Lapsi ei ole itseisarvo elämässä, elämäänsä voi saada sisältöä myös muuta kautta. Se on luonteen heikoutta, jos pitää alkaa koeputkella lapsia alulle panemaan. Vastuuta teoista pitää ottaa, mutta keinollisessa jalostamisessa mennään jo liian pitkälle. Sellaista supervanhempaa ei ole vielä syntynykään joka pystyy kokonaisvaltaisesti kantamaan vastuuta keinollisen menetelmän jälkiseurauksista sukupolvesta toiseen.
Voivotellaan perinteisten perhemallien pysyvyyttä nyky-yhteiskunnassa, yksinhuoltajien määrää, isättömiä lapsia sekä miesten ja naisten seksiseikkailuja joista syntyy lapsia vaikeisiin tilanteisiin. Jokainen kokee oman tilanteensa ainutlaatuiseksi ja järjestää omaa elämäänsä niin kuin haluaa, joko ei ota vastuuta asioista lähimmäisistä tai sitten kantaa tekojensa vastuun.
Eikö ketään hirvitä nykymeno? Siinähän ei ole kysymys lääketieteen etiikan mukaan elämän varjelemisesta ja ihmishengen pelastamisesta, vaan ajattelevan ihmisen harkitusta teosta saattaa lapsi alulle samalla tavalla kuin oriasemalle tuotu kiimainen tamma. Ei ole kysymys miehen ja naisen välisestä hetken huumasta, joka sekin on vielä jollain tavalla ymmärrettävää halujen ohjatessa järjen ohi.
Tekniikka mielestäni mahdollistaa nykypäivänä liikaa asioita, jotka inhimillisesti kuuluvat sille elämän osa-alueella jossa luonnon pitää antaa hoitaa tehtävänsä. Ihminen on muutenkin eläinkunnan kingi, ei tätä asemaa voi enää pönkittää keinotekoisesti koeputkien avulla omaan rotuun sovellettuna.
Miestenkin kannattaisi miettiä kahdesti ennen kuin luovuttavat spermaa kaiken maailman jalostuspankkeihin. Esimerkkejä keinosiemennyksen epäonnistumisista on. Ihminen on niin kekseliäs, että tälle tielle lähdettäessä voidaan tulevaisuudessa odottaa vaikka mitä arvaamatonta.
Halut ja toiveet ajavat ihmisiä paneskelemaan, keinohedelmöityksiin ja tavoittelemaan mielihyvää joskus vähän turhankin hanakasti. Eettistä keskustelua käydään vilkkaasti, ja toisaalla yksityiselämässä ja joka päiväisessä elämässä tunteet ajavat yhtälaisesti ihmisiä toimimaan joskus hyvinkin typerästi. Hedelmöityshoitojen hyväksymisestä pitäisi olla päättämässä joukko ihmisiä, jotka olisivat täysin neutraaleja ja tunteettomia, vain ja ainoastaan asiapohjalta ajattelevia eli siitä että onko välttämätöntä ihmisrodun kannalta alkaa keinohedelmöittää itseään?
Voivotellaan perinteisten perhemallien pysyvyyttä nyky-yhteiskunnassa, yksinhuoltajien määrää, isättömiä lapsia sekä miesten ja naisten seksiseikkailuja joista syntyy lapsia vaikeisiin tilanteisiin. Jokainen kokee oman tilanteensa ainutlaatuiseksi ja järjestää omaa elämäänsä niin kuin haluaa, joko ei ota vastuuta asioista lähimmäisistä tai sitten kantaa tekojensa vastuun.
Eikö ketään hirvitä nykymeno? Siinähän ei ole kysymys lääketieteen etiikan mukaan elämän varjelemisesta ja ihmishengen pelastamisesta, vaan ajattelevan ihmisen harkitusta teosta saattaa lapsi alulle samalla tavalla kuin oriasemalle tuotu kiimainen tamma. Ei ole kysymys miehen ja naisen välisestä hetken huumasta, joka sekin on vielä jollain tavalla ymmärrettävää halujen ohjatessa järjen ohi.
Tekniikka mielestäni mahdollistaa nykypäivänä liikaa asioita, jotka inhimillisesti kuuluvat sille elämän osa-alueella jossa luonnon pitää antaa hoitaa tehtävänsä. Ihminen on muutenkin eläinkunnan kingi, ei tätä asemaa voi enää pönkittää keinotekoisesti koeputkien avulla omaan rotuun sovellettuna.
Miestenkin kannattaisi miettiä kahdesti ennen kuin luovuttavat spermaa kaiken maailman jalostuspankkeihin. Esimerkkejä keinosiemennyksen epäonnistumisista on. Ihminen on niin kekseliäs, että tälle tielle lähdettäessä voidaan tulevaisuudessa odottaa vaikka mitä arvaamatonta.
Halut ja toiveet ajavat ihmisiä paneskelemaan, keinohedelmöityksiin ja tavoittelemaan mielihyvää joskus vähän turhankin hanakasti. Eettistä keskustelua käydään vilkkaasti, ja toisaalla yksityiselämässä ja joka päiväisessä elämässä tunteet ajavat yhtälaisesti ihmisiä toimimaan joskus hyvinkin typerästi. Hedelmöityshoitojen hyväksymisestä pitäisi olla päättämässä joukko ihmisiä, jotka olisivat täysin neutraaleja ja tunteettomia, vain ja ainoastaan asiapohjalta ajattelevia eli siitä että onko välttämätöntä ihmisrodun kannalta alkaa keinohedelmöittää itseään?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Perusteita hedelmöityshoidoille, hallituksen esitys eduskunnalle:
1. Lähes kaikki lapsettomuudesta kärsivät parit kokevat eriasteisia henkisiä vaikeuksia ja lapsettomuus saattaa aiheuttaa pysyvän kriisin.
2. Lapsettomuutta on verrattu jopa omaisen menettämisestä aiheutuvaan suruun.
3. Huononmuuden ja syyllisyyden tunne
4. Vihan tunteita puolisoa ja ympäristöä kohtaan.
5. Masentuneisuus ja ahdistuneisuus
6. Kriisistä selviäminen vie vuosia, psykoterapeuttinen apu tarpeen.
Voi hyvää päivää. Ihminenhän joutuu kokemaan pettymyksiä, menetyksiä ja onnistumisia joka päivä. Joskus suurempia joskus pienempiä. Jos ei pysty itse hyväksymään sitä, että ei saa biologista lasta perheeseen niin jo on ihminen vaipunut alas stressin ja pettymysten sieto kyvyssään. Miten pystyy elämään itsensä kanssa saati sitten lapsen kanssa, jos ei pysty hyväksymään lapsettomuutta. Sehän on sitä elävää elämää. Jos kaikki sais kaikkea ei tällä maapallolla olisi kohta kenellekään mitään.
nuo asiat tai mikä todennäköisempää, et ole sitä lapsen kaipuuta kokenut. kiva sinulle. Se ei tee niiden muiden yleisesti tunnustetustakin, niinkuin näkyy, ei vain kuvitellusta, tuskasta yhtään sen vähemmän todellista.
Kun on oma napa... pitääkö kaikilla muilla olla samannäköinen napa?
***
aitoon piirakanleivontaan?? Jos EI, niin KYLLÄ, mutta jos KYLLÄ, niin EI. hehee