Hautalan kanta vuotokseen

Alkavat pikkuhiljaa muuttaan käsityksiä, koska ollut poliittinen kannanotto vain. Kalliiksi vain tullut viivyttely.

"Hautala muistuttaa kannanotossaan, että Suomessa olevasta vesivoimasta on rakennettu jo noin kaksi kolmannesta. Koskiensuojelusta maksetaan voimayhtiöille tänä vuonna 78 miljoonaa euroa menetetystä koskivoimasta."
19570
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 19

Vanhimmat

Muutama vuosi sitten euroedustajanamme puna-Heidi viestitti että Suomalainen turve on Fossiilista, mutta varsinkin uusiutumatonta, mikä väite on moneen kertaan tutkijoiden taholta kumottu, muttei uppoa mediaan.

No, nyt Vuotos. Muuta merkittävää vesivoimaa ei Suomessa ole tarjolla ja sitähän Hautalakin tahtoo.

Mut.... kun... Vihreåt Komseineen pantiin alulle siellä padolla Koijärvellä... niin phyij! ja tulkoon vesivoima ja menköön vehreät, vai mitä Hautala.

Äänestä

  • turve on fossiilinen polttoaine kunnes toisin osoitetaan.
    Olisiko linkkiä tutkimukseen josa se osoitetaan uusiutuvaksi, sehän olisi mielenkiintoista?

    Äänestä

  • -(!)- kirjoitti:

    turve on fossiilinen polttoaine kunnes toisin osoitetaan.
    Olisiko linkkiä tutkimukseen josa se osoitetaan uusiutuvaksi, sehän olisi mielenkiintoista?

    Kasvaa vuodessa 1-2 mm, eihän turvetta muuten olisikaan.

    Mikähän älypää siellä taas?

    Äänestä

  • Ja ihmeestikin onnistuivat. Kyllä heillä on ollut makeat naurut!

    Äänestä

  • tutkittu kirjoitti:

    Kasvaa vuodessa 1-2 mm, eihän turvetta muuten olisikaan.

    Mikähän älypää siellä taas?

    ilmeisesti ei, kuten arvelinkin.

    Nämä on näitä omatekoisia viisauksia, joita myös mutu-tiedoksi kutsutaan. Tuommoisella määrittelyllä öljy ja kiviihiilikin saadaan uusiutuvaki.

    Kaikenlaisia pölhö-kustaita liikkeellä!

    Äänestä

  • -(!)- kirjoitti:

    ilmeisesti ei, kuten arvelinkin.

    Nämä on näitä omatekoisia viisauksia, joita myös mutu-tiedoksi kutsutaan. Tuommoisella määrittelyllä öljy ja kiviihiilikin saadaan uusiutuvaki.

    Kaikenlaisia pölhö-kustaita liikkeellä!

    Aikaskaalaa venyttämällä hiili, öljy ja maakaasukin ovat uusiutuvia. Nykyisin Suomessa käytetään turvetta liikaa sen hyödyntämis ja uusiutumismahdollisuuksiin nähden.

    Pitää olla vähintää 50 ha laaja ja yli 2 m syvä suo, jotta turvetta voidaan kerätä. Oman lisänsä tuo se, että laajimmat suot ovat lajistoltaan monimuotoisimpia. Höyrykattilatekniikka kirja antaa turvevarojen suuruudeksi 5500 milj. m^3 ja vuotuiseksi käytöksi 18 milj .m^3. Näillä perusteilla

    MOT ohjelmassa esiteltiin MEP Korholan ideaa, että hyödynnettäisiin vain vuotuiset korot. Käytännössä se tarkoittaa 3,4 milj. tonnia vuodessa. Turpeen massa on 0,45 t/m^3. Tämä tarkoittaa sitä, että turpeen käyttöä pitäisi supista noin 60 prosenttia.

    Äänestä

  • -(!)- kirjoitti:

    ilmeisesti ei, kuten arvelinkin.

    Nämä on näitä omatekoisia viisauksia, joita myös mutu-tiedoksi kutsutaan. Tuommoisella määrittelyllä öljy ja kiviihiilikin saadaan uusiutuvaki.

    Kaikenlaisia pölhö-kustaita liikkeellä!

    Ihan löytyy olan tutkimuksia, kunhan vain etsii, ei ole edes vaikeaa. Voit jopa itsekin löytää?

