Oiva, oletko huomannut?
Rekisterilakimies
341191
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 21 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 21 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 34
Vanhimmat
... mutta MTK on. Minä olen sanonut, että ei siitä julkaisusta ole varsinaista haittaa, mutta en ymmärrä mitä hyötyä siitä on. Tuet ovat laillisia ja viranomaisten hyvin tarkkaan valvomia viljelijöiden tuloja. Yhteiskunta on nähnyt hyväksi maksaa elintarvikkeiden tuottamisesta lähes puolet valtion ja EU:n varoista. Ne ovat julkisia nytkin siten, että maksuperusteet ovat julkisia ja kun lisäksi ottaa selvää montako hehtaaria tilalla on viljelyksessä, montako kotieläintä tilalla, voi laskea tilan saaman tuen, jos asia niin kovin kiinnostaa.
Viranomaisten ilmoitusvelvollisuutta on vastustettu siksi, että siinä on taas iltalehdillä revittämisen paikka, kun tukien todellista merkitystä ja taustaa ymmärtämättömälle yleisölle myydään lehtiä.
Tärkeintä on muistaa, että tuet ovat tilakohtaisia, eivätkä riipu mitenkään omistajan rikkaudesta tai köyhyydestä, eikä hänen muista tuloistaan tai muista töistään taikka yrityksitään. Tuet kirjataan maatalousyrityksen kirjanpitoon tuloksi.
Liitän Hesarin vajaa vuosi sitten julkaiseman kirjoitukseni maataloustuista:
Maataloustuet alentavat ruoan hintaa
HS julkaisi sunnuntaina (27.11.) Keskusteluja verkossa – palstalla tukiaisista mielipiteitä, joista näkee, ettei suuri yleisö ymmärrä, mistä tukiaisissa on oikeastaan kysymys.
Maataloustuet saivat meillä alkunsa sodanjälkeisinä säännöstelyn vuosikymmeninä siitä, että erityisesti vasemmistolaiset eivät halunneet nostaa maatalouden tuottajahintoja vuosittain tarkistettavan lakisääteisen maataloustulon edellyttämälle tasolle, kun tiesivät korotusten menevän sellaisinaan kuluttajahintoihin.
Alettiin maksaa osaa viljelijöiden tulosta valtion varoista tukiaisina. Tukiaiset ovat levinneet maailmanlaajuiseksi järjestelmäksi.
Niitä on perusteltu tuolla kuluttajahintojen subventoinnilla, tietyn omavaraisuuden säilyttämisellä, työllisyyden hoidolla perustuotannossa ja elintarviketeollisuudessa, maisemanhoidolla, jopa maan asuttuna pitämisellä ja viime aikoina on tullut kuvaan puhtaan kotimaisen ruuan arvostus.
Kun nämä kansalliset tavoitteet ovat johtaneet maailmanlaajuiseen ylituotantoon, myydään ylijäämäeriä markkinoilla usein vielä valtioiden vientitukemana hintaan mihin hyvänsä.
Näin muodostuneet maailmanmarkkinahinnat määräävät pääosin tuottajahinnatkin nykyään. Niillä ei kannata tosiasiassa missään tuottaa. Olemme siis joutuneet tukiaiskierteeseen, jota yritetään Maailman kauppajärjestön (WTO) neuvottelussa purkaa.
Tukiahan on vähennettävä kaikkialla samanaikaisesti. Jos näet esimerkiksi Suomessa lopetettaisiin tuet, loppuisi täällä samalla maanviljelys, sillä eihän viljelyä kannata jatkaa, jos tuloista puolet jää pois.
Meidän markkinamme kyllä täyttyisivät naapureista tuotavilla tukien avulla hinnaltaan alennetuilla elintarvikkeiden raaka-aineilla (maataloustuotteilla) ja valmiilla elintarvikkeilla.
Maatalousyrittäjä kyllä ottaisi mieluummin kaikki tulonsa suoraan tuottajahintana kuin nykyiseen tapaan noin puolet monimutkaisen tukiaisjärjestelmän kautta.
