Raamattu on kristinuskonnon Pyhä Kirja. Nämä kirjoitukset tässä kokoonpanossa lahjoitti ihmiskunnalle Roomalaiskatolinen kirkko. Suomalaiset Raamattumme on taas kääntänyt Suomen luterilainen kirkko. Kaikki muutkin suomalaiset käännökset (mm. Saarnivaara, Raamattu kansalle, Koilon käännös, Saarisalon UT) käyttävät pohjana luterilaista 33/38 käännöstä. Tämä käännös on nostettu uskonnollisten ihmisten piirissä Jumalan asemaan ja se onkin yksi tämän ajan pahimmista epäjumalista. Se on ihmiskätten työ. Alkutekstille uskollisin käännös on Saarisalon UT, mutta siinäkin on pahoja puutteita ja se on protestanttiseen henkeen nojaten käännetty väärin uskollisena kaamealle helvetti-opille.
Protestanttisen uskonnon helvettiopin katsotaan yleisesti olevan hyvin Raamatullinen. Jos kuitenkin perehdymme vanhimpiin kreikankielisiin teksteihin, niin huomaamme tuon opetuksen iankaikkisesta kadotuksesta olevan lukuisten törkeiden ja tahallisten käännösvirheiden summa. Herra Jeesus Kristus puhuu kyllä iankaikkisesta Gehennan tulesta, mutta tällä hän ei uhkaile niitä jotka eivät usko. Jeesus puhuu täällä niille, jotka haluavat kelvata Jumalalle omilla ratkaisuillaan ja teoillaan. Mikään joka palaa ei tietenkään ole iankaikkista, vaikka tuli olisikin iankaikkinen. Luterilaiseen Raamatun käännökseen kadotus -sana on lisätty vastoin alkuperäisiä vanhimpia tekstejä kaikkiin kohtiin (mm. Mark. 16:16).
Aina kun suomenkielinen Raamattu puhuu kadotuksesta, niin alkukielessä asiayhteydessä käytetään kreikankielisiä sanoja katakrinô = tuomita, apôleia = tuho, tuhoutua ja olethros = turmio, tuho. Joskus näitä sanoja käytetään yhdessä , ja toisinaan yhdessä. Kaikilla näillä sanoilla on lopullisen tuhoutumisen ja kuoleman merkitys. Kuitenkin kaikkiin suomenkielisiin käännöksiin on hyvin usein lisätty sana kadotus, jolla iankaikkisen tuomion ja ns. helvetin kärsimyksen merkitys. Vanhimmat käännökset ja käsikirjoitukset eivät siis puhu iankaikkisesta kadotuksesta vaan iankaikkisesta kuolemasta ja katoamisesta olemattomiin. Kristuksen Jeesuksen kuolemassa tämä kuolema on tullut kaikkien osaksi Adamissa, mutta niin myös on iankaikkinen Elämä tullut kaikkien osaksi Kristuksessa. Aina kun Raamattumme puhuu kadotuksesta, niin oikea käännös olisi kuolema, tuhoutuminen ja häviäminen olemattomiin. Näistä Raamatun kohdista ei totuudessa löydy tukea karmealle helvettiopille.
Vanhan liiton kirjoitukset ovat Juutalaisuuden (eräs maailman uskonnoista) perusta ja Raamattu on kristinuskonnon perusta ihan niin kuin Koraani on Islamin perusta. Kuitenkin jos luemme Raamattua, niin meidän pitää muistaa Jumalan niille antama merkitys. Ne todistavat Kristuksesta Jeesuksesta. VT:n profeetat Aabrahamista alkaen profetoivat Messiaasta, jossa kaikki kielet , kansat ja kansanheimot tulisivat siunatuiksi. VT:n uhri käytäntö ja veren vuodatus on taas esikuvallista Jumalan karitsasta, joka pois otti maailman synnin. Lisäksi Pyhä Henki voi lohduttaa ihmistä kirjoitusten kautta. Esim. psalmien ja sananlaskujen teksti on lohduttavaa profeetallista tekstiä.
Raamatulla ei kuitenkaan ole asemaa Jumalan pelastushistorian kannalta, sillä laki ja profeetat täyttyivät Kristuksen kuolemassa. VT:n profeetat eivät koskaan profetoineet jostain kirjasta, joka mullistaisi maailman vaan Messiaasta, Kristuksesta Jeesuksesta. Raamattu ei ole uskovalle sen enempää uusi lakikirja kuin ohjekirjakaan kuinka tulisi elää. Se ei lioin sisällä täydellistä oppia. Siellä on vain meidän kaltaisiemme ihmisten, Pyhällä Hengellä täytettyjen, kirjoituksia toisilleen. Raamattu on maailman paras kirja ehdottomasti. Kristus Jeesus on puolestaan Jumalan Sana!
Juutalaiset ovat omineet koko maailman Jumalan itselleen Tooransa kautta ja me kristityt olemme omineet (ristiinnaulinneet) koko maailman Vapahtajan itsellemme oman uskon ratkaisun ja Raamatun kautta. Näin on syntynyt kaksi uskontoa monien uskontojen rinnalle. Juutalaisille riittäisi se että Messias alistaisi kaikki kansat heidän alaisuuteensa, mutta kristityille ei riitä vähempi kuin helvetin tuli kaikille ”vääräuskoisille”. Evankeliumi Kristuksen Jeesuksen koko ihmiskunnan kattavasta sovituksesta ei sovi luonnolliselle ihmiselle, koska se haluaa tehdä jotain pelastuakseen. Vaikkapa vain uskonratkaisun mistä kerskata ympäriinsä. Tämä ei ole kuitenkaan kerskausta Jeesuksen rististä, jonka kautta minä ole ristiinnaulittu maailmalle (ja sen uskonnoille) ja maailma minulle. Jumala on koko maailman Jumala ja meille, joilla on myös Poika, Hän on myös Isä.
Kyllä sinä voit ottaa Jeesuksen vastaan ja kyllä sinä voit antaa upottaa itsesi kasteen hautaan, jos uskot koko sydämestäsi että Jeesus Kristus on Messias, koko maailman Vapahtaja. Mutta tiedä, että nämä eivät sinua pelastaneet, vaan että sinun autuutesi syy on yksin KRISTUKSEN JEESUKSEN KUOLEMA RISTILLÄ JA HÄNEN YLÖSNOUSEMUKSENSA. Tämä Jumalan teko kaikkien ihmisten puolesta on kaiken perustus. Siitä syntyvät usko, kasteet ja kirjoituksetkin.