    Se tiedetään että turve kasvaa enemmän Suomessa kuin kulutetaan. Tuskin enään noin halpaan ihmiset menee.

    Äänestä

  • omaksu kirjoitti:

    Ihan löytyy olan tutkimuksia, kunhan vain etsii, ei ole edes vaikeaa. Voit jopa itsekin löytää?

    Se tiedetään että turve kasvaa enemmän Suomessa kuin kulutetaan. Tuskin enään noin halpaan ihmiset menee.

    tutkimuksia. Niissä vain kaikissa määritellään turve fossiiliseksi juuri tuon hitaan uusiutumisen takia.

    Asia lienee siis selvä ja loppuun käsitelty.

    Äänestä

  • -(!)- kirjoitti:

    tutkimuksia. Niissä vain kaikissa määritellään turve fossiiliseksi juuri tuon hitaan uusiutumisen takia.

    Asia lienee siis selvä ja loppuun käsitelty.

    Oikeaakin tietoa, mikä kasvu vuositasolla ja mikä kulutus vuositasolla. Ja kun niihen erotuksen laskee, siitä näkee mikä vielä jää reserviin, koska kulutus pienempää kuin kasvu.

    Etsi vain oikea tieto.

    Helppoa ja mutta yksinkertaista.

    Ihan päässälaskuna, katso turvesoitten pinta ala, kerro se 1,5 mm, saat vuotuisen turvekasvun. Sitten taas katso alan sivuilta, paljonko kulutetaan vuosittain, ja edelleen ihan pääsälaskuna , mikä on erotus. Huomaat että paljon enemmän turvetta voitaisiin käyttää, jos olisi tilanne 0-0

    Älä lue Lintukirjasta tai muustakaan jossa ei alan tietoa, älä esim. katso Vihreitten sivuiltakaan , koska sinne ei osattu laittaa oikeita arvoja. Muistetaan että niitäkin sivuja aina täydentää joku ihminen, jolla ei välttämättä alan tietämystä.

    Tieto on edelleen valttia! Tieto maksaa. Halvalla ei saa oikeaa tietoa, ja vääränlaisella koulutuksella ei se oikea tieto tule ulos, kts vihreio'ittenm sivut, vaikakpa Vinon, tai maanystävien, tai Greenpeace Politikoivat sivuillaan numeroilla, no kuluhaan se aika noii'nkin.

    Äänestä

  • löytyy kirjoitti:

    Oikeaakin tietoa, mikä kasvu vuositasolla ja mikä kulutus vuositasolla. Ja kun niihen erotuksen laskee, siitä näkee mikä vielä jää reserviin, koska kulutus pienempää kuin kasvu.

    Etsi vain oikea tieto.

    Helppoa ja mutta yksinkertaista.

    Ihan päässälaskuna, katso turvesoitten pinta ala, kerro se 1,5 mm, saat vuotuisen turvekasvun. Sitten taas katso alan sivuilta, paljonko kulutetaan vuosittain, ja edelleen ihan pääsälaskuna , mikä on erotus. Huomaat että paljon enemmän turvetta voitaisiin käyttää, jos olisi tilanne 0-0

    Älä lue Lintukirjasta tai muustakaan jossa ei alan tietoa, älä esim. katso Vihreitten sivuiltakaan , koska sinne ei osattu laittaa oikeita arvoja. Muistetaan että niitäkin sivuja aina täydentää joku ihminen, jolla ei välttämättä alan tietämystä.

    Tieto on edelleen valttia! Tieto maksaa. Halvalla ei saa oikeaa tietoa, ja vääränlaisella koulutuksella ei se oikea tieto tule ulos, kts vihreio'ittenm sivut, vaikakpa Vinon, tai maanystävien, tai Greenpeace Politikoivat sivuillaan numeroilla, no kuluhaan se aika noii'nkin.

    sinulle sellainen yllättävä huomio, että tuota vuosikasvua ei käydä höyläämässä pois vaan kaivetaan koko suo kerrallaan ylös. Sitten odotellaan 8000 - 10000 vuotta ja hups, taas voi aloittaa jyrsinnän.

    Lueppas vaikka aluksi suontutkijoiden tieteellisiä julkaisuja...

    "...because peat is classified as a fossil fuel and CO2 emissions released during its combustion are taken into account in full in the calculations of the International Panel for Climate Change (IPCC)."

