Missä kohtaa raamatussa annetaan ohjeita oikeanlaiseen, Jumalan mielen mukaiseen paastoon? Miten tulisi paastota, jos on tärkeä rukousaihe ja tahtoo tuoda sitä Herran eteen niinkin kokonaisvaltaisesti? Onko yhden päivän paasto, vai useamman? Saako syödä yhtään mitään? Voiko juoda mehua tai joatin vähän vettä väkevämpää? Rukouspaasto mielessäni, osaatko auttaa?
Raamatunkohtia kaipaan luettavaksi!!
Kiitos.
Raamatunkohtia kaipaan luettavaksi!!
Kiitos.
Vastaukset 11
Vanhimmat
mutta käsittääkseni mehu on sallittua paastossa, jonka tarkoitus olla sellainen perinteinen kunnon rukouspaasto.
paastolla tarkoitetaan ja ajetaan takaa. Ei kai se mitään mieltä kirkasta vasta kuin ollaan siinä tilassa että ollaan jo tiputus kunnossa. Näin mulle on ainakin kerrottu. Eräs kirurgi sanoi televisiossa
kun puhuttiin paaston kuona- aineiden poistosta että paljon olen avannut mutta en koskaan vielä mitään kuona-aineita löytänyt. Että silleen. Vahvistetaanko sillä uskoa vai kuinka. Silloinhan uskossaan heikot joutuisivat paastoamaan koko ajan.
mieti kahteen kertaan, kannattaako aloittaa. Jumala tietää, mitä tarvitsemme, ennenkuin anommekaan.
aasto Raamatussa
Markku J. Kumpula
Paasto mainitaan Raamatussa noin 77 kertaa. Paastolla emme voi pakottaa Jumalaa tekemään jotakin. Paasto on paremminkin keino, jonka kautta opimme entistä paremmin tuntemaan Jumalan suunnitelman omassa, seurakuntamme ja asuinpaikkamme sekä kansamme elämässä. Paaston tavoite ei saa olla itsekeskeinen ( “että minusta tulisi suurempi”) vaan Jumala-keskeinen.
Paastoesimerkkejä Vanhasta Testamentista
Suuri sovituspäivä, 3. Moos. 16:29 ss.: Tämä olkoon teille ikuinen säädös seitsemännessä kuussa, kuukauden kymmenentenä päivänä, kurittakaa itseänne paastolla älkääkä yhtäkään askaretta toimittako, älköön maassa syntynyt älköönkä muukalainen, joka asuu teidän keskellänne. 30. Sillä sinä päivänä toimitetaan teille sovitus teidän puhdistamiseksenne; kaikista 31. Se olkoon teille levon päivä, kurittakaa silloin itseänne paastolla; se olkoon ikuinen säädös.
Kymmenen käskyä (Mooses), 5. Moos. 9:9: Kun minä olin noussut vuorelle vastaanottamaan kivitaulut, sen liiton taulut, jonka Herra oli tehnyt teidän kanssanne, olin minä vuorella neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä syömättä ja juomatta.
Elia, 1. Kun. 19:8: Mutta Herran enkeli kosketti häntä vielä toisen kerran ja sanoi: "Nouse ja syö, sillä muutoin käy matka sinulle liian pitkäksi".Niin hän nousi ja söi ja joi. Ja hän kulki sen ruuan voimalla neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä Jumalan vuorelle, Hoorebille, asti.
2. Aik. 20:3-4: Silloin Joosafat peljästyi ja kääntyi kysymään Herralta ja kuulutti paaston koko Juudaan.
Niin Juuda kokoontui etsimään apua Herralta; myös kaikista Juudan kaupungeista tultiin etsimään Herraa.
Neh. 9:1: Mutta saman kuun kahdentenakymmenentenä neljäntenä päivänä israelilaiset kokoontuivat paastoten, säkit yllä ja multaa pään päällä. Ja Israelin heimo eristäytyi kaikista muukalaisista, astui esiin ja tunnusti syntinsä ja isiensä rikkomukset. Sitten he nousivat seisomaan, kukin paikallansa, ja heille luettiin He rran, heidän Jumalansa, lain kirjaa neljännes päivää; ja toisen neljänneksen aikana he tunnustivat syntinsä ja kumartaen rukoilivat Herraa, Jumalaansa.
Ester 4:14: Niin Ester käski vastata Mordokaille:
"Mene ja kokoa kaikki Suusanin juutalaiset, ja paastotkaa minun puolestani; olkaa syömättä ja juomatta kolme vuorokautta, yöt ja päivät. Myös minä palvelijattarineni samoin paastoan. Sitten minä menen kuninkaan tykö, vaikka se on vastoin lakia; ja jos tuhoudun, niin tuhoudun."