Meitä Kristuksen omia ihmisiä ei sido ulkoa päin tuleva laki tai oppi Raamatusta tai muiden ihmisten suusta. Me emme tutki Raamatusta mikä on oikein ja mikä väärin. Kirjoitukset ovat meillä sydämissämme sen liiton perusteella, jonka Kristus on verellään vahvistanut. Pyhä Henki tutkii kaikki ja auttaa heikkouttamme. Ja teille julistamme: Kristuksen Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen kautta koko ihmiskunta eli kaikki ihmiset ovat lunastetut. Sinutkin, Jumalan tekona yksin. Jumala on kaikkien ihmisten Vapahtaja (alkukielessä Pelastaja, soter), varsinkin uskovien! Tätä käske ja opeta! (1.Tim. 4:11) Anna sovittaa Itsesi koko maailman Vapahtajan kanssa ja tulet tuntemaan kirkastetun Minuutesi, Kristuksen, jo tähän aikaan. Tee parannus tuomiomielialastasi ja uudistu mieleltäsi Kristuksen armahtavaisuuteen kaikkia ihmisiä kohtaan, niin kuin Jumala on ihmiskuntaa ja sinuakin armahtanut. Anna pelastaa itsesi tästä nurjasta Adamilaisesta sukupolvesta, jossa me kaikki katoamme olemattomiin niin kuin ruoho….!
Protestanttisen uskonnon helvettiopin katsotaan yleisesti olevan hyvin Raamatullinen. Jos kuitenkin perehdymme vanhimpiin kreikankielisiin teksteihin, niin huomaamme tuon opetuksen iankaikkisesta kadotuksesta olevan lukuisten törkeiden ja tahallisten käännösvirheiden summa. Herra Jeesus Kristus puhuu kyllä iankaikkisesta Gehennan tulesta, mutta tällä hän ei uhkaile niitä jotka eivät usko. Jeesus puhuu täällä niille, jotka haluavat kelvata Jumalalle omilla ratkaisuillaan ja teoillaan. Mikään joka palaa ei tietenkään ole iankaikkista, vaikka tuli olisikin iankaikkinen. Luterilaiseen Raamatun käännökseen kadotus -sana on lisätty vastoin alkuperäisiä vanhimpia tekstejä kaikkiin kohtiin (mm. Mark. 16:16).
Aina kun suomenkielinen Raamattu puhuu kadotuksesta, niin alkukielessä asiayhteydessä käytetään kreikankielisiä sanoja katakrinô = tuomita, apôleia = tuho, tuhoutua ja olethros = turmio, tuho. Joskus näitä sanoja käytetään yhdessä , ja toisinaan yhdessä. Kaikilla näillä sanoilla on lopullisen tuhoutumisen ja kuoleman merkitys. Kuitenkin kaikkiin suomenkielisiin käännöksiin on hyvin usein lisätty sana kadotus, jolla iankaikkisen tuomion ja ns. helvetin kärsimyksen merkitys. Vanhimmat käännökset ja käsikirjoitukset eivät siis puhu iankaikkisesta kadotuksesta vaan iankaikkisesta kuolemasta ja katoamisesta olemattomiin. Kristuksen Jeesuksen kuolemassa tämä kuolema on tullut kaikkien osaksi Adamissa, mutta niin myös on iankaikkinen Elämä tullut kaikkien osaksi Kristuksessa. Aina kun Raamattumme puhuu kadotuksesta, niin oikea käännös olisi kuolema, tuhoutuminen ja häviäminen olemattomiin. Näistä Raamatun kohdista ei totuudessa löydy tukea karmealle helvettiopille.
Vanhan liiton kirjoitukset ovat Juutalaisuuden (eräs maailman uskonnoista) perusta ja Raamattu on kristinuskonnon perusta ihan niin kuin Koraani on Islamin perusta. Kuitenkin jos luemme Raamattua, niin meidän pitää muistaa Jumalan niille antama merkitys. Ne todistavat Kristuksesta Jeesuksesta. VT:n profeetat Aabrahamista alkaen profetoivat Messiaasta, jossa kaikki kielet , kansat ja kansanheimot tulisivat siunatuiksi. VT:n uhri käytäntö ja veren vuodatus on taas esikuvallista Jumalan karitsasta, joka pois otti maailman synnin. Lisäksi Pyhä Henki voi lohduttaa ihmistä kirjoitusten kautta. Esim. psalmien ja sananlaskujen teksti on lohduttavaa profeetallista tekstiä.
Raamatulla ei kuitenkaan ole asemaa Jumalan pelastushistorian kannalta, sillä laki ja profeetat täyttyivät Kristuksen kuolemassa. VT:n profeetat eivät koskaan profetoineet jostain kirjasta, joka mullistaisi maailman vaan Messiaasta, Kristuksesta Jeesuksesta. Raamattu ei ole uskovalle sen enempää uusi lakikirja kuin ohjekirjakaan kuinka tulisi elää. Se ei lioin sisällä täydellistä oppia. Siellä on vain meidän kaltaisiemme ihmisten, Pyhällä Hengellä täytettyjen, kirjoituksia toisilleen. Raamattu on maailman paras kirja ehdottomasti. Kristus Jeesus on puolestaan Jumalan Sana!
Juutalaiset ovat omineet koko maailman Jumalan itselleen Tooransa kautta ja me kristityt olemme omineet (ristiinnaulinneet) koko maailman Vapahtajan itsellemme oman uskon ratkaisun ja Raamatun kautta. Näin on syntynyt kaksi uskontoa monien uskontojen rinnalle. Juutalaisille riittäisi se että Messias alistaisi kaikki kansat heidän alaisuuteensa, mutta kristityille ei riitä vähempi kuin helvetin tuli kaikille ”vääräuskoisille”. Evankeliumi Kristuksen Jeesuksen koko ihmiskunnan kattavasta sovituksesta ei sovi luonnolliselle ihmiselle, koska se haluaa tehdä jotain pelastuakseen. Vaikkapa vain uskonratkaisun mistä kerskata ympäriinsä. Tämä ei ole kuitenkaan kerskausta Jeesuksen rististä, jonka kautta minä ole ristiinnaulittu maailmalle (ja sen uskonnoille) ja maailma minulle. Jumala on koko maailman Jumala ja meille, joilla on myös Poika, Hän on myös Isä.
