistöstä sekä yhdistää pakanallisia aineksia kristinuskoon. Sunnuntai on ollut auringonjumalan palveluksen päivä ja siitä se on saanut myös nimensä: englanniksi Sunday, auringon päivä. (latinaksi Dies Solis) Juliaanisen, (keisari Julius Caesar n. 46 e.Kr.) gregoriaanisen (1582 j.Kr.) ja länsimaisten kalenterien päivien nimet ovat peräisin babylonialaisesta tähtitieteestä ja muinaisista uskonnoista. Maanantai on kuun päivä, (Monday, Dies Lunae) tiistai marsin päivä, (Dies Martis, ranskaksi mardi) keskiviikko merkuriuksen päivä, (Dies Mercuri, ranskaksi mercredi) torstai jupiterin päivä, (Dies Iovis, Thursday, torsdag, `Torin päivä´) perjantai venuksen päivä (Dies Veneris) ja lauantai saturnuksen päivä. (Dies Saturni, englanniksi Saturday)
Pedon valtakunta
Jumalaton maailman valtias on muuttanut ajan ja lait niin kuin profeetta Daniel on ennustanut. Dan.7:25 Daniel eli 500-600 e.Kr. Babylonian vallan aikana, kun juutalaiset olivat pakkosiirtolaisuudessa. Hänen kuvaamansa petovaltakunnat alkavat siitä hetkestä ja ulottuvat maailman aikojen loppuun asti. Neljäs peto on Rooman valtakunta, joka on saanut miekanhaavan päähänsä, mutta toipumassa jälleen Euroopan Unionin myötä vanhalle perustukselleen. Ilm.13; Dan. 7-8
Danielin mukaan ajat ja laki annetaan petovaltakunnan kuninkaan eli maailman hallitsijan haltuun ajaksi ja kahdeksi ajaksi ja puoleksi ajaksi. Dan.7:25 Tässä voi olla viittaus Ilmestyskirjan 13. luvussa jakeessa viisi mainittuun 42 kuukauden ahdistuksen aikaan. Peto vainoaa Jumalan pyhiä ja valituita saaden heistä voiton, mikä tarkoittaa sitä, että luopumus pääsee valtaan kaikkialla maailmassa. Matt.24:10-14; 2Tess.2:1-12 Uskovaiset joutuvat vielä kerran maailmanlaajuisen vainon kohteeksi. Pyhien seurakunta ei kuitenkaan katoa, sillä edes tuonelan portit eivät sitä voita. Matt.16:17-19 Pyhät, valitut ja uskolliset voittavat yhdessä Karitsan kanssa sielun vihollisen ja hänen palvelijoidensa "sodan" Jumalaa vastaan. Ilm.17:14-18 Totuuden sana voittaa lopulta valheen ja luopiokirkko poltetaan tulessa tämän maailman valtiaitten toimesta. Herra saa pahan sotimaan toista pahaa vastaan, mutta seurakunta pelastuu Jumalan vihalta, koska noudattaa totuutta rakkaudessa.
Danielin puhe ajasta ja laeista sekä niiden muuttamisesta soveltuu hyvin Rooman keisareihin ja sen perässä katoliseen kirkkoon. Keisari Julius Caesar otatti käyttöön uuden kalenterin, jonka pohjalla on babylonialainen tähtitiede ja ajanmääritys. (46 e.Kr.) Keisari Konstantinus Suuri sääti ensimmäisen lain sunnuntain viettämisestä yleisenä lepopäivänä vuonna 521 j.Kr. Katolinen kirkko poistatti alkuperäisistä kymmenestä käskystä toisen käskyn eli Jumalan kuvien tekemisen ja niiden palvomisen kiellon sekä muutti neljättä käskyä eli sapatin käskyä. Alkuperäisessä Mooseksen laissa nämä käskyt ovat ennallaan. 2Moos.20 Raamattua ei ole väärennetty vaan se kertoo meille edelleen totuuden Jumalan tahdosta maan päällä ja taivaassa. Käskyjä ei saa mennä muuntelemaan eikä sellaisesta rikoksesta selviä ilman rangaistusta. Jumala on tuomitseva vanhurskaasti ne, jotka ovat muuttaneet lakia ja rikkovat tietoisesti alkuperäisiä Jumalan käskyjä vastaan eläen tahallisesti synnissä.
Ajanlaskuun liittyy eräs toinen mielenkiintoinen seikka. Raamatussa aikakaudet tarkoittavat tuhatta vuotta, joita myös päiviksi kuvataan. 2Piet.3:8 Aatamista uskon isään eli Aabrahamiin kului kaksi aikakautta eli kaksituhatta vuotta. Aabrahamista Moosekseen meni puoli aikaa eli 500 vuotta ja kuningas Daavidiin 1000 vuotta. Daavidista Jeesukseen meni yksi aikakausi eli tuhat vuotta. Jeesuksesta meidän päiviimme on kulunut kaksi aikaa eli 2000 vuotta. Kaiken kaikkiaan on kulunut liki 6000 vuotta siitä, kun Jumala loi Adamin ja teki Eevan hänen kylkiluustaan. Kun Jumala oli tehnyt maan ja taivaan sekä kaiken, mitä niissä on, lepäsi hän seitsemäntenä päivänä ja pyhitti sen päivän eli erotti muista antaen sille nimen sabbath, sapatti. Tässä on esikuva koko ihmiskunnan historiasta ja tulevaisuudesta.
Elämme lopun aikoja ja viimeisen päivän yön hetkiä ennen Kristuksen toista tulemusta. Kun ajan laskun ja ihmisen luomisesta on kulunut kuusi päivää eli 6000 vuotta, alkaa seitsemäs päivä eli Jumalan kansan sapatin lepo, mistä Raamattu puhuu monin paikoin. Seuraavat tuhat vuotta ovat oleva rauhan valtakunnan aikaa, jolloin Jeesus saa Isältä maan päällisen vallan ja hallituksen alistaen kaiken vihollisuuden valtansa alle. Pyhät ja valitut ovat nousseet ylös ja hallitsevat yhdessä Kristuksen kanssa tuhat vuotta, minkä jälkeen saatana päästetään irti vankeudesta vielä hetkeksi, niin että se saa villitä jäljelle jääneet maan kansat viimeiseen taisteluun pyhiä vastaan. Taivaasta lähtee tuli ja kuluttaa vastustajat, minkä jälkeen sielun vihollinen heitetään tulikivijärveen kärsimään ikuista rangaistusta. Kuolleet jumalattomat nousevat ylös toisessa ylösnousemuksessa. Joh.5:28-30; Apt.24:14-16 Heidät tuomitaan kadotukseen Herran kasvoista ja hänen kirkkautensa voimasta. 2Tess.1:7-10; Ilm.20
Danielin maininta ajan antamisesta pedon valtaan ajaksi ja kahdeksi ajaksi ja puoleksi ajaksi soveltuu myös Babylonialaisen kalenterin valtakaudeksi. Babylonian valtakunta on ollut yhdistettynä kuningaskuntana Hammurabista asti, joka on elänyt joidenkin tietolähteiden mukaan noin vuonna 1600 eikä 1700-luvulla e.Kr. (vv. 1792-1750: The Columbia Encyclopedia, Sixth Edition. n. 1600: http://www.qnet.fi/mpeltonen/egypti.htm) Siten babylonialainen "maailman valta" ja kalenteri olisi ollut käytössä tunnetussa maailmassa noin 3500 vuotta eli kolme ja puoli päivää. Näin Raamatun profetiat täyttyisivät myös tältä osin. Babylonialta ja sen seuraajilta otetaan valta pois, laki palautetaan ennalleen alkuperäiseen muotoonsa ja rauhan ajan valtakunnassa vietetään Herran juhlia juutalaisen kalenterin mukaan. Sak.14:16; Jes.66:23; 2Moos.12:2 Lehtimajanjuhla mainitaan erikseen, koska se on todennäköisesti Jeesuksen syntymisen eli lihaksi tulemisen aika. Seurakuntakokous palautetaan sapatin päiväksi, joka on totisesti aina ollut Herran päivä ja levon päivä eikä sitä ole taivaasta käsin miksikään muutettu.
Sapatin vietto käytännössä
Sapatin kirjaimellinen viettäminen on mahdotonta ilman, että rikotaan rakkauden suurinta käskyä vastaan. Lehmät eivät pidä sapattia eikä muukaan luomakunta, joten jonkun on pitänyt siivota navetta ja lypsää lehmät myös sapattina kautta karjanhoidon historian. On hyvä, että työtehtäviä kierrätettäisiin siten, ettei saman ihmisen tarvitsisi tehdä työtä jokaisena sapattina. Sapattia tulisi noudattaa ja Herran päivää suuresti kunnioittaa. Jos joku hylkää tietoisesti Jumalan sanan ja on tottelematon, saattaa Herra hylätä hänet. Kyse ei ole lain alle joutumisesta, jos joku viettää sapattia vaan Herran sanan tottelemisesta. Tottelemattomuutta kuvastaa roomalaisen tavan mukaan sunnuntain viettäminen yleisenä lepopäivänä, ei sapatin pyhittäminen Herralle.
