Heips kaikki kauriit! Tossa edellä sanoin, että olisin ollu huomaavinani, että kauriilla on vähän erikoinen huumorintaju joskus :) Tai siis niin, että se vitsailemisen tyyli on omalaatuinen. Ootteko te huomannu samaa?
Jos ootte, niin voisitteko vaikka laittaa tänne, jotain teidän mieleen jääneitä hauskoja sattumuksia/teidän sanomia tai teille sanottuja juttuja joista ootte repeilleet täysin/tilannekomiikkaa joka on teitä naurattanut? Saadaan huumorintajun tyylistä maistiaisia. Ja siitä, millanen läppä iskee kaurismieleen positiivisella vaikutuksella. Ja saapi sanoinkin kertoa, millanen teidän huumorintaju on pohjimmiltaan.
Jos mä vaikka alotan, ja kerron tässä rapunaiset huumoripiirteeni. Noo, huumorintajuni on aikalailla sellasta, että mua naurattavat asiat on sellasia hyväntahtoisia kömmähdyksiä/ inhimillisä erehdyksiä/ hauskasti sattuneita tilannekoomisia juttuja. Rapupiirteisiini ei kuulu nauraa tai vitsailla asioilla, jotka loukkaavat toisia (esim. vähemmistöistä jne) tai laskea leikkiä liian vakavilla asioilla (lapsettomuus, vammaisuus, heikompien kustannuksella nauraminen, väkivalta jne). Jaa jos sitä yrittäis vaikka kertoo tässä esimerkiksi jonkun ainakin omasta mielestä hyvän ;) jutun, joka on saanu repeilemään:
*kaivelee muistinlokeroita*
Aikoinaan lukiossa oltiin matematiikan tunnilla, ja mua ja vieressäni istuvaa ystävääni neuvoi vaikeissa matikan yhtälöiden ratkeisemisessa pari etupulpetin komistus-poitsua
Esimerkkejä huumorintajusta
20
4097
Vastaukset 20
- Vanha Kauris
Kauris nauttii älykkäästä huumorista, joka vaatii vähän oivaltamisen kykyäkin. Kaurista ei viehätä "kieli poskella jutut" tai "kakka-pissa -huumori". Ja sanoisin, että liian ronskit seksijututkin, saavat kauriin vain nolostumaan.
Tilannekomiikasta kauris ottaa kaiken kyllä irti kuten kirjoittaja mainitsikin ja on totta, että kauris ei huumorillaan pyri loukkaamaan ketään tahallaan.
Jaa, että se vitsi - tämä on tosi vanha juttu, mutta minua aina huvittanut.
Paasikivi ja Stalin kävivät neuvotteluja ennen talvisotaa Moskovassa. Paasiki sanoi, että meillä on 100.000 miestä aseissa, johon Stalin tuhahti, että meilläpä onkin 200.000 miestä. Paasikivi pyysi päästä soittamaan Helsinkiin. Soitettuaan puhelunsa Paasikivi palasi neuvottelupöytään ja Stalin uteli, miksi tämä oli käynyt soittamassa. Tähän Paasikivi vastasi, että soitin, että antavat pojille toisenkin patruunan!
Tähän toinenkin vitsi, kun alkuun päästiin.
Helsingin herra tuli syksyllä Pohjois-Karjalaan linnustamaan ja otti paikallisen metsästäjän oppaakseen. Oli oltu hyvän aikaa metsällä, kun lintu pyrähti lentoon ja Helsingin herra ampumaan, mutta paikallinenpa tarttui haulikon piipuihin ja sanoi: "Älä ammu, se on kaakana!". Moista lintua ei Helsingin herra tienyt kylläkään olevan olemassakaan ja asia jäi mieltä kaihertamaan. Talvi meni lintukirjoja selatessa ja kaakanaa etsiessä.
Tuli seuraava kesä ja Juhannus ja Helsingin herra souteli järvellä, kun paikalliset innostuivat juhannuskokon ääressä laulamaan, että kaakana kukkuu, kaakana kukkuu!
