Kaivokselan kirkko paloi tuhopoltossa
"Pahin tuhotyö pääkaupunkiseudulla vuosikymmeniin"
Tuli on tuhonnut Suomessa yli 60 kirkkorakennusta itsenäisyyden aikana. Luonnonvoimia useammin kirkkopalojen takana on ollut ihminen. Vuodesta 1980 maassamme on sattunut parikymmentä kirkkopaloa.
Ennen sunnuntaita palo riehui kohtalokkain seurauksin toukokuussa Porvoon tuomiokirkossa. Myös se oli tahallaan sytytetty. Kirkon korjaus on jo aloitettu, mutta jälleenrakennuksen kustannusarvion loppusummaa ei vielä tiedetä. Korjauksen uskotaan kuitenkin kestävän vuosia. Porvoon tuomiokirkko oli vakuutettu 4,6 miljoonan euron arvosta.
Syyskuussa 1997 tuhopoltto koitui Vammalassa Tyrvään keskiaikaisen kivikirkon kohtaloksi. Kirkosta jäivät jäljelle vain kiviosat. Pyhän Olavin kirkko kuitenkin rakennettiin uudelleen, ja sen käyttöönottojuhla oli elokuussa 2003. Rakentamiseen käytettiin reilut 1,1 miljoonaa euroa, ja lisäksi vapaaehtoisten työ on arvioitu lähes yhtä suureksi.
Vuoden 1997 heinäkuussa Uudenkaupungin uusi kirkko kärsi tuntuvia vahinkoja, kun salama iski kirkon torniin. Kirkko oli valmistunut vuonna 1863.
Kesäkuussa 1994 tuhopolttaja sytytti puolestaan Virtain Killinkosken kirkon ulkorakennuksen, joka sijaitsi lähellä vanhaa puukirkkoa. Tuuli käänsi kuitenkin liekit toisaalle, ja kirkko säästyi tulelta.
Pornaisten kirkon kellotapuli palo kivijalkaan tammikuussa 1993. Vuonna 1834 rakennettu puinen tapuli oli arkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnittelema.
Puoli vuotta aiemmin, vuoden 1992 kesäkuussa vaurioitui palossa Kirkkonummen kivikirkon irtaimisto. Tuhopolttaja oli sytyttänyt alttariliinan, flyygelin, urut ja puisen patsaan. Kaikki esineet olivat antiikkia.
Kymmenen paloa 1980-luvulla
Tahallaan sytytetty palo tuhosi maaliskuussa 1989 täysin Lentiiran hirsikirkon Kuhmossa. Palossa tuhoutui muun muassa arvokas alttaritaulu, joka oli peräisin 1800-luvulta.
Heinäkuussa 1985 tuli tärveli osittain Pietarsaaren maaseurakunnan keskiaikaisen kirkon. Palo todettiin tutkimuksissa murhapoltoksi.
Vuotta aiemmin kesäkuussa 1984 salama sytytti 80-vuotiaan tiilikirkon Rantasalmella. Kirkko paloi kokonaan. Samana vuonna lokakuussa sytytettiin tahallaan Alvar Aallon suunnitteleman Seinäjoen Lakeuden Ristin sakaristo.
Helmikuussa 1982 Tyrvään vuonna 1855 valmistunut pääkirkko vaurioitui pahoin tulipalossa. Maaliskuussa 1982 paloi puolestaan Sodankylän Unarissa kappeli perustuksiaan myöten.
Syyskuussa niin ikään vuonna 1982 tuhopolttaja iski Isojoella, jossa lähes 150 vuotta vanhan kirkon sakasti tuhoutui täysin.
Vuonna 1981 toukokuussa paloi liki 200-vuotias Haapaveden kirkko, ja vain viisi päivää myöhemmin puukirkko Lapuan Kauhajärvellä. Molemmat todettiin myöhemmin tuhopoltoiksi.
Viallisista sähkölaitteista alkanut tulipalo tuhosi toukokuussa 1980 Kaavin yli 160-vuotiaan puukirkon.