Kyllä sinä voit ottaa Jeesuksen vastaan ja kyllä sinä voit antaa upottaa itsesi kasteen hautaan, jos uskot koko sydämestäsi että Jeesus Kristus on Messias, koko maailman Vapahtaja. Mutta tiedä, että nämä eivät sinua pelastaneet, vaan että sinun autuutesi syy on yksin KRISTUKSEN JEESUKSEN KUOLEMA RISTILLÄ JA HÄNEN YLÖSNOUSEMUKSENSA. Tämä Jumalan teko kaikkien ihmisten puolesta on kaiken perustus. Siitä syntyvät usko, kasteet ja kirjoituksetkin.
Meitä Kristuksen omia ihmisiä ei sido ulkoa päin tuleva laki tai oppi Raamatusta tai muiden ihmisten suusta. Me emme tutki Raamatusta mikä on oikein ja mikä väärin. Kirjoitukset ovat meillä sydämissämme sen liiton perusteella, jonka Kristus on verellään vahvistanut. Pyhä Henki tutkii kaikki ja auttaa heikkouttamme. Ja teille julistamme: Kristuksen Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen kautta koko ihmiskunta eli kaikki ihmiset ovat lunastetut. Sinutkin, Jumalan tekona yksin. Jumala on kaikkien ihmisten Vapahtaja (alkukielessä Pelastaja, soter), varsinkin uskovien! Tätä käske ja opeta! (1.Tim. 4:11) Anna sovittaa Itsesi koko maailman Vapahtajan kanssa ja tulet tuntemaan kirkastetun Minuutesi, Kristuksen, jo tähän aikaan. Tee parannus tuomiomielialastasi ja uudistu mieleltäsi Kristuksen armahtavaisuuteen kaikkia ihmisiä kohtaan, niin kuin Jumala on ihmiskuntaa ja sinuakin armahtanut. Anna pelastaa itsesi tästä nurjasta Adamilaisesta sukupolvesta, jossa me kaikki katoamme olemattomiin niin kuin ruoho….!
Vastaukset 18
Vanhimmat
Helvetti?:
Jos epäuskoinen ihminen on tästä maailmasta, niin silloinhan hänen täytyy myös kadota maailman mukana.
Epäuskoisenhan täytyy olla vain maan tomua. Jos olet lihaa ja verta ja vain maailmasta ja ajasta, niin miten sinun "sielusi" voisi kärsiä ikuisesti jossain maailman ulkopuolella? Sehän on täysin käsittämätöntä. Jos raamattu ylipäätään olisi totta, niin ei helvetillä mielestäni tarkoiteta mitään ikuista, kuolemanjälkeistä kärsimystä, vaan tätä maailmaa. Kun epäuskoinen kuolee, hän lakkaa olemasta olemassa. Hänen sielunsa ei voi kärsiä ikuisesti, koska hänellä ei ole muuta sielua kuin tämä "lihan ja veren sielu" , hengityksen sielu. Ja se sielu tietysti kuolee ja katoaa kuten maailma. Epäuskoiset ovat siis vain fyysistä. Uskovaiset puolestaan ovat myös henkistä, ja pääsevät sinne taivaaseensa, ja he ovat ainoita joiden elämä on ikuista. Eli jos raamattu ylipäätään on totta, niin minä ainakin uskon todennäköisempää olevan, että ateistit pääsevät juuri sinne, minne uskovatkin pääsevänsä, eli maan multien tiedottomuuteen, katoamiseen, ja uskovaiset pääsevät juuri sinne minne uskovatkin pääsevänsä, eli ikuiseen hengelliseen elämään taivaassa.
Hieman raamatun jakeita tukemaan:
1.Kor. 15:50: "Sen sanon, veljet, ettei liha ja veri voi saada omakseen jumalan valtakuntaa ja ettei katoava voi saada omakseen katoamattomuutta"
1. Joh. 2:17: "Ja maailma himoineen katoaa, mutta se, joka tekee Jumalan tahdon, pysyy iäti"
Room. 8:6: "Lihan pyrkimykset tuottavat kuoleman, hengen pyrkimykset elämän ja rauhan"
voidaan tutkia Raamatun sanan pohjalta.
http://www.nic.fi/~cstone/y_is_hell.htm
Itse kuulun vielä tähän "Aadamilaiseen sukupolveen" , mutta jos jumala on olemassa, niin tämä sinunkin tekstisi kuvaama helvettikäsitys on mielestäni oikeassa. Olin sitä mieltä jo aika kauan aikaa sitten, mutta pääni käänsi se, että eräs "pyhän hengen kosketuksen tuntenut" sanoi ettei se, että helvetti on kuolema, katoaminen olemattomiin, pidä paikkaansa, vaan että helvetti on ikuinen kärsimys. Mutta on hienoa kuulla nyt uskovaistenkin puolustavan tätä omaa näkemystäni. Ongelma on vain se, että ketä pitäisi uskoa, kun "pyhän hengen kosketuksen tunteneet" puhuvat ristiin, ja väittävät kaikki olevansa oikeassa... Ja jokainen heistä puhuu niin vakuuttavasti, kuin "Jumalan antamalla viisaudella" ...silti heidän puheidensa keskenäinen ristiriitaisuus saa miettimään, että kuka on oikeasti se "pyhän hengen kosketuksen tuntenut" , vai onko kukaan. Sillä eihän kaksi pyhän hengen vaikutuksen alaista voi puhua ristiin samasta asiasta eri opetuksilla...?
Adventistiteologi on tullut - paetkoon ken voi!
Ei ole adventistin tekstiä. Eräs "hellarihan" näitä kirjoittellee alvariinsa.
Esitin pari vuotta sitten muutamille kaikki-pelastuvat-opin kannattajille,
jotka tänne viestejään laittoivat, muutamia kysymyksiä. Vaikka palsta on
keskustelupalsta minkäänlaista keskustelua ei syntynyt. Jos yleensä
mitään vastausta sain se oli tyyliin: Teidän inkvisitiota harrastavien
ja Jeesusta uudelleen ristille naulitsevien kanssa en ryhdy
keskustelemaan!
