Myimme rivitalo osakkeen vuonna 1998.Nyt siinä on havaittu kosteusvaurio kylpyhuoneessa mikä johtuu väärin asennetusta lattiakaivosta.Teimme remontin v.1994 jolloin k.o kaivo asettiin.Tällöin tutun kautta hommaamamme ammattimies oli leikannut muovimaton pois kaivon kohdalta.Emme tienneet asiasta ja toisaalta sen aikainen rakennuskäytäntö oli sitä sun tätä.
Nyt yhtiön hallitus vaatii korvausta meiltä.
Nyt yhtiön hallitus vaatii korvausta meiltä.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Hyvä rakennustapa 1994 ei ole ollut sitä sun tätä. Käytäntö sitävastoin on voinut olla ja voi olla edelleenkin "sitä sun tätä".
Virheellisen työn tekijä vastaa virheestä. Mahtaako 10 v. vanhemisaika tulla kuitenkin kysymykseen?
Asuntoa myydessä vuonna 1998 on ollut voimassa asuntokauppalaki, jonka mukaan osakkeen myyjänä olet ollut 2 v. vastuussa asunnon virheistä. Tämä vastuuaika on päättynyt vuonna 2000.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940843
Voidaanko tässä tapauksessa vedota siihen että kyseessä on tahallisesti jätetty oleellista kertomatta ja näin ollen 2v rajaa ei huomioitasi.
Käsitys myyntihetkellä oli että kosteuseristeisiin (muovimatto)ei oltu koskettu.
Remonttimies oli todennäk.helpottanut kaivon asettamista leikaamalla suikaleet matosta.
jättäneet kertomatta viasta, jonka olette tienneet, kyseessä ei ole ns. salainen virhe. Se on sellainen virhe, jota myyjä ei ole tiennyt ennen kaupan tekoa. Eli rakenteissa sillä lailla, ettei tavanomaisella tarkastuksella sitä voi huomata. Vahingonkorvausta voi vaatia siinä tapauksessa, että katsotaan myyjän huolimattomuuttaan tai tuottamuksellisesti aiheuttaneen vahingon. Mutta vastuu käsittääkseni loppuu kahden vuoden jälkeen siinäkin.
Tässä tapauksessa on ratkaisevaa se, mikä taho vaatii korvausta. Edellä on keskusteltu vain korvausvastuusta asunnon ostajalle, mutta koska tässä tapauksessa on vahinkoa ilmeisesti aiheutunut taloyhtiölle (taloyhtiö omistaa rakennuksen, periaatteessa myös kaikki huoneistot, osakkaalla on vain osakkeisiin perustuva käyttöoikeus huoneistoon, rakenteita hän ei omista), tilannetta ei arvioida asuntokauppalain perusteella, vaan asunto-osakeyhtiölain ja vahingonkorvauslain perusteella.
Vaikka sitä ei suoraan missään laissa sanotakaan, osakkeenomistaja vastaa taloyhtiöön päin myös muilla teettämistään remonteista (tai ainakin näin on erinäisissä tuomioistuinratkaisuissa katsottu). Jos palkkaamasi ammattimies on tehnyt remontin virheellisesti (ja siltä se vaikuttaa, tämä on lattiakaivojen osalta niitä perusmokia), olet korvausvastuussa taloyhtiölle tästä aiheutuneista kosteusvahingoista. Vanhentumisaika lasketaan muistaakseni vahingon ilmenemisestä, ei vahinkon aiheuttamisesta eli remonttiajankohdasta.
Jos joudut maksamaan korvausta taloyhtiölle, voit puolestasi vaatia korvausta susityön tehneeltä remonttimieheltä.
Tietenkin remontista voi aiheutua vahinkoa myös huoneiston nykyisille omistajille (esim. asumiskulut muualla), mutta tältä osin voitaneen katsoa kyseessä olleen ns. piilevän virheen.
Vastuu loppuu 2 vuoden jälkeen ja k.o asia kuuluu asuntokauppalain piiriin.Jos kyseessä on todella mittava vahinko esim. vaikka kantava seinä on purettu ja rakenus romahtaa niin korvausta voidaan vaatia vahingonkorvauslain perusteella
myyty 1998 eli noin 8 vuotta sitten myitte.
Remontti tehty 1994 eli 12 vuotta sitten.
Uusi/uudet omistajat käyttäneet 7-8 vuotta,kunnes
ongelma havaittu.