No silloinpa miehellä välähti, että on sitä sitten tavallisen tyhmä, kun en heti älynnyt, että käkihän se on!- ap.
oli kyllä hyvä juttu munkin mielestä :)
Ja miksei tokakin...Vähä liian teknisen makuinen (lue: kuiva) :) muin maun mukkaan *höh*. Ja tiesin kyl mikä on kaakana ;) - maailmanparantajatar
Tuo toinen kertomasi vitsi sai minut nauramaan silmät vesissä.
Minua kovasti aikoinaan naurattanut vitsi on tällainen: "Mies oli lähdössä kamelilla ratsastamaan. Ennen ratsastusta hän tietenkin kyseli, että miten kamelin saa liikkeelle ja miten pysähtymään. No, kamelin omistaja kertoi, että kameli lähtee liikkeelle, kun sanoo - huh, huh- ja se pysähtyy, kun sanoo - huh. Mies nousi kamelin selkään ja sanoi: huh, huh. Kameli tormasi heti liikkeelle kova vauhtia, ja miehellä oli täysi työ pysyä sen selässä. Kameli juoksi ja juoksi, ja kauhukseen mies huomasi, että se lähestyi jyrkännettä. Ihan viime hetkellä mies viimein muisti sanoa -huh! Kameli pysähtyi heti, ihan jyrkänteen reunalle. Mies pyyhkäisi kädellä otsaansa ja sanoi -huh, huh." - lintu nen
ap. kirjoitti:
oli kyllä hyvä juttu munkin mielestä :)
Ja miksei tokakin...Vähä liian teknisen makuinen (lue: kuiva) :) muin maun mukkaan *höh*. Ja tiesin kyl mikä on kaakana ;)Kaakanaa ei saa ampuva. Se on rauhoitettu.
- Anonyymi
maailmanparantajatar kirjoitti:
Tuo toinen kertomasi vitsi sai minut nauramaan silmät vesissä.
Minua kovasti aikoinaan naurattanut vitsi on tällainen: "Mies oli lähdössä kamelilla ratsastamaan. Ennen ratsastusta hän tietenkin kyseli, että miten kamelin saa liikkeelle ja miten pysähtymään. No, kamelin omistaja kertoi, että kameli lähtee liikkeelle, kun sanoo - huh, huh- ja se pysähtyy, kun sanoo - huh. Mies nousi kamelin selkään ja sanoi: huh, huh. Kameli tormasi heti liikkeelle kova vauhtia, ja miehellä oli täysi työ pysyä sen selässä. Kameli juoksi ja juoksi, ja kauhukseen mies huomasi, että se lähestyi jyrkännettä. Ihan viime hetkellä mies viimein muisti sanoa -huh! Kameli pysähtyi heti, ihan jyrkänteen reunalle. Mies pyyhkäisi kädellä otsaansa ja sanoi -huh, huh."Siis tää hän oli iha paska kyllä
- heppamamma
nimenomaan huumori, joka pitää älytä, ei liian 'valmiita' vitsejä..oikeastaan tilanne komiikka on parasta. samalla linjalla kuin IIIhana VanhaKauris; liian ronskit vitsit on mauttomia, en pidä niistä.
vaikea muistaa esimerkkiä, kirjoitan myöhemmin, jos tulee mieleen joku hyvä...- Heppamamma
...tää nyt ei varsinaisesti ole aiheesta, mutta...joskus, kun olen 'yrittänyt' heittää vitsinä jotain, niin sattuu ihan kummallisia...kerrankin soitin tyttökaverilleni, ajattelin vähän pelleillä ja madalsin ääntäni ja kun hän vastasi, aloin esittää hänen poikakaveriaan.."pertsa tässä moi..." empä kerennyt kovin pitkälle, kun alkoi kuulua kamala ulvonta langan toisessa päässä...minä kysymään, että no mitä, olinko niin huono matkija???--tyyppi, tuo pokakaveri siis, oli pannut välit poikki ed.päivänä, enkä tiennyt sitä...tahtomattani käänsinkin veistä haavassa.