Rakkaudesta puhutaan mutta takana on kiihkeä lahkohenki. Lahkolaisuutta
nähdään toisissa, yleensä kaikissa muissa mutta ei itsessä. Ollaan
suvaitsevaisia, niin suvaitsevaisia että. Vaan sitten, kun joku
puhuu Jeesuksen Kristuksen henkilökohtaisesta vastaanottamisesta
ainoana pelastuksen ja autuuden porttina, jossa saadaan Hänessä
oleva uhri uudestisyntymisen armoksi, paljastuukin näennäisen
rauhan takaa henkivallan tuottama ja ylläpitämä viha, jota yritetään
peitellä.
Kokemukseni on, kohdattuani pahojen henkien sitomia ja tehtyäni jonkin
verran sielunhoidollista työtä harhaopeista ja henkivalloista vapautuvien
kanssa, että ajan oloon demonit - avatessaan toisilleen tietä ja toimien
lopuksi ryppäinä yhdessä - opettavat uhrinsa toimimaan niin ettei viha
tule näkyviin.
Ehkä moni näistä kaikki-pelastuvat-opin kannattajistakin on edistyneet
asiassa ja tuntevat jo ylimaallista rakkautta ja hyväntahtoisesti
nyökyttelevää lempeyttä helluntailaisia kohtaan?
Tosiasia kuitenkin on, että takana on sielunvihollisen viha
kaikkea oikeaa oppia vastaan. Tarkoitan opilla tässä sitä mikä
kristillisyydessä on ydintä, sen keskeisimmät asiat.
Koska pelastus on Jeesuksessa Kristuksessa, joka yhdessä Isän ja
Pyhän Hengen kanssa on Jumala, erillinen persoona ja kuitenkin
samaa olemusta sisällisesti, niin että on vain yksi Jumala, ja koska
pelastus edellyttää henkilökohtaista ratkaisua, valintaa, tulemista
Häneen jossa pelastus on eli Kristukseen, siksi sielunvihollisella on
äärimmäinen viha tätä todellista Jeesusta kohtaan. Toki, koska
ainoastaan Raamatun evankeliumissa totuus ilmenee ja ihmiset
vapautuvat sielunvihollisen otteesta, siirtyvät pimeydestä valkeuteen.
Ei vihollinen tietysti tule suoraan vihaamalla ja tuhoamalla niin että sen
varastava ja tappava tuhotyö on ilmeistä, usein se tulee rakkauden
hahmossa ja omine "jeesuksineen" joilla Raamatun esittämä tosi Jeesus
korvataan.
Älkää hyvät ihmiset eksykö. Rukoilkaa että Jeesus johtaa
kaikkeen totuuteen. Henkivaltojen otteesta ja lumouksesta voi
päästä irti.
KIITOS JEESUKSELLE VEREN VOIMASTA.
Raamattu puhuu sekä kadotuksesta että taivaasta iankaikkisena tilana.
Kuten taivas on iankaikkista elämää Jumalan yhteydessä niin käsitän
että kadotuskin on iankaikkista kuolemaa ulkopuolella Jumalan yhteyden.
Kuolema pohjimmiltaan on eroa Jumalasta. Ihminen on iankaikkinen olento
eikä hänen ydinpersoonansa, joka on ihmisen sisäisin henki, voi raueta
tyhjiin.
Jos et suostu ottamaan vastaan pelastusta Jeesuksessa joudut elämään
"kuoleman tilassa".
Tässä ajassa olemme kutsuvan armon alaisuudessa, sekin joka ei usko
elää Jumalan luomistekojen keskellä ja saa monenlaista hyvää.
Kadotuksessa ei ole mitään mikä olisi yhteydessä Jumalaan ja missä
näkyisi Hänen kädenjälkensä. Siksi sen täytyy olla täydellistä vierautta
ja erillisyyttä. Siellä kadotettu ei voi kokea yhteyttä toiseen
kadotettuun. Siksi se on helvetti. Saatana onkin diabolos, hajoittaja
ja rikkoja.
Kiitos Jeesukselle, Hänessä on voitto. Vihollinen on jo nyt asetettu
julkisen häpeän alaiseksi. Seurakunta on julistus Jeesuksen voitosta.
Henkimaailma näkee sen ja vapisee Jeesuksen veren voimaa tunnustavien
uskovien edessä. Kerran voittotyö tulee kaikkien nähtäväksi ja ilmeiseksi
jokaiselle.
Armo - täysi ja ihana armo - on Jeesuksessa. Hänessä joka kärsi ristinpuulla,
vuodatti kallisarvoisen sovintoverensä ja kutsuu syntistä anteeksiantamukseen,
yhteyteen Jumalan kanssa ja tuntemaan pelastetun asema Herrassa.
Jeesuksen ulkopuolella ei ole armoa, koska Jumala on sisällyttänyt koko
pelastussuunnitelmansa Jeesukseen Kristukseen.
Armosta ja armollisuudesta voidaan puhua vaikka kuinka, mutta hengellisissä
kysymyksissä se on pelkkä termi, jolle jokainen antaa mielensä mukaisen
sisällön - sanoen armoksi milloin mitäkin - jos ei tunneta Jeesusta, jossa
armo on todellisuutena, pelastuksen autuutena.
[email protected]
"Ongelma on vain se, että ketä pitäisi uskoa, kun "pyhän hengen kosketuksen tunteneet" puhuvat ristiin, ja väittävät kaikki olevansa oikeassa... Ja jokainen heistä puhuu niin vakuuttavasti, kuin "Jumalan antamalla viisaudella" ...silti heidän puheidensa keskenäinen ristiriitaisuus saa miettimään, että kuka on oikeasti se "pyhän hengen kosketuksen tuntenut" , vai onko kukaan. Sillä eihän kaksi pyhän hengen vaikutuksen alaista voi puhua ristiin samasta asiasta eri opetuksilla...?"
*********************
Ristiriitaisissa tilanteissa luotan Jumalan antamiin lupauksiin enemmän kuin meitä vastaan oleviin profeettojen kirjoituksiin. Sillä meille annetut lupaukset Jumala on vannonut oman NIMENSÄ KAUTTA, ja vain Jumalan itsensä antamat lupaukset ovat »amen»en arvoisia (2.Kor.1:20, Gal.3:17, Hep.6:13-18) mutta meitä vastaan olevat kirjoitukset vain katoavaisen luomakunnan kautta, (Kol.2:14) jotka on pyyhitty pois ja tuomittu ristillä kuolemaan, (5.Moos.30:19)!
