Hieman kulttuurisidonnaisuudesta ja sen tuottamista ongelmista kristinuskossa:
Kristinuskoinen kokee löytäneensä elämämme tarkoituksen salat paljastavan aatteen. Krisseli ei kuitenkaan ota huomioon että uskonto on aina enemmän tai vähemmän(useimmiten enemmän) kultturisidonnainen näkemys elämästä. Kulttuurisidonnainen näkemys on hyvin pienellä, tai siis olemattomalla todennäköisyydellä globaali totuus. Krisseli kuitenkin kokee krisselismin olevan globaali, kaikkia kansoja koskeva perimmäinen totuus, mikä on harvinaisen itserakas ajatus, sillä kaikki eivät voi syntyä yhden ainoan kulttuurin, nimenomaan kristillisen kulttuurin piiriin.
Kun krisseliltä kysyy että miten käykään niiden "vääräuskoisten", jotka "väärässä" uskossaan joutavat helvettiin, krisseli vastaa itserakkaasti että heitä poloisia pitää valistaa tähän "oikeaan" uskoon. Jos eivät valistuksesta käänny, krisselin mielestä he ovat valmista tavaraa kadotukseen. Krisselin sosiopaattinen ajatusmailma ei kuitenkaan kykene tajuamaan, että nämä "vääräuskoiset" ovat omassa uskossaan täysin yhtä omistautuneita ja siihen kiinnittyneitä kuin krisseli itsekin, joten ei ole "vääräuskoisen" vika jos ei tajua "oikeaa" uskoa, kristinuskoa.
Tämä tosiseikka, että jokaisen muun uskontokunnan kuin kristinuskon edustajat ovat omaan uskoonsa yhtä omistautuneita kuin krisselitkin omaansa, luo ongelman kristinuskon jumalassa:hän on kuulemma kaikkia tasavertaisesti rakastava, mutta silti tarjoaa vain yhden tien pelastukseen-tien, joka ei sen kulttuurisidonnaisen luonteen takia tavoita suurta osaa maailmasta. Tämä on yksi suuri syy miksi en pidä kristinuskoa satua parempana-tarkennus:itsekästä satua parempana.
Tämä kristinuskon, niin kuin myös kaikkien muidenkin jumaluskojen kulttuurisidonnaisuus luo minusta suuren ongelman:ne eivät voi olla globaaleja totuuksia, varsinkaan kaikki samaan aikaan. Silti niitä kaupataan globaalina, kaikkia kansoja koskevana totuutena, mikä kummastuttaa pientä ateistia roimasti. Pieni ateisti tekee loogisen päätelmän: "kukaan näistä kauppaajista ei ole oikeassa", ja saakin osakseen maailman vihat.(pahoittelen pientä marttyyrisointiani) Outoa. Minusta maailmankuvassa olisi hyvä painottaa globaalisuuteen;siihen että se sopisi yhteen mahdollisimman hyvin koko maailman, ei vain yhden maanosan tai ihmisryhmän kanssa. Sellainen ajattelu kun tuntuu herättävän eripuraa meissä ihmisotuksissa. Eihän kukaan riitaa halua? Tai saattaa jotkut haluta, en tiedä.
En nyt väitä että tasan kaikki maailman kärsimys olisi jumaluskoisista lähtöisin. Toivoisin kuitenkin että miettisitte:onko oman kulttuurisidonnaisen uskon pönkittäminen kannattavaa, jos on hyvin mahdollista että se herättää ihmiskunnassa paljon riitaa ja vihaa? Miksi riidella asioista, joista ei ole varmuutta? Se tekeekin ihmisestä tämän tuntemamme tollon:saamme eniten riitaa aikaan aiheista, joista kaikilla on sama perustietämys, eli nolla.
