Mitä mieltä olette siitä, että Nuorisobarometriä 2006 (www.minedu.fi) tehtäessa kysyttiin (1900 nuorelta, 15-29 vuotta) seuraavasti:
Riippumatta siitä, käytkö kirkossa tai uskonnolisissa tilaisuuksissa vai et, sanoisitko olevasi
o Uskonnollinen ihminen
o Ei uskonnollinen ihmien
o Vakaumuksellinen ateisti, jumalankieltäjä
Entä mitä mieltä olette siitä, että tulokset olivat seuraavat:
o Uskonnollinen ihminen 42 %
o Ei uskonnollinen ihmien 51 %
o Vakaumuksellinen ateisti, jumalankieltäjä 7 %
Itselläni heräsi kysymys, että jälkimmäisen muotoilu on ehdoin tahdoin laitettu liian tiukaksi, tosi tiukaksi, överiksi. Esimerkiksi vapaa-ajattelijain piirissä tuota ateismin luonnehdintaa pidetään liian kovana. Ja pitääkö jo 15-vuotiaiden olla "vakaumuksellisia"...
(Silti 7 prosenttia "hard core -ateisteja" ei ole mikään pieni vähemmistö, jos vertaa moneen muuhun vähemmistöön..)
Toisessa kysymyksessä "Jumalaan uskominen"
16 % valitsi "En usko, että on olemassa minkäänlaista henkeä, junalaa tai elämänvoimaa".
19 % valitsi "En todella tiedä mitä ajaella"
31 % valitsi "Uskon jumalaan/korkeampan voimaan omalla tavallani"
10 % valitsi "Uskon kristinuskon jumalaan, joskin varsin eri tavalla kuin oma kirkkoni opettaa"
ja vain
23 % valitsi "Uskon kristinuskon jumalaan, kuten oma kirkkoni opettaa"
Tuossakin ylimmäisessä vaihtoehdossa on hyvin monta kieltoehtoa.. eli siihenkin vastaamisen kynnys on rakennettu mahdollisimman korkealle..
Vai miltä tuntuu?
Tutkimuksen tekjät kirtelevät nyt lokakuussa eri hiippakunnssa aktivoimassa nuoria kirkollisvaalien uurnille.. Voisiko olla, että uskonnolliset motiivit tai tilaajan painostus olisi ohjannut tutkijat "hakemaan" ateismin kannalta mahdollisimman pieni kannatuslukemia..
Tosin tulos ei ole niin huono ateistien kanalta.
Riippumatta siitä, käytkö kirkossa tai uskonnolisissa tilaisuuksissa vai et, sanoisitko olevasi
o Uskonnollinen ihminen
o Ei uskonnollinen ihmien
o Vakaumuksellinen ateisti, jumalankieltäjä
Entä mitä mieltä olette siitä, että tulokset olivat seuraavat:
o Uskonnollinen ihminen 42 %
o Ei uskonnollinen ihmien 51 %
o Vakaumuksellinen ateisti, jumalankieltäjä 7 %
Itselläni heräsi kysymys, että jälkimmäisen muotoilu on ehdoin tahdoin laitettu liian tiukaksi, tosi tiukaksi, överiksi. Esimerkiksi vapaa-ajattelijain piirissä tuota ateismin luonnehdintaa pidetään liian kovana. Ja pitääkö jo 15-vuotiaiden olla "vakaumuksellisia"...
(Silti 7 prosenttia "hard core -ateisteja" ei ole mikään pieni vähemmistö, jos vertaa moneen muuhun vähemmistöön..)
Toisessa kysymyksessä "Jumalaan uskominen"
16 % valitsi "En usko, että on olemassa minkäänlaista henkeä, junalaa tai elämänvoimaa".
19 % valitsi "En todella tiedä mitä ajaella"
31 % valitsi "Uskon jumalaan/korkeampan voimaan omalla tavallani"
10 % valitsi "Uskon kristinuskon jumalaan, joskin varsin eri tavalla kuin oma kirkkoni opettaa"
ja vain
23 % valitsi "Uskon kristinuskon jumalaan, kuten oma kirkkoni opettaa"
Tuossakin ylimmäisessä vaihtoehdossa on hyvin monta kieltoehtoa.. eli siihenkin vastaamisen kynnys on rakennettu mahdollisimman korkealle..
Vai miltä tuntuu?
Tutkimuksen tekjät kirtelevät nyt lokakuussa eri hiippakunnssa aktivoimassa nuoria kirkollisvaalien uurnille.. Voisiko olla, että uskonnolliset motiivit tai tilaajan painostus olisi ohjannut tutkijat "hakemaan" ateismin kannalta mahdollisimman pieni kannatuslukemia..
Tosin tulos ei ole niin huono ateistien kanalta.
Vastaukset 13
Vanhimmat
että tuo 42 % on myös yläkanttiin. Sitäpaitsi vaikkei olisikaan, sekin jakautuu kymmeniin pikkulahkoihin, jotka ilomielin toivottelevat toisiaan helvetteihinsä minkä ehtivät.
"Tosin tulos ei ole niin huono ateistien kanalta. "
Mitä väliä tuolla tuloksella oli kenenkään kannalta ? Jokainen päättää suhtautumisestaan ko. asiaan miten parhaaksi näkee.
on siis ei-uskonnollisia, koska uskonnollisten osuus oli vain 42 %.
Tuo vaihtoehto "Vakaumuksellinen ateisti, jumalankieltäjä" kuulostaa aika huvittavalta.
ja 42% uskonnollisia, ev-lut lahkolaisia siis 35%.