Yhteiskunta vaatii monia toimintoja myös sapatin päivänä. On ammatteja, joissa ei voida noudattaa seitsenpäiväistä säännöllistä viikkorytmiä. Sellaisilla aloilla työskentelevä kristitty voi soveltaa lepopäivää käytäntöön parhaan kykynsä mukaan. Orjallinen sapatin pitäminen tuo vain lisärasitusta. Kun noudatat sapattia levosta käsin, Luojan antaman mahdollisuuden mukaan, niin menestyt. Muista, että sapattina on lupa tehdä hyvää. Työn tekemättä jättäminen aiheuttaisi usein enemmän vahinkoa ja kärsimystä ihmisille kuin sapatin pitäminen. Se ei ole lain hengen rikkomista, että teet työtä joskus myös sapattina, kun sinulla ei ole siihen muuta vaihtoehtoa. Voit levätä sitten toisena päivänä.
Pyri pitämään yhteinen sapatti Jumalan kansan kanssa niin usein kuin mahdollista, mutta älä anna sitoa itseäsi orjuuden ikeeseen, niin että kuormitat sydäntäsi syyllisyydellä, mistä olet vapaa. Rakkauden käskyn noudattaminen syrjäyttää monessa kohden sapatin käskyn pitämisen, joten teet oikein kuin sitä noudatat.
Sapatin merkitys
Sapatin merkitys ihmiselle on kahtalainen. Se on ensinnäkin Herran luomistöiden muistojuhla. Sapattina on hyvä hiljentyä etsimään Jumalaa rukouksissa, sanan tutkimisen äärellä ja pyhässä seurakuntakokouksessa. Kiireiden keskellä ei ole kovin helppo palvella Herraa seurakunnan keskellä, mutta kun erotamme yhden päivän viikosta Jumalan palvelemista varten, niin saamme sapatista riemullisen ja juhlavan päivän, jolloin meillä on aikaa etsiä Jumalan tahtoa ja lujittaa siteitämme muihin pyhiin ja valittuihin.
Toinen merkitys sapatille on lepo. Ihminen ei ole väsymätön kone vaan tarvitsee tietyn määrän lepoa ja vapaa-aikaa, jotta jaksaa tehdä töitä muina päivinä kuin sapattina. Ellei ihminen suo itselleen lepoa, hän sairastuu ja voi lopulta kuolla rasituksen uuvuttamana. Levon puute näkyy pian psyykkisinä ja fyysisinä oireina, joten sapatti on tavallaan Jumalan luonnonlaki, mitä ei kukaan voi paeta. Ellei ihminen suostu lepäämään, niin luonto pitää huolen siitä, että hän lopulta uupuu ja joutuu lepoon vaikka sairasvuoteelle. Jos ihminen lyö jatkuvasti laimin lepopäivän, ei hän voi kestää arjen paineita. Ruumista ja mieltä ei ole tarkoitettu jatkuvaan työn tekemiseen. Meillä on lupa hemmotella itseämme ja levätä, jotta saamme voimia ja mielen virkeyttä jatkaa arjen askareita viikottaisen lepopäivän jälkeen.
Sapatilla on myös esikuvallinen ja vertauskuvallinen merkitys. Jeesus on tullut kutsumaan ihmisiä lepoon syntitaakkojen ja syyllisyyden sekä orjallisen lain noudattamisen alta. Matt.11.28-30 Jos joku on saanut synnit anteeksi, niin hän on päässyt lepoon omista töistään ja turvaa Kristuksen täytettyyn työhön pelastuksensa ehtona. Usko riittää tuomaan sielulle pelastuksen ja Pyhä Henki auttaa uskovaista noudattamaan Jumalan tahtoa ilman pakkoa, vapaaehtoisesti ja sydämen halusta. Jumala vaikuttaa uskovaisessa toisenlaisen mielenlaadun kuin on tämän maailman jumalattomilla ja uskonnollisilla tekopyhillä ihmisillä. Me emme yritä ansaita hyvillä teoilla Jumalan mielisuosiota ja lepyttää Jumalaa vihasta, sillä tiedämme, että Jumalan Pojan - Jeesuksen Kristuksen - uhri on ainoa, mikä voi sovittaa meidät Jumalan kanssa. Me perustaudumme elämässämme uskoon ja Jumalan armoon, emme lain tekoihin, mutta noudatamme Jumalan tahtoa armon vaikutuksesta, Jumalan voimalla, emme omalla voimallamme.
Sapatti ja Herran päivä
Jotkut kristityt uskovat isiltä perittynä opetuksena sen, että alkuseurakunnassa olisi siirrytty viettämään sunnuntaita eli Herran ylösnousemuksen päivää yleisenä lepopäivänä ja erottauduttu siten juutalaisista, jotka torjuivat Jeesuksen Messiaanaan. Tapa sunnuntain viettämisestä lepopäivänä on kuitenkin myöhäisempi. Siitä ei mainita mitään Uudessa Testamentissa eikä apostolien jälkeiseltä ajalta ensimmäisellä vuosisadalla ja toisen vuosisadan alussa.
Kun Johannes sai nähdä Herran ilmestyksen Patmoksen saarella Herran päivänä, oli kyseessä sapatti. Ilm.1:10 Kohta voidaan ymmärtää myös puheena Herran tulevasta päivästä, kun hän saapuu uudestaan maan päälle, mutta ei ole väärin ajatella Johanneksen puhuneen sapatista. Sunnuntaista hän ei ainakaan puhu, sillä sunnuntaita ei mainita Raamatussa kertaakaan Herran päivänä. Herran päivä on ollut aina sapatin päivä eli lauantai.
Väärin ymmärrettyjä Raamatun kohtia
Uudessa Testamentissa on pari kohtaa, mitä on tulkittu väärin ja yhdistetty ne sunnuntain viettämiseen Herran päivänä ja yleisenä lepopäivänä. Käsittelen seuraavaksi näitä kohtia.
Sapatti on Raamatussa erityinen päivä, jolloin seurakunnalla oli tapana kokoontua pyhään kokoukseen. 2Moos.12:16; 3Moos.23:3,21 Tämä on ikuinen säädös Israelille ja Jumalan seurakunnalle. Uusi Testamentti kertoo, että ensimmäiset opetuslapset kokoontuivat pyhäkössä sekä kodeissa myös muina päivinä kuin lauantaina, mutta tämä ei kumoa lauantaita viikkosapattina ja yleisenä lepopäivänä. Apt.2:39-47
Sabbaton
Raamattu on käännetty paikoin virheellisesti ja sillä tavalla on johdettu tietämättömiä ihmisiä harhaan. Opetuksesta osattomat kristityt ovat syyttömiä siihen, että papit ovat eksyttäneet heitä perinnäissäännöillä ja väärillä Raamatun tulkinnoilla.
Blue Letter Biblen mukaan kreikan kielen sana `sabbaton´ voi tarkoittaa sekä
1. lauantaita eli viikkosapattia
2. muuta vanhatestamentillista sapatin päivää, lakia sapateista tai
3. kokonaista viikkoa eli seitsemää päivää.
Näitä eri vaihtoehtoja ei tulisi käyttää mielivaltaisesti vaan tulisi pysyä siinä, mitä sanalla on alunperin tarkoitettu. Sapatti on tarkoittanut tilanteesta ja asiayhteydestä riippuen joko uuden viikon alkamista eli sunnuntaita - viikon ensimmäistä päivää - tai sitten viikkosapattia eli lauantaita, viikon seitsemättä päivää. Huomaa tässä muuten se seikka, että viikko on siirretty alkamaan maanantaista, vaikka alun perin se alkoi aina sunnuntaista!
Apostolien teot:
20:7 Ja kun viikon ensimmäisenä päivänä (=sapattina; kreikaksi `sabbaton´) olimme kokoontuneet murtamaan leipää, niin Paavali, joka seuraavana päivänä aikoi matkustaa pois, keskusteli heidän kanssansa ja pitkitti puhettaan puoliyöhön saakka.
Tässä ei puhuta siitä, että seurakunta olisi kokoontunut erityisesti sunnuntaisin leipää murtamaan. Kokoontuminen alkoi ilmeisesti kreikan kielen sanan "sabbaton" mukaan jo lauantaina, sapatin puolella, ja venyi myöhäiseen yöhön asti, viikon ensimmäiseen päivään, jolloin Paavalin oli tarkoitus matkustaa pois paikkakunnalta.
Seuraavaa Raamatun kohtaa on erheellisesti pidetty todisteena siitä, että alkuseurakunta olisi kokoontunut erityisesti sunnuntaisin eikä lauantaisin.
1.Korinttolaiskirje:
16:2 Kunkin viikon ensimmäisenä päivänä (`kata mia sabbaton´; sapatin päivän jälkeen) pankoon jokainen teistä kotonaan jotakin talteen, säästäen menestymisensä mukaan, ettei keräyksiä tehtäisi vasta minun tultuani.
Vaikka rahaa pantiin talteen viikon ensimmäisenä päivänä, ei se todista mitään sen puolesta, että seurakunta olisi kokoontunut sunnuntaisin ja vaihtanut sen päivän yleiseksi lepopäiväksi sapatin tilalle.
Onko sapattikäskyn pitäminen pelastuksen ehto?
