Karjulan raportista

vierasta pitkään aikaan. Hänen kannattaisi ottaa yhteyttä Jaskariin.

Minun mielestä hän on pihalla niinkuin lumiukko.
Samanlainen niinkuin ne kaikenmaailman yrityskonsultit jotka kiertävät pitämässä luentojaan.

Koska vain joka viides oli viitsinyt klikata linkkiä, laitan kommenttini tänne suoraan.


Seuraavassa kommenttini kyseistä raportista.


Mietitäänpä vähän
----------------------
Viitaten Karjulan työryhmän raporttiin (Vaurastuminen kansallisena velvollisuutena Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 12/2006 Alueellisen yritys- ja innovaatiotoiminnan selvitysraportti) , haluan esittää muutaman asian ja pyydän lukijaa miettimään miten asia on hoidettu nykyisin ja miten innovaatiot voidaan hyödyntää.

Otamme esimerkin selventämään asiaa. Oletamme että joku kansalainen on saanut idean. Hän ei voi tietää onko se hyvä idea vai ei. Hän ei voi tietää saisiko siitä paremman muuttamalla sitä. Muutkaan eivät voi sitä tietää, sillä eihän ole olemassa faktatietoa asiasta. Ainoa joka siihen yleensä uskoo on sen idean isä.


Antipainovoiman ideana
-----------------------------
Oletamme idean olevan vaikka havainto, että tietyllä terahertsitaajuudella tapahtuu materiaalin viritystilan muutos, joka aikaansaa materiaalin painovoimakentän muuttumisen toiseen suuntaan, jolloin materiaalin painovoima muuttuu käänteiseksi. Toisin sanoen idealla voidaan muuttaa kappaleen painoa pienellä energiamäärällä. Myös negatiiviseksi, jolloin kappale nousee irti maasta ja laskeutuu kun materiaalin painovoimakenttää käännetään perustilaan päin.

Sovellutuksena voisi olla vaikka laatta, joka voidaan sijoittaa kappaleen alle ja jolla voidaan nostaa kappaleita, vaikkapa pianoja ja siirtää niitä helposti painottomina paikasta toiseen. Ja siirron jälkeen painovoimaa muutetaan jolloin laatta on painoton ja poistettavissa pianon alta.


Hyödyntäminen
--------------------
Jos nyt lähdemme miettimään miten suomalainen voi hyödyntää tämän ideansa. Oletamme että hän on palkkatyössä, vaikkapa Voikkaalla vuonna 2005. Idean isä voisi alkaa kehittämään ideaansa vaikkapa autotallissaan. Jotta hän voi toimia, tarvitaan yleensä materiaaleja ja asiantuntija apua, joita saa vain yrityksen kautta toimien. Yrityksen perustaminen ei ole ongelma sinänsä, kun laittaa 60 euroa likoon, asia on järjestyksessä.


Rangaistus
-------------
Asiassa on vain pieni mutta. Kun sijoittaa tämän rahan, menettää samalla työttömyysturvansa. Palkkatyössä ollessa siitä ei tietenkään ole mitään haittaa, mutta kuten mainitsin, esimerkki henkilömme työskenteli Voikkaalla 2005. Jos hän siis perusti yrityksen kehittääkseen ideaansa eli antipainovoimaan perustuvia tuotteita ja hän jää työttömäksi, ei hän voikaan saada työttömyystukea Voikkaalla.

Hän jää siis yhteiskunnan turvan ulkopuolelle. Ja vain sen takia että hän halusi kehittää ja hyödyntää ideaansa. Sama voi tapahtua vaikkei edes perusta yritystä. Työttömyysturvalakimme sanoo että jos työtön työllistyy omassa työssään (kehittää sitä ideaansa), hän ei ole oikeutettu saamaan työttömyystukea. Ja jos joku kehittää jotain työttömänä ollessaan, työvoimaviranomaisten mielestä hän työllistyy omassa työssään, vaikka tämä henkilö voisi milloin vain aloittaa palkkatyön jos sitä olisi tarjolla ja vaikka hän ei saa toiminnastaan mitään tuloa.


Starttirahallako?
------------------
Karjulan raportissa tarjotaan ainoaksi ratkaisuksi pidennettyä starttirahaa. Tämä on aika pieni lohtu, sillä sen saadakseen ideanikkarimme joutuu esittämään toimintasuunnitelman starttirahan antajille. Ja tuskin idea, jolla voidaan kääntää painovoiman suuntaa, tuo starttirahaa. Ja jos tuokin, tuskin se vuodessa kehittyy sellaiseksi että se elättää kehittäjänsä kokonaan.