Ja tälläsiä samantapasia on sattunut muitakin. Tulee välillä mieleen, että kauris(ko) pysyköön 'lestissään' vakavana??? - Vanha Kauris
Heppamamma kirjoitti:
...tää nyt ei varsinaisesti ole aiheesta, mutta...joskus, kun olen 'yrittänyt' heittää vitsinä jotain, niin sattuu ihan kummallisia...kerrankin soitin tyttökaverilleni, ajattelin vähän pelleillä ja madalsin ääntäni ja kun hän vastasi, aloin esittää hänen poikakaveriaan.."pertsa tässä moi..." empä kerennyt kovin pitkälle, kun alkoi kuulua kamala ulvonta langan toisessa päässä...minä kysymään, että no mitä, olinko niin huono matkija???--tyyppi, tuo pokakaveri siis, oli pannut välit poikki ed.päivänä, enkä tiennyt sitä...tahtomattani käänsinkin veistä haavassa.
Ja tälläsiä samantapasia on sattunut muitakin. Tulee välillä mieleen, että kauris(ko) pysyköön 'lestissään' vakavana???Moi, ymmärrän ongelmasi, mutta sattumalla on aina on roolinsa myös huumorinsaralla. Joskus vaan menee "huti" ja se siitä - Kauris hallitsee ehkä merkeistä parhaiten juuri tilannekomiikan, joka ehkä on taidoista vaikein eli kaikki eivät ole ajan tasalla ja itse-ironia ja tilannekomiikka on niitä kaikista vaikeimpia juttuja. Mutta kaikesta huolimatta siinä on elämän rikkaus - osata nauraa itselle ja muiden kustannuksella - siis "salaa", etteivät keskustelukumppanit sitä huomaa.
Parhaassaa jutussa on aina pointti, okapiikki, ja hyväkin vitsi voi sisältää "suuria elämän totuuksia", kun sen oikein oivaltaa... - Rapunainen itse
Vanha Kauris kirjoitti:
Moi, ymmärrän ongelmasi, mutta sattumalla on aina on roolinsa myös huumorinsaralla. Joskus vaan menee "huti" ja se siitä - Kauris hallitsee ehkä merkeistä parhaiten juuri tilannekomiikan, joka ehkä on taidoista vaikein eli kaikki eivät ole ajan tasalla ja itse-ironia ja tilannekomiikka on niitä kaikista vaikeimpia juttuja. Mutta kaikesta huolimatta siinä on elämän rikkaus - osata nauraa itselle ja muiden kustannuksella - siis "salaa", etteivät keskustelukumppanit sitä huomaa.
Parhaassaa jutussa on aina pointti, okapiikki, ja hyväkin vitsi voi sisältää "suuria elämän totuuksia", kun sen oikein oivaltaa...te kauriit osaatte hyvin sen itselle nauramisen, ja teitä voi silleen panetella leikkimielellä aika huoletta :) Kerran ajattelin ottaa riskin, ja heitin yhdelle kauriille leikkisän läpän sen ammatista, ja vähän itteeki jännitti, että meneeköhän nyt hernettä nekkuun vähän vai uppoaako tsoukki hyvin. Sehän alkoi hekottamaan sydämellisesti. Tota ei kannata koitttaa ravulle takasin päin...loukkaantuu todennäköisesti..me ei osata niin hyvin nauraa itsemme, harmi :( Ja olin huomaavinani, että kauris kertoili mulle vähän sellasia (kaurismaisia) vitsejä huumorilla, joista meikällä meinas mennä vaan herne nekkuun vähän väliä kunnes jollain tasolla ees ymmärsi, että hei sehän keventää tunnelmaa huumorilla :) Oli vähän opettelemista :/ :) Väärinkäsityksien kautta voittoon..tai sitten ei.
- neits yt
Vanha Kauris kirjoitti:
Moi, ymmärrän ongelmasi, mutta sattumalla on aina on roolinsa myös huumorinsaralla. Joskus vaan menee "huti" ja se siitä - Kauris hallitsee ehkä merkeistä parhaiten juuri tilannekomiikan, joka ehkä on taidoista vaikein eli kaikki eivät ole ajan tasalla ja itse-ironia ja tilannekomiikka on niitä kaikista vaikeimpia juttuja. Mutta kaikesta huolimatta siinä on elämän rikkaus - osata nauraa itselle ja muiden kustannuksella - siis "salaa", etteivät keskustelukumppanit sitä huomaa.
