LANKEEMUS, HARHA-ASKEL JA EREHDYS
Läpi Raamatun historian Jumalaan uskoville on sattunut enemmän tai vähemmän erehdyksiä ja harha-askelia hurskaallakin tiellä.
Monet suuret uskon miehet ovat langenneet suuriinkin synteihin. (1 Moos 3, Tuom 15:11, 1 Kun 11:1-13, Joh 18:15-18, Matt 26:14-16, 1 Moos 9:21)
Israelin kansan lukuisat kuninkaat olivat usein uskottomia Herralle.
Jumalan oma valittu kansa oli “niskurikansa,” joka toistuvasti luopui Jumalan tahdosta historiansa aikana. (2 Moos 32, Apt 7:39-43, Tuom 2:11-15)
Taivaassa kolmasosa enkeleistä lankesi, ja luopui pois Jumalasta. (Juud 6, 2 Piet 2:4, Ilm 12:7-8)
Ihminen voi kompastua monista eri syistä; Rikkauden viettelys (Hes 7:19) Epäjumalat (Hes 14:3, Jer 18:15) Katumattomat synnit ja kääntymättömyys, (Hoos 5:5) Ylpeys (Jer 50:32) välinpitämättömyys Raamatun sanaa kohtaan (1 Piet 2:8) ja väärä opetus. (Mal 2:8) aiheuttavat syntiä.
Myös oikeat opettajatkin voivat kompastua. (Dan 11:35)
Raamattu kertoo että me kaikki hairahdumme ja erehdymme, enemmän tai vähemmän kristillisenkin vaelluksemme aikana. ( Jaak 3:2, 1 Tim 1:6, 6:20-21)
Erehdykset, kompastukset ja harha-askeleet ovat kuitenkin eri asioita kuin luopumus. Luopumuksessa ihminen tietoisesti tekee omia ehtoja ja myönnytyksiä, ja voi luopua kokonaan uskosta toistaiseksi tai lopullisesti.
Mitä enemmän vasustamme Pyhää Henkeä sen kauemmaksi ajaudumme hyvästä paimenesta. Lopulta Hyvän Paimenen (Joh 10:14, Matt 25:32) ääni voi lakata kokonaan kuulumasta. (Apt 7:51)
Ihminen voi tilapäisesti tai toistuvasti pilkata Pyhää Henkeä. Jos tästä ei tehdä parannusta, ihminen syyllistyy anteeksiantamattomaan syntiin, mikäli jää katumattomaksi ja kääntymättömäksi. (Luuk 12:10)
Kompastunutta auttaa ja vahvistaa selkeä päätös seurata Herraa. Jumala tukee aina taistelevaa. (Ef 6:10-18) Rukous on tärkeä, (Ef 6:18) ja Raamatun luku, (Job 4:4) sekä myös hengellinen musiikki. (Ef 5:19) Nämä lähentävät ihmistä Pyhään Henkeen.
Harha-askeleen sattuessa on tärkeätä tunnustaa ja katua syntinsä Herralle.
Tehdä vakaasti päätös parannuksesta, ja että ei syntiä sitten enää muistella ja surra liikaa, ja anneta synnin masentaa kohtuuttomasti. On eduksi kun antaa evankeliumin valon ja armon olla syntiä suuremman, ja iloita parannuksesta. (Luuk 10:20, Fil 4:4, Ps 31:8-9, 5:12, Room 12:12)
Langennutta tulee kohdella säälien, ja kannustaen. (Room 12:15, 1 Piet 3:8) Syntiä ei saa käyttää lyömäaseena langennutta kohtaan. (1 Piet 3:8, Matt 12:20) Viha, (Matt 5:21-22, Ps 37:8, Jaak 1:19) syyttäminen ja halveksuminen voi aiheuttaa loukkaantumista, joka heikossa tilassa ikävimmillään voi johtaa pois seurakuntayhteydestä. (Ef 4:31, Kol 3:8)
Evankeliumi on rakkautta. Ei kilpailua ihmisten paremmuudesta. Empatia on tärkeätä kaikessa rakkaudessa. (Hebr 5:1-2)
Jeesus nuhteli synnistä aina säälien rakkaudessa. (Hebr 4:15, Luuk 15:11-32)
“Joka luulee seisovansa katsokoon ettei kaadu.” (1 Kor 10:12-13) Armollinen Jumala on kuitenkin varannut ihmiselle aina ulospääsyn kiusauksista.