Päättymättömän helvettiopin puolustajat yrittävät kaikin keinoin salata ja piilottaa tämän Paavalin paljastaman Raamatun totuuden!
http://www.aanekoski.fi/lukio/opet/rossi/vapaak.html
"- 1911-21 uuden herätyksen aikaa "Synnittömien" johtajaksi Akseli Skutnabb (1875-1929), oppi synnittömyydestä hylättiin, mutta tilalle tuli oppi "koko maailman autuudesta": kaikki ihmiset pelastuvat ja jopa paholainen viimeisenä tuhlaajapoikana palaa Jumalan tykö ja sidotaan "Jumalan rakkauden kahleilla". V. 1900 Skutnabb ilmoitti ettei ole enää vapaakirkollinen, perustettiin 1905 Sanomia Armosta -lehti (muuttui Armon Sanomia), v. 1906 Vapaa Evankelinen Sisälähetys. Heikkoutena oli, että "Koko maailman autuusoppi" sammutti herätyksen."
Sun kirjoituksesi kuulosta tutulta, tulee mieleen tuo vanha harhaoppi "koko maailman autuudesta".
Tuo epäraamatullinen harha sadan vuoden takaa on SLEY :n ikihäpeä. Ja hyvä niin, pysyvätpä nöyrinä.
¨ Onko
helvetti
olemassa,
katso
mitä
raamattu
opettaa:
http://www.nic.fi/~cstone/y_is_hell.htm
Jos helvettiä ei ole olemassa, niin missä on sitten Jumalan oikeudenmukaisuus?
Hyvä linkki:
http://www.patmos.fi/uskonpuolesta/artikkelit/helvetti.htm
ja muita hyviä artikkeleita:
http://www.patmos.fi/uskonpuolesta/artikkeleita.htm
Siunausta!
Valen
En tosin lukenut linkkejä, mutta oikeudenmukaisuus, se on hyvä pointti.
Oikeudenmukaisuuden (vanhurskauden ja pyhyyden) tähden Jeesus otti meille kuuluvan rangaistuksen itsensä päälle. Muuten armo olisi Jumalan vanhurskautta vastaan ja pelastus olisi epäoikeudenmukaista.
Saamme Jeesuksen uhrin tähden pelastua, koska synti on Jumalan juridiikan, oikeustajun ja lainkäytön mukaisesti sovitettu.
Itsessäni – jos katsotaan siihen mitä olen tai olisin ilman Jumalan veriarmoa – olen yhä epäkelpo. Kaikki kunnia pelastuksestani kuuluu alusta loppuun saakka Jumalalle.
Raamatullinen oppi on tärkeä koska se ilmaisee todellisuuden luonteen ja osoittaa kuinka asiat ovat. Emme pelastu opin vaan Kristuksen kautta ja oppi ilmoittaa totuuden Kristuksesta.
Raamatullisen pelastusopin väheksyminen johtaa egoistiseen haahuiluun jossa ihminen asettaa toiveensa ja mielikuvansa Jumalan totuuksien edelle. Takana on nöyrtymätön mieli. Ei polvistuta ristin juurella tulemaan riippuvaiseksi Jumalasta, ottamaan vastaan ilmoitus Häneltä. Koska Jumala tietää syntisen ihmisen itsekkyyden Hän on antanut ilmoituksensa ihmissanoin, niin että se voidaan lukea ja ymmärtää. Sanallinen ilmoitus johtaa sisältöön, siihen mikä on kuvattu. Silloin emme ole vain ulkonaisen opin varassa, vaan sen varassa minkä se ilmoittaa.
On hyvä muistaa, että ulkonainen opillisuus abstraktioina ja älyllisenä käsittämisenä paisuttaa johtaen uskonnollisuuteen. Mutta nöyrtyminen Herran edessä johtaa sydämelliseen opin kunnioittamiseen, jossa tahdomme aina korostaa Kristusta.
Siksi Raamattu on erittäin tärkeä. Sen väheksyminen on Jumalan väheksymistä.
Jos revit sinulle lähetetyn rakkauskirjeen ja poljet sen jalkoihisi, voitko sanoa rakastavasi kirjeen lähettäjää? Varsinkin kun kirjeessä on kerrottu reitti kuinka Hänen luokseen päästään.
Kaikissa harhaopeissa on nähtävissä Jeesuksen persoonan ja sovitustyön vääristäminen tavalla tai toisella sekä omalaatuinen, ihmiskeskeinen suhtautuminen Jumalan ilmoitukseen.
Sorry että tässä kirjoittelen pitkälti. Samalla suoritan aamuvoimistelua ja omaksi virkistymiseksi muistutan itseäkin ihanasta ravitsevasta kristinuskon opin ytimestä, joka on totuus vanhurskauttamisesta, epäpyhän ja pyhän sovittamisesta yhteen niin, ettei epäpyhä enää olekaan epäpyhää. Olemme tulleet Jumalan teon kautta pyhitetyiksi.
Palaan vielä lähtökohtaan. Armoon. Armo ei siis ole epävanhurskasta armoa, joka synnin vakavuuden ja pyhän Jumalan olemuksen ohittaen sovittaisi toisiinsa kaksi yhteensovittamatonta. Jeesuksen veren ansiosta yhteensovittamaton on tullut yhteensovitettavaksi. Jeesuksen veren tähden en enää ole epäpyhä vaan pyhä. Kaikki kelvollisuuteni - pyhyyteni - on alati Jeesuksen veressä.
Ihmiseltä siis edellytetään lain täyttämistä, mutta kun ihminen ei siihen kykene. Ja kun ihminen ei siihen kykene vaan rikkoo, joutuu hän kauas Luojastaan, jolloin hänen pitää päästä takaisin, tulla yhteyteen. Syntisyys juuri estää koska se tahraa jokaisen yhteyteentuloyrityksen ja on kaikessa mitä ihminen tekee, todistuksena irrallisuudestamme. Hän on ja pysyy itsessään kaukana Jumalasta ja sellaisena luonnostaan on Jumalan tuomion alla synnin tähden.