    KTM:n tilaustutkimuksessa "The Role of Peat in Finnish Greenhouse Gas Balances" turvetta vängättiin "hitaasti uusiutuvaksi biopolttoaineeksi" eli jonkinlaiseen välimuotoon fossiilisen ja uusiutuvan välimaastoon - mutta
    tuota ei liene EU:ssa nielaistu sellaisenaan.

    Äänestä

  • suomies. kirjoitti:

    sinulle sellainen yllättävä huomio, että tuota vuosikasvua ei käydä höyläämässä pois vaan kaivetaan koko suo kerrallaan ylös. Sitten odotellaan 8000 - 10000 vuotta ja hups, taas voi aloittaa jyrsinnän.

    Lueppas vaikka aluksi suontutkijoiden tieteellisiä julkaisuja...

    "...because peat is classified as a fossil fuel and CO2 emissions released during its combustion are taken into account in full in the calculations of the International Panel for Climate Change (IPCC)."

    KTM:n tilaustutkimuksessa "The Role of Peat in Finnish Greenhouse Gas Balances" turvetta vängättiin "hitaasti uusiutuvaksi biopolttoaineeksi" eli jonkinlaiseen välimuotoon fossiilisen ja uusiutuvan välimaastoon - mutta
    tuota ei liene EU:ssa nielaistu sellaisenaan.

    Oikein paikan paallä eikä vain papereista katsomalla.

    Varmaan hämmästys olisi suuri, miten pelto on hyväkasvuinen. Ensivuonna oli Kaura, sittemmin Ohra, ja kasvu kuin pelloilla konsanaan, ja näkymä kuin jo vanhakin pelto.

    Isi-isämme jo raivasi peltonsa suolle enimmäkseen, koska silloin ei ollut koneita jolla olisi juurisempaan maahan saanut kohtuudella(tämäkin huomautus vain, kun näyttää että kaveri ulkona oikeasta asian kulusta)

    Ja vielä kaverille, että tuo vain 1-esimerkki, ettei taas luulla että kaikki entiset turvesuot on ensin Kauralla ja sitten ohralla.

    Kun tieto/taito puuttuu, niin noimpa sitä sitten luulotellaan. Joskus, ei niin kauankaan, oli käsitys että maapallo on pannukakun muotoinen, ja jopa rangaistiin joka sanoi olevan pyöreä.

    Nyt ei kuitenkaan rangaista joka sanoo turvesuon olevan kasvamaton, että turve olisi vain sinne tullut jostain, ja kasvu pysähtynyt siihen. Nykyisin voidaan hyvin osiottaa ja laskea mikä on vuosittainen kasvu, ei siinä liene epäselvyttä. Vaikka kuin kiiltokuva kannellisesta lehdestä lukisi, ei se sittä miksikään muutu. Kasvaa vain sen 1-2 mm vuodessa.

    Maat ja mannut otetaan muuhun käyttöön, kuten aina tehty. Ja soita riittää Suomessa, eivät ne lopu, noin alallisestikaan.

    Vihreä propakanta = Turve ei kasva
    Vesivoima huonoa saastuttaa, ja pientä teholtaan, Ydinvoima ei tulevaisuutta, Tuulivoima runsas toittoista. Naisiakin pitäisi neulalla astuttaa(ilman ähkäisyä). Lintu ressukkakaan ei osaisi 10 km lentää pois Vuotos altaasta(järvi)

    Äänestä

  • entinen turvesuo kirjoitti:

    Oikein paikan paallä eikä vain papereista katsomalla.

    Varmaan hämmästys olisi suuri, miten pelto on hyväkasvuinen. Ensivuonna oli Kaura, sittemmin Ohra, ja kasvu kuin pelloilla konsanaan, ja näkymä kuin jo vanhakin pelto.

    Isi-isämme jo raivasi peltonsa suolle enimmäkseen, koska silloin ei ollut koneita jolla olisi juurisempaan maahan saanut kohtuudella(tämäkin huomautus vain, kun näyttää että kaveri ulkona oikeasta asian kulusta)

    Ja vielä kaverille, että tuo vain 1-esimerkki, ettei taas luulla että kaikki entiset turvesuot on ensin Kauralla ja sitten ohralla.

    Kun tieto/taito puuttuu, niin noimpa sitä sitten luulotellaan. Joskus, ei niin kauankaan, oli käsitys että maapallo on pannukakun muotoinen, ja jopa rangaistiin joka sanoi olevan pyöreä.