Jes. 58. luku.
Jes. 69: 10 (69:11): Minä, minun sieluni itki ja paastosi, mutta siitä koitui minulle vain herjausta.
Dan. 1:12 ss.: "Koettele palvelijoitasi kymmenen päivää, ja annettakoon meille vihannesruokaa syödäksemme ja vettä juodaksemme. Sitten tarkastettakoon sinun edessäsi, miltä me näytämme ja miltä näyttävät ne nuorukaiset, jotka syövät kuninkaan pöydän ruokaa; ja tee sitten palvelijoillesi sen mukaan, mitä silloin havaitset." Ja hän kuuli heitä tässä asiassa ja koetteli heitä kymmenen päivää. Mutta kymmenen päivän kuluttua havaittiin heidät muodoltaan kauniimmiksi ja ruumiiltaan lihavammiksi kuin yksikään niistä nuorukaisista, jotka söivät kuninkaan pöydän ruokaa.
Ja niin katsastaja jätti pois heille määrätyn ruuan ja heidän juotavansa viinin ja antoi heille vihannesruokaa.
Dan. 10: 1-3: Persian kuninkaan Kooreksen kolmantena hallitusvuotena ilmoitettiin sana Danielille, jota kutsuttiin Beltsassariksi; ja se sana on totuus ja merkitsee suurta vaivaa. Ja hän ymmärsi sanan, ja hän käsitti näyn. Niinä päivinä minä, Daniel, murehdin kolmen viikon päivät. Herkullista ruokaa minä en syönyt, ei liha eikä viini tullut minun suuhuni, enkä minä voidellut itseäni öljyllä, ennenkuin kolmen viikon päivät olivat loppuun kuluneet.
Jooel 2:15 ss.: Puhaltakaa pasuunaan Siionissa, kuuluttakaa pyhä paasto, kutsukaa koolle juhlakokous.
Kootkaa kansa, pitäkää pyhä seurakuntakokous, kerätkää vanhukset, kootkaa lapset ja rintoja imeväiset; lähteköön ylkä huoneestansa ja morsian kammiostansa.
Eteisen ja alttarin välillä itkekööt papit, jotka toimittavat Herran palvelusta, ja sanokoot: "Säästä, Herra, kansaasi äläkä anna perintöosaasi häväistäväksi, pakanain pilkattavaksi. Miksi pitäisi sanottaman kansain seassa: ‘Missä on heidän Jumalansa?’"
Joona 3:5-8: Niin Niiniven miehet uskoivat Jumalaan, kuuluttivat paaston ja pukeutuivat säkkeihin, niin suuret kuin pienet. Ja kun tieto tästä tuli Niiniven kuninkaalle, nousi hän valtaistuimeltaan, riisui yltään vaippansa, verhoutui säkkiin ja istui tuhkaan. Ja hän huudatti Niinivessä: "Kuninkaan ja hänen ylimystensä määräys kuuluu: Älkööt ihmiset älköötkä eläimet-raavaat ja lampaat-maistako mitään, käykö laitumella tai vettä juoko. Verhoutukoot ihmiset ja eläimet säkkeihin, huutakoot väkevästi Jumalaa ja kääntykööt itsekukin pois pahalta tieltänsä sekä väkivallasta, mikä heidän käsiänsä tahraa. Ehkäpä Jumala jälleen katuu ja kääntyy vihansa hehkusta, niin ettemme huku." Kun Jumala näki heidän tekonsa, että he kääntyivät pois pahalta tieltänsä, niin Jumala katui sitä pahaa, minkä hän oli sanonut tekevänsä heille, eikä tehnyt sitä.
Paastoesimerkkejä Uudesta Testamentista
Luuk. 2:36: Ja oli naisprofeetta, Hanna, Fanuelin tytär, Asserin sukukuntaa. Hän oli jo tullut iälliseksi. Mentyään neitsyenä naimisiin hän oli elänyt miehensä kanssa seitsemän vuotta, 37 ja oli nyt leski, kahdeksankymmenen neljän vuoden ikäinen. Hän ei poistunut pyhäköstä, vaan palveli siellä Jumalaa paastoilla ja rukouksilla yötä ja päivää.
Luuk. 4:1-2: Sitten Jeesus täynnä Pyhää Henkeä palasi Jordanilta; ja Henki kuljetti häntä erämaassa, ja perkele kiusasi häntä neljäkymmentä päivää. Eikä hän syönyt mitään niinä päivinä, mutta kun ne olivat päättyneet, tuli hänen nälkä.
