tällä palstalla tuntuu toisten tuomitseminen ja suoranainen herjaaminen olevan muotia. ketä tällainen keskustelu rakentaa? olemmekohan unohtaneet, että meidän tulee tuomita synti, ei suinkaan syntistä ihmistä? sanoihan Jeesuskin syntiselle naiselle jotenkin näin:"en minäkään sinua tuomitse. mene, äläkä enää syntiä tee."
eikö olisi paljon rakentavampaa vaihteeksi puhua siitä, mitä itse on saanut omakohtaisesti kokea, kuinka on saanut syntinsä anteeksi, millaisia vaikeuksia on kohdannut uskonelämässä, millaisia epäilyksiä on noussut mieleen yms. tällöin olemme mielestäni oikealla tavalla tekemässä lähetystyötä täällä netissäkin.
eikö olisi paljon rakentavampaa vaihteeksi puhua siitä, mitä itse on saanut omakohtaisesti kokea, kuinka on saanut syntinsä anteeksi, millaisia vaikeuksia on kohdannut uskonelämässä, millaisia epäilyksiä on noussut mieleen yms. tällöin olemme mielestäni oikealla tavalla tekemässä lähetystyötä täällä netissäkin.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Jos itse kertoo uskostaan että on jotakin kokenut niin sitten ne "oikeat" uskovaiset alkavat haukkumaan että ei tuo ole raamatusta tai jumalasta jne. Ei helmiä sioille!
Tuo oli Asiaa, Otteliaana! :)
Menee välillä vähän väittelyksi ja oman tietämyksen mainostamiseksi tämä keskustelu täällä (ite oon kai pahimmasta päästä) ja taitaa usein mennä kallista armonaikaa hukkaan...