On muistettava, ettei yksikään ihminen pelastu sen ansiosta, että pitää yhden tai useamman Herran käskyn. Jos rikomme yhtä käskyä vastaan, olemme syypäät ikuiseen kadotukseen. Lain tie ei voi johtaa meitä taivaaseen, koska jokainen meistä lankeaa ainakin vähässä ja joskus paljossakin. Ellei Jeesus antaisi meille syntejä anteeksi ja vihmoisi meitä verellään jatkuvasti, niin emme olisi puhtaita Isän Jumalan edessä. Saamme nyt kuitenkin uskoa Raamatun sanan, että Jumala on tehnyt meidät iankaikkisesti täydellisiksi Jeesuksen kertakaikkisen veren ja ruumiin uhrin perusteella. Hebr.10:10-17 Me kelpaamme Isälle loppuun saakka Jeesuksen vanhurskauden tähden, emme oman vanhurskautemme ansiosta. Se ei anna meille kuitenkaan oikeutta elää synnissä ja rikkoa tieten tahtoen Jumalaa vastaan. Me emme saa elää synnissä, kun olemme armon alla emmekä lain alla: pois se! Room.6 Jumala vaikuttaa meissä tahtomista ja tekemistä, jopa ajattelukykyä, niin että haluamme tehdä kaikessa hyvin ja elää Jumalan tahdon mukaan. Fil.2:12-13; 1Tess.2:13; 2Tess.1:11-12; 2Kor.3:1-6; Hebr.13:20-21
Sapatin käskyn tahallinen rikkominen voi johtaa ihmisen senkaltaiseen paatumukseen, että hän kuolee hengellisesti ja menettää pelastuksen. Meillä ei ole lupa rikkoa yhtäkään käskyä vastaan sen perusteella, että Jeesus on täyttänyt kaiken lain meidän puolestamme. Armoa ei saa käyttää lupalappuna synnin tekemiselle ja kristityn vapautta verhona pahuudelle. Meidät on kutsuttu pyhitykseen eli erottautumaan tämän maailman tavoista ja syntisaastasta. Jeesus on vapauttanut meidät synnin orjuudesta ja saatanan vallasta rakastamaan Jumalaa ja toinen toistamme. Kun Jeesus tekee jonkun vapaaksi, niin hän on silloin todella vapaa. Emme saa rikkoa sapatin käskyä armon verukkeella.
Sapatin käsky on edelleen voimassa, sillä Jeesus ei kumonnut lakia vaan täytti sen. Paavali vahvisti lain ja todisti, että se on vanhurskas, käskysana hyvä, vanhurskas ja pyhä. Room.3:31; 7:12 Meillä ei ole lupa rikkoa huorintekokäskyä, varastamisen kieltoa, epäjumalan palvelemisen kieltoa tai mitään muutakaan käskyä sen perusteella, että Jeesus on täyttänyt lain. Jos joku opettaa muuta, niin hän on eksynyt pois totuudesta ja joutunut tuomion alaiseksi. Saakoon Jumala varjella meidät kaikelta pahalta.
Sapatin ja sunnuntain vertailua
Sapatin piirteitä
Sapatti on
- Neljäs käsky kymmenen käskyn joukossa, jota ei ole kumottu vaan se on edelleen voimassa.
- Yksi tietty päivä viikosta, yhteinen sapatin päivä Jumalan kansalle, seitsemäs päivä, shabat. Jumala käski pyhittää tämän nimenomaisen päivän, ei mitä tahansa päivää, ei varsinkaan auringonjumalan päivää eli viikon ensimmäistä päivää.
- Palkkatyötä ei saa tehdä ellei rakkaus sitä vaadi. Rakkauden käskyn vuoksi on lupa "rikkoa sapatti", jolloin se ei ole lain rikkomista ja syntiä vaan lain täyttämistä eli rakkauden käskyn noudattamista. Lääkäri saa parantaa sairaan sapattina ja palomies sammuttaa tulipalon.
- Yhteiskunta ei noudata sapatin määräyksiä. Yhteiskunta ja työnantaja vaativat tekemään töitä sapattina sekä pitävät sunnuntaita lepopäivänä. Kristityllä on vapaus noudattaa sapattia niin kuin pystyy sitä käytännössä tekemään. Kristitty karttaa työn tekemistä sapatin päivänä mahdollisuuksiensa mukaan. On tärkeää ymmärtää Raamatusta oikein sapatin merkitys ja pyhittää se sydämessään sekä kunnioittaa sitä päivää Herran päivänä, vaikka ei pystyisi sitä käytännössä aina noudattamaan.
- Eläinten hoitaminen ja ruokkiminen sapattina sekä välttämättömien kotiaskareiden tekeminen kuten ruoan valmistus eivät ole sapatin käskyn rikkomista.
- Seurakunnan juhlakokouksen päivä.
- Luomistyön muistelua ja kiitosta.
- Muisto Egyptistä lähdöstä ja kiitosta: kristitty on lähtenyt pois maailmasta seuraamaan Jeesusta pyhityksen tielle ja kuollut pois synnistä elääkseen Jumalalle lähimmäisiään epäitsekkäästi palvellen.
- Vertauskuva siitä levosta, joka on tuleva iankaikkisessa rauhan valtakunnassa Jumalan luona taivaassa.
- Vertauskuva siitä levosta, jonka Jeesus on antanut omilleen, kun näiden ei tarvitse enää pinnistellä ja ponnistella ansaitakseen taivaspaikan omilla teoillaan ja omalla hyvyydellään.
- Pelastusta ei voida ansaita pitämällä sapatti tai jokin muu kymmenestä käskystä tai ne kaikki, koska olemme tehneet syntiä ja joutuneet syyn alaisiksi. Olemme jo syntymästä asti alistetut katoavaisuuden alle Adamin lankeemuksen vuoksi. Pelastus saadaan uskon kautta Jumalan Pojan vereen, joka on tuonut meille sovituksen synneistä ja iankaikkisen lunastuksen. Pelastuksen tunteminen on syntien anteeksisaamisessa ja Pyhän Hengen osallisuudessa. Pyhä Henki vaikuttaa meissä Jumalan tahdon toteutumista, mihin kuuluu kymmenen käskyn noudattaminen Hengen uudessa tilassa.
Sunnuntain piirteitä
Sunnuntai on
- Keisari Konstantinus Suuren määräyksestä yleinen lepopäivä alkaen vuodesta 321 j.Kr. Ei sisälly Jumalan lakiin vaan on ihmisten käsky ja muutos Jumalan lakiin.
- Auringonjumalan päivä, "sunday", Die Solis.
- On siirretty kristittyjen uskovaisten lepopäivä pakanoiden lepopäiväksi, auringon jumalan päiväksi.
- Kristityt valikoivat sunnuntain lepopäiväksi ja Herran päiväksi väärän opetuksen vuoksi: he valikoivat päiviä Herran tähden, mikä on hyvä Jumalan silmissä. Huonoa on vain se, että he valikoivat väärän päivän, kun eivät tiedä oikeaa opetusta.
- Kristityt pitävät kokouksiaan sunnuntaisin, kun luulevat sen olevan alkukristillinen tapa.
- Sunnuntain pyhittävät kristityt eivät yleensä aseta sunnuntain pyhittämistä pelastuksen ehdoksi.
- Monet sunnuntaita pyhittävät kristityt luulevat sapatin käskyn olevan kumottu.
- Sunnuntain sanotaan olevan Jeesuksen Kristuksen ylösnousemisen muiostopäivä, minkä tähden se valittiin lepopäiväksi ja pyhitettiin. Tätä ei opeteta Raamatussa ja historia osoittaa sen valheeksi. Apostolit eivät pyhittäneet sunnuntaita vaan kokoontuivat pääsääntöisesti lauantaisin eli sapattina ja tarvittaessa vaikka joka päivä yhteiseen sanan kuuloon, rukoukseen ja leivän murtoon.
Vapauden laki
Jotkut kristityt eivät pyhitä sunnuntaita eivätkä lauantaita. He uskovat, että sapatin käsky on kumottu ja pitävät sunnuntain pyhittämisen turhana. Heille kaikki päivät ovat yhdenarvoiset. He pyrkivät silti lepäämään silloin, kun se heille mahdollista on. Yleensä se on mahdollista sunnuntaina, mikä on yleinen lepopäivä.
Sapatin tai sunnuntain pyhittämättä jättämistä perustellaan ns. "vapauden lailla". Jaak.1:25 Se on sama kuin "Kristuksen laki". 1Kor.9:21 Kristuksen lailla ymmärretään puolestaan rakkauden kaksoiskäskyä: "Rakasta Herraa sinun Jumalaasi yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin itseäsi." Matt.22:36-40 Näissä kahdessa käskyssä riippuvat kiinni kaikki opetus ja profeetat. (toora: opetus, laki)
Vapauden laissa ja Kristuksen laissa vaeltaminen on ymmärretty väärin. On luultu, että kristityn vapaus tarkoittaa vapautta tehdä syntiä ja rikkoa Jumalan lakia vastaan. Tai sitten on luultu, ettei laki ole enää voimassa vaan se on kumottu. Apostolit ja Jeesus eivät kuitenkaan kumonneet lakia vaan vahvistivat sen. Jeesus täytti kaiken lain meidän puolestamme. Matt.5:17-20; Room.3:27-31; Joh.19:30 Me pelastumme sen ansiosta, että Jeesus täytti kaiken lain eikä tehnyt syntiä, jos uskomme sovituksen sanan, sanan ristin verestä ja Jeesuksen ylösnousemuksesta.
