Päivitys, siis minä, tänään kirjoitan mielipidetekstin eli koluminin kaikkien saamieni ohjeiden mukaan.
Kannanottoni on subjektiivinen, eli kirjoittajan henkilökohtaisesta näkemyksestä lähtevän eikä siis palstan kannasta.
Keskityn yhteen asiaan ja minulla on ydinoivallus jonka vaaraan tekstini rakentuu.
Varsinainen tekstini alkaa nyt:
Ajettuani tässä juuri lähimenneisyydessä hankkimallani uus-vanhalla polkupyörällä - oi niitä nautinnollisia hetkiä tuulen tuivertaessa korvissani ja reisilihasteni naukuessa käytön puutteesta - aloin jälleen kerran miettimään länsimaisen nyky-yhteiskunnan vähintään mielenkiintoisia ratkaisuja ihmiselämään.
Koska kyseessä on nyt erittäin lyhyt kolumni, en käsittele tämän enempää historiaani polkupyörän käyttäjänä enkä surkeaa lihaskuntoani tänä päivänä vaan tuon julki näin nopeasti ylenpalttisen ihmestykseni aiheeseen eli onko länsimainen kulttuuri kaikkine ihmisten elämää helpottaneiden koneiden, automatiikan ym. laitteiden kehittämisen vuoksi sittenkin väärässä?
Pettääkö ihmisen fysiikka ennen kuin äly?
Jos elämästä tehdään niin helppoa, ettei tarvitse käytää ruumiinsa muita osia kuin aivoja mihinkään elämää ylläpitäviin toimintoihin sen enempää, kuin autolla - tai 7-vaihteisella polkupyörällä ajamiseen lähikauppaan - olemmeko sittenkin kenties harhautuneet jonnekin sivupoluille?
Onko meidän tästä nykyisesta hyvinvoinnistamme maksettava hinta se, että juosemme sukset olalla hiihtämään valaistulle ladulle tai maksamme kymmeniä euroja siitä, että joku lajitoverimme kannustaa meitä polkemaan kuntopyörää aina vain nopeammin ja nopeammin? Kun tämän kaiken kenties voisimme tehdä muutenkin.
Kannanottoni on subjektiivinen, eli kirjoittajan henkilökohtaisesta näkemyksestä lähtevän eikä siis palstan kannasta.
Keskityn yhteen asiaan ja minulla on ydinoivallus jonka vaaraan tekstini rakentuu.
Varsinainen tekstini alkaa nyt:
Ajettuani tässä juuri lähimenneisyydessä hankkimallani uus-vanhalla polkupyörällä - oi niitä nautinnollisia hetkiä tuulen tuivertaessa korvissani ja reisilihasteni naukuessa käytön puutteesta - aloin jälleen kerran miettimään länsimaisen nyky-yhteiskunnan vähintään mielenkiintoisia ratkaisuja ihmiselämään.
Koska kyseessä on nyt erittäin lyhyt kolumni, en käsittele tämän enempää historiaani polkupyörän käyttäjänä enkä surkeaa lihaskuntoani tänä päivänä vaan tuon julki näin nopeasti ylenpalttisen ihmestykseni aiheeseen eli onko länsimainen kulttuuri kaikkine ihmisten elämää helpottaneiden koneiden, automatiikan ym. laitteiden kehittämisen vuoksi sittenkin väärässä?
Pettääkö ihmisen fysiikka ennen kuin äly?
Jos elämästä tehdään niin helppoa, ettei tarvitse käytää ruumiinsa muita osia kuin aivoja mihinkään elämää ylläpitäviin toimintoihin sen enempää, kuin autolla - tai 7-vaihteisella polkupyörällä ajamiseen lähikauppaan - olemmeko sittenkin kenties harhautuneet jonnekin sivupoluille?
Onko meidän tästä nykyisesta hyvinvoinnistamme maksettava hinta se, että juosemme sukset olalla hiihtämään valaistulle ladulle tai maksamme kymmeniä euroja siitä, että joku lajitoverimme kannustaa meitä polkemaan kuntopyörää aina vain nopeammin ja nopeammin? Kun tämän kaiken kenties voisimme tehdä muutenkin.
Vastaukset 1
Vanhimmat
saisi vastauksen tai edes kannanoton tähän räävittömään tilanteeseen?