Viljely meillä säilyisi, vaikka tuet lopetettaisiin; luonnollisesti tuottajahinnat nousisivat tukien verran. Se vain pitää tapahtua niin, ettei siirtymävaiheessa synny korvaamattomia vahinkoja tästä vuosikymmeniä viljelyyn syvästi työntyneen järjestelmän purkautuessa ja niin, että se tapahtuu kaikkialla samanaikaisesti.
Suomalaisen viljelijän kilpailuvaltteja karuista olosuhteistamme huolimatta ovat viljelijöiden valistuneisuus ja hyvä koulutus. Myös tilakoon kasvaminen ja tuotannon koneellistaminen ja rationaalisuus ovat lisänneet kilpailukykyämme. Nuo vaativat kyllä pääomia, mutta niitäkin meillä on.
Ja sittenkin meidän kasvukautemme on melko lämmin, sopivan kostea ja erityisen valoisa.
Maataloustuet eivät ole sosiaalitukea vaan tuotantotukea. Sitä maksetaan kaikille ainakin unionin alueella samoin perustein riippumatta yrittäjän rikkaudesta tai köyhyydestä, tilan suuruudesta tai pienuudesta, yrittäjän muista töistä tai tuloista.
Muunkin elinkeinoelämän piirissä on monimuotoisia tuotantotukia, joilla yhteiskunta pyrkii tiettyihin tavoitteisiin. Näistä on hyviä esimerkkejä telakka- ja varustamotuet.
Maataloustukien avulla kuluttaja saa ruokansa tukiaisten verran halvemmalla. Veronmaksajat siis saavat takaisin tukiaisrahansa.
Tukien sosiaalitukien luonne tulee siitä näkökohdasta, että suurituloisethan maksavat enemmän veroista, joilla tukiaisetkin rahoitetaan. Mutta pienituloiselle on tärkeämpää halvempi ruoka kuin suurituloiselle. Molemmat syövät näitä subventoituja elintarvikkeiden raaka-aineita saman verran.
Oiva Härkönen
Vantaa
Kyllä sinä olet sanonut niinkin, ettei niitä tule julkistaa.
Tietysti se on niinkin, että sanomalla asiat moneen malliin, voi aina tarvittaessa kaivaa esiin tilanteeseen sopivat sanomiset.
... niin, ettei niitä tarvitse julkaista, kun en ymmärrä mitä hyötyä siitä on. Mutta olen myös sanonut, ettei julkaisukaan ole vaarallinen. Siis samoin kuin tuossa ylempänä.
Toisin kuin taas väität Kepu on vastustanut tukien julkistamista. Maatalousministeri Korkeaoja on useaan otteeseen sanonut, ettei tukia pidä julkistaa ja väittänyt tietojen antamista jopa laittomaksi, vaikka julkisuuslainsäädännön asiantuntijat ovat pitäneet tietojen antamista jo nykyisen lain pihjalta laillisina. Puoluejohtaja Vanhanen ei ole oikaissut ministeri Korkeojan lausuntoja eli on on hiljaisesti hyväksynyt ne Kepun kannaksi. Ministeritason mieshän ei nyt sentään voi puhua ihan mitä vaan omian yksityisinä mielipiteinään.
Ihmettelet mitä hyötyä julkistamisesta on ja että tiedothan voi jokainen laskea hehtaarien ym. perusteella. Jälimmäisestä voi sanoa, että ei voi. Juuri sen takia hallitus on nyt ilmoittanut tekevänsä rekisterilainsäädäntöön muutoksia, jotta tuista voitaisiin antaa pyytäjälle kattava kuva. Eri tukimuotoja on niin paljon, että olisi muutoin kohtuuttoman vaivalloista kerätä kaikista niistä yhtenäinen tieto. Kepuministeritkään eivät ole asettuneet poikkiteloin tässä asiassa, vaan myöntävät puutteen. Rekistereistä täytyy vain poistaa ennen tietojen antamista tuen saajien muita yksityisiä tietoja, jotka eivät ole julkisia.
