Kysymys / haaste?

Jokaisella lienee omat syynsä. Tässä muutamia syitä, jotka ovat pitäneet minut mormonikirkossa kautta vuosikymmenten:

usko siihen ja uskon horjuessa toivo siitä, että sen opettamat asiat ovat totta: että meillä on Isä taivaassa, että Hänen Poikansa on lunastanut meidät, että Hän ei ole unohtanut meitä, vaan puhuu edelleenkin ja ohjaa meitä.

Näkemys siitä, että ihmiselämällä on tarkoitus, että elämä on ikuista, että kaikki ihmiset ovat saman taivaallisen Isän lapsia.

pitkä kokemus siitä, että elämä tähän evankeliumiin uskoen tämän kirkon piirissä on mielekästä, mielenkiintoista ja hauskaa.

Paljon olisi jäänyt tekemättä, kokematta ja näkemättä, jos en olisi ollut tässä kirkossa. Täällä minusta on ehkä tullut vähän parempi ja viisaampi tai ainakin vähän mielenkiintoisempi ihminen kuin olisin muuten ollut.

ennen kaikkea sillä, että minulla on hengellinen todistus kirkon totuudesta. Kirkko antaa paljon tietoa minusta Jumalan lapsena. Missä olin ennen syntymääni, miksi olen täällä ja minne menen tämän elämän jälkeen. Lisäksi on enemmän pyhiä kirjoituksia, Kuten Mormonin kirja, Kallisarvoinen Helmi ja Oppi ja Liitot, jotka ovat kolmoissidoksena sisältäen myös hakemiston. Kirkossa on paljon erilaisia ohjelmia ja tapahtumia kaikille ikäryhmille. Olen saanut paljon hienoja hengellisiä kokemuksia. Jokainen voi osaltaan osallistua toimintaan ja saa mm. pitää puheita sakramenttikokouksissa. Erilaiset tehtävät ja seurakuntalaisten edessä toimiminen kehittävät esiintymiskykyä suurenkin joukon edessä. Kun esim. työpaikallani jouduin kaikkia osastoja koskevassa suuressa tilaisuudessa extempore näytelmään pääosan esittäjäksi (tarkoitus oli kehittää yhtiössä asiakaspalvelua ja harjaantua kiperien tilanteiden hoitoon.) yleisön joukossa oli arvostelijoina yli 10000 henkilön konsernin pääjohtaja ja muita johtajia. Ryhmäni selvisi monien joukosta voittajana. Uskon, että harjaantuminen kirkossamme eri tehtävissä auttoi tähän tulokseen ratkaisevasti.

Vastaan kuten eräs intialainen, jolta kysyttiin kuinka hän arvelee tulevansa toimeen kotimaassaan liityttyään kirkkoon:
"Koska se on totta. Eikö olekin? Mitä väliä on millään muulla."

Olen kokeillut elämää sekä kirkon ulkopuolella että kirkossa. Voin sanoa, että elämä kirkon ulkopuolella oli kapinointia vastoin parempaa tietoansa. Välillä musta tuntui, että olin kuin uittopuu virran vietävänä ilman mitään sen kummempaa päämäärää. Olin onneton ja toisinaan hiukan masentunutkin.

Kun päätin, että nyt täytyy kääntää kelkka kohti Jumalaa ja palata kirkkoon, on kaikki ollut selkeämpää. Työtä se silti vaatii, laakereilla ei voi levätä. Työn tekeminen auttaa kehittymään ja tiedämme, ettemme polje paikoillaan. Voin rehellisesti sanoa olevani onnellinen.

Tiedän päämääräni, tiedän olevani oikealla tiellä. Rakastan Jumalaa, Jeesusta Kristusta ja evankeliumia. Tiedän, että tämä kirkko on oikeassa. Joseph Smith oli Jumalan profeetta, joka palautti alkukirkon jälleen maan päälle.

Miksi kannattaisi liittyä tähän kirkkoon? Lisään vastaukseeni, että tämän kirkon kautta saat vastauksia enemmän kuin muissa kirkoissa. Rajaa ei ole. Tulet oppimaan enemmän koko ajan kunnes tiedät ja tunnet KAIKKI Jumalan salaisuudet!

Yhdyn täysin edellisiin, mutta lisään:

TÄSSÄKIRKOSSA EN OLE NÄHNYT YHTÄÄN PAHAA
KIRJOITUSTA MUISTA USKONNOISTA.
Olen oppinut ettei mikään yksilö tai yhteisö
voi menestyä jos panettelee ja näkee vain
virheitä muissa.
olen myös oppinut,että itseään kristityksi
tunnustautuneelta ihmiseltä v aaditaan
jotain vähän enemmän kuin muilta.
Olen myös oppinut että kaikki paha ja nega-
tiivinen asenne tulee sielunviholliselta.
Että Jumala on rakkaus ja että Kristus
antoi esimerkin miten meidän tulee suhtautua
lähimmäiseemme.
Eräs kirkkomme johtaja kirjoitti aikanaan
Valkeus-lehdessä.... "tukekaamme niitä jotka
ovat vakaita omassa uskossaan".
40 vuoden aikana ole myös oppinut HIUKAN
mitä Hengellisyys on ja miten voi saada
hengelliset silmät, että osaisi erottaa
hyvän pahasta.