"Pahin tuhotyö pääkaupunkiseudulla vuosikymmeniin"
Tuli on tuhonnut Suomessa yli 60 kirkkorakennusta itsenäisyyden aikana. Luonnonvoimia useammin kirkkopalojen takana on ollut ihminen. Vuodesta 1980 maassamme on sattunut parikymmentä kirkkopaloa.
Ennen sunnuntaita palo riehui kohtalokkain seurauksin toukokuussa Porvoon tuomiokirkossa. Myös se oli tahallaan sytytetty. Kirkon korjaus on jo aloitettu, mutta jälleenrakennuksen kustannusarvion loppusummaa ei vielä tiedetä. Korjauksen uskotaan kuitenkin kestävän vuosia. Porvoon tuomiokirkko oli vakuutettu 4,6 miljoonan euron arvosta.
Syyskuussa 1997 tuhopoltto koitui Vammalassa Tyrvään keskiaikaisen kivikirkon kohtaloksi. Kirkosta jäivät jäljelle vain kiviosat. Pyhän Olavin kirkko kuitenkin rakennettiin uudelleen, ja sen käyttöönottojuhla oli elokuussa 2003. Rakentamiseen käytettiin reilut 1,1 miljoonaa euroa, ja lisäksi vapaaehtoisten työ on arvioitu lähes yhtä suureksi.
Vuoden 1997 heinäkuussa Uudenkaupungin uusi kirkko kärsi tuntuvia vahinkoja, kun salama iski kirkon torniin. Kirkko oli valmistunut vuonna 1863.
Kesäkuussa 1994 tuhopolttaja sytytti puolestaan Virtain Killinkosken kirkon ulkorakennuksen, joka sijaitsi lähellä vanhaa puukirkkoa. Tuuli käänsi kuitenkin liekit toisaalle, ja kirkko säästyi tulelta.
Pornaisten kirkon kellotapuli palo kivijalkaan tammikuussa 1993. Vuonna 1834 rakennettu puinen tapuli oli arkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnittelema.
Puoli vuotta aiemmin, vuoden 1992 kesäkuussa vaurioitui palossa Kirkkonummen kivikirkon irtaimisto. Tuhopolttaja oli sytyttänyt alttariliinan, flyygelin, urut ja puisen patsaan. Kaikki esineet olivat antiikkia.
Kymmenen paloa 1980-luvulla
Tahallaan sytytetty palo tuhosi maaliskuussa 1989 täysin Lentiiran hirsikirkon Kuhmossa. Palossa tuhoutui muun muassa arvokas alttaritaulu, joka oli peräisin 1800-luvulta.
Heinäkuussa 1985 tuli tärveli osittain Pietarsaaren maaseurakunnan keskiaikaisen kirkon. Palo todettiin tutkimuksissa murhapoltoksi.
Vuotta aiemmin kesäkuussa 1984 salama sytytti 80-vuotiaan tiilikirkon Rantasalmella. Kirkko paloi kokonaan. Samana vuonna lokakuussa sytytettiin tahallaan Alvar Aallon suunnitteleman Seinäjoen Lakeuden Ristin sakaristo.
Helmikuussa 1982 Tyrvään vuonna 1855 valmistunut pääkirkko vaurioitui pahoin tulipalossa. Maaliskuussa 1982 paloi puolestaan Sodankylän Unarissa kappeli perustuksiaan myöten.
Syyskuussa niin ikään vuonna 1982 tuhopolttaja iski Isojoella, jossa lähes 150 vuotta vanhan kirkon sakasti tuhoutui täysin.
Vuonna 1981 toukokuussa paloi liki 200-vuotias Haapaveden kirkko, ja vain viisi päivää myöhemmin puukirkko Lapuan Kauhajärvellä. Molemmat todettiin myöhemmin tuhopoltoiksi.
Viallisista sähkölaitteista alkanut tulipalo tuhosi toukokuussa 1980 Kaavin yli 160-vuotiaan puukirkon.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Porvoon kirkko paloi Lordin Kauppatorin savun ja tulen juhlien jälkeen toukokuussa.
Perjantain hedelmöityshoitolakikin sai näköjään "arvoisensa" muistutuksen.