Vapauden laki ei anna meille lupaa rikkoa mitä tahansa Jumalan käskyä vastaan. Se ei anna meille lupaa rikkoa yhtäkään Jumalan käskyä vastaan. Jotkut kristityt luulevat, että vapauden laki antaa luvan rikkoa sapatin käskyä vastaan, mutta muita käskyjä täytyy noudattaa. Tai sitten he luulevat, että se on antanut vapauden muuttaa sapatin käskyä ja siirtää Herran päivä sunnuntaiksi. Mihin perustuu sellainen luulo? Jumalan vaikuttamaan uskoon ei kuulu tällainen lain käskyn halveksunta. Sen on vihollinen kylvänyt ihmisen sydämeen ja se pitää siksi repiä sieltä juurineen pois, ettei aiheuttaisi vahinkoa sieluille.
Jeesus on vapauttanut meidät rakastamaan lähimmäistä niin kuin itseämme ja Jumalaa yli kaiken. Tämä on se vapaus, mikä kristityillä on. Kristuksen laissa vaeltaminen on Hengessä vaeltamista ja se taas on synnin vihaamista sekä karttamista ja hyvän tekemistä. Kun kristitty vaeltaa Hengen vapaudessa, noudattaa hän silloin Jumalan tahtoa eli pitää käskyt. Käskyjä ei ole lupa kenenkään rikkoa vapauden perusteella. Me emme saa käyttää kristityn vapautta verhona pahuudelle, yllykkeenä lihalle. Jumala armo ei saa olla kristitylle lupalappu synnin tekemiselle, niin että ajatellaan armon peittävän kaiken alleen ja elämme röyhkeästi synnissä pilkaten siten Jumalan nimeä.
Tahallinen synnin tekeminen ja synnissä eläminen kadottaa ihmisen sielun. Synti tappaa harjoittajansa ensin hengellisesti tässä maailman ajassa ja lopulta ikuisesti, kun jumalaton ja kadotettu joutuu ikuiseen tietoiseen eroon rakastavasta Jumalasta. Tätä tarkoittaa kadotus: se on katoamista Herran kasvojen edestä ja hänen kirkkautensa voimasta. Se on häviämistä tämän maan päältä ja auringon alta, joutumista tuleen ja tulikivijärveen, mikä on toinen kuolema. Se on ikuinen ero Jumalasta, tietoinen tila, jossa on tuska, vaiva, itku ja hammasten kiristys.
Jumalan lapsi ei karta syntiä sen vuoksi, että pelkää helvetin tuomiota vaan siksi, että hän elää jatkuvassa mielen muuttumisessa. Jumala on vaikuttanut hänessä mielenmuutoksen, niin ettei uskovainen halua elää synnissä ja rikkoa Jumalaa vastaan. Uskovainen haluaa tehdä hyvää ja karttaa pahaa, koska se on hänen mielenlaatunsa. Hyvän tekeminen ja pahan karttaminen ei ole silloin vastenmielinen ja raskas tehtävä vaan iloinen asia, kevyt kuorma, jonka jokainen jaksaa kantaa. Jumala antaa siihen voiman ja vaikuttaa tahtomisen sekä tekemisen. Rakkaus Jumalaan on se, että pidämme hänen käskynsä, eivätkä ne ole raskaat. 1Joh.5:3
Rakkauden käskyyn kuuluu ja sisältyy myös sapatin käsky. Sapattia tulee kunnioittaa Herran valitsemana levon päivänä ja pyhäpäivänä, joka tulee erottaa muista päivistä aivan erityisellä tavalla. Jumala siunaa kansaansa, joka noudattaa hänen sanaansa ja kääntyy pois pahuudestaan.
Sapatti ei ole annettu merkiksi vain juutalaisten ja Herran välisestä liitosta, niin kuin luullaan. Sapatti on annettu kaikille ihmisille lepopäiväksi. Mar.2:27; 1Tim.2:3-7 Jumala tahtoo, että jokainen maailman ihminen noudattaisi hänen lakiaan ja pitäisi käskyt. Ne ovat annetut ihmisen parasta ajatellen, että ihminen varjeltuisi pahalta. Ps.119 Ihminen voi pitää tiensä puhtaana vain siten, että noudattaa Jumalan sanan ohjeita ja neuvoja, joiden keskeinen osa kymmenen käskyä ovat. Myös pakanoilla on oikeus nauttia Herran säätämästä levon päivästä ja pyhittää se. Näin on ollut kautta aikojen. Jumalan lait ovat paremmat kuin minkään pakanakansan lait ja valitut pakanat ovat ottaneet mielellään noudatettavakseen Jumalan lain. Jes.56
Mikä laki on muuttunut?
Heprealaiskirjeen kirjoittaja sanoo, että lakiin on tullut muutos. Hebr.7:12 Muutos koskee leeviläistä pappeutta. Kristuksesta on tullut uuden liiton Jumalan kansan ylimmäinen pappi. Koko kansa toimii pappeina hänen valtakunnassaan. Hebr.2:17-2:6; 4:14-5:10; 7:1-8:6; 9:11-10:31; 1Piet.2:9-10; Ilm.1:6 Uuden liiton Jumalan kansassa pappeus ei periydy isiltä pojille lihallisen syntymän perusteella niin kuin teki vanhan liiton Jumalan kansassa, lihallisessa Israelissa. Jokainen Hengestä syntynyt Jumalan lapsi on uudessa liitossa samalla myös Jumalan pappi. Tätä sanotaan "yleiseksi pappeudeksi".
Toinen asia, mikä on muuttunut, on vanhatestamentillinen uhrijärjestelmä ja uskonnolliset puhdistusrituaalit. Jeesus uhrasi itsensä kertakaikkiaan uhriksi Isälle Jumalalle eikä sitä uhria tarvitse tai saa uusia. Mooseksen lain mukaiset eläin- ja ruokauhrit ovat käyneet tarpeettomiksi. Niiden uhraaminen on jopa syntiä, sillä ne halventavat Jeesuksen uhrin merkitystä ja riittävyyttä.
Puhdistusrituaalit tähtäävät lihan puhtauteen eli ihmisen ulkokuoreen. (esim. 3.Moos.15) Jumala tähtää ihmisen sydämeen ja tahtoo puhdistaa sen Poikansa verellä. Hebr.9:14; 1Joh.1:7-6:2; Matt.26:26-28; Apt.15:7-11 Verellä puhdistettu sydän sykkii elämää Jumalalle. Sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja uskon kautta voidaan toteuttaa Jumalan tahtoa maan päällä. Uskon kautta me saamme ymmärrystä, tietoa, viisautta ja voimaa vaeltaa hänen tahtonsa mukaan. Jumalan tuli polttaa sydämestä pois kaikkea saastaa. Pyhä Henki vaikuttaa meissä pyhittäytymistä eli erottautumista tästä maailmasta, synnistä ja perkeleestä, niin että voimme palvella Jumalaa puhtaalla sydämellä ja omallatunnolla. Tämä on uskovaisten etuoikeus.
Ruumiin puhtauteen tähtäävät rituaalit ovat käyneet tarpeettomiksi. Jeesuksen Kristuksen veren ja ruumiin kertakaikkinen uhri on tuonut ihmiselle sen puhtauden, mikä riittää Isän edessä. Kristittyjen ei tule noudattaa vanhan liiton aikaisia uhrimenoja ja uskonnollisia rituaaleja. Meille on annettu vietettäväksi Herran muistoateria eli ehtoollinen ja sen lisäksi uskoontulleet tulee kastaa pelastettuina sen merkiksi, mitä sydämessä on jo ennen kastetta tapahtunut: ihminen on siirtynyt kuolemasta elämään ja hän on syntynyt sydämen ympärileikkauksen kautta Hengessä uudesti ylhäältä Jumalan lapseksi kuultuaan Jumalan sanan ja otettuaan sen vastaan, uskottuaan sen. Joh.5:24; 3:1-6; 1Piet.1:23; Room.2:28-29; 10:5-17; Apt.10:34-38; 1Tess.1:2-7; 2:13; Tiit.3:3-7; Jaak.1:18; 1Kor.11:23-26
Vertauskuvaa ei saa sotkea itse asiain olemukseen. Vesikaste kuvaa sitä, mitä ihmiselle on tapahtunut uudestisyntymisessä ennen vesikastetta. Hän on saanut Pyhän Hengen sydämeensä ja siirtynyt kuolemasta elämään. Kol.1:9-23; Ef.1:13-14; Apt.10:43-48 Hän vaeltaa Hengen pyhityksessä Jumalan voimasta Jumalan tahdon mukaan eli pitää käskyt ja Raamatun ohjeet. 2Tess.2:13-17; 1Tess.4:1-12; Room.6:1-23; 1Piet.1:1-5 Ehtoollinen kuvaa Jeesuksen ruumiin uhria ja verta. Ehtoollisen leipä ei ole Kristuksen ruumis eikä muutu Ihmisen Pojan lihaksi. Ehtoollisen viini ei ole Kristuksen veri eikä muutu mystisesti Ihmisen Pojan vereksi. Ne ainoastaan kuvaavat sitä, mikä on tapahtunut Golgatan ristillä ajanlaskumme alkupuolella, noin vuoden 30 j.Kr. paikkeilla.