Voi olla itsekkin aiheutettu omilla toimilla
2 vuotta on vastuuaika, ts yhtiö vaatimus on perusteeton.
2 vuoden vastuuaika koskee korvausvastuuta huoneiston ostajalle. Taloyhtiön oikeus vaatia korvausta talon rakenteille aiheutuneista vahingoista on aivan eri juttu ja siihen sovelletaan vahingonkorvausoikeudellisia vanhentumisaikoja (muistaakseni 10 vuotta vahingon toteamisesta). Ja jos lattiakaivo on todellakin tehty niin, että muovimattoon on vain leikattu reikä ilman että mattoa on taivutettu korokerenkaan alle ja liitos tiivistetty vesitiiviiksi, niin syyllistä kosteusvahinkoon ei tosiaankaan tarvitse etsiä sen kauempaa.
kyseessä kuitenkin täytyy olla todella mittava vahinko tai petokseen viittaava juttu muuten ei vahingonkorvauslaki tule kysymykseen.
Vahingonkorvauslaki tulee aina kyseeseen, jos vahinko on aiheutettu tuottamuksellisesti eli toimimalla huolimattomasti, varomattomasti tai virheellisesti. Vähäinenkin huolimattomuus jne. riittää korvausvastuun syntymiseen eikä vahingon vähäisyydellä ole merkitystä korvausvastuun syntymisen osalta.
Mitä itse asiaan tulee, kehoittaisin keskustelun aloittajaa ottamaan yhteyttä asianajajaan, sillä nyt kyseessä olevan kaltaisessa tilanteessa korvausvastuun syntyminen ja mahdollinen vanhentuminen ovat siinä määrin ongelmallisia kysymyksiä, ettei kannata olettaa, että saisi niihin pätevän ja asiantuntevan vastauksen tämän tyyppisellä keskustelupalstalla.
Ensimmäinen ongelma on se, onko kyseessä sopimusvastuu vai sopimuksen ulkoinen vastuu. Korkein oikeus on tähän ottanut kantaa ratkaisussaan KKO:2003:131, mutta siinä oli hieman tästä poikkeava tapaus eikä se välttämättä sovellu kaikkiin taloyhtiö/remontin tehnyt osakas -tilanteisiin. Vanhentumislaki on lisäksi muuttunut 2004 ja siinä vahingonkorvaussaatavien vanhentumisaikoja lyhennettiin huomattavasti aikaisemmasta. Lain voimaantulosäännöksen perusteella tosin tähän tapaukseen voisi mahdollisesti vielä tulla sovellettavaksi vanha laki pitkine vanhentumisaikoineen.
Kaikki nämä tekijät aiheuttavat sen, että esitettyyn kysymykseen ei voi pätevästi vastata tutustumatta ensin perusteellisesti tapauksen yksityiskohtiin, lainsäädäntöön ja oikeuskäytäntöön. Muistuttaisin vain, että kaikki mitä täällä sanotaan perustuu enemmän tai vähemmän asiantuntemattomaan mutu-päättelyyn, josta neuvon antaja ei edes mitenkään ole vastuussa. Joten aina kun on kyse isommista asioista, menkää asianajajan tai yleisen oikeusavustajan juttusille. Loppujen lopuksi se yleensä tulee halvemmaksi.
Asianajaja suositteli kiistämään vaatimuksen vedoten kuluneeseen aikaan.
Hyvä. Siinä tapauksessa neuvoisin luottamaan asian tarkemmin tutkineen ammattilaisen mielipiteeseen. Jos hän olisi katsonut, että asia on mahdollista hävitä, hän todennäköisesti olisi kehoittanut neuvottelemaan taloyhtiön kanssa. Pallo on nyt taloyhtiöllä ja jos he katsovat olevansa oikeutettuja korvaukseen, heidän pitää viedä asia tuomioistuimeen. Usein asia jää tähän, koska tuomioistuinkäsittely on sen verran kallista ja lopputulos tämäntyyppisessä jutussa siinä määrin epävarma, ettei se, edes oikeusturvavakuutuksen turvin, kannata.
Taloyhtiöt ja asuntojen ostajat heittävät yleensä kovin heppoisin perustein näitä korvausvaatimuksia ja useat erehtyvät maksamaan neuvottelematta asiasta ensin lakimiehen kanssa, mikä on aika hölmöä, koska vallitsevasta käsityksestä poiketen esim. ostajalla ei läheskään aina ole oikeutta korvaukseen, vaikka huoneistossa jotain puutteita tai vikoja todettaisiinkin.