Matt. 6:16-18: Ja kun paastoatte, älkää olko synkännäköisiä niinkuin ulkokullatut; sillä he tekevät kasvonsa surkeiksi, että ihmiset näkisivät heidän paastoavan. Totisesti minä sanon teille: he ovat saaneet palkkansa.17 Vaan kun sinä paastoat, niin voitele pääsi ja pese kasvosi, 18 etteivät paastoamistasi näkisi ihmiset, vaan sinun Isäsi, joka on salassa; ja sinun Isäsi, joka salassa näkee, maksaa sinulle.
Mark. 9:29: Ja kun Jeesus oli mennyt huoneeseen, niin hänen opetuslapsensa kysyivät häneltä eriksensä: "Miksi emme me voineet ajaa sitä ulos?" Hän sanoi heille: "Tätä lajia ei saa lähtemään ulos muulla kuin rukouksella ja paastolla".
Matt. 9:14-15: Silloin Johanneksen opetuslapset tulivat hänen tykönsä ja sanoivat: "Me ja fariseukset paastoamme paljon; miksi sinun opetuslapsesi eivät paastoa?" Niin Jeesus sanoi heille: "Eiväthän häävieraat voi surra, niinkauan kuin ylkä on heidän kanssaan? Mutta päivät tulevat, jolloin ylkä otetaan heiltä pois, ja silloin he paastoavat.
Ap. t. 9:9: Niin Saulus nousi maasta; mutta kun hän avasi silmänsä, ei hän nähnyt mitään, vaan he taluttivat häntä kädestä ja veivät hänet Damaskoon. Ja hän oli kolme päivää näkemätönnä, ei syönyt eikä juonut.
Ap. t. 13:2-3: Ja heidän toimittaessaan palvelusta Herralle ja paastotessaan Pyhä Henki sanoi: "Erottakaa minulle Barnabas ja Saulus siihen työhön, johon minä olen heidät kutsunut". Silloin he paastosivat ja rukoilivat ja panivat kätensä heidän päällensä ja laskivat heidät menemään.
Ap. t. 14:23: Ja kun he olivat valinneet heille vanhimmat jokaisessa seurakunnassa, niin he rukoillen ja paastoten jättivät heidät Herran haltuun, johon he nyt uskoivat.
1. Kor. 9. 26-27: Minä en siis juokse umpimähkään, en taistele niinkuin ilmaan hosuen, vaan minä kuritan ruumistani ja masennan sitä, etten minä, joka muille saarnaan, itse ehkä joutuisi hyljättäväksi.
2. Kor. 11:27: ollut työssä ja vaivassa; paljon valvonut, kärsinyt nälkää ja janoa, paljon paastonnut, kärsinyt vilua ja alastomuutta.
Eri paastomuotoja
1. Täydellinen paasto: ei juoda eikä syödä ; Ester 4:16, Ap.t. 9:9
2. Osittainen paasto: rajoitettu ruokavalio, Dan. 1:12, Matt. 3:4 (Johannes Kastaja)
3. Normaali paasto: vain vettä tai vihannes/hedelmämehuja
4. Yliluonnollinen paasto: 5. Moos. 9:9, 1. Kun 19:8
A. Yksityinen paasto: Matt. 6:16-18
B. Seurakunnallinen paasto: Jooel 2:15-16, Ap. t. 13:2
C. Kansallinen paasto: 2. Aik. 20:3, Neh. 9:1, Ester 4:16, Joona 3:5-8
a) säännöllinen paasto, 3. Moos. 16:29-31, Sak. 8:19
b) tilapäinen paasto; tarpeen tullen
Yhteenveto: Yleisin paasto tämän hetken kristittyjen keskuudessa on normaali paasto, yksityisesti ja tilapäiseen tilanteeseen liittyen.
Paastolla on oltava aina tarkoitus
1. Rukouselämän vahvistaminen: paasto ja rukous; Esra 8:23, Neh. 1:4, Ap. t. 13:3
2. Jumalan johdatuksen etsiminen; Tuom. 20:26, Ap. t. 14:23
3. Murheen merkiksi; 1. Sam. 20:34,31:13
4. Vapautuksen tai varjeluksen pyytäminen; Ester 4:16, 2. Aik. 20:3-4, Ps. 109:24 ja ed.
5. Katumus ja paluu/kääntyminen Jumalan yhteyteen;Jooel 2:12, Joona 3:5-8
6. Nöyrtyminen Jumalan edessä; 1. Kun. 21:27-29, Ps. 35:13
7. Huoli Jumalan työn menestymisestä; Neh. 1:3-4, Dan. 9:3, Ap. t. 13:1-3
8. Toisten tarpeista huolehtiminen; Jes. 58:6-7, Mark. 9:29
9. Kiusausten voittaminen ja Jumalan kokosydäminen palveleminen; Matt. 4:1 ss.,
10. Rakkauden ja kunnioituksen osoittaminen Jumalalle; Luuk. 2:37.
Turha paasto, väärät motiivit jne.