Yksikään ihminen ei saa pelastusta ilman uskoa, nauttimalla ehtoollista tai ottamalla kasteen. Yksikään ihminen ei saa pelastusta uskomalla, että ottamalla kasteen saa synnit anteeksi ja pelastuu. Yksikään ihminen ei saa pelastusta uskomalla, että tulee osalliseksi Kristuksen verestä ja ruumiin uhrista nauttimalla ehtoollista. Syntien sovituksesta tullaan osalliseksi vain ja ainoastaan uskon kautta, ei minkään uskonnollisen rituaalin kautta, vaikka se kuinka oikeaoppisesti suoritettaisiin. Uskon kohde ei ole jokin rituaali vaan Jeesus Kristus: se, mitä Herra on tehnyt meidän edestämme Golgatan ristillä. Pelastavan sanan saarnan sisältö ei ole opetus vesikasteesta tai ehtoollisesta vaan kertomus syntien sovituksesta, minkä perusteella jokainen ihminen tulee kelvolliseksi Jumalalle, kun uskoo sovituksen sanan.
Kristittyjen joukossa on veljiä, jotka ovat eksyneet pois Jumalan sanan terveestä opista ja suoralta tieltä. He antavat vesikasteelle ja ehtoolliselle sellaisia merkityksiä, mitä niillä ei Jumalan silmissä ole. He liittävät pelastuksen näiden rituaalien suorittamiseen. Heidän käsityksensä mukaan sielu ei ole osallinen Kristuksen tuomasta syntien sovituksesta, ellei hän osallistu näihin rituaaleihin. He luulevat, että rituaalin aikana Jumalan armo välittyy mystisellä tavalla rituaaliin osallistuvaan ihmiseen. He luulevat, että ihminen tulee kastetuksi Pyhässä Hengessä Kristuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen vain jos hänet kastetaan vedessä, ei muuten, pelkän uskon kautta ja uudestisyntymisen tuloksena. He sijoittavat uudestisyntymisen vesikasteeseen eivätkä ymmärrä sitä, että ihminen syntyy uudesti ylhäältä silloin, kun ottaa vastaan Jumalan sanan ja uskoo hyvän sanoman pelastuksesta. Tällainen on taikauskoa ja mystiikkaa, mistä kaikkien kristittyjen täytyy sanoutua juurta jaksain irti, jos mielivät säilyttää puhtauden Jumalan kasvojen edessä ja nähdä Isän Jumalan.
Vain puhdassydämiset näkevät Isän: ei yksikään, joka turvaa lain tekoihin ja uskonnollisiin rituaaleihin Kristuksen veren sijasta. Nämä rituaalit eivät ole ainoastaan Kristuksen veren rinnalla pelastuksen ehtona vaan ne syrjäyttävät pyhän veren kokonaan. Jos joku uskoo sydämestään sen, ettei ihminen voi olla osallinen sovituksesta muuten kuin rituaalien kautta, on hän pannut kaiken turvansa ihmistekoon eikä luota lainkaan Jumalaan. Hän ei perusta taivastoivoaan uskon varaan ja Jumalan armoon Kristuksessa vaan lain tekoon, minkä johdosta hän on kirouksen alla. Toivottavasti Jumala saa sellaisen sielun vapauttaa kirouksesta ja johdattaa Jumalan lasten kirkkauden vapauteen yhdessä kaikkien pyhien kanssa.
Kolmas asia, mikä ei kuulu enää kristityille, on Mooseksen lain rangaistusmääräykset, joista ankarin on kuolemantuomio. Jumala ei itsekään noudattanut joka kerta tämän tuomion täytäntöönpanoa Raamatun historiassa. Hän jätti tuomitsematta Daavidin tämän aviorikoksesta Baatseban kanssa ja Uurian tapattamisesta. 2Sam.11-12 Jeesus ei hyväksynyt aviorikoksesta kiinni saadun naisen kivitystuomiota, vaikka juutalaisten laki tähän kehottaa. Joh.8:1-11 Jumalan tahto on ensisijaisesti antaa anteeksi ja saada aikaan mielenmuutos lakia rikkoneen sydämessä. Jos syntinen katuu syntiään ja kääntyy Jumalan puoleen, niin hänen sydämensä leikataan ympäri Hengessä, niin että hänestä tulee uusi luomus. Room.2:28-29; 2Kor.5:17 Uusi luomus yhtyy ilolla Jumalan lakiin ja noudattaa sitä sydämen yksinkertaisuudella. Room.7:22-8:16 Tätä sanotaan "Hengen uudeksi tilaksi", "Hengessä vaeltamiseksi" ja "Hengen pyhitykseksi". Room.7:6; Gal.5:13-26; 2Tess.2:13-17 Uusi luomus tunnetaan myös nimellä "Jumalan uusi ihminen". Uudestisyntymätöntä ihmistä tai ihmisessä kiinni riippuvaa synnin olemusta - "lihaa" - sanotaan "vanhaksi Aatamiksi". Se on synnin turmelema ihmisen mielenlaatu, josta Kristus Jeesus tahtoo kaikki ihmiset vapauttaa.
Jumalan laki voidaan jakaa kolmeen osaan:
Kymmenen käskyä. 2Moos.20:1-17; 5Moos.5:6-21
Seremonialaki: uhrit, puhdistusrituaalit ja jumalanpalvelussäädökset. 2Moos.25...(suuri osa Mooseksen kirjoja 3-5)
Siviililaki: rangaistusmääräykset, Israelin yhteiskunnallinen laki ja sotalait. 2Moos.21-23; 3Moos.20; 5Moos.13; 17; 20. - 27. luvut
Kymmenen käskyn ulkopuolella on joitakin hyviä säädöksiä, mitkä täydentävät näitä käskyjä. Esimerkiksi seitsemäs käsky kieltää vain aviorikoksen tekemisen, mutta monet muut säädökset tuomitsevat lisäksi haureuden harjoittamisen, mikä on laajempi käsite ja pitää sisällään riettauden, irstauden, siveettömyyden ynnä muun luonnottoman seksin harjoittamisen. Jumala tuomitsee mm. eläimiin sekaantumisen ja homoseksuaalisuuden "syntinä". 3Moos.18:22-23; Room.1:24-32 Kaikkia hyviä säädöksiä tulee edelleen noudattaa, mutta "vanhentuneet" seremonialain säädökset eivät kuulu noudatettavien käskyjen piiriin vapaudessa vaeltaville kristityille.
Siviililain suhteen tulee pyrkiä oikeudenmukaisuuteen. Lain tarkoitus on suojella hyviä pahoja vastaan, joten sen rangaistukset rikoksista voivat olla kovat, mutta eivät kohtuuttomat. Room.13:1-9 Kristitty ei joudu yleensä kahnauksiin esivallan kanssa, kun noudattaa Jumalan tahtoa, sillä kaiken esivallan laki on pyrkimykseltään samankaltainen: sen tarkoitus on rangaista pahantekijöitä ja puolustaa hyviä. Valitettavasti lakeja ollaan muutettu ja niitä muutetaan yhä enemmän rikollisia sekä synnin tekijöitä suosiviksi. Syntisille annetaan nykyään lain suoja harjoittaa syntiä esimerkiksi haureuden ja luonnottoman transvestisuuden alueilla. Jos joku rohkenee sanoa Jumalan tahdon ja tuomion sanan näistä luonnottomuuksien harjoittajista, niin häntä syytetään kunnianloukkauksesta ja ihmisarvoa halventavasta käytöksestä, rikoksesta ihmisyyttä vastaan. Asia on kuitenkin juuri päinvastoin. Ihmistä loukkaavaa on häpäistä oma ruumiinsa ja tehdä se vielä julkisesti sekä saada sille siunaus kirkon luopiopapeilta.
Kymmenen käskyn lakia ei ole kumottu. Sapatin käskyä tulee noudattaa edelleen, sillä se sisältyy suurimpaan rakkauden käskyyn. Jos rakastat Jumalaa, niin sinä pidät myös sapatin Hengen opettamalla tavalla. Kiivailu Jumalan pelon puolesta ei ole väärin, mutta sapatin kohdalla on oltava pitkämielinen, sävyisä ja helläsydäminen kirkollisia kohtaan. He eivät tiedä, mikä on totuus, koska ovat saaneet jo äidinmaidossa väärän opetuksen sunnuntaista, mitä kristityt viettävät lepopäivänä ja Herran ylösnousemuksen muistopäivänä. Venäjän kielessä sunnuntai on jopa merkitykseltään "ylösnousemuksen päivä". (vaskreseenjie = ylösnouseminen, vrt. kerätä uusia voimia, vapaapäivä) Heidänkin kalenterinsa on silti väärennetty. He laskevat päiviä maanantaista alkaen, josta alkaa "uusi viikko" ja tiistai on "toinen päivä". (vtornik; vtoroij = toinen) Raamatussa on sanottu muita päiviä järjestysnumerolla paitsi lauantaita, jolle Jumala on antanut nimen sapatti. (hepr. shabbat, sbt, kreik. sabbaton) Sapatin jälkeen alkaa uusi viikko ensimmäisestä päivästä, mikä on meidän kalenterissamme sunnuntai.
Kristittyjen tulee kunnioittaa Jumalan valintaa lepopäiväksi ja Herran päiväksi eikä sen muuttamista sunnuntaiksi tule puolustaa millään tavalla. Jumala antaa tietämättömille tämän synnin anteeksi, mutta kun uskovaiset saavat oikeaa tietoa asiasta, pitää heidän tehdä valinta tässä niin kuin kaikissa muissakin asioissa: uskoako valhe vai ojentautuako totuuden mukaan?
