Suomessa koettiin 1860-80 lukujen vaihteessa useita nälänhätiä, pahimmat taisi olla 1870 luvulla jolloin ei saatu joillakin alueilla satoa kolmeen vuoteen ...
Nämä nälänhädät tyhjensivät melkoisia alueita Kainuussa, Pohjanmaalla ja Lapissa.
Kokonaisia kyläkuntia kuoli tai muutti Norjaan kalastuksen pariin.
Onkohan kukaan koskaan tutkinut sitä, että mikä oli lainsäätäjän osuus tässä katastrofissa.
Nimittäin kaskiviljely kiellettiin 1850 luvulla kaikkialla, kieltoa valvoi poiisi.
Ihmiset joutuivat muuttamaan alavammille alueille, jotka olivat huomattavasti hallanarempia kuin perinteiset kaskialueet, kasket tehtiin yleensä vaarojen rinteisiin.
Ei ehkä ollut sopivia työkaluja "peltoviljelyyn" kevyet kaksityökalut ei oikein toimineet siellä ...
Ehkä kaskivilja oli geeneiltäänkin hallanarempaa kuin muut viljalajit joita täällä viljeltiin ...
Tähän sitten tuli muutama tavallista kylmempi kesä, jolloin sadot epäonnistuivat täysin.
Oliko katastrofin syynä itseasiassa valtiovallan oma typeryys ja väärinarviointi, ehkä olosuhteet ja menetelmät ei oikein sopineet peltoviljelyyn siirtymiselle eikä ajankohta ja ajoitettu toimenpide ollut riittävän tarkkaan harkittu.
Nämä nälänhädät tyhjensivät melkoisia alueita Kainuussa, Pohjanmaalla ja Lapissa.
Kokonaisia kyläkuntia kuoli tai muutti Norjaan kalastuksen pariin.
Onkohan kukaan koskaan tutkinut sitä, että mikä oli lainsäätäjän osuus tässä katastrofissa.
Nimittäin kaskiviljely kiellettiin 1850 luvulla kaikkialla, kieltoa valvoi poiisi.
Ihmiset joutuivat muuttamaan alavammille alueille, jotka olivat huomattavasti hallanarempia kuin perinteiset kaskialueet, kasket tehtiin yleensä vaarojen rinteisiin.
Ei ehkä ollut sopivia työkaluja "peltoviljelyyn" kevyet kaksityökalut ei oikein toimineet siellä ...
Ehkä kaskivilja oli geeneiltäänkin hallanarempaa kuin muut viljalajit joita täällä viljeltiin ...
Tähän sitten tuli muutama tavallista kylmempi kesä, jolloin sadot epäonnistuivat täysin.
Oliko katastrofin syynä itseasiassa valtiovallan oma typeryys ja väärinarviointi, ehkä olosuhteet ja menetelmät ei oikein sopineet peltoviljelyyn siirtymiselle eikä ajankohta ja ajoitettu toimenpide ollut riittävän tarkkaan harkittu.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Samaa on saatu aikaan rahapolitiikalla. Mm. Snellmann ja Iiro Viinanen.
olivat 1866, -67, -68. Silloin venäjältä ei saatu viljaa. Viljavaje oli jatkunut vuosia ja oli varmaan osittain kaskiviljelyn kieltämisen syytä. Tosin kaskimaat olivat loppuneet jo aiemmin tervanpolton seurauksena. Eli voisi sanoa, että nälänhätä oli seurausta eräiden ihmisten ahneudesta. Silloinkin.
Tervanpoltto toi tuloja valtiolle ja muutamille suurille kauppahuoneille, eli voidaan asanoa että oli vallanpitäjien mielestä järkevää suosia metsissä tervapolton lisäystä.
Se oli todennäköisesti syy miksi kaskiviljely kiellettiin, mutta en usko että metsät sinänsä lopussa olivat ...
Kuka toimi Keisarillisen Senaatin talousosaston jäsenenä ja finanssitoimituskunnan päällikkönä?
Hän harrasti merkantilismia, oikein viimeisen päälle.
Nälänhätään aika kaukaa haettua tuo kaskiviljelyn kielto. Jos se olisi ollut syynä, niin eikö logiikan mukaan nälänhätä olisi siis jatkunut aina vaan? Miksi se olisi rajoittunut noihin kolmeen vuoteen ja sitten taas kaikki hyvin?
Poikkeukselliset ilmanalat olivat oikea syy.
Kun ensimmäisenä vuonna sadon vei aikainen halla lähes koko maassa, niin ainoastaa rikkaimilla ja paremmin toimeentulevilla oli tarpeeksi viljaa varastoissa seuraavan vuoden kylvöä varten ja myös talveksi, kunhan pihisteli sen kanssa.
Seuraava vuosi olikin sitten ihmeellinen. Kevät tuli todella aikaisin, jo maaliskuussa oli kylvökelit ja ihmiset ajattelivat jumalan korvaavan edellisen vuoden kadon tarjoamalla mahdollisuutta kahteen satoon.
Ja nyt tuli tehtyä se pahin virhe.
Kylvettiin huvenneista laareista jo maaliskuussa.
Takatalvihan siitä tuli ja siemen oli menetetty.
Normaali kesä tuli, mutta siemenviljaa oli vähän, jos ollenkaan ja mistään sitä ei ulkomailtakaan saatu tarpeeksi.
Sato olisi nyt voinut olla normaali, mutta kylvetyt pinta-alat eivät olleet riittäviä.
Seuraava talvi oli tappavin ja siitä on jäänyt myös sanonta "puolet petäjäistä", koska männyn nilalla jatkettiin huvenneita jauhoja.
Sinä talvena todella kuoltiin.
Kaiken lisäksi seuraava kevät oli taas poikkeuksellinen, perimätiedossa puhutaan juhannuksena ajetun Tampereen Näsijärvellä jäällä hevosten vetämillä reellä.
Eli kevät oli harvinaisen kylmä ja kylvöihin ei päästy.
Totta, ilmasto muuttui tulivuoren purkauksen takia muutamaksi vuodeksi kylmemmäksi.
Kysymys kuuluukin, että pahensiko senaikainen valtiovalta tilannetta määräämällä ihmiset viljelemään alueita jotka olivat luonnostaankin hallanarempia mentelmillä ja työvälineillä jotka olivat suunniteltu kaskiviljelyyn.
Ehkä ilmaston vaikutukseen on lisättävä se, että kaskimaa antoi paremman sadon kuin savipelto.
Aivan ja vaatii viljelijältään raskaampaa kalustoa ja uutta tietoa peltoviljelystä.
Eli ilmaston kylmeneminen ja vallanpitäjien määräämät viljelytekniikan muutokset saattoivat pahentaa tilannetta, joka on luonnostaankin herkkä kun liikutaan viljelyn luonnollisella maantieteellisellä äärirajalla.
Oiva esimerkki markkinatalouden toimimattomuudesta.
Niin kai näinkin voidaan tulkita, vaikkei kyseisenä aikakautena edes tunnettu kyseistä käsitettä ....
1800-luvulla puhuttiin liberalismista.