Maa on saastunut asukkaittensa alla, sillä he ovat rikkoneet lait, muuttaneet käskyt, hyljänneet iankaikkisen liiton.
Sentähden kirous kalvaa maata, ja sen asukkaat syystänsä kärsivät; sentähden maan asukkaat kuumuudesta korventuvat...
Hedelmöityshoitolain kannattajat - Kaivoksela muistuttaisi tämän jumalattoman ajan päättäjien
"Pahin tuhotyö pääkaupunkiseudulla vuosikymmeniin" - mentaliteettia:
Ahde Matti /sd ei
Luhtanen Leena /sd ei
Alatalo Mikko /kesk ei
Alho Arja /sd ei
Andersson Janina /vihr ei
Meriläinen Rosa /vihr ei
Anttila Ulla /vihr ei
Mustajärvi Markus /vas ei
Asko-Seljavaara Sirpa /kok ei
Backman Jouni /sd ei
Biaudet Eva /r ei
Brax Tuija /vihr ei
Bryggare Arto /sd ei
Nylander Mikaela /r ei
Cronberg Tarja /vihr ei
Ojala Reino /sd ei
Elo Mikko /sd ei
Ojala Outi /vas ei
Enestam Jan-Erik /r ei
Ojansuu Kirsi /vihr ei
Olin Kalevi /sd ei
Filatov Tarja /sd ei
Ollila Heikki A. /kok ei
Gestrin Christina /r ei
Paasio Heli /sd ei
Paatero Sirpa /sd ei
Gustafsson Jukka /sd ei
Haatainen Tuula /sd ei
Peltomo Pirkko /sd ei
Harkimo Leena /kok ei
Hautala Heidi /vihr ei
Perho Maija /kok ei
Heinäluoma Eero /sd ei
Puisto Virpa /sd ei
Pulliainen Erkki /vihr ei
Hemming Hanna-Leena /kok ei
Rahkonen Susanna /sd ei
Hiltunen Rakel /sd ei
Holmlund Anne /kok ei
Huotari Anne /vas ei
Huovinen Susanna /sd ei
Hurskainen Sinikka /sd ei
Häkämies Jyri /kok ei
Immonen Mikko /vas ei
Jaakonsaari Liisa /sd ei
Jansson Roger /r ei
Juhantalo Kauko /kesk ei
Kaikkonen Antti /kesk ei
Saarela Tanja /kesk ei
Kallio Reijo /sd ei
Saarikangas Martin /kok ei
Kalliomäki Antti /sd ei
Salovaara Pertti /kesk ei
Sarkomaa Sari /kok ei
Karhu Saara /sd ei
Karttunen Marjukka /kok ei
Karvonen Tatja /kesk ei
Kasvi Jyrki /vihr ei
Siimes Suvi-Anne /vas ei
Katainen Jyrki /kok ei
Sinnemäki Anni /vihr ei
Kauppila Matti /vas ei
Sirnö Minna /vas ei
Kekkonen Antero /sd ei
Skinnari Jouko /sd ei
Kiljunen Anneli /sd ei
Soininvaara Osmo /vihr ei
Kiljunen Kimmo /sd ei
Sumuvuori Johanna /vihr ei
Kiviniemi Mari /kesk ei
Tahvanainen Säde /sd ei
Taipale Ilkka /sd ei
Korhonen Martti /vas ei
Taiveaho Satu /sd ei
Korkeaoja Juha /kesk ei
Tennilä Esko-Juhani /vas ei
Thors Astrid /r ei
Koski Valto /sd ei
Tiilikainen Kimmo /kesk ei
Tiura Marja /kok ei
Koskinen Johannes /sd ei
Tiusanen Pentti /vas ei
Koskinen Marjaana /sd ei
Tuomioja Erkki /sd ei
Kumpula-Natri Miapetra /sd ei
Tynkkynen Oras /vihr ei
Kuoppa Mikko /vas ei
Uotila Kari /vas ei
Urpilainen Jutta /sd ei
Valpas Unto /vas ei
Vanhanen Matti /kesk ei
Laakso Jaakko /vas ei
Vapaavuori Jan /kok ei
Lahti Jere /kok ei
Viitanen Pia /sd ei
Vilén Jari /kok ei
Lankia Eero /kesk ei
Virtanen Erkki /vas ei
Lapintie Annika /vas ei
Lehtomäki Paula /kesk ei
Väätäinen Tuula /sd ei
Lindén Suvi /kok ei
Ylä-Mononen Jaana /kesk ei
Zyskowicz Ben /kok ei
Lintonen Minna /sd ei
Tässäpä vielä kerran muistutukseksi parisuhdelain äänestys.
