Niinistön kampanjapäällikkö

Rebuplikaanit näkyvät jenkeissä menettävän suosiotaan.
Mutta haitanneeko tuo.
Siellähän osataan, presidentti Bushkin on presidentti, vaikka hävisi vaalit;-))
Ei ihme, että Jaskarikin kiinnostui sieltä oppia hakemaan.

Niinistö hävisi myös tyylipisteet
Kirjoittanut: Pudasjärven mies 30.1.2006 klo 12.18

Suomeen on nyt tuotu Yhdysvalloista sikäläinen erityisesti demokraatteja kohtaan suunnattu halpamainen painostus ja perusteeton, ala-arvoinen mustamaalaus, jonka pilotointi tapahtui Sauli Niinistön vaalikoneistossa.
Suomessa on ennenkin käyty tiukkoja presidentinvaaleja. Historia kertoo, että 1956, kun vastakkain olivat K.A. Fagerholm ja Urho Kekkonen ja yksi valitsijamiesääni lopulta ratkaisi, valitsijamiehiä ja -naisia valittaessa käytettiin energiaa, mielikuvitusta ja painomustetta vastapuolen mustamaalaamiseen lentolehtisillä ja huhukampanjoilla. Yleisesti voidaan kuitenkin todeta, että Suomessa on harrastettu rehtiä poliittista kilpaa ja pitäydytty kohtuullisessa asiallisuudessa. Näin tähän saakka.
Nämä presidentinvaalit olivat laatuaan ensimmäiset Suomessa, jossa kilpailijan parjaaminen ja loanheitto saavutti ammattimaiset mitat: se oli ennalta suunniteltua ja organisoitua. Asialle oli järjestetty tehokkaat ja juuri alatyyliseen loanheittoon erikoistuneet tekijät. Kyseessä on Sauli Niinistön vaalikoneisto.
Kampanjan vaiettu loanheitto-osasto oli toteutettu amerikkalaisen mallin mukaan. Niinistön kampanjapäällikkö Harri Jaskari oli tiettävästi käynyt erikseen perehtymässä menettelytapoihin Yhdysvalloissa. Strategian olennainen osa olivat vastapuolen persoonaan käyvät ala-arvoiset ja moraalittomat mustamaalausviestit, joita Niinistön kampanjakoneistoon rekrytoidut nuoret nettikirjoittajat tehtailivat.
Kampanja aloitettiin heti toisen kierroksen käynnistyttyä tekstiviestein ja sähköpostein, ja sitä jatkettiin systemaattisella ja tauottomalla parjauksella Internetin keskustelupalstoilla. Toiminta saavutti uskomattoman laajat mittasuhteet. Se perustui laajoihin, kokoomuksen piiritasolla kautta maan luotuihin puhelinrenkaisiin ja yötä päivää päivystäviin nettikirjoittajiin.
Niinistön vaalikampanjan amerikkalaisen loanheittokoulutuksen hankkineet pojat ja tytöt kuitenkin erehtyivät pahan kerran. Suomessa ei mennytkään läpi se sama metodi, joka tehoaa sivistystasoltaan alhaisessa USA:ssa.
Ensimmäinen merkittävä suunniteltu isku oli kuuluisaksi tullut kehitelmä, "vappupuhe", jota ei ollut koskaan pidetty ja jonka luonteista ei kovinkaan kommunistijohtaja ole Suomen historiassa koskaan pitänyt. Sanomaa olisi itse propagandaministeri Göbbelskin kadehtinut. Se noudatti tunnettua ohjetta: moninkertaista valhe niin saat ihmiset uskomaan propagandaasi.
Tämä Jaskarin ja kokoomuksen johdon häikäilemätön sumutusyritys ei kuitenkaan uponnut arvostelukykyisiin suomalaisiin. Se sai julkisuutta, joka murensi ehdokas Niinistön uskottavuutta ja arvovaltaa. Osa puhelinrenkaaseen alkuun innokkastikin osallistuneista tavallisista sivistyneistä kokoomuslaisista tunsi aivan oikeutetusti tulleensa petetyksi. He olivat tulleet vedetyksi mukaan menettelytapaan, jota he eivät voineet hyväksyä. Sen jälkeen puhelinkampanjoinnilta katosikin pohja.
Prosessia kuitenkin jatkettiin Internetissä, kuten kaikki keskustelupalstoja seuraavat ovat voineet tyrmistyneenä todeta. Oli valmistettu oikein erikseen Tarja Halosta ja hänen perheenjäseniään häpeällisesti herjaavia törkysivuja, joille nettiin kirjoittava rinki laittoi linkkejään keskustelupalstoilta ja levitti niitä teksti- ja sähköpostiviesteissä. Toimintaa johdettiin ja suunniteltiin Niinistön vaalitoimistosta, ja nuori nörttiporukka oli suorastaan yli-innokasta puuhassaan.
Kun otetaan huomioon toiminnan organsioituneisuus, on selvää että sitä johdettiin ammattimaisesti. Mistä muualta jos ei ehdokkaan vaalitoimistosta? Voidaankin esittää vakava kysymys, kuinka toiminta saattoi jatkua koko kampanjan ajan, jos se ei ollut ehdokkaan tiedossa. Herää ikävä epäily joka vetää häpeällisen varjon Sauli Niinistön maineen ylle.
On myös selvää, ettei ”hyvin” tominut lokakoneisto lopeta toimintaansa tähän. Aina löytyy foorumeita, joita voidaan jatkossakin hyödyntää tasavallan presidentiksi valitun Tarja Halosen ja muiden poliittisesti aktiivisten, demokratiaa puolustavien ihmisten parjaamiseksi mediassa. Tämä ei ole kunniaksi kansanvallalle. Jos tämä toiminta edelleen laajenee, kuten on ennakoitavissa, voidaan kysyä, kuka kansalaisista enää rohkenee panna itsensä likoon ja toimii julkisesti vaikuttaen poliittisessa päätöksenteossa vakavalla mielellä. Jääkö aktiivinen kansalaisuus ja osallisuus demokratiasta syrjäytyneiden hörhöjen areenaksi?
Tällainen toiminta ei ole rakentamassa oikeaa demokratiaa vaan murentaa sitä. On ikävää, että arvoilla Työ, isänmaa ja Jumala esiintynyt Sauli Niinistö juuri rantautti Suomeen uudentyyppisen, systemaattisen ja ala-arvoisen mustamaalauskulttuurin, jolla se ohjaa demokratian pelisääntöjä vasta opettelevia nuoria toimimaan halpamaisella ja demokratiaa haavoittavalla tavalla.
Tästä Niinistö vaalitoimistoineen on vastuussa ja kansalaisille selityksen velkaa.