Nyt siis Jeesus ensinnäkin elämällä täysin puhtaan elämän on kuuliaisuus meidän puolestamme että Hän voi olla puhdas ja viaton Karitsa, ja kuolemalla Jumalan Karitsana hän sovintoveressään avaa rikkoneille ja erillisille, kaukana oleville, tien yhteyteen Isän kanssa. Jeesuksessa Kristuksessa oleva armo ei ole epäoikeudenmukaista eikä Jumalan pyhyyttä vastaan, koska Jeesuksen veri vanhurskauttaa ihmisen yhtä todesti kuin jos ihminen itse olisi täyttänyt koko lain.
Mitä oikeudenmukaisuus nyt sitten edellyttää ihmiseltä?
Ilman Jeesuksen uhria meiltä edellytettäisiin lain täyttämistä, mikä on mahdottomuus.
Jumalan uhri on todella kallisarvoinen. Nyt ei edellytetä mitään muuta kuin nöyrtymistä, tulemista Jeesuksen tykö ja lahjan vastaanottamista. Sen tunnustamista että Jeesus on Herra. Raamattu sanoo että meidät vanhurskautetaan uskon kautta. Näin saamme omistaa Jeesuksessa Kristuksessa olevan armon.
Voidaan myös ajatella että pelastus väkisin, ihmisen kapinallisuudesta ja uhmasta piittaamatta, on epäoikeudenmukainen. Se olisi ihmiselle annetun tahdon ohittamista. Oikeudenmukaiseen armoon voidaan tulla sisälle vain tahdonratkaisun, kääntymisen kautta.
Jumala puhuttelee ja kutsuu, vaikuttaa sisälle tulemisen, siksi pelastus on Jumalan teko, ei ihmisen. Ihminen voi kieltäytyä Jumalan teosta, paaduttaa sydämensä, rakastaa syntiä - synnin olemus on itsekkyys, omiin mielipiteisiin turvaaminen - enemmän kuin Herraa.
Vaikka laki on täytetty Jumalan oikeudenmukaisuus on edelleen olemassa! Lakia ei ole KUMOTTU, vaan se on TÄYTETTY.
Kadotus ei ole vastoin Jumalan armoa vaan päinvastoin vahvistaa Kristuksessa olevan armon ja osoittaa sen juridisen pätevyyden.
Ne jotka eivät suostu uskon kautta vanhurskautettaviksi - tulemaan sisälle Kristukseen, jossa ainoassa armo on - jäävät ulkopuolelle Kristuksen: lain tuomittaviksi.
Jeesuksen sovitustyö ja sen perusteella tapahtuva vanhurskauttaminen uskon kautta on kaiken raamatullisen opin ydin. Saatamme eri piireihin kuuluvina uskovina painottaa tiettyjä opillisia näkökohtia hieman eri tavalla, meillä saattaa olla jopa toinen toisistamme poikkeavia opillisia käsityksiä, mutta jos Jeesus on henkilökohtaisesti vastaan otettu ja synnit saatu anteeksi Hänen veressään, silloin meillä on yhteys, koska raamatullisen opin sisältö on totta meissä, olemme Kristuksessa. Tähän keskittyen voimme harrastaa keskinäistä rakkautta ja siunata toisiamme saman Isän lapsina yli kirkkokunnallisten rajojen.
Se on Jumalan vanhurskauden ja armon kunnioittamista.
Kiitetään Jeesusta hänen suurenmoisesta voittotyöstään.
Siunausta.
2. Piet. 2:12: "Nuo ihmiset herjaavat sellaista, mitä eivät tunne. Siinä he ovat kuin järjettömät eläimet, jotka luonto on tarkoittanut pyydystettäviksi ja tapettaviksi, ja eläinten lailla he myös tuhoutuvat"
...eikö tämä sano sen aika selvästi, että me epäuskoiset tuhoudumme kuten eläimet, katoamme.
Vai onko eläimillä ikuinen sielu jota myöskin kidutetaan?
Ei ole järkevää etsimällä etsiä yksittäisiä lauseita joilla voisi tukea oman mielensä mukaisia näkemyksiä ja niitä pönkittää. Oikea lähtökohta totuuden tuntemiseen on kysyä mitä Raamattu oikeasti sanoo. Jos käytetään Jumalan sanaa epäraamatullisten oppien pönkittämiseen on sana irroitettu oikeasta yhteydestään.
On syytä ottaa huomioon Raamatun kokonaisilmoitus.
Käyttämäsi jakeen voitaisiin kyllä sinänsä ajatella tarkoittavan ihmisen tuhoutumista katoamalla olemattomiin, raueten tyhjiin. Jos olisimme vain tämän jakeen tai muutamien muiden varassa, ilman toiseen suuntaan viittaavaa ilmoitusta, tulkinta olisi kait looginen. Voisimme ajatella että ei-uskovan ihmisen osa tässä rinnastetaan täysin eläimen osaan.
Tarkastellaan jaejaksoa enempi:
- -
"Mutta niinkuin järjettömät, luonnostaan pyydystettäviksi ja häviämään syntyneet eläimet, niin joutuvat myös nämä, kun herjaavat sitä, mitä eivät tunne, häviämään omaan turmelukseensa,"
(jae 2:12 vuoden 1938 käännöksen mukaan).
Kohta jatkuu:
"saaden vääryydestään palkan; he pitävät nautintonaan elää päivänsä hekumassa..."
1992 käännös:
"Nuo ihmiset herjaavat sellaista, mitä eivät tunne. Siinä he ovat kuin järjettömät eläimet, jotka luonto on tarkoittanut pyydystettäviksi ja tapettaviksi, ja eläinten lailla he myös tuhoutuvat, saavat vääryyksistään väärintekijäin palkan."
Kyseinen kohta ei ilman muuta tue oppia syntisen ihmisen häviämisestä olemattomiin. Objektiivisesti ottaen on muitakin täysin loogisia tapoja tulkita teksti.
Yritän kirjoittaa lyhyesti jotten lähtisi rönsyilemään liikaa.
Ensinnäkin, vertauksella eläimiin voidaan tässä tarkoittaa ihmisen maanpäällistä vaellusta ja vaelluksen laatua, kuinka Jumala sitä taivaasta katsoo. Onko elämällä iankaikkista merkitystä, tuottaako se mitään pysyvää hedelmää.
