Vaihtoehdot:
Pako (Mtv3 ti klo:21.00)
House (mtv3 to klo 21.00)
lost (nelonen to klo 21.00)
Pistin tän nyt tänne mutta jos tää sopii paremmin gallupeihin niin ei oi mitään.
Pako (Mtv3 ti klo:21.00)
House (mtv3 to klo 21.00)
lost (nelonen to klo 21.00)
Pistin tän nyt tänne mutta jos tää sopii paremmin gallupeihin niin ei oi mitään.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ei mikään noista.
House, koska Lostista olen jo katsonut 2. kauden jaksot. Pakoa en ole viitsinyt alkaa seuraamaan.
Lost ehdottomasti. :)
Pako, Housea katson myös , Lost on hieman menettänyt hohtoa.
...ykkönen on House. Pako on nauhalla, mutta en ole ehtinyt katsoa, pidän muutaman jakson maratonin ehtiessäni...
Lost on menettänyt otettaan. Tarina polkee liikaa paikoillaan. Näennäisesti sarjan vauhti on hurja, mutta loppujen lopuksi tarina ei etene pätkääkään. Välillä tuntuu, että tarina ottaa aimo harppauksen eteenpäin... Sitten kohta huomaakin, että se kuitenkin taantuu kaksi harppausta.
Ellroy!
Keskustelijoista idolini, rauhallisen perehtyneisyyden, tervejärkisyyden ja asiantuntevuuden huippu!
Oivoi House! En pidä ollenkaan siitä, että potilaat tehdään (kuvataan sarjassa) tolloiksi, vähä-älyisiksi ja tyhmänsorttisiksi. En ollenkaan.
Onhan tuota Pasteurin ajoista pitkästi toistasataa vuotta menty patriarkaalisessa käskyttämisessä, näkökulman vaihto (ja sukupolven vaihto) on nyt jos koskaan ajankohtainen. Vieläpä evidence based medicine ja Sackett 1990-luvun lopussa puhui partriarkaalista sanelupolitiikkaa korostaen, onneksi nykyinen 2000-luvun evidence based care ottaa myös potilaan ja hänen omaisensa näkemykset ja preferenssit hoidossa tasavertaisina hoitoa koskevassa päätöksenteossa huomioon (ja myös muita aspekteja).
En soisi sarjan näyttävän toimintamallia kellekään tosielämän terveydenhuollossa toimivalle ainakaan kohtelun, huomioinnin ja vuorovaikutuksen saralla. Kumpa terävä satiiri osattaisi nauttia eikä apinoida sitä. Enkä soisi kyllä ensimmäisen potilaankaan ajattelevan, että häntä pidetään vähä-älyisenä ja tyhmänä.
Omalla alallani sarjassa kuvatun kaltaisia summittaisia kliinisiä lääkekokeiluja (mikäs sattuis tepsimään) tehdään erittäin harvoin ja silloinkin harkiten ja perustellusti.
Ellroy, my sunshine älyn saralla! Oivoivoi....
...että se, että työskentelen itse hoitoalalla antaa sarjaan jotain kieroa viehätystä. Mustaa ammattihuumoria.
Hahmona House on kuin Sherlock Holmes joka ei hänkään välttämättä ollut kovin empaattinen asiakkaitaan kohtaan. Ja Hugh Laurie on loistava näyttelijä.
Luulen, että meitä on alalla monta, jotka tahtoisimme edes joskus sanoa kuin House... Mutta me emme sitä koskaan tee. Emme, koska se ei kuitenkaan ole oikein... Eikä se jäisi seurauksitta.
Esimerkki: Uskoisin, että aika moni kollegani haluaisi antaa juna-aikataulun potilaalle joka tulee kolmannenkymmenennenviidennen kerran hoitoon yritettyään itsemurhaa viiltelemällä ranteitaan nuppineulalla...
Pakko vielä lisätä. Minä en kuitenkaan pidä potilaitani vähä-älyisinä ja tyhminä. Päinvastoin, suurin osa potilaistani on ehdottomasti minua älykkäämpiä.
Kysymys: Kuinka monelle psykiatriselle potilaalle meillä onkaan pystytetty patsas? On niitä aika monta.
Entäs kuinka monelle hoitajalle? Minä ainakaan en keksi yhtään... :-)
ole mielisarjani. Pakoa en ole katsonut ainoatakaan jaksoa. Lostin taltioin boxiin, mutta joku kirjoittikin, ettei se pääse ollenkaan eteenpäin. Se on kuin paha uni.
Housea olen seurannut, päähenkilö on pitkän ajan suosikki, jo Jeevesistä alkaen. Erilainen sairaalasarja. Mutta tosiaankaan, mikään näistä ei ole se mieleisin
ja TÄNÄÄN TULEE TAAS PÄÄLLEKKÄIN NYPD BLUE JA SHIELD!
perkele.
helppo valinta
Ihan EHDOTTOMASTI lost ! ! ! =)
on lost. pako näyttää ihan mukavalta myös. ja house on kyllä erilainen sairaalasarja, sen päähenkilö tosi mielenkiintoinen, mut olen seurannut tosi vähän. mut LOST on paras....
Ainoa, jota silloin tällöin seuraan, on House. Sekin ennen kaikkea loistavan Hugh Laurien ansiosta, tarina on epäuskottava - ikään kuin kaikki diagnoosit tehtäisiin tuolla tavalla arvailemalla, ja ikään kuin sattumoisin aina osuttaisiin oikeaan. Ja vielä niin, ettei diagnoosin tekijä alennu edes keskustelemaan potilaan kanssa. Mutta tohtori itse onnistuu olemaan ihanasti inhottava, siitä pisteet.