    Nyt ei kuitenkaan rangaista joka sanoo turvesuon olevan kasvamaton, että turve olisi vain sinne tullut jostain, ja kasvu pysähtynyt siihen. Nykyisin voidaan hyvin osiottaa ja laskea mikä on vuosittainen kasvu, ei siinä liene epäselvyttä. Vaikka kuin kiiltokuva kannellisesta lehdestä lukisi, ei se sittä miksikään muutu. Kasvaa vain sen 1-2 mm vuodessa.

    Maat ja mannut otetaan muuhun käyttöön, kuten aina tehty. Ja soita riittää Suomessa, eivät ne lopu, noin alallisestikaan.

    Vihreä propakanta = Turve ei kasva
    Vesivoima huonoa saastuttaa, ja pientä teholtaan, Ydinvoima ei tulevaisuutta, Tuulivoima runsas toittoista. Naisiakin pitäisi neulalla astuttaa(ilman ähkäisyä). Lintu ressukkakaan ei osaisi 10 km lentää pois Vuotos altaasta(järvi)

    tarinat, taisi joku ruuvi irrota tuolta tai katkesiko verisuoni päässä.

    Sama se, pääasiat tuli tässä ketjussa jo selviksi.

    Äänestä

  • (I) kirjoitti:

    tarinat, taisi joku ruuvi irrota tuolta tai katkesiko verisuoni päässä.

    Sama se, pääasiat tuli tässä ketjussa jo selviksi.

    sekavaa on. Varsinkin kun kyse turvesuon jälkikäytöstä, miten niitä hyödynnetään.

    Oma alansa tämäkin, joka ei alalla, käy kuten toverille, sekavaa on. ja et varmaan ole ainoa!

    Äänestä

  • suomies. kirjoitti:

    sinulle sellainen yllättävä huomio, että tuota vuosikasvua ei käydä höyläämässä pois vaan kaivetaan koko suo kerrallaan ylös. Sitten odotellaan 8000 - 10000 vuotta ja hups, taas voi aloittaa jyrsinnän.

    Lueppas vaikka aluksi suontutkijoiden tieteellisiä julkaisuja...

    "...because peat is classified as a fossil fuel and CO2 emissions released during its combustion are taken into account in full in the calculations of the International Panel for Climate Change (IPCC)."

    KTM:n tilaustutkimuksessa "The Role of Peat in Finnish Greenhouse Gas Balances" turvetta vängättiin "hitaasti uusiutuvaksi biopolttoaineeksi" eli jonkinlaiseen välimuotoon fossiilisen ja uusiutuvan välimaastoon - mutta
    tuota ei liene EU:ssa nielaistu sellaisenaan.

    Suomalainen normaali suo kasvaa, toistan "kasvaa" tutkijoiden mukaan 11-13 mm joka vuosi. Nyt ei siis perustella lausuntoja tyyliin musta tuntuu.

    Suo ei ole mikään muumioitunut fossiili niinkuin pipertäjät "luulee", vaan se elää ja kasvaa !

    Äänestä

  • 1Pasifisti kirjoitti:

    Aikaskaalaa venyttämällä hiili, öljy ja maakaasukin ovat uusiutuvia. Nykyisin Suomessa käytetään turvetta liikaa sen hyödyntämis ja uusiutumismahdollisuuksiin nähden.

    Pitää olla vähintää 50 ha laaja ja yli 2 m syvä suo, jotta turvetta voidaan kerätä. Oman lisänsä tuo se, että laajimmat suot ovat lajistoltaan monimuotoisimpia. Höyrykattilatekniikka kirja antaa turvevarojen suuruudeksi 5500 milj. m^3 ja vuotuiseksi käytöksi 18 milj .m^3. Näillä perusteilla

    MOT ohjelmassa esiteltiin MEP Korholan ideaa, että hyödynnettäisiin vain vuotuiset korot. Käytännössä se tarkoittaa 3,4 milj. tonnia vuodessa. Turpeen massa on 0,45 t/m^3. Tämä tarkoittaa sitä, että turpeen käyttöä pitäisi supista noin 60 prosenttia.

