karjamarkkinat

Maajussi valitsee puolisonsa samoin kuin tuotanto eläimensä . Odotus hyvästä tuotosta on tärkeintä . Hieholla hyvät geenit hyvät tuotanto ominaisuudet niin saa elää jos ei menee lihoiksi . Morsiamella samoin terve peräinen , hyvä rakenteinen , ei liian älykäs mielellään jonkin verran omaisuutta . Tyhjätaskut älköön vaivautuko . Mutta äitihän sen lopullisen valinnan tekee vielä molemmissa , hiehoissa ja morsiamissa .

sillä tapaa haluaisi 98% miehistä vaimonsa valita.

Minä olen ollut nuoruudessani naimisissa maajussin kanssa (onneksi ei tullut lasta), sanonpa nyt varmasti kokeneena ja viisaana sen, että maataloon kun muuttaa (mies tai nainen) on mentävä samalla tiukkaan yhteiselämään suvun ja hyvin usein anopin kanssa. Huomatkaa, ei se ole kahden kauppa maalla useinkaan! EI VARMASTI ! Se ei totisesti ole helppoa pitemmän päälle, kun anoppi räksyttää, että et osaa mitään talon tapoja. Ja mies on menee samaan leiriin äitinsä kanssa. Alku voi olla ruusuinen (häät isot ym,), mutta ARKI KUN TULEE, alkaa vaikeudet paisua päivä päivältä. Ja miniän voimat vähenevät ...
Minä EN kertakaikkiaan jaksanut maatalossa, hain työpaikkaa 500 kilometrin päästä ja sainkin sen heti. Anoppi raivosi ja mutta minä lähdin junalla pohjoiseen. Panin avioeron heti vireille. Tuomari hyvin minun vaikeudet ymmärsi. Silloin jo päätin, etten ikinä mene maalaismiehelle, vaikka hän omistaisi sata mersua, komean talon, jättinavetan ym. lukuisia koneita. EI RAHA TEE ONNELLISEKSI. Sain hyvän miehen kaupungista. Olen hyvin onnellinen. Kesällä käydään joskus maalla. Ja se riittää. Säälin maalaisminiöitä.