Jos te jehovantodistajat ette käyttäisi kulissirekvisiittananne raamattua, teidät voisi unohtaa ja jättää omaan kaatopaikkaläjäänne happanemaan.
Teidän eksytyksenne pirullisuus piileekin isänne perkeleen (valheen isän muilutuksessa). Perkele pukeutuu valkeuden enkeliksi.
Jumalalle kiitos, olen itse päässyt eroon tuosta perkeleen kierosta opista.
Kyllähän Jehovalaisten näennäeskristilliselle opille on "tilaus ymmärtämättömien ihmisten piirissä".
Siellä missä terve evankeliumi ei ole saanut ateismin, tai kristittyjen ylimieliseksikin käyneen lakihenkisyysvaatimusten kohdalla sijaa, niin totuutta etsivä ihminen on orvoksi jätettynä helppo saalis harhaopeille.
On ymmärrettävvä, että jos leipäpappi hampaat irvessä huutaa seurakuntalaisilleen, kuinka te kaikki joudutte helvettiin, niin ihmispolot tarttuvat ensimmäiseen tarjottuun täkyyn.
Minä olin pieni lapsi. Jehovalaisessa vaikutuspiirissä kasvanut.
Isä oli olevinaan ateisti. Äiti yritti olla jehovalainen. Hyvää äiti tarkoitti, mutta oli raskaan elämänsä tiellä eksytetty.
Tulin isoksi, pääsin kouluun. Siellä luettiin ruokarukoukset ja jopa koulun päätyttyä yhteinen rukous kotimatkalle.
Olin silloin pieni ja pelokas.
Jokainen raamatunkertomus, mitä koulussa kerrottin oli minulle ihana salattu aarre. Pelkäsin kuollakseni yksinäitä metsätaivalta kulkiessani. Laitoin pienet käteni ristiin ja muistelin kotiinlähtövirttä: ystävä sä lapsien.
Kotona oli vain vartiotornilehtiä.
Kysymyksiini ei vastattu.
Kysyin kai liian vaikeita tai "syntisiä kysymyksiä".
Helluntalaisia pilkattiin. Siitä kommunisti isä ja jehovalaisia aatteita imenyt äitikin olivat samaa mieltä.
Jos joskus kysyin äidiltä, esim. miksi hänen ihannoimansa jehovantodistajat eivät syö verilettuaja vastaus oli harvinaisen selkeä. SE ON RAAMATUSSA KIELLETTY.
Niin saattaa olla, mutta miksi sitten kun olin hädissäni ja epätietoisuudessani lukenut raamattua ja kysyin äidiltäni jotain. Hän ei vastannut. Piti jehovalaisten saarnaaja saada paikalle torpedoimaan terveet kysymykseni.
Ei mikään kristillinen seurakunta, ei edes vilpittöminkään kristitty ole täydellinen ja virheetön. Kukaan ihminen ei ole hyvä.
Kuinka paljon pahaa tämä jehovalaisten pirullinen oppi on saanut aikaan.
Surua onnettomuutta ja ennenkaikkea luuloa siitä, että tuon opin mittojen täyttämättömyyteen pystymättömyys on ihmisen lopullinen hylkääminen.
Perkele on hirviö ja valehtelija.
Jehovalaiset hylkäävät uhrinsa, jotka eivät pomojaan kykene tottelemaan.
v
Teidän eksytyksenne pirullisuus piileekin isänne perkeleen (valheen isän muilutuksessa). Perkele pukeutuu valkeuden enkeliksi.
Jumalalle kiitos, olen itse päässyt eroon tuosta perkeleen kierosta opista.
Kyllähän Jehovalaisten näennäeskristilliselle opille on "tilaus ymmärtämättömien ihmisten piirissä".
Siellä missä terve evankeliumi ei ole saanut ateismin, tai kristittyjen ylimieliseksikin käyneen lakihenkisyysvaatimusten kohdalla sijaa, niin totuutta etsivä ihminen on orvoksi jätettynä helppo saalis harhaopeille.
On ymmärrettävvä, että jos leipäpappi hampaat irvessä huutaa seurakuntalaisilleen, kuinka te kaikki joudutte helvettiin, niin ihmispolot tarttuvat ensimmäiseen tarjottuun täkyyn.
Minä olin pieni lapsi. Jehovalaisessa vaikutuspiirissä kasvanut.
Isä oli olevinaan ateisti. Äiti yritti olla jehovalainen. Hyvää äiti tarkoitti, mutta oli raskaan elämänsä tiellä eksytetty.
Tulin isoksi, pääsin kouluun. Siellä luettiin ruokarukoukset ja jopa koulun päätyttyä yhteinen rukous kotimatkalle.
Olin silloin pieni ja pelokas.
Jokainen raamatunkertomus, mitä koulussa kerrottin oli minulle ihana salattu aarre. Pelkäsin kuollakseni yksinäitä metsätaivalta kulkiessani. Laitoin pienet käteni ristiin ja muistelin kotiinlähtövirttä: ystävä sä lapsien.
Kotona oli vain vartiotornilehtiä.
Kysymyksiini ei vastattu.
Kysyin kai liian vaikeita tai "syntisiä kysymyksiä".
Helluntalaisia pilkattiin. Siitä kommunisti isä ja jehovalaisia aatteita imenyt äitikin olivat samaa mieltä.
Jos joskus kysyin äidiltä, esim. miksi hänen ihannoimansa jehovantodistajat eivät syö verilettuaja vastaus oli harvinaisen selkeä. SE ON RAAMATUSSA KIELLETTY.
Niin saattaa olla, mutta miksi sitten kun olin hädissäni ja epätietoisuudessani lukenut raamattua ja kysyin äidiltäni jotain. Hän ei vastannut. Piti jehovalaisten saarnaaja saada paikalle torpedoimaan terveet kysymykseni.
Ei mikään kristillinen seurakunta, ei edes vilpittöminkään kristitty ole täydellinen ja virheetön. Kukaan ihminen ei ole hyvä.
Kuinka paljon pahaa tämä jehovalaisten pirullinen oppi on saanut aikaan.
Surua onnettomuutta ja ennenkaikkea luuloa siitä, että tuon opin mittojen täyttämättömyyteen pystymättömyys on ihmisen lopullinen hylkääminen.
Perkele on hirviö ja valehtelija.
Jehovalaiset hylkäävät uhrinsa, jotka eivät pomojaan kykene tottelemaan.
v
Vastaukset 1
Vanhimmat
ihmisparat. niin eksyksissä ja aivopestyjä. pahempaa, kuin kommunismi tai vihreä liike.