Sapatin käsky Mooseksen laissa
Herran päivää eli juutalaisten sapattia tulee myös kristittyjen kunnioittaa ja viettää sitä lepopäivänä. Tässä on vielä alkuperäinen sapatin käsky Mooseksen lain mukaan:
2 Mooseksen kirja
20:8 Muista pyhittää lepopäivä.
20:9 Kuusi päivää tee työtä ja toimita kaikki askareesi;
20:10 mutta seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti; silloin älä mitään askaretta toimita, älä sinä älköönkä sinun poikasi tai tyttäresi, sinun palvelijasi tai palvelijattaresi tai juhtasi älköönkä muukalaisesi, joka sinun porteissasi on.
20:11 Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on, mutta seitsemäntenä päivänä hän lepäsi; sentähden Herra siunasi lepopäivän ja pyhitti sen.
Vastaukset 53
Vanhimmat
Luin tästä aloituksesta, että sapattia ei kumottu VAIKKA NIIN ON KIRJOITETTU JOHANNEKSEN EVANKELIUMIIN .
Voiko Raamattua tulkita tällä lailla!?
Mistä kohtaa luit: "VAIKKA NIIN ON KIRJOITETTU JOHANNEKSEN EVANKELIUMIIN"????????
???????
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000001692&posting=22000000020307309
Vaikka rikkoikin IHMISTEN sapatille asettamia määräyksiä!
Yhtään Jumalan käskyä ei ole mitenkään muutettu,eikä vähäisemmässäkään määrässä rikottu saati sitten kumottu Jeesuksen toimesta.
Kumoaminen,joka on juuri tässä raamatun käännöksessä mainittu sillä nimelläkin kenties,tarkoittaa ehdottomasti juuri niitä tekemisiä,kuten voit kyllä itsekkin nähdä,jos haluat avoimin silmin asiaa katsella.
Opetuslapset katkoivat tähkäpäitä nälkäänsä ja söivät,heitä alettiin syyttää sapatin kumoamisesta,eli sääntöjen rikkomisesta.Jeesus paransi sairaan sapattina,häntä alettiin syyttää sapatin kumoamisesta eli rikkomisesta.
Jeesus otti ihmisten laittamat tekemistä koskevat määräykset pois sapatin päivää rasittamasta ja näin puhdisti sen alkuperäiseen kirkkauteensa.
JEESUS sanoi SAPATTI ON IHMISTÄ VARTEN,ihminen siis ei ole sapattia varten palvoakseen sitä senvuoksi että se on sapatti,vaan että hän voisi SINÄ PÄIVÄNÄ erikoisesti kokea LEPOA HERRASSA,
koska SEN PÄIVÄN YLLÄ LEPÄÄ,SAPATIN SIUNAUS.Se on Luojamme ja Lunastajamme eroittama,PYHITTÄMÄ ja SIUNAAMA LEPOPÄIVÄKSI,
olemaan iäti merkkinä siitä,että meillä ON LUOJA,JUMALA,joka loi meidät.
Jumalan muutumaton ja meidän parhaaksemme tarkoitettu laki,eli Jumalan käskyt ovat olemassa loppuun asti,sen ymmärämme kun luemme Ilm.kirj.14:12.
Vielä Jeesuksen tulemuksen päivänäkin on niitä jotka pitävät arvossa Jumalan käskyt ja uskovat Jeesukseen.
Siunattua sapattia kaikille jotka Jumalaa rakastavat ja kunnioittavat HÄNEN hyviä ja meille hyvää tarkoittavia ohjeitaan.tv.Sirkka Iita.
Kiitos Siunaavasta sanasta!
He muuttavat ajat ja lain, kirjoitettu on.
Ja koko Raamatun Sanan he kumoavat kannesta kanteen.
Ja tilalle he opettava adventismin.
Katolilaiset ovat lisänneet kristinuskoon omia pakanallisia oppejaan kuten esimerkiksi lapsikasteen ja sunnuntainpäivänvieton.
Ja koko Raamatun Sanan he kumoavat kannesta kanteen.
Ja tilalle he opettavat katolilaisuuden.
Kaikkine Marian palvomisineen ja okkultistisine noitarituaaleineen
Profeetta Jesaja jo varoitti lopunaikaa koskevassa profetiassaan seuraavaa.
Jes.24:5.
"Maa on saastunut asukkaitensa alla,sillä he ovat rikkoneet lait,MUUTTANEET KÄSKYT,hyljänneet iankaikkisen liiton."
Mikset sitten vietä. Jos sanot viettäväsi juutalaisten sapattia, niin sinun on ympärileikkautettava itsesi ja uhrattava eläinuhrit.
Jos taas aiot kristityksi tulla, niin ota sitten sapatin Herra Jeesus Kristus vastaan ja ole hänen levossaan päivästä toiseen vuodesta toiseen.
Vaan etpä vietä juutalaisten sapattia eikä sinulla ole jatkuvaa sapattia Jeesuksessa, vaan nyherrät ellesapatin eksytyksessä.
"Mikset sitten vietä. Jos sanot viettäväsi juutalaisten sapattia, niin sinun on ympärileikkautettava itsesi ja uhrattava eläinuhrit."
Miksi sekoitat asioita? Tahallasiko?
Ympärileikkaus ja eläinten uhraaminen kuului vain Israelilaisille tarkoitettuun seremonialakiin. Lepopäiväkäsky sen sijaan kuuluu jokaiselle uskovalle tarkoitettuun Kymmenen Käskyn lakeihin. Uhrilaki kumoutui Golgatan Ristillä todellisen Uhrilampaan, Jeesuksen Kristuksen vuodattaessa verensä meidän syntisten hyväksi. Seremonialaki ei ole koskaan meitä ei-israelilaisia edes koskenutkaan.
Kymmenen käskyn lakeja(mukaanlukien lepopäiväkäsky) ei ole koskaan kumottu, eikä muutettu!
"Jos taas aiot kristityksi tulla, niin ota sitten sapatin Herra Jeesus Kristus vastaan ja ole hänen levossaan päivästä toiseen vuodesta toiseen. Vaan etpä vietä juutalaisten sapattia eikä sinulla ole jatkuvaa sapattia Jeesuksessa, vaan nyherrät ellesapatin eksytyksessä."
"
Todelliseksi kristityksi ei tulla, vaan Uudestisynnytään! Sekoitat jälleen asioita. Lepo ja vapaus minkä uudestisyntynyt Kristuksessa saa, ei tarkoita vapautta rikkoa Jumalan käskyjä vastaan, vaan vapautta omista teoista ja yrityksistä ansaita pelastus. Kristus ei vapauttanut meitä tekemään syntiä, vaan POIS synnin orjuudesta!
Sapattilaki oli todellakin varjo ja seremonialaki, kuten eläinten uhraamisetkin.
Varjo jo täyttyi Jeesuksessa ja tuli uusi liitto, johon ei enää kuulu seremonialait.
En sekoita asioita, sanon tulla, koska et ole vielä tullut, se on ihan normaali futuurinen ilmaisu. Sen sitten miten tullaan voit lukea vaikka galleriasivultani klikkaamalla linkkiä:
Näin ihminen pelastuu
Jumala ei ole koskaan kumonnut eikä muuttanut Kymmenen Käskyn lakia.
Meillä ei siis ole vapautta tehdä syntiä, vaan päinvastoin, meillä on vapaus olla tekemättä syntiä. Kristus ei ole vapauttanut meitä tekemään syntiä, vaan pois synnistä!
JUMALAN KÄSKYJEN pitäminen.Sanoo apostoli Paavali.
"Rakkaus Jumalaan on se,että pidämme HÄNEN käskynsä".Sanoo Johannes.
Jumalan käskyt ovat muuttumattomat,niistä ei katoa piirtokaan,ja niile jotka ne hyväksyvät ohjeikseen ja luottavat Jumalan voimaan ja apuun saada pysyä RAKKAUDESSA,
niin että haluaa rakastaa Jumalaa ylikaiken ja lähimäistään niinkuin itseään,hän saa siihen VOIMAN,
niin raamattu vakuuttaa.Ja siitä tulee olemaan siunaus,sen kertoo.Ilm.14:12.
Vaikka saatana onkin koko ajan pyrkinyt muuttamaan ajat ja lain,se ei silti voi koskaan eksyttää niitä,jotka ovat tulleet totuuden tuntemaan.
Jumala antaa Pyhän Henkensä kaikille niille,jotka haluavat sydämestään Jumalaa rakastaa ja pitää HÄNEN käskynsä.
Huom: HÄNEN KÄSKYNSÄ!
"Varjo jo täyttyi Jeesuksessa ja tuli uusi liitto, johon ei enää kuulu seremonialait."
Totta,mutta Kymmenet Käskyt eivät kuulu seremonialakeihin. Joten ne ovat edelleen voimassa.
Sapatti kuuluu kymmenen käskyn lakiin ja sen mukaan tuomitaan jokainen ihminen.
En ihmettele yhtään enää sitä kuinka vääristelet Raamattua. Ethän ole uskossakaan, sillä aidon uskovan tunnistaa siitä että hän pitää Jumalan kymmenen käskyä ja häellä on sama usko kuin Jeesuksella. Uudestisyntyneen ihmisen tunnistaa myös siitä että hän alistuu Jumalan lain alle.