2. Sam. 12:16 à Jumalan sanan vastainen päämäärä ; lue 12:13-23.
Jes. 58:3-4 à itsekkäät motiivit.
Sak. 7. à paasto tyhjänä muotomenona.
Matt. 6:16, Luuk. 18:11-14 à paasto oman hengellisyyden esittelynä ihmisille.
Kol. 2:16-23 à paasto pelkkänä lihallisuutena (gnostilaiset, nykyään mm. New Age ym).
1. Kun. 21:9-10, Ap. t. 23:12 à vihollisen leirissäkin paastotaan !
Paaston pituus
Yksi päivä tai vähemmän (Tuom. 20:26, 1. Sam. 7:6),
kolme vrk (Ester 4:16; Ap. t. 9:9),
seitsemän vrk (1. Sam. 31:13,2. Sam. 12:16-23),
neljätoista vrk (Ap. t. 27:33-34),
21 vrk (Dan. 10:3-13),
40 vrk (5. Moos. 9:9, 1. Kun. 19.8, Matt. 4:2),
ei tietoa (Matt. 9:14, Ap. t. 13:2, 14:23).
Miksi ja milloin paasto on tarpeellinen?
Markku J. Kumpula
Paaston tarpeellisuudesta on monenlaista käsitystä. Tässä käsittelen käytännölliseltä kannalta sitä, miksi ja milloin paasto on tarpeellinen ja mitä siinä tapahtuu. Joissakin kohdin viittaan Raamatun lisäksi omiin kokemuksiini, jotka ovat samantyyppisiä muillakin paastoajilla. Olen harjoittanut paastoa yli 20 vuotta.
Jokainen uskova, joka on joskus paastonnut, on huomannut paaston hengellisesti vahvistavan vaikutuksen puhumattakaan rukousvastauksista, joita ei muuten ole tullut. Jeesus on tullut uudelleen rakkaaksi, kokousten ilmapiiri on muuttunut, sieluja pelastuu, sairaita parantuu, uskovat täyttyvät Pyhällä Hengellä, Sana avautuu, umpisolmut aukeavat. Jumala näyttää lisäksi antavan hyviä asioita, joita ei edes ole pyydetty…
Mistä tämä johtuu?
Voimmeko me lisätä jotain extraa rukouksella ja paastolla Jeesuksen täytettyyn työhön?
Ovatko ne, jotka eivät pysty paastoamaan jotenkin huonompia uskovia?
Jotta voisimme vastata edellä oleviin kysymyksiin meidän on ymmärrettävä ensin jotain Jumalan toimintaperiaatteista maan päällä.
Jumalan ja ihmisen ikuinen työtoveruus
Jumala antoi jo luomisessa ihmisen tehtäväksi täyttää maa, tehdä se itselleen alamaiseksi sekä viljellä ja varjella sitä. (1. Moos. 1:28, 2:15). Jumala ei ole koskaan tätä perunut, vaikka saatana saikin petettyä ihmisen. Jeesus hankki asemamme takaisin ja uskovina meidän on yhteistyössä Jumalan armon avulla ”hallittava” täällä maan päällä. (Room. 5:17). Tämä hallinta alkaa oman elämän hallinnalla, jatkuu oman perheen hallintaan ja laajenee siihen määrään ja laajuuteen kuin Jumala armoaan antaa.
Paastoon ja rukoukseen liittyen tärkein pointti on kuitenkin juuri työtoveruus Jumalan kanssa. Vaikka Jumala on Kaikkivaltias, hän tekee kaiken maan päällä vastauksena esirukouksiin. Luomisen jälkeen Jumala ei ole ilman esirukousta tehnyt mitään. Voi olla, että rukoilija itse ei edes tiedä mitä rukoilee (kielillä rukoilu). Rukoukset voidaan myös rukoilla toisella puolella maapalloa. Ja joihinkin rukouksiin vastataan vasta pitkän ajan kuluttua, esim. Jeesuksen rukous uskovien yhteydestä Joh 17.luvussa. Tosiasiana pysyy, että Jumala on todella syvästi sitoutunut yhteistyöhön luomansa ja lunastamansa ihmisen kanssa.