Kristinuskoinen kokee löytäneensä elämämme tarkoituksen salat paljastavan aatteen. Krisseli ei kuitenkaan ota huomioon että uskonto on aina enemmän tai vähemmän(useimmiten enemmän) kultturisidonnainen näkemys elämästä. Kulttuurisidonnainen näkemys on hyvin pienellä, tai siis olemattomalla todennäköisyydellä globaali totuus. Krisseli kuitenkin kokee krisselismin olevan globaali, kaikkia kansoja koskeva perimmäinen totuus, mikä on harvinaisen itserakas ajatus, sillä kaikki eivät voi syntyä yhden ainoan kulttuurin, nimenomaan kristillisen kulttuurin piiriin.
Kun krisseliltä kysyy että miten käykään niiden "vääräuskoisten", jotka "väärässä" uskossaan joutavat helvettiin, krisseli vastaa itserakkaasti että heitä poloisia pitää valistaa tähän "oikeaan" uskoon. Jos eivät valistuksesta käänny, krisselin mielestä he ovat valmista tavaraa kadotukseen. Krisselin sosiopaattinen ajatusmailma ei kuitenkaan kykene tajuamaan, että nämä "vääräuskoiset" ovat omassa uskossaan täysin yhtä omistautuneita ja siihen kiinnittyneitä kuin krisseli itsekin, joten ei ole "vääräuskoisen" vika jos ei tajua "oikeaa" uskoa, kristinuskoa.
Tämä tosiseikka, että jokaisen muun uskontokunnan kuin kristinuskon edustajat ovat omaan uskoonsa yhtä omistautuneita kuin krisselitkin omaansa, luo ongelman kristinuskon jumalassa:hän on kuulemma kaikkia tasavertaisesti rakastava, mutta silti tarjoaa vain yhden tien pelastukseen-tien, joka ei sen kulttuurisidonnaisen luonteen takia tavoita suurta osaa maailmasta. Tämä on yksi suuri syy miksi en pidä kristinuskoa satua parempana-tarkennus:itsekästä satua parempana.
Tämä kristinuskon, niin kuin myös kaikkien muidenkin jumaluskojen kulttuurisidonnaisuus luo minusta suuren ongelman:ne eivät voi olla globaaleja totuuksia, varsinkaan kaikki samaan aikaan. Silti niitä kaupataan globaalina, kaikkia kansoja koskevana totuutena, mikä kummastuttaa pientä ateistia roimasti. Pieni ateisti tekee loogisen päätelmän: "kukaan näistä kauppaajista ei ole oikeassa", ja saakin osakseen maailman vihat.(pahoittelen pientä marttyyrisointiani) Outoa. Minusta maailmankuvassa olisi hyvä painottaa globaalisuuteen;siihen että se sopisi yhteen mahdollisimman hyvin koko maailman, ei vain yhden maanosan tai ihmisryhmän kanssa. Sellainen ajattelu kun tuntuu herättävän eripuraa meissä ihmisotuksissa. Eihän kukaan riitaa halua? Tai saattaa jotkut haluta, en tiedä.
En nyt väitä että tasan kaikki maailman kärsimys olisi jumaluskoisista lähtöisin. Toivoisin kuitenkin että miettisitte:onko oman kulttuurisidonnaisen uskon pönkittäminen kannattavaa, jos on hyvin mahdollista että se herättää ihmiskunnassa paljon riitaa ja vihaa? Miksi riidella asioista, joista ei ole varmuutta? Se tekeekin ihmisestä tämän tuntemamme tollon:saamme eniten riitaa aikaan aiheista, joista kaikilla on sama perustietämys, eli nolla.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Miten nolla tilanteessa voi syntyä riitaa?
Nolla on arvona sama kuin tyhjä, itseasiassa kun nollan käsitettä luotiin suomessa, ehdotettiin sanaa tyhjikkö, niin vaikeaa on tajuta olemattomuuden määrettä, ja joka on hyvin vaikea ongelma.
Antiikin kreikan ja rooman ajoilta kesti 1800 luvulle ennenkuin sen käsite kyettiin hyväksymään.
Tyhjyyden pelko on ollut suurin syy sen pitkään keksimättä jättämiselle.
Jonkin arvo, että se on nolla eli tyhjä on aina ollut kovi iso pelkoa aiheuttava käsite.