Kuten eläin elää luontaisten vaistojensa mukaan tyydyttäen halujaan, niin itsekäs ja Jumalalle luontoaan alistamaton ihminenkin tekee, ainakin tuon esimerkin mukaisesti. Kyse on ihmisistä jotka ovat olevinaan uskonnollisia ja tekeytyvät kristityiksi mutta elävät omien himojensa mukaan oikeuttaen ne itselleen. Sellainen elämä on tuhoon tuomittua.
Tuho jota tässä tarkoitetaan sanoilla "häviämään omaan turmelukseensa" saattaa siis kuvata maanpäällisen elämän tuhoutumista. Elämä on täysin hedelmätöntä ja hukkaan heitettyä. Synnillinen elämä saa aikaan tuhoa ympäristössään mutta ennen kaikkea ihmiselle itselleen. Se ei tuota ajallista, mutta ei myöskään taivaallista hedelmää: sellaisesta elämästä ei jää mitään muistoa jonka mukaan Jumala, kerran suurena palkanmaksun päivänä, mittaisi ihmiselle iankaikkista hyvää.
Ei ole raamatunkohdan vääristelemistä olettaa, että vertaus eläimiin tässä kuvaa vain ihmiselämän merkityksellisyyden tuhoutumista. Jakeet 2:13-14 kuvaavat merkityksetöntä, tuhon alaista elämää. Lopulta - kun kaikki synnilliset teot katoavat Jumalan edessä - eletty elämä oli turhuus. Se ei kuitenkaan tarkoita ihmishengen katoamista ja raukenemista tyhjiin.
Jos tuholla kyseisessä kohdassa (jakeen 12 viimeiset sanat) tarkoitetaan iankaikkista tuhoutumista se onkin ihmisen kannalta jo eri kuin eläimen osa. Eläin ei koe iankaikkista tuhoutumista, siis tuhon alaisuutta joka kestäisi iankaikkisesti, päättymätöntä kuoleman tilaa.
Raamatun opetuksen perusteella oletan että ihmisen osa iankaikkisuudessa, jos hän kuolee vailla Kristusta ja iankaikkista elämää, on jatkuvaa kadotusta, tavallaan lakkaamatonta tuhoutumista: päättymätön kokemus kaiken turhuudesta ja että on tuomittu olemaan erossa Jumalasta.
Itse asiassa Pietari jatkaa: "Sellaiset ovat vedettömiä lähteitä ja myrskytuulen ajamia hattaroita, ja pimeyden synkeys on heille varattu."
2.Piet.2:17.
- -
"Sillä he puhuvat pöyhkeitä turhuuden sanoja ja viekoittelevat lihan himoissa ja irstauksilla niitä, jotka tuskin ovat päässeet eksyksissä vaeltavia pakoon,
ja lupaavat heille vapautta, vaikka itse ovat turmeluksen orjia; sillä kenen voittama joku on, sen orja hän on.
Sillä jos he meidän Herramme ja Vapahtajan Jeesuksen Kristuksen tuntemisen kautta ovat päässeetkin maailman saastutuksia pakoon, mutta niihin taas kietoutuvat ja tulevat voitetuiksi, niin on viimeinen tullut heille ensimmäistä pahemmaksi.
Parempi olisi heille ollut, etteivät olisi tulleet tuntemaan vanhurskauden tietä, kuin että sen tunnettuaan kääntyvät pois heille annetusta pyhästä käskystä."
2.Piet.2:18-21.
Kumpaa raamatunkohdan kokonaisuus enemmän tukee, keskustelussa esitettyä oppia jokaisen pelastumisesta ilman henkilökohtaista sitoutumista Jeesukseen, vai pelastumista uskon kautta?
Vapautta kyllä lupaillaan. Ihminen voi elää miten tahansa ja kuitenkin pelastuu. Tai vaikka ei pelastuisikaan, mitäpä siitä, ainakaan hän ei joudu tuomittavaksi. Hän tosin jää vaille iankaikkista elämää, mutta: raukeaa tyhjiin ja lakkaa olemasta.
Mielestäni Raamattu ei tue tuollaista opetusta vaan päinvastoin tuomitsee sen. Myöskin toisen Pietarin kirjeen luvussa 2 jonka yksittäistä jaetta on yritetty käyttää esittämään jotakin aivan muuta.
Juudan kirjeessä uskonnollisia omien mieltymystensä mukaan eläviä ja oikeaa oppia vääristeleviä ihmisiä sanotaan mm. hedelmättömiksi, jae 12.
He ovat "rajuja meren aaltoja, jotka vaahtoavat omia häpeitään, harhailevia tähtiä, joille pimeyden synkeys iankaikkisiksi ajoiksi on varattu." Jae 13.
- -
Mika. Tärkeä asia. Oletko kysynyt näitä asioita Jumalalta? Pyytänyt että Hän johtaisi kaikkeen totuuteen, sanansa oikeaan käsittämiseen Kristuksen yhteydessä? Sanonut Jumalalle ettei omilla mielipiteilläsi ja haluillasi ole mitään merkitystä Jumalan totuuden rinnalla, ja että haluat koko sydämestäsi löytää ennen kaikkea Hänen tahtonsa?
Tämä on tärkeä kysymys meille kaikille.
Löytää se tahto mikä Jumalalla minuun nähden on Jeesuksessa Kristuksessa. Niin voimme elää mielekästä elämää, parantua sisäisesti ja todella oppia tuntemaan Herran hyvyyttä.
Silloin emme lähde haahuilemaan sinne tänne kaikenlaisten epäraamatullisten mutta inhimillistä mieltä kiehtovien näkemysten perässä.
Millaisia tahansa oppirakennelmia voidaan tehdä jos tempaistaan jakeita irralleen ja niin ohitetaan evankeliumin ydinasiat joista käsin saataisiin valoa ja ymmärrystä asioihin.
Raamatunkohdat eivät ole ristiriitaisia.
Jos tulkinnat lyövät toisiaan korvalle jotain on käsitetty väärin. Raamatun on annettava itse selittää itseään, on tulkittava kiistanalaiset kohdat sen valossa mikä on ilmeistä.
Kadotuksen kieltäminen ei ole koskaan johtanut hyviin lopputuloksiin, raamatullisen opin mukaiseen hedelmään. Seurauksena on aina lahkomielisyyttä ja epäraittiutta myös muissa näkemyksissä, samoin käytännön kristillisessä elämässä.