Ihmisen henki ja ihmisen usko
Ihminen on kolminaisuus: ruumis, sielu ja henki. Luonnollisessa tilassa elävän ihmisen henki on kuollut. Uskoontulossa Jumalan Sana ja Pyhä Henki koskettavat kuollutta henkeä ja se herää eloon. ”Usko tulee kuulemisesta ja kuuleminen Kristuksen Sanan kautta”. Yhteys Jumalaan on näin syntynyt. Vaikka henkemme on uudestisyntymisestä lähtien täydellinen niin sielu kaipaa usein parantumista ja ruumiimme lopullinen lunastus tapahtuu vasta Jeesuksen tulemuksessa vaikka parantumisia voimme kokea jo tässäkin ajassa. Aika ajoin meidän on astuttava ulos ruumiin rajoituksista, ainakin osittain, nähdäksemme asiat kirkkaasti hengestämme käsin. Tähän paasto on hyvänä apuna.
Usko ja ihmisen henki liittyvät läheisesti yhteen. Jumala on Henki ja uudestisyntynyt ihminen on henkensä kautta yhteydessä Jumalaan. Kommunikointi ja yhteys työtoverien, Jumalan ja ihmisen, välillä tapahtuu siis hengen kautta. Usko taas ei ole ruumiin uskoa eikä sielun uskoa vaan sydämen uskoa. Sydän tarkoittaa Uudessa Testamentissa juuri ihmisen henkeä. Usko on hengen ominaisuus ja kyky, joka vaikuttaa yli näkyvän todellisuuden. ”sillä kaikki, mikä on syntynyt Jumalasta, voittaa maailman, ja tämä on se voitto, joka on maailman voittanut, meidän uskomme.” 1. Joh. 5:4.
Jumalan armotalous perustuu uskoon
Golgatan työssä vapautui niin valtava hengellinen pääoma, että sen hoitamiseen tarvitaan välikappaleita täällä maan päällä. Me uskovat olemme juuri noita Jumalan armon taloudenhoitajia. Ja tämä Jumalan koko armotalous Uudessa Liitossa perustuu juuri uskoon. ”…Jumalan armotaloutta, joka perustuu uskoon”. 1. Tim. 1:4.
Mark. 11:22: ” Jeesus vastasi ja sanoi heille: ’Pitäkää usko Jumalaan. (pitäkää Jumalan kaltainen usko) Totisesti minä sanon teille: jos joku sanoisi tälle vuorelle: 'Kohoa ja heittäydy mereen', eikä epäilisi sydämessään, vaan uskoisi sen tapahtuvan, minkä hän sanoo, niin se hänelle tapahtuisi. Sen tähden minä sanon teille: kaikki, mitä te rukoilette ja anotte, uskokaa saaneenne, niin se on teille tuleva.”
Meidän ongelmamme on juuri tässä: uskomme on usein heikko. Enkä tarkoita nyt pelastavaa uskoa vaan sitä uskoa, joka saa asiat tapahtumaan, Jumalan valtakunnan esiin murtautumista. Uskon heikkous ei ole henkemme heikkoutta vaan sitä, että muut asiat ovat syrjäyttäneet henkemme, koska tahtomme on vapaa keskittymään mihin haluaa. Useimmiten ulkonaiset olosuhteet, ruumiin tarpeet ja sitä kautta sielun erilaiset halut selättävät henkemme. Ja jos se millä uskomme, sydämellämme (lue: hengellämme), on syrjäytetty niin silloin usko on heikko. Paaston tärkein arvo onkin sen välinearvo uskon vahvistamisessa.
Miten se käytännössä tapahtuu?