Miettikäähän asiaa. Miksi ne tuottavimmat innovaatiot jäävät hyödyntämättä? Miksi vain jonkun idea perustaa lemmikkieläin putiikki näkee päivänvalon? Eikö tämä ole enemmän Hölmöläisten hommaa? Esimerkkihenkilömme laittaa ideansa antipainovoiman hyödyntämisestä pöytälaatikkoonsa, myy sen halvalla ulkomaalaisten hyödynnettäväksi tai muuttaa itse maahan jossa hän voi sen itse hyödyntää.

Monessa yhteydessä on ihmetelty miksi suomalaiset eivät hyödynnä innovaatioitaan. Se syy löytyy vuonna 1985 muutetusta työttömyysturvalaista. Kun katsomme tilastoja, ennen vuotta 1985 maassamme hyödynnettiin innovaatioita normaaliin tapaan, koska se ei ollut rangaistavaa. Sitä ennen syntyi tuottavia suomalaisia tuotteita ja palveluja. Sen jälkeen kun innovaatioiden hyödyntäminen tuli rangaistavaksi, niiden hyödyntäminen väheni dramaattisesti. Sitä ei tuotu jostakin syystä esille tässäkään raportissa. Miksi se haluttiin pimittää? Onko syy raportin tekijöiden liian turvattu asema ja suuret tulot ettei tullut mieleen että tavallisilla kansalaisilla ei ole turvattua tulevaisuutta, vaan työt voivat loppua milloin vain ja säästössä ei ole rahaa loppuelämäksi?


Hyödyntämättömät voimavarat
-------------------------------------
Palkkatyössä olevien lisäksi meillä on paljon työttömiä. Koska meillä on 600 000 työtöntä joista moni voisi kehittää uutta työtä, mutta tämä on rangaistavaa, niin kannattaa miettiä kuinka paljon me heitämme hukkaan potentiaalista työtä. Jos työn synnyttämisen rangaistavuus poistettaisiin, siitä hyötyisivät kaikki. Onko meillä vara jättää 600 000 kansalaisen ilmaiset resurssit käyttämättä?


Työttömyysturvalaki
------------------------
Miksi siis raportissa ei mainittu mitään työttömyysturvalaista ja sen vaikutuksista innovaatioiden hyödyntämiseen? Muutos olisi helppo toteuttaa, olen tehnyt valmiin ehdotuksen, kolme muutosta työttömyysturvalakiin ja ongelmat on poistettu.

http://www.geocities.com/ohitte/tlaki

Jokainen raportin tekemiseen osallistunut ja kaikki muutkin tekstini lukijat voivat miettiä miten hän toteuttaisi esimerkki innovaationi itse nykyisessä järjestelmässä. Kannattaa muistaa, että se oma työpaikka ei ole kovin varma, vaikka se olisi mikä hyvänsä. Ja kun asettuu innovaattorin tilalle, kannattaa unohtaa ne omat rahat, niitä voi ottaa mukaan enintään 10 000 € esitykseensä. Sen verran kai keskimäärin palkansaajilla on sitä omaa rahoitusta idean iskiessä. Kuinka siis toimisitte alkuvaiheessa?

Toivoisin että jokainen raportin tekemiseen osallistunut esittäisi oman näkemyksensä erillisessä raportissa, jonka vetäjä toivottavasti julkaisee lähiaikoina.


Muutama lainaus
----------------

” Henkistä riskinottoa tukeva arvot tai keinot:
- itsensä ylittäminen
- innostus voimavarana

Sosiaalista riskinottoa tukevat arvot tai keinot:
- kokeilujen ja rohkean riskinoton arvostaminen, epäonnistumisten
ja onnistumisten hyväksyminen
- jatkuva uusien kontaktien hakeminen ja luottamus

Taloudellista riskinottoa tukevat arvot:
- vapaus ja vastuu ”


” Kuvio 5. Innovatiivisen toiminnan olemus ja paradigman muutos. Nykyinen organisoitu innovaatiotoiminta ei riittävästi tue merkittäviin muutoksiin yltävää innovaatiotoimintaa vaan keskittyy riskittömien innovaatioiden edistämiseen.

Uuden paradigman mukaisessa tilanteessa pyritään yhä merkityksellisimpiin innovaatioihin, joiden toteuttaminen edellyttää suurempaa riskinottoa henkisessä, sosiaalisessa ja taloudellisessa mielessä.”


Kuten noista raportin lainauksista käy ilmi, raportissa ehdotetaan juuri päinvastaista toimintatapaa eli riskien lisäämistä jolloin tutkijoiden mukaan syntyisi parempia innovaatioita. Olen ehdottomasti eri mieltä. Jos innovaatio on hyvä, se ei huonone sillä että sen kehittämisessä ei synny riskejä innovaattorille.