Jos perustietämys olisi nolla, ei silloin voi olla mistä riidellä vai mitä?
Sanottaisiin vain toisillemme, "Emme tiedä" ja se loppuis siihen.
Kun tietämys riidan aiheesta on nolla, "viisas" ihminen ei lopeta riitaa ymmärtäessään sen olevan turhaa, vaan keksimällä keksii syitä riidan jatkamiselle. Näitä syitä kutsutaan usein totuudeksi.
Olisko ydinajatuksena sitten se, että jotku rakastaa riitelyä, riitelyn itsensä tähden?
Ja riidan aiheiden keksiminen on riidan hankkimisen takia haettu nollatilanteesta, eli on haastettu riitaa tyhjästä?
Hienoa tekstiä. Joskin idän uskontoihin(jumalusko) keskittyessä löytää paremmin globaalisella kentällä toimivia suuntauksia. Esimerkkinä useat hindu suuntaukset eivät usko käännytystyöhön, sillä jumala ilmenee heidän mukaansa eri kansoille eri tavoin. Käännytystyö on ylipäätään ollut lähinnä krisseli puuhaa, mitä islamin leviämiseen tulee ei käsittääkseni ole kyse käännyttämisestä, vaan suuremmasta kulttuuriassimilaatiosta...
Idän uskonnot on tosiaan sieltä viisaimmasta päästä. Niiden tavoitteena ei tunnu olevan valta tai oman navan vaaliminen, vaan oikeasti jonkun järjellisen löytäminen. Vaikka kyllähän nekin pitää pinttyneenä ateistina romukoppaan heittää.
Olen huomannut että nämä "osu ja upposi"-tyyppiset viestit ei herätä keskustelua, mikä on toisaalta ihan ymmärrettävää.
Miksi kristittyjä on joka puolella maailmaa?
Tai muitakin uskontoja? Jos usko olisi kulttuurisidonnaista, miten afrikkalainen tulee uskoon ja uskoo Kristukseen kuten jäyhä suomalainenkin?
Unohdat myös tällä kulttuurisidonnaisuushöpötykselläsi sen, että kristinusko on alunperin Lähi-Idästä lähtöisin. Aika hyvin se on juurtunut kylmään Pohjolaankin...
Toisaalta, vaikka Suomikin on ns. kristitty maa, kulttuurimme ei määrittele uskoamme, sillä ethän sinäkään usko. Oletko siis kulttuurista poikkeava vai osa valtakulttuuria?
Yksikään USKONTO ei ole täysin oikea. Niissä on kaikissa ihmisen niihin lisäämiä, kulttuurin mukaan tuomia riittejä, myös kristinuskossa.
"Miksi kristittyjä on joka puolella maailmaa?
Tai muitakin uskontoja? Jos usko olisi kulttuurisidonnaista, miten afrikkalainen tulee uskoon ja uskoo Kristukseen kuten jäyhä suomalainenkin?"
Se että aatteet ja ajtukset leviää, ei poista niiden kulttuurisidonnaisuutta.
"Unohdat myös tällä kulttuurisidonnaisuushöpötykselläsi sen, että kristinusko on alunperin Lähi-Idästä lähtöisin. Aika hyvin se on juurtunut kylmään Pohjolaankin..."
En ole unohtanut mitään. Sinä taas tunnut unohtanseesi aivosi narikkaan. Sama vastaus:aatteiden leviäminen ei poista niiden kulttuurisidonnaisuutta.
"Toisaalta, vaikka Suomikin on ns. kristitty maa, kulttuurimme ei määrittele uskoamme, sillä ethän sinäkään usko. Oletko siis kulttuurista poikkeava vai osa valtakulttuuria?"
En ymmärrä miten tämä liittyy mihinkään. Tai siis ymmärrän mutta sinä et taida.
"Yksikään USKONTO ei ole täysin oikea. Niissä on kaikissa ihmisen niihin lisäämiä, kulttuurin mukaan tuomia riittejä, myös kristinuskossa."