Puolesta äänestäneet eivät voineet ymmärtää mihin tilanteeeseen he Suomen saattoivat, jos he olisivat ymmärtäneet, niin eivät VARMASTI olisi puoltoansa antaneet maamme tuhoamiseksi - fyysisesti, psyykkisesti kuin henkisesti!
"He ovat täynnänsä kaikkea vääryyttä, pahuutta, ahneutta, häijyyttä, täynnä kateutta, murhaa, riitaa, petosta, pahanilkisyyttä; ovat korvaankuiskuttelijoita, panettelijoita, Jumalaa vihaavaisia, väkivaltaisia, ylpeitä, kerskailijoita, pahankeksijöitä, vanhemmilleen tottelemattomia, vailla ymmärrystä, luotettavuutta, rakkautta ja laupeutta; jotka, vaikka tuntevat Jumalan vanhurskaan säädöksen, että ne, jotka senkaltaisia tekevät, ovat kuoleman ansainneet, eivät ainoastaan itse niitä tee, vaan vieläpä osoittavat hyväksymistä niille, jotka niitä tekevät."
Montako vanhurskasta Suomen niemi enää päällään kantaa!?
Parisuhdelain äänestyskartta:
99 puolesta
84 vastaan
1 tyhjä
15 poissa
54 naista (74%) puolesta
14 (20%) vastaan lakia
5 (6%) poissa
45 miestä (36%) puolesta
70 (56%) vastaan lakia
10 (8%)poissa
1 (0,8%)tyhjä
Näin kansanedustajat äänestivät parisuhdelaista Helsinki, 28.9.2001 (STT)
Vihreiden kansanedustajat:
Puolesta:
Andersson Janina
Anttila Ulla
Brax Tuija
Forsius Merikukka
Hassi Satu
Krohn Irina
Mertjärvi Rauha-Maria
Ojansuu Kirsi
Pulliainen Erkki
Sinnemäki Anni
Soininvaara Osmo
Kristillisdemokraattien kansanedustajat:
Vastaan:
Hiltunen Leea
Jääskeläinen Jouko
Kallis Bjarne
Kankaanniemi Toimi
Kemppainen Marja-Leena
Kärkkäinen Kari
Rauhala Leena
Räsänen Päivi
Seivästö Ismo
Smeds Sakari
SDP:n kansanedustajat:
Puolesta:
Backman Jouni
Filatov Tarja
Gustafsson Jukka
Haatainen Tuula
Hellberg Klaus
Hiltunen Raakel
Huovinen Susanna
Jaakonsaari Liisa
Juurola Ulla
Kallio Reijo
Kalliomäki Antti
Kanerva Erkki
Karhu Saara
Kautto Tarja
Kekkonen Antero
Kiljunen Kimmo
Koskinen Johannes
Koskinen Marjaana
Lipponen Paavo
Luhtanen Leena
Mikkola Jukka
Mönkäre Sinikka
Olin Kalevi
Paasio Heli
Peltomo Pirkko
Prusti Riitta
Puisto Virpa
Rahkonen Susanna
Rajamäki Kari
Ranta Jussi
Rönni Tero
Saarinen Matti
Skinnari Jouko
Tahvanainen Säde
Taipale Ilkka
Tuomioja Erkki
Urpilainen Kari
Vehkaoja Marjatta
Viitanen Pia
Vähänäkki Matti
Vastaan:
Karjalainen Tapio
Kuisma Risto
Kähkönen Lauri
Lahtela Esa
Laitinen Reijo
Mähönen Raimo
Seppälä Arto
Tykkyläinen Marja-Liisa
Wallin Harry
Tyhjää:
Valto Koski
Poissa:
Elo Mikko
Rask Maija-
Keskustan kansanedustajat:
Puolesta:
Isohookana-Asunmaa Tytti-
äätteenmäki Anneli
Karpela Tanja
Kiviniemi Mari
Komi Katri
Lehtomäki Paula
Puhakka Osmo
Rossi Markku
Vanhanen Matti
Vehviläinen Anu
Vastaan:
Aho Esko
Aho Hannu
Ala-Nissilä Olavi
Anttila Sirkka-Liisa
Hyssälä Liisa
Kalli Timo
Karjula Kyösti
Kerola Inkeri
Keränen Niilo
Korva Timo
Kääriäinen Seppo
Lahtela Seppo
Laukkanen Markku
Leppä Jari
Leppänen Johannes
Lintilä Mika
Lämsä Eero
Manninen Hannes
Myllyniemi Kari
Mölsä Tero
Neittaanmäki Petri
Nousiainen Pekka
Oinonen Lauri
Pekkarinen Mauri
Ranta-Muotio Aulis
Rantakangas Antti
Rehula Juha
Saapunki Pauli
Salo Mauri
Takkula Hannu
Vihriälä Jukka
Vilkuna Pekka
Väistö Matti
Ylä-Mononen Jaana
Poissa:
Aula Maria Kaisa
Korkeaoja Juha
Ryynänen Mirja
Kokoomuksen kansanedustajat:
Puolesta:
Antvuori Pirjo
Harkimo Leena
tälä Ville
Karttunen Marjukka
Katainen Jyrki
Linden Suvi
Markkula Markku
Niinistö Sauli
Perho Maija
Pietikäinen Sirpa
Piha Kirsi
Sarkomaa Sari
Tiura Marja
Vilen Jari
Zyskowicz Ben
Vastaan:
Akaan-Penttilä Eero
Hemmilä Pertti
Häkämies Jyri
Ihamäki Timo
Kanerva Seppo
Kantalainen Kari
Karpio Juha
Kokkonen Paula
Korhonen Riitta
Kummola Kalervo
Kuosmanen Pekka
Kurvinen Esko
Lehtimäki Jouni
Mäki-Hakola Pertti
Nepponen Olli
Nurmi Tuija
Ravi Pekka
Salo Petri
Seppälä Timo
Sjöblom Juhani
Tulonen Irja
Vahasalo Raija
Poissa:
Dromberg Kaarina
Heinonen Olli-Pekka
Kanerva Ilkka
Koskinen Jari -
Markkula-Kivisilta Hanna
Sasi Kimmo
Tiuri Martti
Viren Lasse
Vasemmistoliiton kansanedustajat:
Puolesta:
Helle Esko
Huotari Anne
Huutola Matti
Korhonen Martti
Kuoppa Mikko
Lapintie Annika
Ojala Outi
Polvi Iivo
Siimes Suvi-Anne
Stenius-Kaukonen Marjatta
Syvärinen Katja
Tennilä Esko Juhani
Tiusanen Pentti
Uotila Kari
Vastaan:
Kangas Matti
Puhjo Veijo
Turtiainen Pertti
Valpas Unto
Poissa:
Immonen Mikko
Laakso Jaakko
RKP:n kansanedustajat:
Puolesta:
Biaudet Eva
Bremer Klaus
Enestam Jan-Erik
Gestrin Christina
Jansson Gunnar
Lax Henrik
Nordman Håkan
Pietikäinen Margareta
Wideroos Ulla-Maj
Vastaan:
Granvik Nils-Anders
Löv Pehr
Rosendahl Ola
Muut ryhmät:
Vastaan:
Aittoniemi Sulo (alk.)
Vistbacka Raimo (ps.)
Minua ei haittaisi vaikka kaikki Suomen kirkot poltettaisiin maantasalle.
Mitä nopeammin pääsemme eroon uskonnoista niin sen parempi se on meille kaikille.