Mitkä ovat mielestänne ne elämän elementit, ettei kuolinvuoteellaan tarvitse katua unohtaneensa elää?
Muut lukivat myös
Luetuimmat keskustelut
- Älä unohda minuaNainen ethän unohda minua. Asiat olisivat voineet mennä toisin, olisi vain pitänyt uskaltaa lähestyä sinua kun annoit siihen mahdollisuuden. Olen pettynyt itseeni, ja se kyllä närästää. Naiselle Mieheltä
- Nyt on nytTurha miettiä menneitä tapahtumia. Niitä ei saa tekemättömäksi. Tärkeintä on mitä tekee nyt ja tulevaisuudessa. Korjausliikkeetkin voi tehdä jos niihin tuntee tarvetta. Paluu tulevaisuuteenkin voi olla mahdollinen jos v…
- Kadutko mies?Silloin kuin vielä yritin lähestyä, etkä tarttunut siihen. Asioista pitäisi voida aina keskustella.
- Hyvää huomentaEräälle Naiselle ❤️🩹
- Eläkeikä nousee 70 vuoteen. Joudunko palaamaan työelämään?Nyt se on sitten päätetty, että eläkeikä Suomessa nostetaan 70 vuoteen. https://www.is.fi/politiikka/art-2000012324133.html Pääsin 67 vuotiaana eläkkeelle viime syksynä. Tarkoittaakohan tämä, että joudun palaamaan takai…
- Onko tällainen kuvio teistä okOnko tällainen kuvio teidän mielestänne ihan normaali ja hyväksyttävä? Nainen seurustelee miehen kanssa, mutta pitää samaan aikaan läheistä yhteyttä toiseen mieheen kertomatta tälle toiselle, että on parisuhteessa. Tämä…
- Haluatko ettäUnohdetaan toisemme?
- Jos haluat viestin...Olen vielä tämän illan palstalla. Laita halutessasi vinkki, sinä komea keski-ikäinen mies 😗
- Tuntuu kuin olisin vaimosiSe on erikoista se.
- Nyt kun kaikki on ohiToivon, että sulla menee hyvin ja pystyisin sinut kokonaan unohtamaan. Joskus on vaikeita hetkiä ja olen tosi pahoillani, miten sinua loukkasin ja loukkaan yhä. Se täytyy saada loppumaan.
- Pitäisikö Vantaa liittää Helsinkiin.Mitä mieltä olette asiasta?
- Empaattiset ihmisetOnko empaattiset ihmiset, etenkin naiset antavaisempia, kun ns. tavikset? Kaverin puolesta kysyn Oisko niinku mahkui?
- TTK-juontaja Veronica Verho lataa suorat sanat tatuointien arvostelijoille: "Mä toivoisin, että..."Veronica Verho juontaa Tanssii Tähtien Kanssa -ohjelmaa yhdessä Ernest Lawsonin kanssa. Yksi puhuttaneimmista aiheista on ollut, miten suosikkijuontajan näyttävät tatuoinnit sopivat ohjelman pukuohjeistukseen ja tullaa…
- Niin haluaisin sut nähdä ja jutella!🙂
- Nyt sinä siellä pohjoisessaNainen siellä laita viesti!
- Sut tahtoisinSinä senkin kusimutteri menit ja katkaisit kaiken yhteyden minuun. Tajuan nyt, että meidän roolit vaihtuivat ja sinä projektoit omia pelkojasi minuun. Anna minun välittää sinusta, älä työnnä mua pois. En oo vaatinut sul…
- Perussuomalaiset nostamassa eläkeiän 70 vuoteenRiikka Purran johtama valtiovarainministeriö haluaa nostaa eläkeiän 70 vuoteen ja taloutta sopeutettaisiin ensi vaalikaudella 8–11 miljardilla eurolla. Perussuomalaisten johtama ministeriö ilmeisesti arvelee, että seits…
- Mahdatko ymmärtääEttä olet samassa korissa kaikkein rakkaimpien kanssa. Öitä.