Asia on juuri siten kun sanoit.
Jeesus ei Ristinkuolemallaan vapauttanut meitä tekemään syntiä, vaan Hän vapautti meidät pois synnin orjuudesta.
Vaan JUMALAN siunaamaa LEPOPÄIVÄÄ.
Jonka Jumala lepäsi,siunasi ja pyhitti,ja jonka Jeesus vahvisti sanomalla SEN olevan IHMISTÄ VARTEN!
Uskon enemmän Jumalaa ja Jeesusta,kuin laittomuuden ihmisen hapatusta.
Jeesus sanoi:
Älkää eksykö,vaan olkaa pyhät,niinkuin minäkin olen pyhä!
Jeesus sanoi myöskin,menkää pois,te laittomuuden tekijät,minä en tunne teitä!
Mikset lakkaa syntiä tekemästä ja väärää profeettaasi seuraamasta ja suosittelemasta?
Miksei Uusi liitto kelpaa sinulle, vaan turvaudut väärään profeettaan ja hänen käskyihinsä?
Mikset sitten ota vastaan Jeesusta ja sapatin lepoa Hänessä?
Kuka on ollut käskyjä poistamassa, en minä ainakaan.
Sinä olet se laiton, koska et lepää Jeesuksessa joka päivä, vaan olet lain alla päivää viettämässä ja sillä muitakin ahdistamassa.
Äläkä puhu mitään Jumalan käskyistä samassa kirjoituksessa kuin ylistät Ellenin käskyjä.
Mikset lakkaa syntiä tekemästä ja väärää profeettaasi seuraamasta ja suosittelemasta?
Miksei Uusi liitto kelpaa sinulle, vaan turvaudut väärään profeettaan ja hänen käskyihinsä?
sitten ota vastaan Jeesusta ja sapatin lepoa Hänessä?
"Kuka on ollut käskyjä poistamassa, en minä ainakaan."
Eipäs valehdella siellä!
Koko ajanhan olet väittänyt että Kymmenen Käskyä ei olisi enää voimassa.
Sinä olet se laiton olet kun kapinoit Jumalan asettamia käskyjä vastaan, vaikka niitä ei itse Jeesuskaan kumonnut. Kuvitteletko olevasi Hänen yläpuolellaan?
ja nautin aivan erityistä sapatin lepoa JUMALAN EROITTAMANA,PYHITTÄMÄNÄ ja SIUNAAMANA LEPOPÄIVÄNÄ,SAPATTINA!
Minulle riittää se minkä Pyhä Henki on oikeaksi osoittanut.Hän on opettajani!
Se joka on suostunut olemaan suoraan Pyhän Hengen opetettavana,ei tarvitse ihmis opetusta!
Joten sanon sinulle nyt:Mene pois!Minulla ei ole sinun kanssasi mitään tekemistä.
Sinä olet itse valintasi tehnyt ja se EI ole JEESUS!
Minä olen sinua jo sen kaksi kertaa varoittanut,etkä uskonut,niin jätän sinut sen hengen varaan missä sinä olet ja HALUAT olla.
on varmaan parasta että kukaan ei vastaa, eikä kommentoi enää millään tavalla uskova 1:n tai muiden pilkkaajien viesteihin, joiden ainoa tarkoitus on vain haastaa riitaa ja loukata.
Jätetään kaikki iva- ja pilkkaviestit omaan arvoonsa, eikä kommentoida enää niihin millään tavalla. Ei provosoiduta, eikä ryhdytä tappelemaan eikä väittelenään hänen kanssaan. Vastataan vain asiallisiin viesteihin. Mutta, jos hän ei asialliseen kekusteluun kykene, tai halua, niin on ehkä parempi että ainoa vastauksemme hänelle on- Hiljaisuus.
Asiallinen kritiikki on tervetullutta, mutta pilkka- ja loukkausviestejä ei tarvitse enää sietää eikä suvaita. Siten voimme auttaa tätä palstaa pysymään asiallinena, sivistyneenä ja sellaisena kuin uskontoaiheisen palstan tuleekin olla. Palstana jossa toteuttu tämä: "Toistenne kunnioittamisessa kilpailkaa keskenänne.
Kyllä hän sitten varmaan etsii jonkun toisen paikan mistä saa itselleen hanakampia tappelupukareita. Jatketaan myös rukouksia hänen puolestaan että Jeesus saisi murtaa hänen kovan sydämensä, ja ottaa Jumalan lapseksi.
Tehdäänkö näin?
Siunausta sinulle!
ps. Älä välitä uskova1:stä Ei hän ole suinkaan ensimmäinen joka hyökkää Jeesuksen omien kimppuun, Eikä varmaan viimeinenkään--
Kehtaatkin sanoa Jeesusta Kristusta vääräksi profeetaksi!
Sinun ellenliittosi ei kelpaa minulle.
Otin sen vastaan jo kauan sitten ja olen siinä pysynyt.
Pistääs todistaen, missä olen muuta kirjoittanut.
Et lepää, kun et tee edes parannusta, vaan Jumalan viha on päälläsi. Uskovat ihmiset tekevät parannusta kuullessaan seuraavansa väärää profeettaa ja noudattavansa Raamatun vastaisia oppeja. Sinä et tee parannusta, joten pysyt synneissäsi.
Sinäkö Jeesus Kristus?
Eikö sinulle riitä se, että olet kaikkien tuomari ja teloittaja?
Ahneudellasi ja pöyhkeydelläsi ei näytä olevan mitään rajaa.
Sinun ellenliittosi ei kelpaa minulle.
Puhutko sinä Jeesuksesta kuin esineestä?
Olen varma ja täysin vakuuttunut siitä, että sinussa oleva henki ei ole Jumalasta. Sinussa on demoninen ja saatanallinen saastainen henki joka riehuu ja sylkee saastaansa kaikkien todellisten Jeesuksen omien ja Pyhän Hengen uudestisynnyttämien ihmisten päälle. Täten käsken tuota rienaavaa ja pilkkaavaa henkeä lähtemään sinusta. Jeesuksen Kristuksen nimessä ja veressä!
eikä enempää todisteita tarvita. Sinut on vaa-lla punnittu ja kovin kevyeksi havaittu
Ja olet päättänyt niissä itsepäisesti pysyä, vaikka sinua on kärsivällisesti kutsuttu parannukseen. Et saa lepoa, kun et tee edes parannusta, vaan Jumalan viha on päälläsi. Uskovat ihmiset tekevät parannusta kuullessaan seuraavansa väärää profeettaa ja noudattavansa Raamatun vastaisia oppeja. Sinä et tee parannusta, joten pysyt synneissäsi.
Miksi sekaannut kristinuskon oppiasioihin, kun et ymmärrä siitä yhtään mitään.
Miksei adventismi pysy sovinnolla pois kristinuskosta kun se ei siihen suostu?
Sanokaa miksi tahansa muuksi, mutta siihen älkää oppianne sotkeko.
Adventismi ei ole kristinuskoa, pitäisi jo se käsittää!
Miksi et vietä Juutalaista Sapattia? Jeesuskin teki niin!
Raamatussa on kerrottu kristinuskon opit, ja adventismi ei ole kristinuskoa.
Et siis noudata juutalaisuutta etkä kristinuskoa.
sinäkin samaan lahkoon Uskova1.den kanssa?
Sama syyttäjä henki päällä kuin hänelläkin!
Jos tuntuu että olet väärässä seurassa,niin onhan täällä muitakin linkkejä!
Eikös se teidän Herätysliikkeiden sivustokin ole kuolin kouristuksissaan,eipä tuolla näytä mitään kiinostusta olevan kenelekään!
Miksi ette rienaa nyt siellä,kun saitte meidät lähtemään?
Kuka käski tänne vielä tulla haukkumaan että miten huonoja ja ymmärtämättömiä me olemme?
Me olemme uskossa Kristukseen ja vain Hän on meidän laulumme aihe ja se riittää meille!
Me olemme ADVENTISTEJA OMASTA TAHDOSTAMME,ja tässä maassa on uskon vapaus laki,ei sinun tarvitse meitä muuksi olla muuttamassa!
Onko sinusta sitten parempi kuulua PIETISMI,kuin ADVENTISMI porukkaan?
Mitä Pietismi muuten tarkoittaa?Adventismi tarkoittaa Jeesuksen tulemuksen odotusta!
Jos ei ole muuta kuin pahan puhumista ja toisista vikojen etsimistä niin pysykää hyvät ihmiset kotonanne,eli siellä missä ennenkin olitte!
Jokainen tavallaan siivoaa mielluummin omia nurkkiaan,kuin toisten!
Niin, keskustelussammehan oli sapatin levosta kyse. Sapatin lepo ei ole persoona, joten siitä ei käytetä pronominia hän.
Tämän palstan puheenaihe on adjentismi.
Kyllähän tuo nimi selvästi krtoo puheenaiheen.
Onhan täällä "yleistä kristinuskosta" johon viestiesi sisälmys sopisi paremmin kuin adventismin sivulle.
Kuinka selität narraamisesi,
laitatko ne dementian piikkiin.
Olet kirjoittanut solvaavasti kristinuskosta.
mitäs se tuollaanen peli merkitsee?
Kysymys oli:
"Mikset sitten ota vastaan Jeesusta ja sapatin lepoa Hänessä?"