Ylpeys käy lankeemuksen edellä tavallisesti. Erehdys opettaa ja lisää nöyryyttä.
“Vaikka vanhurskas seitsemästi kaatuisi, hän nousee jälleen.” (Snl 24:16)
On viisasta ymmärtää että kiusaukset kuuluvat kristitynkin elämään. Helpompaa on kun ei anna niiden masentaa, jolloin lankeemus voi helpommin tapahtua. Herran Hengen johdossa pysyminen on voima, ja turva synnin vastustuksessa. (Joh 22:17, 2 Kor 3:18, Joh 6:63)
Paholainen ei niinkään kiusaa niitä jotka se on jo voittanut puolelleen.
Varsinkin ahkerat evankeliumin työntekijät, ja johtajat ovat erityisesti vaaravyöhykkeessä, joiden avulla tulisi suurempi vahinko jos he luopuisivat.
Mitä enemmän ihminen haittaa paholaisen sielujen kadotusyötä evankeliumin työssä, voi paholaisen ponnistelut olla sitäkin aktiivisempia.
Lakia rakastava ja viisauden tiellä kulkeva on paremmassa turvassa. (Ps 119:165, Snl 4:11-12)
Raamattu opettaa ketkä ovat pyhiä viimeisinä aikoina; >Ilm 14:12, 12:17.
Pyhyys tarkoittaa tässä Pyhän Hengen johdossa kulkemista, ja Jumalan siveyslain (10 käskyä) kunnioitusta kaikessa elämänohjeena. (Luuk 16:17; Matt 5:17-18, 1 Joh 2:1-5, Jaak 1:25, 2:10-12)
Jeesuksessa Kristuksessa uskovalla on puolustaja ja syntien sovitus erehdyksissäänkin. (jakeet 1-2) (Hebr 2:18)
Jeesuksessa on vapautus kiusauksista, ilo, rauha, onni.
Armollinen Vapahtaja pyytää luokseen kaikki ahdistuneet, uupuneet, masentuneet ja synnin tuskassa kamppailevat.
“Tulkaa minun luokseni, te kaikki työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon.” ( Matt 11:28-30)
Lisää asian läheltä:
http://www.netikka.net/jarinraamattuhotelli
Osasto 1: “Mitä on Pyhän Hengen pilkka?”
“ 3: “Kun Jumala kutsuu ihmistä parannukseen”
“ “ “Uudesti syntyminen”
“ “ “Miten saan syntini anteeksi. Lain ja evankeliumin suhde”
“ “ “Vapahtajamme Jeesus. Puolustajamme tuomiolla”
“ “ “Katumus, kääntymys, ja syntien tunnustaminen”
“ “ “Kääntymys kuolinvuoteella”
Osasto 4 “Mikä on syntiä?”
“ “ “Lain vai armon alla?”
“ “ “Ovatko Jumalan käskyt voimassa uudenkin liiton aikana?”
Osasto 5: “Synnistä nuhtelu”
“ “ “Rukous”
“ “ “Jumalan lapseus”
“ “ “ Kristityn kilvoittelu ja itsekieltäymys”
“ “ “Pyhitys maailmassa”
Siunausta
jari laurila
Läpi Raamatun historian Jumalaan uskoville on sattunut enemmän tai vähemmän erehdyksiä ja harha-askelia hurskaallakin tiellä.
Monet suuret uskon miehet ovat langenneet suuriinkin synteihin. (1 Moos 3, Tuom 15:11, 1 Kun 11:1-13, Joh 18:15-18, Matt 26:14-16, 1 Moos 9:21)
Israelin kansan lukuisat kuninkaat olivat usein uskottomia Herralle.
Jumalan oma valittu kansa oli “niskurikansa,” joka toistuvasti luopui Jumalan tahdosta historiansa aikana. (2 Moos 32, Apt 7:39-43, Tuom 2:11-15)
Taivaassa kolmasosa enkeleistä lankesi, ja luopui pois Jumalasta. (Juud 6, 2 Piet 2:4, Ilm 12:7-8)
Ihminen voi kompastua monista eri syistä; Rikkauden viettelys (Hes 7:19) Epäjumalat (Hes 14:3, Jer 18:15) Katumattomat synnit ja kääntymättömyys, (Hoos 5:5) Ylpeys (Jer 50:32) välinpitämättömyys Raamatun sanaa kohtaan (1 Piet 2:8) ja väärä opetus. (Mal 2:8) aiheuttavat syntiä.
