Tämän sanaparin selostaminen tyhjentävästi vaatisi pitkän käsittelyn, mutta raapaisempa edes hieman pinntaa.
Poliitikoilla on valinnan ongelma, lisäävätkö he köyhyyttä vai purkavatko tuloloukkuja.
Todellinen pulma, markkinahintaisen työn puute yritetään kuitenkin lakaista maton alle. Puolustuskyvyttömään kansanosaan kohdistetut pakkotoimet on perinteisesti verhottu auttamisen naamioon, räikeimpänä esimerkkinä kaikille tuttu kyltti keskitysleirin portin yläpuolella, "Arbeit macht frei", eli "työ vapauttaa". Meillä kokoomuksen "näkijät" ovat luoneet palkattomalle työpakolle hulppean nimikkeen: "Sosiaalinen kuntoutus"!
Oikeistopoliitikoille näyttää työttömyyden näkyvin ongelma olevan työttömien omat asenteet. Niinpä he yllättyivät, kun uusien pörssimiljonäärien lisäksi julkisuuteen putkahti myös köyhyysongelma. Peräti EU-Suomen eduskunta heräsi keskustelemaan köyhyydestä tietoisina siitä, että lähes kaikki piispat olivat saarnanneet samasta asiasta jo vuosikausia. Silloisilta vastuunkantajilta, Aholta, Lipposelta, Viinaselta ja Niinistöltä puuttui lähes tyystin kyky ennakoida tekemiensä päätösten seuraukset.
Usein käy niin, että kun puretaan loukkuja, lisätään köyhyyttä. Ja päinvastoin. Mikäli tasoa sosiaaliturvassa nostetaan, se vähentää köyhyyttä mutta pahentaa tuloloukkuja.
Tuloloukkuun voi joutua, jos saa yhteiskunnalta tulonsiirtoja eli tukia esim. kuten työttömyysturvaa, asumistukea ja toimeentulotukea. Loukun takia lisätuloja ei kannata lähteä tienaamaan, syystä että mitä enemmän saa palkkaa, sitä vähemmän saa vaikkapa asumistukea. Onko järkevää?
Poliitikoilla on valinnan ongelma, lisäävätkö he köyhyyttä vai purkavatko tuloloukkuja.
Todellinen pulma, markkinahintaisen työn puute yritetään kuitenkin lakaista maton alle. Puolustuskyvyttömään kansanosaan kohdistetut pakkotoimet on perinteisesti verhottu auttamisen naamioon, räikeimpänä esimerkkinä kaikille tuttu kyltti keskitysleirin portin yläpuolella, "Arbeit macht frei", eli "työ vapauttaa". Meillä kokoomuksen "näkijät" ovat luoneet palkattomalle työpakolle hulppean nimikkeen: "Sosiaalinen kuntoutus"!
Oikeistopoliitikoille näyttää työttömyyden näkyvin ongelma olevan työttömien omat asenteet. Niinpä he yllättyivät, kun uusien pörssimiljonäärien lisäksi julkisuuteen putkahti myös köyhyysongelma. Peräti EU-Suomen eduskunta heräsi keskustelemaan köyhyydestä tietoisina siitä, että lähes kaikki piispat olivat saarnanneet samasta asiasta jo vuosikausia. Silloisilta vastuunkantajilta, Aholta, Lipposelta, Viinaselta ja Niinistöltä puuttui lähes tyystin kyky ennakoida tekemiensä päätösten seuraukset.
Usein käy niin, että kun puretaan loukkuja, lisätään köyhyyttä. Ja päinvastoin. Mikäli tasoa sosiaaliturvassa nostetaan, se vähentää köyhyyttä mutta pahentaa tuloloukkuja.
Tuloloukkuun voi joutua, jos saa yhteiskunnalta tulonsiirtoja eli tukia esim. kuten työttömyysturvaa, asumistukea ja toimeentulotukea. Loukun takia lisätuloja ei kannata lähteä tienaamaan, syystä että mitä enemmän saa palkkaa, sitä vähemmän saa vaikkapa asumistukea. Onko järkevää?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kun tulot eivät riitä menoihin, on menoja pienennettävä tai tuloja lisättävä.