Parhaassaa jutussa on aina pointti, okapiikki, ja hyväkin vitsi voi sisältää "suuria elämän totuuksia", kun sen oikein oivaltaa...Mitäs sanot tästä?
Mistä erottaa kukon ja kanan?
Kanalla on isommat munat. ;D - Rapunainen itse
neits yt kirjoitti:
Mitäs sanot tästä?
Mistä erottaa kukon ja kanan?
Kanalla on isommat munat. ;Dhauska.
- Heppamamma
Vanha Kauris kirjoitti:
Moi, ymmärrän ongelmasi, mutta sattumalla on aina on roolinsa myös huumorinsaralla. Joskus vaan menee "huti" ja se siitä - Kauris hallitsee ehkä merkeistä parhaiten juuri tilannekomiikan, joka ehkä on taidoista vaikein eli kaikki eivät ole ajan tasalla ja itse-ironia ja tilannekomiikka on niitä kaikista vaikeimpia juttuja. Mutta kaikesta huolimatta siinä on elämän rikkaus - osata nauraa itselle ja muiden kustannuksella - siis "salaa", etteivät keskustelukumppanit sitä huomaa.
Parhaassaa jutussa on aina pointti, okapiikki, ja hyväkin vitsi voi sisältää "suuria elämän totuuksia", kun sen oikein oivaltaa...niinhän se...tosiaan itselleen kyllä saa nauraa useinkin, tulee sanottua mitä sattuu..kerrankin oli onneksi välkkyjä kuulijoita paikalla, joku kysyi, missä olin ollut, "raviradalla", vastasin, "no, mitäs sä siellä?" minä:" esitin hevosta"...naurukshan se meni ja olen kuullut myöhemminkin, että oletkos taas käynyt radalla esittämässä hevosta, näkikö kukaan???
(terveisiä VanhaKauris, tulen oikein iloiseksi, kun näen sinut palstalla:))
- Vanha Kauris
Tässä vielä päivän piristykseksi kaksi vanhaa juttua - sitten lupaan lopettaa vitsien kertomisen ;=D
Tämä ei ole "likainen juttu", vaikka alussa niin voipi kuulostaa.
Verovirkailija syynäsi veroilmoitusta ja huomasi ilmoituksen antajan laittaneen nimekseen: Rupinen Muna. Tästä verovirkailija julmistui ja pyysi ilmoituksen antajan luokseen - olihan hän vakavasti halventanut ja solvannut verolaitostamme.
Paikalle saapui iäkäs naisihminen ja ihmetteli, miksi oli saanut kutsun? Verovirkailija antoi paperin luettavaksi ja tivasi, että mitä te olette tähän kirjoittanut? Nainen kaivoi silmälasit esiin ja tiiraili tekstiä ja lausahti: "Noh, voi hyvänen aika, ovat iin pilkut unohtuneet pois". Virkailija hämmästyi ja katsoi ilmoittajan nimeä: Riipinen Miina.
Ja tässä toinen:
Helsinkiläinen hienosto rouva päätti pitää päivälliskutsut ja tarjota vierailleen sieniruokaa, jonka ainekset hän oli itse poiminut. Päivällisen aikana hän kertoi tämän asian myös vierailleen ja vakuutti, että sienet ovat syötäviä, koska ne oli testattu talon koiralla.
Jälkiruoan aikana tuli talon palvelijatar tuohtuneen sisään ja lausahti: "Täällä on eräs mies, joka juuri kertoi, että koiranne on kuollut".
Asia aiheutti vieraiden keskuudessa sekasorron ja kaikki ryntäsivät sairaalaan vatsahuuhteluun. Kun voipunut väki palasi takaisin, tuli palvelijatar takaisin tuoden kyseisen miehen tullessaan. Mies raapi korvallistaan ja totesi: "Että sitä minä vaan ilmoittelisin, että koiranne jäi autoni alle...".- heppamamma
nyt pyrkii nostalgia esiin...tuli mieleen VK:n vitsejä lukiessa yksi kans toosi vanha juttu, joka lapsena nauratti tautisesti...