Uskova on Pyhän Hengen temppeli, Jumala asuu hänessä. Huomiomme voi kiintyä silti enemmän tämän ulkonaisen temppelin hoitoon, ”mitä söisimme, mitä joisimme, mitä päällemme pukisimme” kuin Häneen, joka temppelissä asuu. Raamatullisessa paastossa luovumme tietoisesti ulkonaisen temppelin huoltamisesta kiinnittääksemme huomiomme Herraamme ja Pelastajaamme. Paasto heikentää ruumiin toimintoja mutta koska henkemme ei tarvitse maallista ruokaa, paasto ei vaikuta siihen mitenkään. Henkemme on koko ajan yhtä vahva, paastossa ja ilman paastoa. Vain Jumalan Sana ja Pyhä Henki vahvistaa henkeämme. Usein paastoaja tulee välinpitämättömäksi ulkoiselle maailmalle. Myös ajankulu menettää merkitystään. Ulkonaisesti näkyvät olosuhteet voivatkin usein olla todellisena esteenä uskolle, Jumalan mielipiteelle asiaan. Kun ulkomaailma menettää merkitystään niin Jumalan näkökulma ja mielipide asiaan kirkastuu hengessämme. Se on aina Jumalan Sanan mukainen ja avautuu ja varmistuu useimmiten juuri Sanan vahvistamana. Se ei riipu olosuhteista, ajasta eikä oman järkemme rajoituksista. Kyse onkin siitä, että ruumiin ollessa heikko ja myös sielumme kääntyessä Jumalan puoleen, hengellämme on ”ylivoima” muun inhimillisyytemme ylitse. Ja uudestisyntynyt henki on uskovan todellinen ”minä”.
Olen joskus verrannut paastoavaa uskovaa nelivetotraktoriin. Sitä voidaan tietenkin käyttää paikallaan vaikka sirkkelin pyörittämiseen. Vetohommissa traktori saattaa juuttua kiinni, jos vain kaksi pyörää vetää. Mutta kun laitetaan neliveto päälle niin se menee melkein mistä vain. Traktoriin ei kuitenkaan tule mistään ulkopuolelta lisävoimaa. Kyse on siitä, että sisäiset kytkennät ovat nyt tarkoituksenmukaiset tehtävän suoritukselle. Paastossa ja rukouksessa henkemme kytkeytyy ”päälle”, yleensä ensimmäisten kolmen päivän aikana, jos olosuhteet, järki tai muut ajalliset rajoitukset ovat hallinneet sitä ennen voimakkaammin.
Paaston päämäärä on uskonvarmuus
Usko on suurempaa kuin rukous tai paasto. Rukous ja paasto tarvitsevat uskoa mutta usko ei enää tarvitse rukousta ja paastoa. Usko on päämäärä, rukous ja paasto vain välineitä siihen pääsemiseksi. Uskolla tarkoitan tässä yhteydessä sitä, että minulla on varmuus, että Jumala on kuullut minua ja minulla on jo se, mitä olen anonut - tai vielä enemmän Todellinen raamatullinen usko voi kohdistua vai Jumalan Sanaan ja tämän Sanan ilmoittamaan Jumalaan. Jumalasuhde on aina kaksipuolinen: me puhumme Jumalalle ja Jumala puhuu meille. Ylivainion Niilo sanoi, että ”tehokkain tapa avata vaikkuuntuneet korvat Jumalan äänelle on paasto”. Kyse on juuri siitä, että ruumiillisen tilan heikennyttyä paastossa, hengellämme on ylivoima muun inhimillisyytemme ylitse.
Minulla paastoon liittyy usein läpimurron kokemus. Tiedän silloin 100% että asia on hoidettu ja nyt voin lopettaa paaston. Usein tuo läpimurto purkautuu voimakkaana kielilläpuhumisena, voitontanssina, itkuna tai nauruna. Se on hyvin voimakas ja todellinen hengellinen kokemus. Se on samalla uudelleen Pyhällä Hengellä täyttyminen. Jumala voi silloin puhua ja tehdä asioita, jotka eivät muuten tapahtuisi. Siksi en useinkaan aloittaessani tiedä miten pitkään paastoan. Paastoan niin kauan, että läpimurto tulee. Joskus voin paastota muutaman päivän ilman läpimurron kokemustakin, vain keskittyäkseni paremmin esim. Raamattuun.
Paaston välinearvo näkyy parhaimmin juuri siinä, että eihän paaston ja läpimurtokokemuksen jälkeen kukaan enää jatka paastoa? Uskon syntyminen on ollut päämäärä ja silloin ollaan päämäärässä!. Näkyvä rukousvastaus voi realisoitua näkyvässä maailmassa esille vasta kuukausien tai jopa vuosien kuluttua. Sen puolesta ei kuitenkaan enää tarvitse rukoilla anomismielessä. Kiittää kyllä voi.
Uskonvarmuus voi tulla ilman paastoakin
Paastolla emme siis voi lisätä mitään Golgatan täytettyyn työhön. Kyse onkin tämä voiton eläväksi todellisuudeksi tulemisesta meille omassa elämäntilanteessamme, tietyssä ajassa ja paikassa. Joku voi tähän päästä myös ilman paastoa, pelkästään rukouksen ja Sanan totuuden avautumisen kautta.