Miten Kauko Laihanen hankkisi Suomeen lisää tuloja?
eu n kassaan menee suuri purjettierä joten kyllä löytyy jaettavaa kun se on tänävuonna 700 miljoonaa jäsenmaksuina kaikki suomen alv tullimaksut 2 viimeistä erää eivät kuulu jäsenmaksuerään jatasapainoinen tulonjako kiitos
Ajatelkaapa työtöntä pariskuntaa tilanteessa, jossa toinen saa töitä. Mitäs siitä luulette seuraavan? Käy niin, että töitä saaneen tulot pudottavat puolison työmarkkinatukea. Esim. Suomen rahassa 8000 mk ansaitseva pudottaa puolisonsa tuen peräti puoleen.
Olen kuullut että köyhyysraja olisi 750,- euroa kuussa. Jos siitä pitää vuokrakin maksaa niin mitä jää händyyn!
Mihin ne suomalaisten rahat oikein katosi? Meneekö ne Unionille?
Nykyjärjestelmä monin tavoin estää ihmisiä hankkimasta toimeentuloa omalla toiminnallaan.
TÄRKEIN
omaehtoisen toimeentulon ongelma on pääoman puute.
- Käsityöläisyys, pienviljely, ja -yrittäminen ovat kutistuneet marginaalisiksi elämänmuodoiksi, jotka nekin ovat usein varsin epäitsenäisiä esim. velka- tai alihankintasuhteiden takia.
Suomen bruttokansantuote on korkeampi kuin koskaan ja kasvaa Euroopan nopeimmin. Silti köyhyys ei ole Suomesta poistunut, vaan pikemminkin kasvaa...
Keskeisenä pyrkimyksenä köyhyyden vastaisessa toiminnassa on oltava ihmisten autonomian lisääminen ja sosiaalisen syrjinnän purkaminen.
SiskoSuomi
[email protected]
Sosiaaliturvajärjestelmä toimii kuitenkin yhä enemmän talouselämän, eikä ihmisten tarpeiden mukaisesti. Keskeisempää kuin köyhien hyvinvoinnin, on heidän työkykynsä ja kuuliaisuutensa ylläpito.
Työttömien on oltava jatkuvasti “työmarkkinoiden käytettävissä“ ja “aktiivisia työnhakijoita“.
Sanoit asian lyhyesti ja ymmärrettävästi. Onnitteluni!
Kirjoitit puolestani, mutta lisäisin vielä työhallinnon osalta joidenkin mielestä tarpeettoman työvoimapoliittisen koulutuksen, johon hakeutuminen on ehdoton edellytys työttömyyspäivärahan saamiselle.
Minulla ainakin herää ensimmäiseksi kysymys (kohderyhmänä työhallinto): Miten samanaikaisesti voi hakea työtä, kun on työvoimapoliittisessa koulutuksessa tarkassa seurannassa läsnäolosta puhuttaessa? Jatkuva koulutus myös heikentää työkykyä, kun työnhakija ei pysy alansa teknologisen kehityksen mukana. Olisi hyvä, jos joku työhallinnon työntekijä vastaisi siihen.
Kokoomuksen Ben Zyskovicz on yrittänyt hälventää hallituksen kiusallista ongelmaa näyttävin julkisin kannanotoin siitä, että köyhyys on muka vähentynyt viime vuosina.
B.Z. syyllistyi kuitenkin osatotuuksiin ja samanlaisiin valheisiin, joita on harrastettu EU-poliitikkojen toimesta työttömyydenkin tilastoinnissa. Muutetaan köyhyyden määritelmää, niin johan saadaan tilastot näyttämään erinomaisilta.
Esim. työmarkkinatuen korotus 5 markalla päivässä 1.1.2001 alkaen ei suinkaan leventänyt työmarkkinatuella olevan toimeentulotuen saajan leipää, päinvastoin se leikkaantui suoraan toimeentulotuen pinenemisenä. Ja taas hurraa-huutoja päästelevän Z.B:n tilastot paranivat. Sosiaalityöntekijä sitten puolestaan on selitysvaikeudessa, kun köyhät väittävät hallituksen luvanneen heille lisää rahaa käsittämättä, että sosiaaliviranomaiset puolestaan vähentävät lisärahan toimeentulotuessa!!
Hallituksen köyhyyspaketti ja köyhyyskeskustelu eduskunnassa onkin lopulta suuren luokan bluffi köyhien kustannuksella.
Miksei voida laittaa reilusti sosiaali- ja terveysminsiteriön verkkosivuille sitä, että jokainen köyhyyspaketti nimensä mukaisesti köyhdyttää köyhimpiä, jolloin ei tarvitsisi niin paljoa selittää suullisesti?
Onko Hyssälä saanut tässä mitään aikaiseksi?