Oli talvinen keli, lunta tuprutti ja tiet liukkaat. Eevertillä ei ollut muuta kulkupeliä kuin mopo, pappa-tunturi tiemmä. Kauppaan oli kuitenkin pakko lähteä. Arveli, että eipä sada lunta ainakaan nutun sisään, kun laittaa sen väärinpäin, eli napit selkäpuolelle kiinni.
Lähti sitten ajelemaan, mutta kuinkas kävikään, ojaanhan se tempaisi mopon pappoineen. Paikalle sattui ensinnä joku ohikulkija, joka sitten hälytti sairasauton, jonka tultua Eevertti oli jo ihan valkea eikä hengittänyt. Ambulanssimiehet kyselemään, miltäs pappa vaikutti ensimmäisen miehen tullessa paikalle, oliko jo silloin kanttuvei? Ohikulkija vastasi: "nooo, kyllä sillä vielä henki pihisi, vaikka naama näyttikin selkäpuolelle, mutta kun minä käänsin sen oikealle puolelle...." - neits yt
heppamamma kirjoitti:
nyt pyrkii nostalgia esiin...tuli mieleen VK:n vitsejä lukiessa yksi kans toosi vanha juttu, joka lapsena nauratti tautisesti...
Oli talvinen keli, lunta tuprutti ja tiet liukkaat. Eevertillä ei ollut muuta kulkupeliä kuin mopo, pappa-tunturi tiemmä. Kauppaan oli kuitenkin pakko lähteä. Arveli, että eipä sada lunta ainakaan nutun sisään, kun laittaa sen väärinpäin, eli napit selkäpuolelle kiinni.
Lähti sitten ajelemaan, mutta kuinkas kävikään, ojaanhan se tempaisi mopon pappoineen. Paikalle sattui ensinnä joku ohikulkija, joka sitten hälytti sairasauton, jonka tultua Eevertti oli jo ihan valkea eikä hengittänyt. Ambulanssimiehet kyselemään, miltäs pappa vaikutti ensimmäisen miehen tullessa paikalle, oliko jo silloin kanttuvei? Ohikulkija vastasi: "nooo, kyllä sillä vielä henki pihisi, vaikka naama näyttikin selkäpuolelle, mutta kun minä käänsin sen oikealle puolelle...."(Vanha kauris) pappa päivitteli nykymenoa: kyllä ne on nuo nuoret, niillä on mopot, niillä on viinat ja niillä on naiset- vaan eipä ollu ennen mopoja.....
- oikee kauris
heppamamma kirjoitti:
nyt pyrkii nostalgia esiin...tuli mieleen VK:n vitsejä lukiessa yksi kans toosi vanha juttu, joka lapsena nauratti tautisesti...
Oli talvinen keli, lunta tuprutti ja tiet liukkaat. Eevertillä ei ollut muuta kulkupeliä kuin mopo, pappa-tunturi tiemmä. Kauppaan oli kuitenkin pakko lähteä. Arveli, että eipä sada lunta ainakaan nutun sisään, kun laittaa sen väärinpäin, eli napit selkäpuolelle kiinni.
Lähti sitten ajelemaan, mutta kuinkas kävikään, ojaanhan se tempaisi mopon pappoineen. Paikalle sattui ensinnä joku ohikulkija, joka sitten hälytti sairasauton, jonka tultua Eevertti oli jo ihan valkea eikä hengittänyt. Ambulanssimiehet kyselemään, miltäs pappa vaikutti ensimmäisen miehen tullessa paikalle, oliko jo silloin kanttuvei? Ohikulkija vastasi: "nooo, kyllä sillä vielä henki pihisi, vaikka naama näyttikin selkäpuolelle, mutta kun minä käänsin sen oikealle puolelle...."Surkeita juttuja teillä...
- kauris
oikee kauris kirjoitti:
Surkeita juttuja teillä...
ei minkäänlaista huumorintajua....
- ap.
kauris kirjoitti:
ei minkäänlaista huumorintajua....
Oon joistakin kauriista ollu huomaaninani, että heillä ei oo periaattees huumorintajua ollenkaan..kun taas toiset kauriit voi olla ihan vallattomia vitsinkertojia ilman mitään rajaa.