Myös oikeat opettajatkin voivat kompastua. (Dan 11:35)
Raamattu kertoo että me kaikki hairahdumme ja erehdymme, enemmän tai vähemmän kristillisenkin vaelluksemme aikana. ( Jaak 3:2, 1 Tim 1:6, 6:20-21)
Erehdykset, kompastukset ja harha-askeleet ovat kuitenkin eri asioita kuin luopumus. Luopumuksessa ihminen tietoisesti tekee omia ehtoja ja myönnytyksiä, ja voi luopua kokonaan uskosta toistaiseksi tai lopullisesti.
Mitä enemmän vasustamme Pyhää Henkeä sen kauemmaksi ajaudumme hyvästä paimenesta. Lopulta Hyvän Paimenen (Joh 10:14, Matt 25:32) ääni voi lakata kokonaan kuulumasta. (Apt 7:51)
Ihminen voi tilapäisesti tai toistuvasti pilkata Pyhää Henkeä. Jos tästä ei tehdä parannusta, ihminen syyllistyy anteeksiantamattomaan syntiin, mikäli jää katumattomaksi ja kääntymättömäksi. (Luuk 12:10)
Kompastunutta auttaa ja vahvistaa selkeä päätös seurata Herraa. Jumala tukee aina taistelevaa. (Ef 6:10-18) Rukous on tärkeä, (Ef 6:18) ja Raamatun luku, (Job 4:4) sekä myös hengellinen musiikki. (Ef 5:19) Nämä lähentävät ihmistä Pyhään Henkeen.
Harha-askeleen sattuessa on tärkeätä tunnustaa ja katua syntinsä Herralle.
Tehdä vakaasti päätös parannuksesta, ja että ei syntiä sitten enää muistella ja surra liikaa, ja anneta synnin masentaa kohtuuttomasti. On eduksi kun antaa evankeliumin valon ja armon olla syntiä suuremman, ja iloita parannuksesta. (Luuk 10:20, Fil 4:4, Ps 31:8-9, 5:12, Room 12:12)
Langennutta tulee kohdella säälien, ja kannustaen. (Room 12:15, 1 Piet 3:8) Syntiä ei saa käyttää lyömäaseena langennutta kohtaan. (1 Piet 3:8, Matt 12:20) Viha, (Matt 5:21-22, Ps 37:8, Jaak 1:19) syyttäminen ja halveksuminen voi aiheuttaa loukkaantumista, joka heikossa tilassa ikävimmillään voi johtaa pois seurakuntayhteydestä. (Ef 4:31, Kol 3:8)
Evankeliumi on rakkautta. Ei kilpailua ihmisten paremmuudesta. Empatia on tärkeätä kaikessa rakkaudessa. (Hebr 5:1-2)
Jeesus nuhteli synnistä aina säälien rakkaudessa. (Hebr 4:15, Luuk 15:11-32)
“Joka luulee seisovansa katsokoon ettei kaadu.” (1 Kor 10:12-13) Armollinen Jumala on kuitenkin varannut ihmiselle aina ulospääsyn kiusauksista.
Ylpeys käy lankeemuksen edellä tavallisesti. Erehdys opettaa ja lisää nöyryyttä.
“Vaikka vanhurskas seitsemästi kaatuisi, hän nousee jälleen.” (Snl 24:16)
On viisasta ymmärtää että kiusaukset kuuluvat kristitynkin elämään. Helpompaa on kun ei anna niiden masentaa, jolloin lankeemus voi helpommin tapahtua. Herran Hengen johdossa pysyminen on voima, ja turva synnin vastustuksessa. (Joh 22:17, 2 Kor 3:18, Joh 6:63)
Paholainen ei niinkään kiusaa niitä jotka se on jo voittanut puolelleen.
Varsinkin ahkerat evankeliumin työntekijät, ja johtajat ovat erityisesti vaaravyöhykkeessä, joiden avulla tulisi suurempi vahinko jos he luopuisivat.
Mitä enemmän ihminen haittaa paholaisen sielujen kadotusyötä evankeliumin työssä, voi paholaisen ponnistelut olla sitäkin aktiivisempia.
Lakia rakastava ja viisauden tiellä kulkeva on paremmassa turvassa. (Ps 119:165, Snl 4:11-12)
Raamattu opettaa ketkä ovat pyhiä viimeisinä aikoina; >Ilm 14:12, 12:17.
Pyhyys tarkoittaa tässä Pyhän Hengen johdossa kulkemista, ja Jumalan siveyslain (10 käskyä) kunnioitusta kaikessa elämänohjeena. (Luuk 16:17; Matt 5:17-18, 1 Joh 2:1-5, Jaak 1:25, 2:10-12)
Jeesuksessa Kristuksessa uskovalla on puolustaja ja syntien sovitus erehdyksissäänkin. (jakeet 1-2) (Hebr 2:18)
Jeesuksessa on vapautus kiusauksista, ilo, rauha, onni.
Armollinen Vapahtaja pyytää luokseen kaikki ahdistuneet, uupuneet, masentuneet ja synnin tuskassa kamppailevat.
“Tulkaa minun luokseni, te kaikki työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon.” ( Matt 11:28-30)
Lisää asian läheltä:
http://www.netikka.net/jarinraamattuhotelli
Osasto 1: “Mitä on Pyhän Hengen pilkka?”
“ 3: “Kun Jumala kutsuu ihmistä parannukseen”
“ “ “Uudesti syntyminen”
“ “ “Miten saan syntini anteeksi. Lain ja evankeliumin suhde”
“ “ “Vapahtajamme Jeesus. Puolustajamme tuomiolla”
“ “ “Katumus, kääntymys, ja syntien tunnustaminen”
“ “ “Kääntymys kuolinvuoteella”
Osasto 4 “Mikä on syntiä?”
“ “ “Lain vai armon alla?”
“ “ “Ovatko Jumalan käskyt voimassa uudenkin liiton aikana?”
Osasto 5: “Synnistä nuhtelu”
“ “ “Rukous”
“ “ “Jumalan lapseus”
“ “ “ Kristityn kilvoittelu ja itsekieltäymys”
“ “ “Pyhitys maailmassa”
Siunausta
jari laurila
Vastaukset 5
Vanhimmat
ONKO PAHOLAINEN OLEMASSA ?
Ihmiset usein huvittelevat tekemällä paholaisesta satuhahmon.
Harva ymmärtää että asiassa on leikki kaukana.
Saatana, (hebr; “satan”) perkele (kreik.; “diapolos”) lusifer, belsebul, kiusaaja, lohikäärme, riivattu eli paholainen on todella olemassa. (Matt 13:19)
Hän on elävä ja ajatteleva henkiolento ja omaa tuhansien vuosien kokemuksen ihmisten tuhoamisessa. Hän aiheuttaa maailmassa kaiken pahan, ja on koko maailman pahuuden lähde. (1 Joh 3:8)
Lucifer (suom; ““valon kantaja“”?!) (2 Kor 11:14) oli aluksi korkein enkeli. Hän kuitenkin tahtoi itselleen Jumalan arvovaltaa ja ryhtyi kapinaan. (Jes 14:12-14, Hes 28:12-17)
Kapinallaan hän houkutteli kolmasosan taivaan enkeleistä mukaansa.
Näitä langenneita enkeleitä kutsutaan demoneiksi.
Paholainen enkeleineen heitettiin taivaasta maan päälle. (Luuk 10:18, 2 Piet 2:4, Ilm 12:7-18, Job 1:6-7, 2:1-2, Sak 3:1-2)
Raamatussa sanotaan että koko maailma on pahan vallassa. Paholaista kutsutaankin Raamatussa “tämän maailman jumalaksi.” (2 Kor 4:4, Joh 14:30, 1 Joh 5:19, Apt 26:18, 2 Tim 3:1-5)
Kaikki maailman tuska ja kärsimys on paholaisen aiheuttamaa. Hän viettelee ansaansa, pois Jumalan tahdosta ihmisiä, joiden avulla lähimmäisten ja maailman tuska lisääntyy; - Sodat, etniset- ja uskonvainot, kuolema, sairaudet, viha monin tavoin, kateus, murhat, insesti, seksuaalinen hillittömyys, onnettomuudet, nälänhätä, okkultismi, suru, hätä, monet luonnonkatastrofit, avioerot, alkoholismi, nikotinisti, huumeet, rikollisuus, ovat ihmisten kautta tehtyjä paholaisen töitä, kun ihminen elää synnissä. (Room 3:9, 5:19, 8:22, 1 Joh 1:8)
Paholaisen tarkoitus on aina poikkeuksetta tuhota ihminen. (San 14:12, 1 Piet 5:8-11) Saatana on aina paha ja kavala. (1 Joh 2:14, Ef 6:11, 2 Kor 11:3)
Kansakuntien johtajat ja pahat ihmiset voivat tehdä paljon pahaa, ja vuodattaa viatonta verta. (Matt 18:6, 22:15, Luuk 22:3, Joh 8:44, Apt 13:10, 1 Joh 3:10)
Paholainen kiihdyttää toimintaansa ajan loppua kohden. (2 Tim 4:1-2, 2 Piet 3:3) Mitä vähemmän ihmiset ovat Herrassa, (Jaak 4:7) sen vähemmän Jumalan Henkeä on maan päällä.
Viimeisinä aikoina paholainen tekee suuria tunnustekoja ja ihmeitä saadakseen petetyiksi ne jotka eivät tunne kirjoituksia. (2 Tim 3:15, Ilm 13, Hebr 8:10)
Saatanan toimintatapoja;
- Viekoittelee, (1 Moos 3:1-5, 1 Kor 7:5, 2 Kor 2:11, 1 Tess 3:5) villitsee, (1 Tim 3:7, 2 Tim 2:26) valehtelee ja sokaisee (2 Tess 2:9) haittaa Jumalan työtä, (Matt 13:24-30; Mark 4:13-20) kiusaa, (Matt 4:1-11, Mark 1:13, Luuk 4:1-13, 1 Tess 3:5)
Jumala haluaa että ihminen elää onnellisena. Jumala ei kiusaa ketään. (Jaak 1:13, 1 Kor 10:13) Jumala on rakkaus, eikä Hänessä ole mitään pahaa. (1 Joh 4:8,16, 2 Kor 13:11) Jeesuksessa Kristuksessa ihminen voittaa pahan, ja pelastuu. (1 Kor 15:57, 2 Kor 2:14, Hebr 2:10)
Jumala rakastaa ihmistä niin paljon että antoi Poikansa maan päälle, ettei kukaan joka Häneen uskoo hukkuisi, vaan pelastuisi iankaikkiseen elämään. (Joh 3:16, Ilm 21)
Kiitos paljon kauniista ja asiallisesta tekstistä.
Auttakoon sekin Herrassa niitä jotka opetuskirjoituksia tarvitsevat.
Ihminen taisteluissaan, ei muutu hetkessä.
Taistelevaa Jumala tulee aina heikkouksissaan ja erehdyksissäänkin, ja enkelit apuna.
"Kaikki ovat syntiä tehneet ja Jumalan kirkkautta vailla."
Palstalla on joskus ihmisiä jotka eivät ole syntiä tehneet? heh.
Siunausta runsaasti
jari laurila
Adventisteilla on okkultistisiakin piirteitä?
He opettavat jo ohi Raamatun Kabbalan saduillakin oppiansa?
Jumalan sana ei ole aina seurakunnan tahdon kanssa sopusoinnussa sillä seurakunta kostuu ihmisistä joilla on oma tahto.
Totuus loukkaa aina ylpeää ihmistä kun hän havaitsee olleensa oikeassa. Viisas Jumalan tahtoa hakeva iloitsee ja tahtoo muuttua jatkuvasti Herralle mieluisaksi ja täyttää paikkansa kristittynä velvollisuuksineen. Opillinen hakee halukkaasti totuutta, ja edistyy kristillisessä elämässään saamansa valon mukaisesti jatkuvasti. Hän ei lähde hakemaan puolustusta synnilleen, vaan taistelee synnistä ja turmeltuneen luonteensa heikkouksista eroon. (Gal 5:17, 1 Piet 2:11) Jokaisella sielulla on etuoikeus ja miellytävä velvollisuus jatkuvasti edistyä kristillisyydessä ja kasvaa seurakunnan tahdon mukaiseen elämään. Jokainen kristitty toimii uuden liiton pappina (1 Piet 2:9) ja on velvollinen kirkon tahdosta kertomaan, ja varoittamaan hukkuvia sieluja synnistä ja kadotuksen tiestä.
Kirkko kehottaa: "Julista sanaa, astu esiin sopivaan ja sopimattomaan aikaan, nuhtele, moiti, kehota, aina kärsivällisesti opettaen." (2 Tim 4:2-5) Henki muistuttaa omantunnon kautta kaikesta puhutusta ja kirjoitetusta sanasta mitä sananpalvelijat esittävät. (2 Kor 7:9, Room 2:15)
Pyhä Henki on kristityn tärkein nuhtelija. Henki puhuu profeetan kautta (Matt 10:20, 13:11) näyttää maailmalle synnin, vanhuskauden ja tuomion (Joh 16:8-11) kirkastaa profeettaaja kutsuu Kristuksen luo (Joh 16:14, Ilm 22:17) muuttaa Herran kaltaiseksi (2 Kor 3:18) johtaa ja opettaa (1 Kor 2:13, Jes 63:14) uudistaa (Tiit 3:5) muuttaa elämän (2 Kor 3:18) ja johdattaa. (Joh 16:13) Pyhän Hengen jatkuva vastustaminen erottaa Jumalasta ja Henki vetäytyy pois kun sitä jatkuvasti vastustetaan. Valitettavan usein ihminen torjuu nämä kirkon lähestymiset saattaa syntinen Luojansa kanssa sopusointuun. (Ef 4:30, Apt 7:51, Ps 106:33, Mark 3:29, Apt 5:3, 9, Room 8:9, 1 Tess 5:19, Hebr 10:29)
Herra nuhtelee pakanoita ja Jumalan unohtajia (Ps 9:6, 50:21) ja kaikkia rakkaitansa ja lapsiansa. (Hebr 12:5, Ilm 3:19) Herra nuhtelee ihmisten kovuuden vuoksi (Matt 11:20, Luuk 13:34) synnin ja kurittomuuden vuoksi (Luuk 3:19, 1 Tim 5:20, 1 Tess 5:14) ja myös seurakunnan penseyden vuoksi. (1 Kor 11:31-32, Hebr 5:11, Ilm 3:16-19) Herra nuhtelee koska Hän haluaa antaa viisautta ja tietoa (Snl 29:15, 19:25) oikeaa oppia (1Tim 1:3) ja Hän tahtoo Jumalan pelon säilyvän, ja uskomme tervehtyvän. (1 Tim 5:20, Tiit 1:13)
Profeetat ja sananpalvelijat kaikki ovat nuhdelleet koko kansaa ja ihmisjoukkoja. Veljellinen nuhtelu tulee tapahtua henkilöön katsomatta (Neh 5:7, Gal 2:11-14) ja uskon rakennukseksi, ei ihmisen kukistamiseksi (2 Kor 13:10) kahden kesken (Matt 18:15) yhden tai kahden avulla (16) ja koko seurakunnan avulla (17) ja joskus myös kaikkien kuullen. (1 Tim 5:20)
Seurakunnissa on erilaisia kurinpitomenetelyjä rikkojia kohtaan, mutta evankeliumin palvelija nuhtelee rakkaudessa kaikkia joiden hän huomaa olevan Jumalan tahdon kanssa ristiriidassa. Kaikki nuhtelu on rakkautta, kun taas välinpitämättömyys ei rakkautta ole, jos antaa toisen vapaasti kulkea kohti tuhoaan. (Jaak 5:19-20) Veljeys vallitsee yli seurakuntarajojen Herrassa Jeesuksessa ja Jumalan lapsia (vilpittömiä) on kaikissa kristillisissä piireissä sen valon mukan minkä omistavat. Eri kristillisten piirien oppinäkemyksistä tulisi puhua aina yksimielisinä eli rakkaudessa Herrassa, ja ennakkoluulottomasti etsiä Raamatun sanasta Jumalan tahtoa.
Evankeliumin palvelijat joutuvat taistelemaan pahoja henkiä vastaan, ja pahojen henkien vaivaamia vastaan. Jeesus ei tuominnut, vaan halusi johtaa katumukseen ja parannukseen. Monet kuitenkin tahtovat selittää kaikki nuhteen sanat tuomitsemiseksi. Tuomitseminen tarkoittaa ihmisen julistamista kadotetuksi, mutta kukaan ei voi niin tehdä, koska ihmisellä on koko elämä aikaa muuttaa elämänsä suuntaa. Evankeliumin palvelijoiden on kuitenkin aina paljastettava synti. Näin on Jumalan tahto että mahdollisimman moni pelastuisi. (Room 6:23) Rauhaa ei voi ostaa totuuden hinnalla. Rauha on Herrassa. (Joh 16:33)
Herran pelko on viisauden alku. Pyhän tunteminen on ymmärryksen perusta." (San 9:8-10)
Olipa komiaa kirjoitusta.
Kiitos paljon.
Siunausta
jari laurila