Vaikutta ensi kuulemalta oudolta, mutta näin se vaan on. Kyllähän tällainen asetelma mahdollistaa köyhien määrän lisääntymisen. Ainakaan mihinkään pitkäaiseen velanmaksuun ei ole suurta houkutusta sitoutua, koska ei ole mitään takeita työn jatkuvuudesta.
Kaiken tämän on tuonut mukanaan Euroopan Unioni siellä voimassa olevan uusliberalistisen talouspolitiikkansa avulla. Tähän kun vielä liittyy työvoiman kilpailuttaminen. Se saa töitä joka sen halvimmalla tekee. Jos halpaa työvoimaa ei omasta maasta löydy, niin tuodaan sitä ulkomailta tai siirretään tuotanto halvan työvoiman luo ulkomaille.
Tänään ja huomenna on Tampereella EU-virkamiesten pyöreän pöydän kokous, joka käsittelee köyhyyden ja syrjäytymisen poistamista EU:sta vuoteen 2011 mennessä.
Kuuntelin radiosta haastattelua, jossa asiantuntijalta kysyttiin toteutuuko tavoite ko. ajassa. Suoralta kädeltä jo ensimmäisen kokouspäivän iltana vastaus oli, että ei toteudu.
Jäin pohtimaan, kuinka tosissaan nuo virkamiehet työskentelevät ja ennenkaikkea laaditaanko minkäänlaista ohjelmaa ja tehdäänkö toimenpiteitä köyhyyden poistamiseksi? Lähtökohtana tulisi olla rehellinen selvitys siitä, mistä köyhyys eri maissa johtuu? On nurinkurista, että pikkutarkkoja säädöksiä näperrellään maatalouden, kaupan ym. aloille, mutta ihmisen hyvinvoinnin mittaamisesta ei ole oltu edes kiinnostuneita. Koskapa luotettava tieto köyhien määristäkin jo puuttui.
Vastuullisuutta on ottaa lusikka kauniiseen käteen ja miettiä oikeudenmukaisempaa tulonjakoa pääomapiirien ja työntekijöiden välillä. Sillä suuri joukko pätkätyöntekijöistäkin tekee täyttä päivää eläen silti köyhyysrajan alapuolella.
Kyllä pitkälle automatisoidun sivistysvaltion eettinen velvoite on antaa resurssit yhteiskunnalle, jotta se voi vastata vähäosaisistaan sairaista, lapsista ja vanhuksista. Sekä satsaukseen ennalta ehkäistä syrjäytymistä ja köyhyyttä maassamme.
On jo aika herätä vaatimaan tätä linjausta päättäjiltämme koko Suomen kansan parhaaksi.
Sosiaalipolitiikka ei kuulu Euroopan unionille, vaan se on kansallinen asia PÄINVASTOIN kuin tulli tai maatalous, jotka ovat AINA EU-asioita. Monissa maissa vielä rahapolitiikkakin on yhteinen EMU:n vuoksi.
Näinhän se on ja Suomi on EMU:n myötä vieläkin voimakkaammin sidoksissa EU:iin kuin esim. Ruotsi, Tanska ja Englanti.
EU vain toi armollisesti tämän köyhyysasian pyöreänpöydän neuvotteluun. Onhan sillä oma sosiaaliasioista vastaava komissaarikin (nyk. tsekkiläinen Vladimir Spidla), jonka mielestä unionin pitää tukea jäsenmaiden sosiaalista kehitystä siinä missä teknisiä saavutuksia tai innovaatioita. Ristiriita on siinä että, samaan aikaan kun Eu-komissio vahtii haukan tavoin jäsenmaiden julkista taloutta, se "hurskaasti" sanoo tukevansa niiden sosiaalista kehitystä.
Millaisen uhan aiheuttavatkaan EU:n komission esittämät vaatimukset Raha-automaattiyhdistyksen
monopolin purkamisesta maamme kolmannen sektorin
toiminnalle? RAY:han on rahoittanut vuosittain merkittävät summat sosiaalipoliittisesti tärkeisiin kohteisiin.
Vaikka sosiaaliasiat ovat kansallisesti päätettävissä, Suomenkin päättäjät haluavat mieluummin päteä vain kilpailukykymittareilla, jotka eivät lainkaan ota huomioon köyhyysasiaa luvuissaan. Maassamme harjoitettu talous- ja sosiaalipolitiikka on aiheuttanut tulonsiirtoa köyhiltä rikkaille. Eli rikkaat ovat rikastuneet ja köyhät köyhtyneet koko unionismin ajan.