Kuvaavaa on erään sananjulistajan kokemus, jossa hän kohtasi riivatun henkilön. Riivaaja örisi hänelle, että ”minä en lähde kuin rukouksella ja paastolla”. Perkele osaa kyllä Raamatunkin! Hetken ajan saarnamiehen valtasi epätoivo, koska takana oli tukeva aamiainen. Samassa hetkessä hänelle avautui vielä suurempi totuus: ”Minussa asuu Hän, joka on paastonnut 40 vrk ja joka Golgatan keskimmäisellä ristillä voitti myös saatanan!” Riivaaja lähti välittömästi ilman rukousta ja paastoakin.
Jos joku ei pysty paastoamaan esim. ruumiillisen sairauden vuoksi niin hän ei suinkaan ole huonompi uskova. Henkemme on aina täydellinen, olipa muu tila mikä tahansa, jos uskomme Kristukseen. Voipa olla että jostain vaivasta kärsivä on juuri vaivansa tähden uskossa vahva, koska hänen henkensä on silloin koko ajan voitolla hänen muusta inhimillisyydestään. Paavalinkin voima tuli suureksi heikkoudessa.
Oma kokemukseni paaston tarpeellisuudesta liittyy juuri siihen, että aika ajoin huomaan suhteeni Herraan väljähtyneen. Tai sitten arkielämän huolet ovat vieneet huomioni. Tai joku asia vaatii ehdotonta Jumalan asiaan puuttumista. Voi olla, että jopa Herran työssä olen ollut niin kiireinen, että se tärkein suhde on jäänyt liian vähälle huomiolle. Silloin on oikea hetki paastota.
Käytännön ohjeita 3 vrk tai pitempään paastoon
Markku J. Kumpula
1. Henkinen valmistautuminen etukäteen.
2. Jos juot paljon kahvia, lopeta se viikkoa ennen paastoa.
3. Vältä raskaita aterioita (liha, juusto, kananmunat) paria päivää ennen paastoa. Syö hedelmiä ja vihanneksia. Juo runsaasti.
4. Viimeinen ateria (esim. luumut tai yön yli liotetut pellavansiemenet) kannattaa syödä aamulla tai päivällä.
5. Suolenhuuhteluun tarkemmat ohjeet löytyy esim. Vogelin ”Paastopaketti” - lehtisessä (saa ilmaiseksi mm. luontaistuotekaupasta).
6. Paastopäivinä nesteitä juotava väh. 1,5 – 2 litraa riippuen henkilön painosta
- vesipaastossa mieluiten lähdevettä
- tai lisäksi tuore- ja vihannesmehut
- nauti nesteet kehonlämpöisinä
- tutustu esim. Vogelin Mehupaastopakettiin (4 tai 7 vrk) ja sitruunamehupaastoon luontaistuotekaupassa
7. Lopetus on paaston vaikein vaihe!
Periaate: Elimistö on herätettävä vähitellen ns. totuttelupäivien aikana. Totutteluaika riippuu paaston pituudesta.
Nyrkkisääntö: Totutteluajan on oltava puolet paaston pituudesta. Esim. kahden paastopäivän jälkeen yhden päivän totuttelu ja viikon paaston jälkeen 3 – 4 päivän totuttelu.
Syö hitaasti ja pureskele ruoka hyvin.
Totuttelupäivien ateriat
3 – 5 paastopäivän jälkeen:
Ensimmäinen päivä: kolme ateriaa vain tuoretta hedelmää tai tomaattia. Toinen ja kolmas päivä: kevyitä kasvisaterioita, salaattia tai hedelmiä. Juo runsaasti.
5 – 8 paastopäivän jälkeen:
Kahtena ensimmäisenä päivänä: kolme tai neljä ateriaa, kullakin tuore hedelmä tai tomaatti. Parina seuraavana päivänä lisäksi vihreää salaattia, kasviksia, keiton lientä, jogurttia tai piimää.
7 – 14 paastopäivän jälkeen:
1. päivä: mehujen lisäksi vain yksi hedelmä.
2. päivä: 3 tai 4 ateriaa, kullakin tuore hedelmä (citrushedelmä tai pala melonia).
3. päivä: edellisen päivän lisäksi puoli lasillista piimää tai jogurttia.
4. päivästä eteenpäin: kasvisaterioita, raakaraasteita, kasviskeittoja, piimää, jogurttia, maitoa. Juotava edelleen runsaasti. Kasvisaterioissa pysyttävä yhtä kauan kuin paastokin on kestänyt. Harrasta kevyttä liikuntaa. Kalaa voi syödä ennenkuin lihaa.
Paastokirjallisuutta
Arthur Wallis: Paasto,johon Jumala mielistyy, Ristin Voitto 1983.
Osmo Haavisto: Paastoa, parane ja syö, Ristin Voitto 1985.
Jaap Dieleman: Puhalla pasuunaan!, Visio Oy 1997.
Donald S. Whitney, Jumalan koulussa s. 168 – 192,Aika Oy 1995
K.A. Beyer: Sitruunamehupaasto, luontaistuotekaupoista.
Teo Snellman, Paastoamalla terveeksi, Karisto 1975
että vasta-alkajalle ei kannata 3.n päivän paastoa pitenpää aikaa suositella. Paaston aluksi kannattaa syödä marjoja ja mehuja ja täysjyväpuuroa. 2. totuttelupäivä menee tiuhaan mehuja ja teetä(käytä hunajaa)juodessa.Pellavansiemenet 1.yönä likoon.
Paastoaminen sujuu mukavammin kun noudattaa "ruoka-aikoja".
Päänsärky kuuluu asiaan. Lepää peiton alla sillä saattaa tulla kylmä. Keitetty, lämmin vesi ja Raamattu sekä hengellinen musiikki tai hiljaisuus avuksi.
Tämä, jos tuntuu siltä, ettei ole mahdollisuutta liikkua ulkosalla.
Jes.58:
6 Eikö tämä ole paasto, johon minä mielistyn: että avaatte vääryyden siteet, irroitatte ikeen nuorat, ja päästätte sorretut vapaiksi, että särjette kaikki ikeet?
7 Eikö tämä: että taitat leipäsi isoavalle ja viet kurjat kulkijat huoneeseesi, kun näet alastoman, vaatetat hänet etkä kätkeydy siltä, joka on omaa lihaasi?
8 Silloin sinun valkeutesi puhkeaa esiin niinkuin aamurusko, ja haavasi kasvavat nopeasti umpeen; sinun vanhurskautesi käy sinun edelläsi, ja Jumalan kunnia seuraa suojanasi.
9 Silloin sinä rukoilet, ja Herra vastaa, sinä huudat, ja hän sanoo: "Katso, tässä minä olen". Jos sinä keskuudestasi poistat ikeen, sormella-osoittelun ja vääryyden puhumisen,
10 jos taritset elannostasi isoavalle ja ravitset vaivatun sielun, niin valkeus koittaa sinulle pimeydessä, ja sinun pilkkopimeäsi on oleva niinkuin keskipäivä.
11 Ja Herra johdattaa sinua alati ja ravitsee sinun sielusi kuivissa erämaissa; hän vahvistaa sinun luusi, ja sinä olet oleva niinkuin runsaasti kasteltu puutarha, niinkuin lähde, josta vesi ei koskaan puutu.
Periaatteet ja motiivit ovat ratkaisevia kaikessa hengellisessä elämässä, myös paastossa.
Paastoamiseen ei kannata ryhtyä, jos on sairas tai henkisesti väsynyt.
Ruoasta paastoamiseen voi olla monia tapoja. Mehupaasto on hyvä ja koeteltu tapa. Pitää kuitenkin huomioida, että paastoon laskeudutaan ja siitä palataan vähitellen, jos on kyse pidemmästä paastosta. Lyhyitä, päivän parin paastoja voi terve ihminen pitää ilman esivalmisteluja.
Ruosta paastoaminen ei ole ainut tapa paastota. Muistakin mieluisista asioista voi "paastota" ollakseen valmiimpi rukoukseen.
Paastossa ihminen kieltäytyy nauttimasta. Paasto herkistää hengelliselle, kun maallisemmat asiat ovat paremmin poissa mielestä.
Jokaisen kykenevän on hyvä paastota tärkeiden ratkaisujen ja elämän käännekohtien edessä. Jumalalle otollisia rukoilijoita olemme Kristuksen tähden ilman paastoakin, mutta ihmiselle on hyväksi kieltäytyä joskus tärkeästä vielä tärkeämmän hyväksi.
että vähennät vähän syömistä tai menemisiäsi, eli HILJENNYT vähän . Se riittää.
kirjanmyynnistä, on olemassa hyviä kirjasia jotka ohjaa oikeaan paastoon, siinä kun voi käyttää järkeään aivan vapaasti, ettei tule enemmän vahinkoa kuin hyötyä !
Kiitos kaikille asiallisen viestin kirjoittaneille. Löysin hyvin vastauksia kysymykseeni. Jumala tietää kaiken,jätetään itsemme hänen käsiinsä.
Voikaa hyvin!