- Tunnetko piston sydämessäsiTunnetko piston sydämessäsi?
- Moi kulta😍Eikös se ollut marraskuuta kun se meidän "flirttailu" alkoi silloin vuosia sitten? tarkoitan lähinnä niitä pitkiä katseita 🤩☺️ Kohta on siis maata mullistavien katseiden vuosipäivä 😘🤭
Vastaukset 29
Vanhimmat
eikös ne ole jokaisella ihan itsestään selvyydet.
Lisäänny, kasvata ja ole onnellinen.
Voiko siis joku puhua siitä ettei ole elännyt, jos ei ole hypännyt vaikka laskuvarjohyppyä.
Ymmärsin varmaan väärin....
Tuli vaan mieleen, kun kerran eräs tuttu kertoi kuunnelleensa erään vanhuksen tuntoja tämän kuolinvuoteella. Elämänsä parhaat vuodet hän oli uhrannut kovaan työntekoon ja oli sillä täytänyt elämänsä. Oli katunut, että muu elämä oli jäänyt taka-alalle.
miten omilla valinnoillaan ja ratkaisuillaan voi vaikuttaa oman elänsä laatuun ja onnellisuuteen?
Olen tehnyt elämässäni ehkä moniakin virheitä mutta paremmilta valinnoilta tuntuu ne joista jää hyvä mieli itselle.
Loppujenlopuksi nekin kasvattavat kunhan ei niitä liian kauan jää suremaan.
ihmiset ei halua lisääntyä ja kasvattaa.
mutta saattavat kyllä samalla menettääkin aika paljon elämässään.
on vaan halu elää elämää ilman lasten aiheuttamia huolia. Toiset kokee aivan täysipainoisen elämän ilman mukuloita huushollissaan. Sitten niillä saattaa olla paljon esim kummilapsia, joiden elämään voi osallistua haluamassaan määrin. Mulla on lapsia, mut voisin hyvin kuvitella eläneeni elämäni myös perheettömänä. Olisin vain tehnyt erilaisia asioita ja kokenut varmasti yhtä rikasta elämää.
Tokihan lapsista on huolia, mutta kyllä ne yleensä antavat enemmän. Ja kasvattaesaan lapsia kasvaa siinä sivussa itsekin. Kiikkustuoli-iässä sitten toivottavasti lapsenlapset antavat jo iloa ilman suurempia huolia:))
hankin kunnon dementian ennen kuolemaa niin ei tarvitse muistella menneitä eikä valitella tekemättömiä, kunhan iloisena odottelee mitä tuleman pitää :-))
loputtomiin :)) Toisaalta elämän hyvien hetkien ja miksei ajan kultaamien pettymyksienkin muistelu on ihan hyvää ajankulua kiikkustuolissa. Ja voihan niistä hurjista nuoruudenkokemuksistaan kertoilla vaikka lastenlapsilleenkin ajalta kun ukki oli vielä nuori...
ei useinkaan ole iloinen vaan masentunut.
myös toisenlaisia, hyväntuulisia, dementikkoja. Luulen että perusasenne elämään määrää kumpaan suuntaan mieliala lähtee menemään. Ympäristölläkin on osuutta asiaan, jos ymmärretään eikä moitita tai säälitä tai vähätellä, on varmasti sairaallakin mukavampaa.
joskus ollessani, totesin että kaikilla näillä hyväntuulisilla on masennuslääkitys.
Saada syntyä elämän elementtien edellytykset mahdollistavaan maahan. Loppu on sitten itsestä kiini. Eli elämäänsä ei kenenkään pitäisi hukata ainoastaan hengissä pysymiseen. Katuukohan kukaan kuolinvuoteellaan syntyneensä esim. Ruandassa, en tiedä.