Miksi niitä kaupataan sitten äärimmäisenä totuutena? Kovinpa selvästi teikäläiset ja heikäläiset kokevat oman totuutensa järkkymättömäksi totuudeksi.
On sinusta sidottu?
Muistaakseni olet selittänyt, että tottakai kristillisessä maassa uskotaan kristinuskoon, koska se on kulttuurisidonnaista. Mutta ihmiset uskovat Kristukseen kulttuurista riippumatta. Silloin se ei ole kulttuurisidonnaista, vaan kulttuurista riippumatonta. Riippumaton ei ole sama asia kuin sidonnainen, tajuatko????
"Miksi niitä kaupataan sitten äärimmäisenä totuutena? Kovinpa selvästi teikäläiset ja heikäläiset kokevat oman totuutensa järkkymättömäksi totuudeksi."
Se, että Jeesus Nasaretilainen eli maan päällä, kuoli ristillä Pontius Pilatuksen aikana ei ole uskonto. Jeesus ei ole uskonto. Ei kristinusko ole totuus.
Länsimaalaiseen kulttuuriin
"Muistaakseni olet selittänyt, että tottakai kristillisessä maassa uskotaan kristinuskoon, koska se on kulttuurisidonnaista."
Mitäh?
"Mutta ihmiset uskovat Kristukseen kulttuurista riippumatta."
Kyllä varmasti jossain määrin. Mutta suuri osa, sanotaanko karkeasti 90% krisseleistä on krissleitä kulttuurinsa takia.
"Riippumaton ei ole sama asia kuin sidonnainen, tajuatko????"
Tajuan, arvon apinani. Mitä sitten?
"Kyllä varmasti jossain määrin. Mutta suuri osa, sanotaanko karkeasti 90% krisseleistä on krissleitä kulttuurinsa takia. "
Eniten uusia kristittyjä on maissa, jotka eivät ole kristittyjä maita ja taas perinteisesti kristityt maat loistavat uusien uskovien määrien pienenemisellä. Esimerkiksi Etelä-Koreassa, Intiassa, Kiinassa ja Afrikan maissa ihmisiä tulee uskoon enemmän kuin Euroopassa, tai muissa "länsimaisen kulttuurin" maissa.
""Riippumaton ei ole sama asia kuin sidonnainen, tajuatko????"
Tajuan, arvon apinani. Mitä sitten?"
Pitääkö arvon älykölle vääntää rautalankaa? Jos kristinuskoon kääntyminen on kulttuurista riippumaton ilmiö, se ei voi olla samaan aikaan sidoksissa kulttuuriin ja kulttuurista johtuva ilmiö. Ymmärätkö?
"Jos kristinuskoon kääntyminen on kulttuurista riippumaton ilmiö, se ei voi olla samaan aikaan sidoksissa kulttuuriin ja kulttuurista johtuva ilmiö. Ymmärätkö?"
Et nyt tunnu käsittävän mitään, hihhuli kun olet. Kerrataan lapselle. Minä en väitä että kulttuurisidonnaisuus tarkoittaisi sitä, että kaikki yhden kulttuurin sisällä elävät ihmiset ajattelisivat täydellisen identtisesti, ilman mitään poikkeuksia. Johan on jumankauta selvää että maapallolla, jossa elintila on rajallinen, ihmisryhmät, ja samalla ajatusmaailmat sekoittuvat keskenään, ja silloin tapahtuu näitä iranilainen hurahtaa krisselismiin ja suomalaisesta tulee muslimi.
Tämä ei kuitenkaan poista sitä faktaa että eri uskonnot ovat kulttuurisidonnaisia, eli ne ovat syntyneet tiettyyn kulttuuriin, ja muovautuneet omanlaisekseen tiettyjen ympäristötekijöiden vaikutuksesta. Aloituksessani käsittelin sitä, miten oman kulttuurisidonnaisen totuuden myyminen globaalina totuutena on varsin vajaaälyistä. Toivon että vihdoin ja viimein käsität, eikä tarvitsisi enään jauhaa itsestäänselvyyksistä.