- -
"Rakkaat ystävät! Muistakaa, mitä Herramme Jeesuksen Kristuksen apostolit sanoivat teille: Viimeisinä aikoina tulee tällaisia pilkkaajia, joiden elämän päämääränä ovat kaikenlaiset itsekkäät nautinnot. He saavat aikaan riitaa ja rakastavat vain tätä näkyvää maailmaa, sillä heissä ei ole Pyhää Henkeä.
Mutta rakentakaa te, ystävät, elämänne entistä lujemmin pyhän uskomme varaan. Oppikaa rukoilemaan Pyhässä Hengessä.
Älkää ajautuko Jumalan rakkauden ulkopuolelle. Odottakaa kärsivällisesti ikuista elämää, jonka Jeesus Kristus hyvyydessään lahjoittaa teille. Yrittäkää ohjata vastustajanne oikeaan. Älkää suhtautuko epäilijöihin rakkaudettomasti, vaan pelastakaa heidät ikuisesta tulesta. Varokaa, ettette luisu mukaan toisten pahuuteen, ja auttakaa heitä löytämään Herra. Olkaa syntisten ihmisten ystäviä, mutta vihatkaa heidän syntejään."
Juudan kirje 17-23 Elävän Uutisen (vapaamuotoinen, selittävä käännös) mukaan.
"Kaikki kunnia hänelle, joka yksin on Jumala! Hän pelastaa meidät Jeesuksen Kristuksen, Herramme, tähden. Hänellä on alusta asti ollut kirkkaus, kunnia, voima ja valta, ja ne pysyvät hänellä ikuisesti. Hän voi estää teidät sortumasta vääryyteen ja viedä teidät puhtaina ja täydellisinä riemuitsemaan luokseen taivaaseen. Aamen."
Juudan kirje 24-25. Elävä Uutinen.
Luin tämmöisestä kirjasta kuin Andrew Comisky/
Eheyteen rikkinäisistä ihmissuhteista /Voimaa Heikkoudessa. Miten sukupuoliyhteys on jo sinetti kahden ihmisen välillä.
" Sukupuoliakti sinetöi Aadamin ja Eevan paluun yhteen. Se symboloi heidän ykseyttään ja toi tyydytyksen heidän yksinoloon.
- Tämä se on! Tämä on
luu minun luusatni
ja liha minun liahstani.
naisesksi häntä sanottakoon:
miehestä hänet on otettu. ( jae 23 )
Tällainen voima on sukupuoliyhdynnällä.
Se tekee meidät yhdeksi toisen ihmisen kanssa koko elämämme ajaksi.
Eli yhdynnän intiimi voima on kuin allekirjoitus sopimuksessa. Ihminen on valmis olemaan alasti ja häpeämättä haluamansa kumppanin edessä. 1. Moos.2:25 vasta kun hän on täysin sitoutunut toiseen. "
Mitä olet mieltä, jos uskova seurusteleva pari lankeaa esiaviolliseen, niin onko se vain anteeksi - näkemiin! Vai kuljetetaanko me mukanamme tätä ihmistä niinkauan kuin elämme, jos emme mene naimisiin? ja tarkoitan uskovia ihmisiä...
" Mutta ei ainoastaan jumalallinen seksi vaadi elinikäisen sitoumuksen rajoja; niitä vaatii myös uusi elämä, joka saa alkunsa tällaisesta sitoumuksesta. "
Olemmeko vain särkyneitä kuvia toistemme sieluissa?
voisi selittää, mikä yksittäinen jae alla olevassa kirjoituksessani on arvoton, kun Jeesus opetti, ettei Jumalan sanasta saa ottaa pois pienintäkään piirtoa?!
Meille annetut lupaukset Jumala on vannonut katoamattoman oman nimensä kautta, (Gal.3:17, Hep.6:13-18) mutta meitä vastaan olevat kirjoitukset on vannottu katoavaisen luomakunnan kautta, (5.Moos.30:19).
Jos pantti tai vakuus tuhoutuu, tulee niiden kautta vannotut asiatkin mitättömiksi.
että "on otettava huomioon Raamatun kokonaisilmoitus", ja se Raamatun kokonaisilmoitus on se, että Jumala tuomitsee jokaisen hänen tekojen mukaan, (Room.2:6) eikä loputtomasti käristämällä!
Ja tämä on Raamatun kokonaisilmoitus, että "JUMALA TAHTOO KAIKKIEN IHMISTEN PELASTUVAN JA TOTUUDEN TUNTOON TULEVAN".
Ja tämä on kokonaisilmoitus, että Jumala itse on näin sanonut:
"Näin minä sanon, ja päätöksessäni pysyn, KAIKEN, MITÄ TAHDON, MINÄ TOTEUTAN", (Jes.46:10).
Ja tämä on Raamatun kokonaisilmoitus, että "niin monta kuin Jumalan lupausta on, kaikki ne ovat hänessä »on», sentähden tulee hänen kauttaan myös niiden »amen», (2.Kor.1:20).
Raamatun kokonaisilmoitus myös on, että apostolit eivät sanoneet meitä vastaan olevia kirjoituksia amenen arvoisiksi, vaan Kristuksen kanssa ristiinnaulituiksi:
Ja Jumala ... "pyyhki pois SEN KIRJOITUKSEN SÄÄDÖKSINEEN, JOKA OLI MEITÄ VASTAAN JA OLI MEIDÄN VASTUSTAJAMME; sen otti pois meidän tieltämme ja naulitsi ristiin", (Kol. 2:14).
Kun pidämme kiinni siitä, mitä meille on luvattu, pidämme silloin kiinni kokonaisilmoituksesta, jossa ei ole aukkoa, vaan se on luja ja vakaa pelastuksemme muuri!
Oletko miettinyt myös, mitä Jumala puhui juutalaisille, hehän pelastuvat kaikki, vaan koska eivät ottaneet Jeesusta Kristusta vastaan, niin pelastusta tarjotaan meille pakanoillekin, vain armosta.
Toisaalta mielen kiintoista on ajatuksiasi seurata, vaikken enää täällä tule liikoja runoileen.
Tuolla ylempänä siunauksetkin tuomittiin, mut toivotan sinulle veli siunatut hetket sanan ääressä.