    Ootkohan nyt edes käynyt koskaan turvesuolla jos luulet että 2m kaivetaan. meneppäs vanhalle turvesuolle katsomaan

    "Suo
    Suo on kosteikkoalue jossa kasvinjätteistä syntyy turvetta. Geologiseksi suoksi määritellään alue, jonka maatuneet suokasvit muodostavat yli 30 senttimetrin paksuisen kerroksen. (GTK:n) inventointeihin on otettu mukaan vain yli 20 hehtaarin suuruiset suoalueet. Näin määriteltynä geologisia soita on yhteensä 5,1 miljoonaan hehtaari.

    Biologisen suon turpeen paksuus on alle 30 senttimetriä ja alueen kasvillisuus muodostuu pääosin suokasveista. Biologisia soita on noin kaksi miljoonaan hehtaaria.

    Metsätieteelliset suot käsittävät geologiset ja biologiset suot sekä pienet, pinta-alaltaan alle 20 hehtaarin suo, joita arvioidaan olevan yhteensä 1,8 miljoonaan hehtaaria. Metsätieteellisiä soita on kaikkiaan 8,9 miljoonaan hehtaaria.

    Turvemaat käsittävät edellisten lisäksi mm. maatalouskäytössä, säännöstelyaltaina ja kaatopaikkoina olevat suot. Turvemaiden kokonaispinta-alaksi arvioidaan nykyisin 9,4 miljoonaa hehtaaria.

    Turve
    Turve on huokoinen ja kevyt maalaji, joka on syntynyt suokasvijätteiden maatuessa. Turvetta syntyy koko ajan lisää. Syvimmällä suossa oleva turve on vanhinta ja maatuneinta ainesta, pinnalla oleva taas vähiten maatunutta ja siinä voidaan vielä nähdä kasvikuituja. Turpeella on erittäin monipuolisia ominaisuuksia. Turpeen energiasisältö on tehnyt siitä merkittävän kotimaisen polttoaineen.

    Suomessa turve on määritelty hitaasti uusiutuvaksi biomassapolttoaineeksi, jolla on huomattava aluepoliittinen, työllistävä ja energiahuollon varmuutta lisäävä vaikutus. >

    Turpeen energiakäyttö EU:ssa on merkittävää Suomessa, Ruotsissa ja Irlannissa. (Baltia on merkittävä kasvuturpeen tuottaja.) Suomessa turpeen osuus energiankulutuksesta on 5 – 7 %."
    Lähde: Turveruukki

    Turvetuotanto on vain yksi vaihe suon elinkaaressa. Sitä on edeltänyt tuhansia vuosia kestänyt suovaihe ja turpeen muodostuminen alueelle. Turvetuotannon jälkeen alue siirtyy uuteen vaiheeseen, jälkikäyttöön.

    Vain osa soista sopii turvetuotantoon. Turvetuotanto loppuu suolla 20 - 30 vuoden kuluttua. Suomi on yksi maailman soistuneimmista maista. Meillä suota on noin 30 prosenttia maapinta-alasta.
    ________
    Mitä tiedät turpeesta..huom! vain oma tieto, älä katso muiden tietoa!...

    1. Suomi on yksi maailman soistuneimmista maista. Meillä suota on noin 30 prosenttia maapinta-alasta. Mutta paljonko kaikista soista on turvetuotannon piirissä?
    a) puolet
    b) noin puoli prosenttia
    c) suurin osa

    2. Turvetta voi käyttää moneen tarkoitukseen. Merkittävin käyttömuoto on energiantuotanto eli lämmön ja sähkön tuotanto. Turve käy lisäksi myös
    a) kompostointiin
    b) routaeristeeksi esim. tiepohjiin
    c) tekstiilien raaka-aineeksi

    3. Energiaturvetta käytetään Suomessa noin 25 milj. kuutiota vuodessa. Kuinka paljon uutta turvetta muodostuu Suomen soilla vuodessa?
    a) 18 milj. m3
    b) 28 milj. m3
    c) 40 milj. m3

    4. Kuinka monta vuotta keskiverto omakotitalo saa kaiken energiansa rekkalastillisesta turvetta?
    a) 1 v
    b) 3 v
    c) 5 v

    Äänestä

"Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Heidi Hautala:
VESIVOIMAN LISÄRAKENTAMINEN TUHOAISI MERKITTÄVIÄ YMPÄRISTÖARVOJA
- Koskiensuojelulakia puolustettava

Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Heidi Hautala katsoo, että keskustelu Suomen vesistöjen lisärakentamisesta tai jopa koskiensuojelulain osittaisesta purkamisesta on syytä lopettaa:

- Parhaillaan on meneillään yritys muuttaa vesilakia siten, että Vuotoksen altaan kaltaisia, suuria vesirakentamishankkeita voitaisiin toteuttaa niiden moneen kertaan selvitetyistä, merkittävistä ympäristöhaitoista huolimatta. Tämä on torjuttava. Vesirakentaminen ei suinkaan ole "puhdasta". Tekoaltaat tuottavat säännönmukaisesti suuria metaani-, humus- ja elohopeapäästöjä, jotka jatkuvat jopa vuosikymmenien ajan.

Suomi on korkeuseroiltaan matala maa, jonka koskivoiman hyödyntäminen vaatii aina joko suuria tekoaltaita tai luonnonjärvien tai jokivoimaloiden yläpuolisten osien voimakasta säännöstelyä ollakseen tehokasta. Vesirakentaminen on näin Suomessa luonnolle ja kalataloudelle erityisen haitallista. Lisäksi jokivoimasta saatavat tehot ovat haittoihin nähden - ja absoluuttisestikin - erittäin pieniä.

Loppu, jäljellä oleva virtavesiluonto on Hautalan mielestä säästettävä kalataloudellisiin, luonnonsuojelullisiin ja matkailullisiin tarkoituksiin:

- Tässä käytössä jokien kasvava tuotto jakautuu suuremmalle väestöryhmälle kokonaan ilman haittoja.

- Suomessa olevasta vesivoimasta on rakennettu noin kaksi kolmannesta. 1980-luvun alussa käydyn perusteellisen, yhteiskunnallisen ja luonnontaloudellisen keskustelun jälkeen eduskunta päätti säätää 1980-luvun lopulla koskiensuojelulain, joka suojelee suurimman osan vielä jäljellä olevasta koskiluonnosta voimalaitosrakentamiselta. Menetetystä koskivoimasta maksettiin voimayhtiöille korvaukset, joiden loppuun saattamisen juhlaa vietetään juuri nyt, lokakuun lopulla 2006. Korvauksia maksettiin kaikkineen 78 miljoonaa euroa.

Tämä päätös loppujen virtavesien suojelusta on sitten osoittautunut oikeaksi, sillä vapaana virtaavien vesien matkailullinen, kalataloudellinen ja luonnonsuojelullinen arvo on noista ajoista voimakkaasti kasvanut. Myös valtio on käyttänyt virtavesien kunnostukseen miljoonia euroja valtion rahaa, ja kunnostustyö jatkuu edelleen.

- Eräs Suomen kunnostetuimmista kohteista on juuri nyt vesirakentamiskeskustelun kohteeksi taas kerran joutunut Iijoen keskijuoksu, jota aikoinaan uhkasi etenkin Kollajan allas- ja voimalaitoshanke. Kollaja olisi toteutuessaan kuivannut yli 30 kilometriä kauneinta suomalaista jokiluontoa. Nyt Iijoki on kunnostettuna Suomen tärkeimpiä kalastusalueita, ja kanta myös matkailun kehittämisen puolesta on jokivarressa yksimielinen. Viimeksi viime viikolla Pudasjärven kaupunki teki esityksen lohen palauttamiseksi Iijokeen, Hautala huomauttaa."

Äänestä
  • Nyök...Nyök...Nyök...

    Asiasta en tiedä mitään. Mutta hanttiin pistän.

    Nyök...Nyök...

    Äänestä

  • Heh..heh..

    Onko herra käynyt alueella? mistä tieto, tai oikeammain onko sitä lainkaan. Eikö nämä etelän vihreitten höpötykset jo saisi laittaa mappi Öööhön

    niin miten se olikaan! Ala tunnetaan, vaikka oma poikuus on tallella. Miten se mahdollista?

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


alkaa kannattaa kirjoitti:

Alkavat pikkuhiljaa muuttaan käsityksiä, koska ollut poliittinen kannanotto vain. Kalliiksi vain tullut viivyttely.

"Hautala muistuttaa kannanotossaan, että Suomessa olevasta vesivoimasta on rakennettu jo noin kaksi kolmannesta. Koskiensuojelusta maksetaan voimayhtiöille tänä vuonna 78 miljoonaa euroa menetetystä koskivoimasta."

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu