Kannattiko Vuotosta vastustaa ?
Olisko aiemmista hankkeista kannattanut oppia. Kannattaako asiaankuulumattomia kuunnella.
Se oli 60- lukua, kun Uljuan tekojärveä suunniteltiin ja rakennettiin.
Tuota touhua läheltä seurasin sivullisena.
Olin silloin melko nuori , mutta jotain silti mieleen jäi.
Järvialtaan tarkoitus oli poistaa Mankilankylän joka keväisiä
tulvia ja lisäksi patoon tulisi pieni voimalaitos sähköä tuottamaan.
Järven alle jäävät viljelysmaat olivat pääosin soisia luonnonojan varsia,
alueella muutama maatila rakennuksineen ja öljysorapintainen läpikulkutie.
Maasto luonnontilaista ja runsaasti käärmeitä.
Ihmisten ensimmäiset reaktiot hankkeesta oli sen kaltaisia, että
miten sitten eletään, kun maat peittyy veden alle ja vähäiset
pellot ja metsät käy entistäkin pienemmiksi.
Vastustus järven rakentamiseksi oli raivoisa, muttei kuitenkaan
mennyt minnekkään koijärviliikkeen tasolle, sillä muutoin
allas olisi jäänyt rakentamatta.
Useat käyttivätkin elinkeinon menetystä ja elinolojen
kaventumista aseenaan kiristäessään valtiolta parempia korvauksia,
jotkut siinä jopa onnistuivatkin.
Mitenkö sitten lopulta kävi.
Järveä alettiin rakentaan, kunnan ja ympäristön yrittäjät hankkivat
kuorma-autoja, kaivinkoneita, pillareita ja traktoreita, sillä hankkeesta
piti saada kaikki hyöty irti.
Taloja, teitä ja siltoja rakennettiin, velkoja maksettiin, kunnassa ja ympäristössä meni
lujaa.
Kunnan kassaan kertyi verotuloja , kuntalaisille varoja soran ja maa-ainesmyynnistä, ketään
ei ollut työttömänä.
He jotka osasivat asiansa hoitaa, hankkivat menetettyjen maiden tilalle moninverroin paremmat
ja lopuilla jopa asunto-osakkeita lähikaupungeista.
Kaikilla oli rahaa, taksimiehillä ajoja ( herroja, humalaisia ja humalaisia herroja)
ja paikallisissa kaljakuppiloissakin oli silloin tungosta,
muutama rahamies ryyppäsi itsensä hengiltä.
Mitenkö on nyt.
Soramontut on maisemoitu ja niissä reilut yli miehenmittainen mäntytaimikko.
Järven rantapenkat vesoittuneet / nurmettuneet, vesijättörannat
ei kovin siistejä, mutta niihinkin on kesämökkejä rakennettu.
Muutaman pikkujärven ja joen lisäksi alueella on nyt kalainen suuri järvi, josta on kaikille
enempi hyötyä ja iloa, kuin käärmeisistä ojanvarsiniityistä.
Tosin käärmeitä esiintyy rantamailla ihan entiseen tapaan, nekään ei ole kadonnet.
Jopa tekoallas sopivasta suunnasta katsottuna näyttää luonnontilaiselta,
kuin se sitä olisi aina ollut.
Muutama vuosi sitten kuntayhtymä möi voimalaitoksensa ruotsin Wattenvallille.
Näin elämä on palannut entisiin uomiinsa ollen yhtätasaista ja köyhää kuten ennenkin, jopa
työttömyysluvut samaa tasoa, kuin naapurikunnissakin.
http://www.siikalatva.fi/asp.php/kuvagalleria/paikkakuv a.asp?kunta=Pulkkila#
sivulta löytyy kuva tekojärven 4- tien puoleisesta rannasta.
Kuvan kioskista myödään kalastuslupia järvelle, voimalaitos on kauko-ohjattu ,
muita se ei mahtane työllistää.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000109&posting=21500000000046049
Olisko aiemmista hankkeista kannattanut oppia. Kannattaako asiaankuulumattomia kuunnella.
Se oli 60- lukua, kun Uljuan tekojärveä suunniteltiin ja rakennettiin.
Tuota touhua läheltä seurasin sivullisena.
Olin silloin melko nuori , mutta jotain silti mieleen jäi.
Järvialtaan tarkoitus oli poistaa Mankilankylän joka keväisiä
tulvia ja lisäksi patoon tulisi pieni voimalaitos sähköä tuottamaan.
Järven alle jäävät viljelysmaat olivat pääosin soisia luonnonojan varsia,
alueella muutama maatila rakennuksineen ja öljysorapintainen läpikulkutie.
Maasto luonnontilaista ja runsaasti käärmeitä.
Ihmisten ensimmäiset reaktiot hankkeesta oli sen kaltaisia, että
miten sitten eletään, kun maat peittyy veden alle ja vähäiset
pellot ja metsät käy entistäkin pienemmiksi.
Vastustus järven rakentamiseksi oli raivoisa, muttei kuitenkaan
mennyt minnekkään koijärviliikkeen tasolle, sillä muutoin
allas olisi jäänyt rakentamatta.
Useat käyttivätkin elinkeinon menetystä ja elinolojen
kaventumista aseenaan kiristäessään valtiolta parempia korvauksia,
jotkut siinä jopa onnistuivatkin.
Mitenkö sitten lopulta kävi.
Järveä alettiin rakentaan, kunnan ja ympäristön yrittäjät hankkivat
kuorma-autoja, kaivinkoneita, pillareita ja traktoreita, sillä hankkeesta
piti saada kaikki hyöty irti.
Taloja, teitä ja siltoja rakennettiin, velkoja maksettiin, kunnassa ja ympäristössä meni
lujaa.
Kunnan kassaan kertyi verotuloja , kuntalaisille varoja soran ja maa-ainesmyynnistä, ketään
ei ollut työttömänä.
He jotka osasivat asiansa hoitaa, hankkivat menetettyjen maiden tilalle moninverroin paremmat
ja lopuilla jopa asunto-osakkeita lähikaupungeista.
Kaikilla oli rahaa, taksimiehillä ajoja ( herroja, humalaisia ja humalaisia herroja)
ja paikallisissa kaljakuppiloissakin oli silloin tungosta,
muutama rahamies ryyppäsi itsensä hengiltä.
Mitenkö on nyt.
Soramontut on maisemoitu ja niissä reilut yli miehenmittainen mäntytaimikko.
Järven rantapenkat vesoittuneet / nurmettuneet, vesijättörannat
ei kovin siistejä, mutta niihinkin on kesämökkejä rakennettu.
Muutaman pikkujärven ja joen lisäksi alueella on nyt kalainen suuri järvi, josta on kaikille
enempi hyötyä ja iloa, kuin käärmeisistä ojanvarsiniityistä.
Tosin käärmeitä esiintyy rantamailla ihan entiseen tapaan, nekään ei ole kadonnet.
Jopa tekoallas sopivasta suunnasta katsottuna näyttää luonnontilaiselta,
kuin se sitä olisi aina ollut.
Muutama vuosi sitten kuntayhtymä möi voimalaitoksensa ruotsin Wattenvallille.
Näin elämä on palannut entisiin uomiinsa ollen yhtätasaista ja köyhää kuten ennenkin, jopa
työttömyysluvut samaa tasoa, kuin naapurikunnissakin.
http://www.siikalatva.fi/asp.php/kuvagalleria/paikkakuv a.asp?kunta=Pulkkila#
sivulta löytyy kuva tekojärven 4- tien puoleisesta rannasta.
Kuvan kioskista myödään kalastuslupia järvelle, voimalaitos on kauko-ohjattu ,
muita se ei mahtane työllistää.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000109&posting=21500000000046049
Vastaukset 16
Vanhimmat
Tekoaltaasta, ja ikuinen päänsärky tuhotusta luonnosta!
Ei Vuotos ja Ounas allas pitäisi ketään haitata , on kuin tulisi yksi syömämies lisää isoon taloon
____
Nyt hajullaan allas peittää koko lapin, aiemmin saastui perämerikin
Se on glopaalia kun Vuotos allas tehdään
______
Kemijokivarren linnusto on runsas ja monipuolinen, etenkin vesilintujen ja kahlaajien osalta. Kemijoen varren vesilintu- ja kahlaajalajisto todettiin tutkimuksissa selvästi paremmaksi kuin Vuotoksen alueen pienten jokivarsien vastaava linnusto.
____
Rakentamiseen ei saa myöntää lupaa, jos rakentaminen vaarantaa yleistä terveydentilaa, aiheuttaa huomattavia ja laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa tai vesiluonnossa ja sen toiminnassa taikka jos se suuresti huonontaa paikkakunnan asutus- tai elinkeino-oloja
Päätöksen perusteluissa on lausuttu ohessa seuraavaa: Vuotoksen allas muuttaisi peruuttamattomasti alueen joki-, suo-, ja harjumaiseman. Allasalueen nykyinen, luonnonsuojelun kannalta arvokas suo- ja vesiympäristö muuttuisi tekoaltaaksi. Samalla alueen linnusto, kasvisto ja muu eliöstö yksipuolistuisi tavalla, joka heikentäisi useiden lajien esiintymistä Suomessa ja vaarantaisi näiden lajien suotuisa suojelun tasoa.
Haitalliset vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja luontoarvoihin sekä tiettyjen eläinlajien elinmahdollisuuksiin ulottuisivat myös allasalueen ulkopuolelle. Luonnonarvoilla koituvia haittoja ei hallinto-oikeuden käsityksen mukaan ole mahdollista estää toimenpitein. Altaan rakentamisen ja käytön seurauksena alapuolisen vesistön kuormitus, muun muassa ravinnekuormitus, kasvaisi. Tämä vaikuttaisi Kemijoessa, Kemijärvessä ja Kemijoen edustalla Perämeressä haitallisesti vesistön kalakantoihin, kasvillisuuteen ja myös vesistön käyttökelpoisuuteen ihmisen kannalta.
Kokonaisuutena arvioiden hallinto-oikeus pitää mainittuja hankkeen vaikutuksia vesilain 2 luvun 5 §:ssä tarkoitettuina huomattavina ja laajalle ulottuvina vahingollisina muutoksina ympäristön luonnonsuhteissa ja vesiluonnossa ja sen toiminnassa.
ei ole enää Suomen päätösvallassa tuo Vuotos sen jälkeen kun osa alueesta sai Natura-statuksen, siinä valossa sangen kummallista tuon asian esiinnosto.
Ei kai kukaan ole niin lapsellisen ja onnellisen tietämätön että kuvittelee jonkun Pekkarisen tai edes valtioneuvoston voivan tuosta vaan enää päättää rakentamisesta. Se hanke oli ja meni ja takaisin ei tule - vaikka haluttaisiinkin.
Nyt pelataan vaan vaalien alla julkisuuspeliä ja keräillään poliittisia irtopisteitä, ei sen kummempaa.
että olisi varaa heittää 100 MW kuin tuhka tuuleen!
näin olla. Pitää olla paljon merkittävämmästä hyödystä kyse jotta noita suojelupäätöksiä voitaisiin purkaa - varsinkin kun Suomessa ei ole erityistä energiapulaa tällä hetkellä.
Ennakkotapausta suojelun purkamisesta ei ole olemassa ja epäilenpä että yksikään poliitikko lähtisi sellaista ajamaan, jonkin sortin poliittinen itsemurhahan se olisi.
Jokin pienialainen kaivostoiminta voisi mennä läpi mutta eipä muut. Nythän valtaustoiminta on aika aktiivista ja veikkaampa että tuosta vielä kärhämöidään, eli eturistiriitoja on tulossa.
Eli marssijärjestyksen ensimmäinen vaihe olisi eroaminen EU:sta, joka ei sekään oikein tunnu realistiselta vaihtoehdolta? Suomen ulkoinen kuva on nykyään kohtuullisen siloinen ja leimautuminen jonkin sortin ympäristönsuojelun roistovaltioksi olisi aikamoinen kauhuskenaario vientiteollisuudellemme.
Niin, Tarkennetaampa, tiedätkö mitä 100 MW todellisuudessa on? Mitä se vastaa muuksi energiaksi muutettuna, vaikkapa määräksi!
se on saman verran kuin esimerkiksi kilometrin kanttiinsa oleva aurinkokenno tuottaa maksimitehollaan, tai 50 tuulimyllyä, lienevät parin megawatin tehoisia nuo isommat.
Mutta eipä sillä ole tässä asiassa mitään merkitystä enää.
Nythän vasta asia tuleekin esille, uudella hallituksella ja eduskunnalla. Tekeillä uusi laki, jolla puretaan Vuotos sekoilu, ja joka sitten ei enään mahdollista noin isoa asiaa, hyppysellisiä ihmisiä tekemään, poliittisesti itselleen edullista. Vaikka nyt oli ja on Oikeuskanlerikin Vihreästä populasta, ei 1-ihminen saa noin vaikuttaa, ja kaksikin kun Hassi olis pääarkkitehtinä Ministerinä. Sitten oli vain sivujuonne KHO ja KO
Tämä nyt hyvänä esimerkkinä, miten ei saa menetellä. Jos nyt jotain myönteistä hakisi.
_____
Mutta energia määrä asiaan, miten taas tuulimylyn teho määritetään, silloin klun ei tuule, tai tuulee vähän, lasketaanko silloinkin suurimman tehon mukaan, kuten hän!
Tai Aurinkokenno, kun ollaan pohjoisessa, ja aurinko kulmantakana! Lasketaanko sekin Afrikan mukaan!
Nykyisin vain Öljy mittarina, aiemmin oli Hakokuutio, ja sekin vielä eriteltynä, oliko sekahalkoa, vai koivua.
joo joo jollolloo
niinpäse vain
eipä jaksa sataa ilmoja pitelee
:DDDD
puhdasta sähköä: Oikeusministeriö valmistelee uutta vesilakia, joka mahdollistaisi Vuotoksen tekoaltaan rakentamista koskevan käsittelyn uudelleen, kertoo YLEn TV-uutiset. Lakiin on haluttu lisätä poikkeuspykälä, joka mahdollistaisi uuden vesivoiman rakentamisen ympäristöhaitoista huolimatta.
LUE LISÄÄ
Vesilakiin valmistellaan Vuotos-pykälää
kepun kravattikaulat siellä kirjoituspöytiensä ääressä.
Jos yrittävätkin räpiä ylös noita haudattuja hankkeita alkaa sellainen maailmanlopun sota jonka rinnalla edelliset Vuotos-kähinät olivat pikku juttuja.
Aseet on sitten astetta järeämpiä, kansainvälist boikotit ym. Kunhan Nokian kännyjen havaitaan tulevan ympäristöä tuhoavasta roistovaltiosta alkaa myyntiluvut notkua kummasti.
Silloin tulee kylmä, todella kylmä näille allashörhöille - vaikka "puhdasta" energiaa olisi töpselit pullollaan...
P.S. ministeri Heinäluoma juuri totesi: " ...hanketta ei ole syytä avata uudelleen. Ihmettelen Kepun intoa tässä asiassa."
Onko edes tajua minkä määrän sähköä Vuotos tuottaa.
Niin paljonko öljyksi muutettuna, niin saa tavallisempi tallaajakin jonkin käsityksen.
Jos osaat niin kerro öljy vastine. Paljonko 100 MW on öljynä? Johdatellaan:
a) 1-säiliöautollinen päivässä
b) 15 -säiliöautollista päivässä
c) 30 -säiliöautollista päivässä
Säiliöautoon menee 40000 litraa (34 tonnia)
peräti 0.5 % energiantarpeesta.
Varmaankin jättiläismäinen vaikutus maamme energiataseeseen olisi ollut tuo.
0,17 Mtoe
= 170 000 000 kiloa
= noin 50 000 säiliöautollista vuodessa
= noin 140 säiliöautollista päivässä.
sähkönä noin
1 milj MWh
= 1000 GWh
Satunnaienergiaksi eli tuulivoimaksi muutettuna
1/5 Tanskan koko tuulivoimatuotannosta ja
= 5 x koko Suomen tuulivoimatuotanto.
Onko se (mikä tahansa) paljon vai vähän?
0.5 % on vähän. Hyvin vähän.
Mikset polta mökkiäsi, siitäkin saisi energiaa? Järjetöntä tuhlausta seisottaa pystyssä...
Vuotos olisi ollut 360 GWh eli
0,3% Suomen sähkönkuluksesta 2010-luvulla, tehoa
siis alle tuhannesoa pohjoismaisesta vesivoimasta
(joka on 50 GW). Noin mitättömillä luvuilla
(jotka korvasi yksi merituulipuisto) Vuotoksen rakentamisen haluamisessa ei voi olla kyse
energiasta vaan jonkinlaisesta kostonhalusta
oikeuden päätettyä itselle epämieluisalla
tavalla ja luonnon saadessa olla rauhassa.