- kurttuotsakauris :)
ap. kirjoitti:
Oon joistakin kauriista ollu huomaaninani, että heillä ei oo periaattees huumorintajua ollenkaan..kun taas toiset kauriit voi olla ihan vallattomia vitsinkertojia ilman mitään rajaa.
Mulla on hyvä muisti, joten opettelenpas muutamankymmentä vitsiä ja simsalabim : Olen muuttunut huumorinTAJUISEKSI!!
Tilanne komiikka minulla ainakin mielestäni hallussa,ja varmasti omituinenkin välillä..
Itselleni pystyn nauramaan ja heittäytymään tilanteeseen kuin tilanteeseen niin et otan itselleni kuuluvan tilan vaikka laittamalla itseni naurunalaiseksi....
Ja sellaisia on kyllä sitten tapahtunut vaikka mitä...
Kerron yhden..
Olin vasta alkanut myymään noita naisten niin suosittuja tupperwaran kulhoja ja olin pitämässä ensimmäistä esittelyäni ja tietysti minua jännitti koko tilanne ihan vallattomasti...
Noh esittelin yhtä kulhoa ja olin juur sanonut et nämä onkin sitten niin helppo avata ja tietysti minulle kävi niin etten saanutkaan kulhon kantta auki millään....
Siinä sitten tilanteeseen sopivalla vitsillä väänsin et onkin niin tiivistä kulhosta kyse ettei sisään pääse ihan mikä tahansa... Naiset herahtivat nauramaan...
Päivittelin et mikäs tässä nyt on vikana et taitaa esittelijää nyt niin jännittää ettei kulhon kanttakaan saa edes aukaistua... ja jälleen kuului naurua...
Lopulta sain kuin sainkin kanen auki ja esitelmä jatkui ihan normaaliin tapaan...
Ja kaikesta tästä huolimatta oli minulla paras myynti silloin..... ;)
Oliko outoa huumoiria tai siis tilanne komiikkaa....????
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 90980
- 119843
- 143814
- 40765
- 70657
En haluaisi sanoa tätä
Mutta olet sokea sille, mitä sinulla jo on! Jos minä olisin sinä, pyrkisin tekemään kaikkeni kohentaakseni nykyistä pari40629Koska Sofia kertoo totuuden, että ovat eroneet miljonääri miehen kanssa?
Eikö olisi hänelle itselleen helpotus, kun voisi kertoa totuuden. Miksi salata asiaa ja pitkittää sitä harmaan tulevaisu179566- 32549
Vasemmiston aloite
Pyhäjärvellä, ihan hyvä aloite. Toteutus ja puhdistus pitäisi alkaa ihan omasta pesästä. Näkeehän tuon sokeakin mitä ja58513Muistelen lämmöllä
Se oli vaikein päätös, jonka olen joutunut tekemään. En pidä valehtelusta, mutta näin sait päätöksen asioille. Rakasti46512- 80510
- 65506
Onko suhtautuminen kaivattusi
Fyysiseen vetovoimaan muuttunut? Jos, mihin suuntaan? Tunnetko enemmän vai vähemmän vetoa häneen fyysisesti kuin silloin35484- 39469
- 45453
Maajussille morsian: Farmiviikon voittajat ja häviäjät - Itkua ja pettymystä ei salattu
Maajussille morsian -suosikkisarjassa farmiviikolla selviää, onko ilmassa "sitä jotakin". Rakkauden etsintä on täynnä i2449- 41446
Näyttää siltä ettet edes sinä.
Kukaan ei uskalla kohdata aitoa ja syvää sielun rakkautta. Hyvin harvat vain. Ihmisten on turha tavoitella sitä oikeaa31436Hei, alettaisko oleen yhdessä?
Miltä tuntuisi jos joku ihminen josta tykkäät sanoisi haluavansa yhteen asumaan? Ajattelisitko menettäväsi vapauden, pys74436Jos olen aiheuttanut pahaa, pyydän anteeksi
Jos olen omalla kirjoittelullani aiheuttanut täällä jollekin pahaa mieltä tai sotkenut asioita, niin pyydän sitä anteeks61430