Suomessa vain siten, että kirkostaeronneiden osuus väestössä kasvaa suureksi. Tältä näyttää, koska poliitikoilta ja viranomaisilta puuttuu rohkeus korjata uskonnon aiheuttamia epäkohtia. Toivokaamme siis kirkostaeroamisten lisääntymistä edelleen, luvun tulisi olla tasoa 50 000/vuosi, jotta sillä olisi yhteiskunnallista merkitystä.
Uskonnonosta johtuvien epäkohtien korjaaminen
onnistuu
3289
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Viestissäsi jää epäselväksi se, mitkä ovat epäkohtia, miten ne liittyvät (luterilaiseen) kirkkoon ja miten kirkosta eroamisen aste vaikuttaa niiden korjaamiseen. Asioihin pintaa syvemmälle tutustuneet poliitikot / viranomaiset / päättäjät kyllä ymmärtävät kirkon hyödyllisyyden ja tarpeellisuuden. Pari esimerkkiä:
- Köyhissä kunnissa ei ole varaa nuorisotyöntekijöihin. Ratkaisuna voi olla yhteinen virka seurakunnan kanssa, kulut puolitetaan ja näin saadaan synergiaetua. Kokemukset ovat olleet positiivisia, vaikka viranhaltijalta vaaditaan monipuolisia työtaitoja.
- Muutamat kunnat ja kaupungit ostavat koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan seurakunnalta. Taloudellisesti kannattavaa ja laadullisesti hyvää palvelua. Pelisäännöt sovittava tarkasti etukäteen.
- Keskisuurista kaupungeista puuttuu opiskelijoiden sosiaalisia palveluja (kuraattorit yms.). Yksi kaupunki palkkasi seurakunnan kanssa oppilaitospapin ja tilanne korjaantui.
Näissä esimerkeissä kirkon työntekijältä edellytetään taitoa työskennellä "asiakas"lähtöisesti ja "asiakkaita" kunnioittaen. Enemmistö kirkon väestä toimiikin juuri näin ja ihmisten arjen tasolta katsoen "uskonnosta johtuvat epäkohdat" ovat lähinnä saivartelua (mikä ei tarkoita, etteikö ongelmiakin esiintyisi). Eikä vielä ole puhuttu mitään hautaustoimesta, jonka kustannukset lankeavat kirkolle. Valtio ja kunnat eivät halua hautaustointa, koska niille kirkko sopii palvelun maksajaksi, jota yhteisövero pyrkii kattamaan. Ehkä nämä esimerkit riittävät osoittamaan, että kirkosta eroamisella ja kirkon yhteiskunnallisella merkityksellä ei ole syy- ja seuraussuhdetta. Jos todellisia epäkohtia on, niihin olisi löydttävä myös todellisia "korjaus"vaihtoehtoja eikä vain vaahdottava ajatuksella "kyllä asiat korjautuvat kunhan väki jättää kirkon".
seurakunnantyöntekijä mukana, siinähän ylläpidetään ohessa kirkon organisaatiota myös. Ehkä jotkin maaseutukunnat toimivat tuolla tavalla, koska siellä on yhteiset edustajat kirkolla ja kunnalla ja he haluavat kunnan tukevan seurakuntia, koska niillä ei kovin hyvin mene taloudellisesti maaseudulla nyky-Suomessa. Ja tietääkseni yhteisöveroa kirkko saa vuosittain enemmän kuin mitä kirkkoonkuulumattomien hautauskulut maksavat. Kirkko on uskonnollinen toimija yhteiskunnassa ja sitä tuotetta sen pitäisi tarjota jäsenilleen, ei vain taida tuote kelvata, siltä ainakin ulkopuoliselta asia näyttää. On epäoikeudenmukaista siirtää sen turhan tuotteen ylläpitokustannuksia niidenkin kuntalaisten maksettavaksi, jotka eivät halua ko. tuoteen maksumiehiä olla enää.
Kun Ahvenanmaalla haluttiin omakielinen (suomenkielinen) seurakunta niin kirkolliskokous ei siihen suostunut. Ahvenanmaalla ei saa edes hautajaisilmoituksia suomenkielellä.
Mitä arvoa on tälläisellä kirkolla?
"Ultraliberaalisuuden lippulaivana on pidetty ex-arkkipiispa Vikströmiä, jolla vapaamielisyyden raja tuli vastaan, kun Ahvenanmaan tuhannet suomenkieliset olisivat halunneet omakielisen seurakunnan. Nej, fy fan! oli kirkolliskokouksen vastaus tähän pyyntöön. Aika perkeleellistä korkeakirkollisuutta!"
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1500000000000108&posting=22000000020414850