jumalan uhmausta

kannattaisi vaihtaa noin vittumainen ja tyly jumala parempaan. Tai mieluummin ruveta ajattelemaan omilla aivoillaan.

Pelkäät tauteja koska olet pessimisti. Kannat liikaa huolta tulevasta, lopeta se. Kaiken ei tarvitse mennä aina niin täydellisesti, optimoidusti kuin voisi. Uskot nyt Karman lakiin, lopeta se. Ajattele että pahat asiat ovat kohtaloa. Niitä nyt yksinkertaisesti sattuu tapahtumaan. Jotkut vaan sattuu olemaan samassa hotellissa kun itsemurhapommittaja räjäyttää itsensä. Joillekkin vain sattuu tulemaan syöpä, joku sattuu hukkumaan tsunamissa, joku sattuu syntymään kehitysmaassa ja kuolemaan alle kymmenvuotiaana, onnettomuuksia vain sattuu tapahtumaan. Sille useinkaan ei voi mitään. Mutta lähes aina onnettomuuksilla on hyviäkin puolia. Pitämällä sen mielessä sinusta saattaa joskus tulla optimisti.

Toisekseen, 'aito' uskovainen on pyyteetön ihminen, niin veljiään ja sisariaan kuin myös Jumalaa kohtaan. Pyyteetön ei kuitenkaan ole yhtä kuin tunteeton, mutta muista että lähes aina Negatiiviset tunteet johtuvat (paitsi hormoneista, niin) tietämättömyydestä/ymmärtämättömyydestä.

Lähes aina asia joka saa aikaan vihaa on vain jonkun tason looginen komplikaatio, useiden tekijöiden aikaansaama kokonaisuus/lopputulos, joka aiheuttaa vihaa juuri siksi että ihminen ei heti ymmärrä 'miksi'. Ei tarvitsekaan ymmärtää, kunhan tietää vain että on olemassa looginen selitys. Aikansa kuluksi ja vihan laannuttamiseksi voi miettiä mikä.

Muistutat sikäli länsimaista kuluttajaa, että mikäli sisältö ei vastaa sitä mitä purkin kyljessä lukee, mennään kauppaan valittamaan asiasta. Pitämällä käsiä ristissä et saakaan vastapalvelusta joka kirjan mukaan sinulla on oikeus saada.

Itse myös joskus valitin erään tuotteen viallisuudesta. Sainkin korvaukseksi monta pakettia tuotetta ja olin onnellinen/ylpeä. Kun sitten laskin saamaani voittoa, huomasin että lopputulos hipoi nollaa sillä viallisen tuotteen postituskulut olivat imeneet rahat jotka "voitin" saamalla monta kappaletta kyseistä tuotetta (jota en ole sen jälkeen "tarvinnut").

Niin, Jumala on useassa mielessä kuin kauppa. Vaikka joskus valitatkin jonkun tuotteen viallisuudesta, henkilökunta ei ole vihainen sinulle. Vaikka olet joskus valittanut jostain asiasta, niin edelleen voit tulla uudestaan ja uudestaan kauppaan ja aina olet tervetullut.

Joskus saattaa kuitenkin käydä niin, että juuri kun olet ostanut tuotteen, kauppias lyö -50% tarjouksen tuotteeseen ja seuraava asiakas saa saman tuotteen puoleen hintaan. Siitä on turha mennä kauppiaalle valittamaan, sillä se on sattumaa, kohtaloa, joka ei ole 'epäreilua', vaan kohtaloa.

Tämän kun ymmärrät, sinusta tulee rikas...korjaan: tämän kun ymmärrät, sinusta voi tulla optimisti ja optimisteille tapahtuu enemmän ihmeitä kuin pessimisteille.

Silloin kun rukoilet,kerro Jumalalle,että hän ottaa
sanasi huomioon vain silloin,kun kätesi ovat ristis-
sä. Älä keskustele Jumalan kanssa niinkuin ihmisten
kesken tehdään,vaan anna Herralle erityinen pyhä
hetki omasta ajastasi.
Pyhitä mielessäsi ajatuksesi,ja sitten vasta rukoil-
lessasi kerro murheesi. Muuntapaisia vapaita keskus-
teluja älä hyväksy.
Tee pieni ristin merkki suusi edessä,ja pyydä an-
teeksi,jos sinulta lipsahtaa jotakin uhmakasta Ju-
malaa kohtaan.Tämä olisi toinen keino.
Myönnä Jumalalle olevasi vain hänen armostaan,
olemassa oleva ajattelematon ihmislapsi.

Mä oon ihan kiitettävästi herjannu Jeesusta ja Neitsyt Mariaa ja Ehtoollista ja Ristiä, siis sanoin ja ajatuksin, välillä meinaa loppua kirosanat kesken, siis oon niin paljon käyttäny jotain kirosanaa, et se ei enää maistu miltään. OOnhan mä melkonen kironeuvos, mutta kiroilunhimoni johtuu sellasesta ahistuksesta, jonka oon ite itelleni aiheuttanu. Läksyjä rästissä ja muutakin syntiä tunnolla. Jumalan nimeä kumminkin varon, kuin AIDSIa, ääneen lausumasta, se on ikään kuin jokin taikasana, et sit ku se pääsee huulilta, niin saa muutaman päivän oottaa että milloinhan siitä se rangaistus seuraa. No joo, vähän tekopyhyydeltä ehkä maiskahtaa ja haiskahtaa.. Ite olen nuori, 23 vee poika ja mua ahistaa joskus se kun etsikonaikoja, ainakin oletan niin, tulee liian tiuhaan kohdalleni. Aattelen silloin aina, että pliis Jumala, katotaan joku toinen päivä, jos sitten lähtisin seuraamaan sua ja pyytäsin syntejäni anteeksi läheisiltäni jne. Mutta Paholainen se taustalla kummittelee, hänelle se minun uskoontuloni ei sovi KOSKAAN....Kyllä jumala kestää meidän vittuilumme.......