Johon vastasit:
"Otin sen vastaan jo kauan sitten ja olen siinä pysynyt."
ja
"Niin, keskustelussammehan oli sapatin levosta kyse. Sapatin lepo ei ole persoona, joten siitä ei käytetä pronominia hän."
Koska vastasit ottaneesi sapatinlevon, mutta et ilmeisesti siis vastannut millään tavalla kysymykseen Jeesuksen vastaanottamisesta, tarkoittaako vastauksesi sitä että et ole ollenkaan ottanut Häntä itseään vastaan, vaan ainoastaan sapatinlevon?
Jos kerran olet ottanut vastaan sapatinlevon, niin miksi sitten puhut siitä pilkalliseen sävyyn???
Uudessa liitossa vain Jeesuksessa voi olla sapatinlepo, eli vain uudestisyntyneillä kristityillä. Minä olen uudestisyntynyt kristitty ja siksi olen sapatinlevossa päivästä toiseen, vuodesta toiseen.
Olisiko aika sinunkin päästä sapatinlepoon?
uudestisyntyneestä ihmisestä yhtä kaukana kuin maa on taivaasta.
"Se että tunnistit itsesi kirjoituksestani, on jälleen yksi todiste lisää siitä että tulkintani sinusta on aivan oikea. Tiedät siis kuka on raivokkaimmin pilkannut ja hyökännyt adventistien kimppuun. Aivan, olet oikeassa, se olet juuri sinä. Putosit asettamaani ansaan kuin mätä omena.."
"Päästä minut, Herra, pahoista ihmisistä, varjele minut väkivaltaisilta miehiltä,
jotka ajattelevat sydämessään pahaa ja joka päivä yllyttävät sotaan.
He hiovat kielensä niinkuin käärmeet, kyykäärmeen myrkkyä on heidän huultensa alla. Sela.
Suojaa minut, Herra, jumalattomien käsiltä, varjele minut väkivaltaisilta miehiltä, jotka tahtovat saada minun jalkani lankeamaan.
Nuo ylpeät virittävät minulle ansoja ja pauloja, levittävät verkkoja minun tielleni, asettavat minulle pyydyksiä. Sela.
Minä sanon Herralle: "Sinä olet minun Jumalani." Herra, ota korviisi minun rukousteni ääni.
Herra, Herra, sinä minun väkevä apuni, sinä suojaat minun pääni taistelun päivänä.
Herra, älä salli, mitä jumalattomat haluavat, älä anna heidän aikeittensa onnistua; muutoin he ylvästelevät. Sela.
Sattukoon minun saartajaini omaan päähän onnettomuus, jota heidän huulensa hankkivat.
Tulkoon tulisia hiiliä heidän päällensä; hän syösköön heidät tuleen, vesivirtoihin, joista he älkööt nousko.
Kielevä mies ei ole pysyvä maassa; väkivaltaista ajaa onnettomuus ja iskee iskemistään.
Minä tiedän, että Herra ajaa kurjan asiaa, hankkii köyhille oikeuden.
Totisesti, vanhurskaat saavat kiittää sinun nimeäsi, ja oikeamieliset saavat asua sinun kasvojesi edessä." (Ps 140:2-14)
jos et kadu sitä pahaa mitä olet täälläkin aiheuttanut. Jumala ei kuule vilpillisen, katumattoman, valehtelijan, kovasydämisen, pilkkaajan eikä pahantekijän rukousta.
Vai kuvitteletko että kaiken tekemäsi pahan jälkeen Jumala päästäisi sinut livahtamaan edestään kuin koiran veräjästä? Sinulla on siis mielestäsi oikeus tehdä pahaa, ja katumattomana rukoilla että Jumala pelastaisi sinut ansasta jonka olet itse pahoilla teoillasi itsellesi virittänyt?
Sinua on monta kertaa kärsivällisesti ja ystävällisesti varoitettu, mutta et ole ottanut kuuleviin korviisikaan.
Tästä syystä, koska et ole tehnyt parannusta, Pyhä Henki on poistumassa luotasi. Häntä inhottaa ja kammoksuttaa kaikki se paha mitä olet tehnyt.
Hän ei voi olla lähelläsi, sillä Hän on PYHÄ.
Todellakin. Sanon tämän sinulle, koska jostain kumman syystä, kaikesta tekemästäsi pahasta huolimatta sinä olet minulle arvokas, enkä tahtoisi sielusi hukkuvan.
Jeesuksen nimessä, itsesi tähden pyydän sinulta, pyydä anteeksi Jeesukselta kaikkea tekemääsi pahaa, murru Häneen, särkyköön sydämesi, sillä vain särkyneestä sydämestä voi syntyä Uusi luomus. Pyhän Hengen synnyttämä Jumalan lapsi.
Anna itsesi Jeesukselle! ja kadu pahoja tekojasi. Kenties vielä ei ole liian myöhäistä
Herra on ylpeitä vastaan
mutta
nöyrät saavat armon.
voimassa Mooseksenuskoisilla juutalaisilla - kuten ympärileikkauskin.
Miksi menet muuttamaan Jumalan käskyjä ja irrotat sapattikäskyn irti kymmenen käskyn laista jonka Jumala omalla sormellaan kirjoitti? Väität myös samalla Jeesusta valehtelijaksi hänen sanoessaan ettei laista katoa yksikään piirto. Sinun mukaasi laista on kadonnut enemmänkin, kokonainen käsky!
Jeesuksen sanojen mukaan rakkauden kaksoiskäskyssä (löytyy:
5. Moos. 6:5
Ja rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta voimastasi.
3. Moos. 19:18
Älä kosta äläkä pidä vihaa kansasi lapsia vastaan, vaan rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi. Minä olen Herra.)
riippuvat laki ja profeetat. Hän ei sano että siinä riippuvat osa laista ja profeetat. Sapattikäskyä ei ole jätetty pois.
Jotkut väittävät että Jeesus kumosi/rikkoi sapatin (Joh.5:18 Tämä vain lisäsi juutalaisten halua ottaa Jeesus hengiltä. Hänhän ei ainoastaan rikkonut sapattikäskyä, vaan vieläpä sanoi Jumalaa omaksi isäkseen ja teki siten itsestään Jumalan vertaisen/Joh.5:18 Sentähden juutalaiset vielä enemmän tavoittelivat häntä tappaaksensa, kun hän ei ainoastaan kumonnut sapattia, vaan myös sanoi Jumalaa Isäksensä, tehden itsensä Jumalan vertaiseksi.). Jos Jeesus rikkoi lakia hänen uhriaan ei hyväksytä taivaassa, jos hän kumosi sapatin niin hän puhuu itseään vastaan ettei ollut tullut lakia kumoamaan! Kysymys on siitä, mitä Timo Flink sanoi toisaalla, Jeesus rikkoi/kumosi fariseusten perinnäissäännöt sapattikäskyltä.
löytyy sapattikäsky, UT:sta ei. Juutalaisillehan Jeesus puhui, eikä pakanoille myös tuossa mainitsemassai tapauksessa, sanoessaan, ettei laista katoa ´pieninkään iota´ (´jootta´, kreikan aakkoston pienikokoisin kirjain).
itse tämän rakkauden kaksois käskyn uudessa testamentissa ja sanoi että siihen sisältyy koko laki ja profeetat:
"RAKASTA JUMALAA YLIKAIKEN JA LÄHIMÄISTÄSI NIINKUIN ITSEÄSI",
tämä Jeesuksen antama rakkauden kaksois käsky pitää sisällään KAIKKI JUMALAN KÄSKYT,sillä edelleen uutta testamenttia lainatakseni Johanneksen kirjeissä sanotaan näin
"RAKKAUS JUMALAAN ON SE ETTÄ PIDÄMME HÄNEN KÄSKYNSÄ".
Lisäksi Jeesus sanoi: SAPATTI ON IHMISTÄ VARTEN.
Jeesus ei sanonut että sapatia ei enää ole,tai että se olisi muutettu sunnuntaille ,vaan hän sanoi että sapati on ihmistä varten.
Siis,jos mitään sapattia ei enää olisi ollut,hän olisi sanonut ettei sitä enää ole,mutta niin ei Jeesus sanonut koska hän ei kummonnut koskaan yhtään Jumalan käskyä,vaan ainoastaan ihmisten lisäykset ja sapatille laittamat rasitteet jotka poistivat ilon ja levon siltä päivältä,
vaikka sapatin alkuperäinen tarkoitus oli että ihminen voisi silloin levätä ja iloita Luojansa yhteydessä,muistaa että hänellä on Luoja.
Jeesus asettuisi muutoin itseään vastaan jos hän olisi poistanut jonkun Jumalan käskyistä,koska hän itse myöskin sanoi ne sanat että ennen maa ja taivas katoavat,mutta Jumalan laista ei katoa pieninkään piirto.
Tämä on varma asia,Jumala ei jättänyt tähän aukkoja,sen vakuuttaa meille.Ilm.14:12
Vielä lopun aikanakin on Jumalan muutumattomalle laille uskollisia jotka uskovat Jeesukseen.
Sapatti eli lepo on ihmistä varten eikä ihminen lepoa varten?
Siis työtäs tee...ilomielin ..joka ei työtään tee...ei syömänkään pidä...eli sosiaalihuolto on kommunistien lumelääke orjuuteen?!
Se ken sua elättää, sen orjana kuljet?