Riskianalyysissä on varmaa nyt sekoitettu kaksi asiaa, tuotannon riskit ja innovaatioiden kehittämisen riskit. Ne ovat eri asioita, työryhmän jäsenet voisivat miettiä asiaa vähän tarkemmin.

Ja ehkä raportin tekijöiden tulot ovat sen verran varmoja ja riittäviä, ettei ole pystytty laskeutumaan tavallisen kansalainen housuihin lainkaan ja on saatu pätemättömiä lausuntoja. Näin ei kuitenkaan saisi tapahtua kun kyseessä on raportti, jonka perusteella päättäjät tekevät koko kansaa koskevia päätöksiä.


Tämä sama asia ilmenee myös tässä sosiaalisten arvojen kohdassa:

” -Kokeilujen ja rohkean riskinoton arvostaminen, epäonnistumisten ja onnistumisten hyväksyminen
- Toiminnan korkea ambitiotaso
- Uusien kontaktien hakeminen
- Avoimuus ja verkottuminen”


Toisin sanoen, raportin tekijöiden mielestä tulee vaarantaa omaisuus ja työttömyysturva hyödyntäessään innovaatiota, vaikka siihen ei yhteiskunnan taholta olisi mitään tarvetta. Työttömyysturva voi säilyä innovaatioiden hyödyntäjillä eikä se maksa yhteiskunnalle euroakaan nykyistä enemmän. Mikähän lienee raportin tekijöiden päämäärä tässä asiassa? Onko se demareiden tapaan työttömyyden ylläpito jolla kuvitellaan että palkkakustannukset saadaan pidettyä pieninä. Kannattaa muistaa että suomalaisen tuotteen hinnasta työn osuus on keskimäärin 5 % ja verojen osuus 65 %. Vaikka työ tehtäisiin ilmaiseksi, tuotteen hinta laskisi ainoastaan 5 %. Mutta jos verot puolittuisivat, tuotteen hinta laskisi 33 %. Kannattaa siis miettiä kumpaan kannattaa paneutua. Työttömyyden kustannukset ovat puolet veroista, ilman työttömyyttä veroja voidaan laskea 33 % eikä se ole pois kenenkään sosiaaliturvasta.

Jyri Häkämies yrittää hoitaa tilannetta yrittäjän henkilökohtaisella konkurssilla. Mutta tämäkään ei ole ratkaisu innovaatioiden hyödyntämiseen. Lakiehdotus ei ole huono, mutta sillä korjataan tilanne joka syntyy nykyisin varsin herkästi kun on pakko lainarahalla aloittaa toiminta. Jos sen voisi tehdä palkkatyössä tai työttömänä omalla rahoituksellaan, harvemmin syntyisi konkurssiakaan.


” Yrittämisestä ja aktiivisuudesta ei saa rangaista vaan siihen tulee kannustaa.”

Tällainen kohta löytyy raportista, mutta aivan väärästä paikasta. Sitä tarjotaan keinoksi opiskeluun. Eli jos yrittää opiskella enemmän ja hankkia opiskelun ohella tuloja työn tekemisellä, siitä ei tule rangaista. Mutta kun näin hyvä lause on saatu aikaan, se tulisi liittää myös työttömyysturvan yhteyteen.


Raportissa on paljon hyvääkin, toivottavasti sen ehdotukset saadaan toteutettua. Mutta kannattaa muistaa että kaikki mitä raportissa on esitetty, ovat osittain tai kokonaan vailla pohjaa koska meillä ei ole mahdollista useinkaan edes aloittaa innovaatioiden hyödyntämistä.

On kuin olisi kehitetty hieno koululaitos, mutta ei ole muistettu ettei ole lapsia sitä käymään. Lapsen tekeminen on rangaistavaa ja niitä tehdään vain muutamia eri tavoin lakia kiertäen. Kouluun otetaan siten vain vanhempia, jo koulunsa käyneitä, joten hyöty jää vähäiseksi.

Siinäpä se, toivottavasti kysymyksiini esitettään vastauksia jossakin korjausraportissa.

Tuolta löytyy lisää linkkejä mitä mieltä olen asioista:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=121&con ference=4500000000000021&posting=22000000020550539


t. Hallitusnikkari

[email protected]

olisi ollut oikeampi raportin nimike,raportti sinällään oli täyttä potaskaa laidasta laitaan.Yli 100 sivua menneen talven lumia.
Kaikkia se vanhasella teettää.