Kuten ennenkin olen todennut, olemme jo tuplalottovoittajia saadessamme elää Suomessa historian tässä vaiheessa. Ainakin kaikki ulkoiset edellytykset pitäisi olla olemassa elää täyttä elämää. Mutta yleensä kai kaikille kuitenkin oma synnyinmaa on se paras mahdollinen maa elää- oletettavasti ruandalaisillekin.
rakkaat läheiset ihmiset, työ, josta pitää, uskallusta kokeilla kaikkea mitä haluaa (loukkaamatta muita), ehkä hyvä parisuhde, jossa rakennetaan yhteistä elämää, jossa molemmilla on tilaa hengittää... Jotain tommoista mä haluaisin.
vaikea keksiä enää lisää. Ehkä positiivinen asenne ja huumori voisi olla lisäapuna. Sinänsä hyvä havainto tuo uskallus. Mahdollisuuksiahan meillä kaikilla on vaikka mihin, usein vaan se uskallus puuttuu. Ottamalla elämässään hallittuja riskejä voi saada paljon enemmän.
Joka ei koskaan uskalla poiketa polulta, ei voi löytää mitään uutta.
..mitä siinä puupaltoota odotellessa mahtaisi muistella:=)
Yritän elää nyt kaiken mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Haasteton elämä ainaskin olis tylsää. Joten kohti uusia elämyksiä ja kokemuksia kuljetaan tossut töpisten.
Suurinpiirtein olen pyrkininyt toteuttaan kaiken parhaan kykyni ja mahdollisuuksieni puitteissa.
Siin uskoisin olevan riittävästi.
Haasteeton elämä olisi kyllä aika puuduttavaa. Uusien asioiden oppiminen ja onnistuminen niissä antaa paljon. Toisaalta osa ihmisistä on turvallisuushakuisia, joille kaikenlaiset muutokset tuntuvat olemaan kauhistus. Minkätyyppisiä haasteita olet muuten viimeaikoina vastaanottanut?
eiköhän tässä eletä sitä koko ajan.
Hyviä elementtejä on mielestäni olla rehellinen itselleen. Ja muillekin parhaan kykynsä mukaan (pienet valkoisia valheita lukuunottamatta):=))
Usein tulee mietittyä tuota kysymystäsi, enkä usko että kuolinvuoteellani katuisin elettyä elämääni, vaikka se aika tavallista on ollutkin kaikkine suruineen, iloineen ja pettymyksineen.
Ehkä kuitenkaan, kuten laulussakin sanotaan: en päivääkään vaihtaisi pois :=)))
et päivääkään antaisi pois, niin voinet olla tyytyväinen elämääsi. Toisaalta tietysti elämään kuuluvat niin hyvät kuin huonot päivät. Jälkikäteen ajatellen ne huonoimmat päivät ovat juuri niitä kaikkein kasvattavimpia.
NorMix antaisitko sinä loppujen lopuksi yhtään päivää pois? Ja jos antaisit, niin mitä niiden pois antamiesi päivien tilalle ottaisit?
Minä olen ehkä sen verran tollo, etten tietäis :=))
niistä kaikkein kurjimmista saattaisin ehkä muutaman vaihtaa leppoisaan ja aurinkoiseen kesälomapäivään :)) No joo...tarkoituksensa kai niilläkin on ollut.
..on elämässäni ollut niin paljon kaikkee säätöö että tuskin vanhainkodissa mietin sen puoleen että jotakin olisi jäänyt tekemättä, loppuaika sitä dementian aikaa odotellessa hurahataa silleen että pidän kynsin hampain kiinni niistä pienistä lupauksista joita lapsosilleni heikkona hetkenä tulee annetuksi..
ja tapahtunut, niin siinähän on jo elämänsisältöä. Toimivat suhteet lapsiin antaa elämälle sitten sen rikkauden.
jaksoin uskoa, ettei miehet olekaan niin sikoja kuin olen luullut. :)
ettet sentään uskoasi aivan kokonaan vastakkaiseen sukupuoleenkaan ole menettänyt. Ja muutenkin yleistykset yleensä ja sukupuolten kohdalla etenkin ovat vaarallisia sekä lähes aina paikkaansapitämättömiä.