Noista 35% alle 20% uskoo kuten kirkko opettaa (ev-lut lahkon tutkimuskeskus, Kati N)joka tarkoittaa suomeksi että:
SEITSEMÄN IHMISTÄ SADASTA USKOO KUTEN KIRKKO OPETTAA.
Suomessa siis aitoja krisseleitä on 7% ja taikauskosta vapaita ihmisiä kuusi kymmenestä.
83% ev. lut kirkkoon.N. 10% muihin kristillisiin seurakuntiin.Muu kuin kristinuskoisia on esim. muslimit, hindut jne. n. 5%
Joten n.2% on ateisteja.Heissäkin suurin osa epäileviä, Jumalan puoleen kallellaan olevia :)
Ev.lut kirkkoon kuuluu tosiaan 83, mutta ortodoksisiin vajaa 1 % ja kaikkiinmuihin uskonnollisiin yhdyskuntiin (yli 40) kuuluu vain kaksi (2) prosenttia, näin aiempien tietojen mukaan ja myös tuon nuorisobarometrin mukaan.
Näin ollen 14 prosenttia on uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomia. Näistä faktoista voi lähteä tulkitsemaan.. Kirkon jäsenissä on siis paljon ei-uskonnollisia.. Se ei ole ihme, sillä suurin osahan on pakkoliitetty ev.lut. kirkkoon kyselemättä.. Itse liittyneitä on muuten hyvin vähän..
onkin toinen asia.
Tuossahan kysyttiin uskooko vai ei.
Jos ev-lut lahkolla eiolisi veronkanto-oikeutta ja uskontokuntaan saisi liittyä vain omasta vapaasta tahdostaan täysi-ikäisenä, ko. lahkolla olisi jäseniä 5-7% mainitsemasi 83% sijaan.
Tuo johtopäätös on helppo vetää näistä eri tutkimuksista.
No jaa.. Ehkäpä noilla vain mitattiin kahta eri asiaa, mutta typerähän se kysymys on. Tosin... en minä ainakaan tiedä mikä se ateismin "virallinen" määritelmä nyt sitten on. Onko se sitten tuo jumalankieltäjä vai jumalaan uskovan vastakohta.
Joka tapauksessa toisessa kysymyksessähän eka vastaus kertoo, että vähintään 16 % on ateisteja ja se 19 % jakaantuu lähinnä agnostikkoihin ja ateisteihin. Tutkimuksen perusteella voisi siis sanoa, että n. 20 % nuorista lienee ateisteja.
Mutta miksei ole simppeliä kysymystä:
o Uskon jumalaan
o En usko jumalaan
Se on ennakoivaa kysymysten asettelua, kyllä tutkijat tietävät mitä sinun mallisi tuo esiin.
Viranomaiset taistelevat kaikin keinoin älykkyystason kohoamisen tuomaa tietoisuuden kehitystä vastaan niissä laajoissa kansankerrostumissa, jotka eivät kuulu poliittiseen taloudelliseen, tai jopa uskonnolliseen eliittiin.
Tiedän, että ylempänä hierarkioissa olevat, eivät itsekään usko siihen mitä ne opettaa.
Helsingin sanomat ovat osa kamppailua, itsesensuuri ja hienovarainen sensuuri, joka kulkee käsikädessä toimittajaparoilla sen kanssa, että kenen leipää syöt, sen haukkuja kannat.
Tiedän yleisen julkisen salaisúuden, mitä he eivät voi kuunaan päivänä käsitellä omassa mediassaan, ja paljon muutakin...yrittäkää arvata miksi?
Miten kysymys: "Uskotko jumalaan voi olla simppeli?"? Mitä tämä käsite jumala tarkoitta, merkitsee, sulkee pois jne. Jumala on avoin kategoria....
Minusta oli mielenkiintoista että yli puolet ilmoitti olevansa ei-uskonnollisia. Vaikka noistakin vastanneista varmaan valtaosa kuului kirkkoon, niin he olivat kuitenkin näitä välinpitämättömiä tai tapakristittyjä, jotka nyt vain kuuluivat kirkkoon yleisen tavan vuoksi.
Kirkon piirien tekemä tutkimus, jossa tietenkin toivottiin tietyn tyyppistä lopputulosta.
Tutkimuskaavakkeita tehdessä yksi perusperiaate on, että pitäisi esittää vaihtoehdot tasapuolisena. Itse voi kokeilla sanavalintojen tasapuolisuutta vaihtamalla termien paikkaa:
"Riippumatta siitä, käytkö kirkossa tai uskonnolisissa tilaisuuksissa vai et, sanoisitko olevasi:"
o vakaumuksellisesti uskonnollinen ihminen, uskovainen
o ei uskonnollinen ihminen, ateisti
Olisi kiva nähdä prosentit tästä...
Toinen esimerkki on myös heikko kysymyksenasettelu. Yhteen on dumpattu henget, jumalat ja elinvoima. Mikä on elämänvoima? Entä jos uskon "elämänvoimaan"? Kykyyn hengittää, ajatella, olla ihminen? Olenko silloin uskovainen vai pitäisikö kaikkien vaihtoehtojen olla täytettyjä yhtä aikaa?
Entä jos ehdotus olisi kuulunut: "En usko, että on olemassa minkäänlaisia tonttuja, joulupukkeja, maahisia tai jumalia?"
Mutta kirkon ollessa tutkimuksen tilaajana moista sanavalintaa ei olisi, näin uskon, mitenkään hyväksytty.