*******************'

# Nimimerkki Scipio - Reino Seppänen Says:
30. tammikuuta 2006 kello 23.30

Susan Heimat nosti esiin yhden näiden vaalien tärkeimmistä ilmiöistä, tietoisesti suunnitellun ja toteutetun lokakampanjan. Ilmiö ei sinänsä ole uusi edes Suomessa, mutta tässä ajassa ja mitassa toki omaa luokkaansa. Susan Heimatin havainnot asiasta tukevat omia kokemuksiani. Luulen, että aiheen mielenkiintoisuuden ja tietyn ajankohtaisuuden vuoksi politiikantutkimus tullee lähestymään ilmiötä lähiaikoina monestakin näkökulmasta ja hyvä niin.

Ensimmäinen kohtaamiseni tämän lokakampanjan kanssa oli paljon puhuttu Halosen “vappupuhe”, jonka tunnistaminen valheeksi oli äärimmäisen helppoa vähänkin politiikkaa seuraavalle ihmiselle. Puheen julkistamisen kampanjaluonne tuli ilmi viestin räjähdysmäisessä leviämisessä. Se levisi hyvin nopeasti ja itsekin sain kännykkääni siitä kaksi versiota henkilöiltä, joiden kanssa ei paljon olla soiteltu tai viestejä vaihdeltu. Mistähän tämä yllättävä kiinnostuminen minun vaatimattomaan persoonaani yht`äkkiä mahtoi ilmaantua? Samalla tavalla “vappupuhe” levisi kulovalkeana erilaisille nettisivuille. Jopa Suomen Sukututkimusseuran sivuille viesti toimitettiin erään espoolaisen lasiliikkeen sähköpostiosoitteesta. Kannaksen evakkojen jälkeläisenä minua ärsytti se, että Pro Karelia laittoi valheen salamannopeasti sivujensa kaunistukseksi. En usko hetkeäkään, etteivätkö vappupuheella sivunsa somistaneet tienneet viestin valheellisuuden. Tärkeää on toteuttaa vahinko, anteeksi voi pyytää jälkikäteen.

Operaatio “Halosen vappupuhe” epäonnistui ja kääntyi pitkälti toteuttajiaan vastaan. Samanlaiseen massiiviseen hankkeeseen ei enää ryhdytty, vaan viestikampanjat toteutettiin pienemmällä intensiteetillä, mutta lukumääräisesti sitäkin suurempana . Toinen esimerkki lokakampanjasta oli nettien niin sanotut keskustelupalstat, joissa tarkoitushakuiset törkykirjoitukset suorastaan räjähtivät kasvuun. Sitä on toki tapahtunut aikaisemminkin vaalien yhteydessä, mutta ei tässä mitassa ja organisoidusti. Hyvin viesteihin perehtymällä, hahmottui helposti kirjoittajarinki ja sen käyttämät menetelmät. Organisoidun kampanjan olemassa olon todensivat myös ohi suunsa puhuneet nuoret miehet, jotka eivät malttaneet olla mainostamatta tärkeää osaansa “presidentintekijöinä”.

Lokakampanjan olemassa olo tietysti kiistetään, kuten idean kultamaassa Yhdysvalloissakin tapana on. Sen isät ja toteuttajat ovat ainakin tässä suhteessa vaatimatonta väkeä. Mielestäni idean suomalaiset isät kantavat raskaan vastuun suomalaisen politiikan rämettämisestä. Tällainen toiminta on tullut jäädäkseen. Eikä kampanjan toteuttajien mieleen sattunut juolahtamaan, että tällainen toiminta ei ole heidän patentoimaa tai yksityisomaisuutta? Monet suomalaiset puolueet ja erilaiset yhteiskunnalliset liikkeet ovat hyvin organisoituja. Niiden on hyvinkin helppo lähteä jatkossa kulkemaan Niinistön kampanjaväen viitoittamaa tietä. Siihen ei välttämättä tarvita ekskursiota republikaanien puoluetoimistoon USA:han.