Mitä hyötyä julkisuudesta on. Yhteiskunnassa tarvitaan aina pätöksenteon pohjaksi tietoa. Demokratiassa tiedon pitää olla julkista, jotta kaikki voivat ottaa kantaa asioihin. Tukien kohdentuminen eri yhteiskuntaryhmille on olennainen tieto. Maatalouspolitiikan avulla on väitetty voitavan edistäää mm. maaseudun pitämistä asuttuna. Tiedot maataloustukien kohdentumisesta auttavat hahmottamaan kuvaa siitä, edistääkö tukipolitiikka tätä tavoitetta. Osa tuista on ympäristön suojeluun tarkoitettuja. Nämä tiedot puolestaan auttavan kansalaisia ja eturyhmiä ym. tekemään havaintoja siitä, miten ympäristön tila on kehittynyt siellä, missä ympäristötuilla on haluttu saada myönteistä vaikutusta aikaan. Tukien julkisuus voi torjua myös rikollisuutta ennakolta ja paljastaa tukipetosrikoksia. Suomessakin on käytetty kanalayrityksessä bulvaaneja tukikattojen kiertämiseksi. Kun tuen saajat ja tuet ovat julkisia, tällaista rikollisuutta on helpompi torjua.
Se, että yhteiskunta on nähnyt hyväksi maksaa puolet elintarvikkeiden tuottamisesta veroina, ei ole mikään ikiajoiksi kiveen hakattu asia. Yhteiskunta muuttuu ja sen mukana monia entisiä asioita muutetaan. Yhteiskunta Suomessakin näki hyväksi liittyä EU:hun ja irtisanoa YYA-sopimuksen. EU:ssa on paljon maataloustukikriittisyyttä, koska ns. yhteinen maatalouspolitiikka tuottaa jatkuvasti ylituotanto-ongelmineen harmaita hiuksia valtioille. Rikkailla mailla on alkanut tulla mitta täyteen ja Ruotsi onkin tehnyt aloitteen EU-rahoituksen enimmäismääräksi. Suomea lukuunottamatta monet rikkaat maat ovat tukrneet Ruotsin aloitetta. On selvää, että maksuhalukkuden vähentyminen tulee näkymään myös maataloustukien vähentämisenä, koska nämä ovat EU:n ylivoimaisesti suurin menoerä. WTO-prosessin mahdollisesti edetessä koko tukijärjestelmä joutuu uudelleen arvioinnin kohteeksi. Paineita on siis eri suunnillatukijärjestelmän purkamiseksi.
Tilakohtaisten tukien ongelmana voi olla juuri se, että ne suosivat varakkaita ihmisiä. Kun tämä saatetaan kansalaisten tietoon, voi syntyäkin juuri paineita muuttaa järjestelmää sosiaalisemmaksi. Hyvinvointiyhteiskunnissa nähdään tasa-arvopyrkimykset usein muita tavoitteita arvokkaampana, vaikka Kepussa ökyisäntien suosiminen olisikin aina ollut politiikan ylin tavoite.
Ei ministeri,muukaan ...
Kirjoittanut: oivahärkönen 13.5.2005 klo 22.16
... luottamusmies tai virkamie osallistu itseään koskevan päätöksen tekoon.
Kyllä saajien nimet ovat selvitettävissä verotuksesta siiä määrin kuin muutkin asiat ovat verotuksessa julkisia. Ei tosiaan ole mitään syytä julkaista erikseen maataloustukien saajia. Muitakin yrittäjiä tuetaan mitä moninaisilla tavoilla, eikä niitä tukia kukaan erikseen julkaise.
Miksi olisi tärkeää saada tietää tukien saajat? Onko niissä jotain hämärää? Tukiaishuijaukset ovat eri asia. Niitä ei sivullinen pysty paljastamaan elleivät viranomaiset siihen pysty.
'''
> Ei tosiaan ole mitään syytä julkaista erikseen maataloustukien saajia. <
Onko tuo hieman enemmän kuin, ettei niitä tarvitse julkaista, kun et ymmärrä, mitä hyötyä siitä on?
Ja sitten sanot, ettei julkaisukaan vaarallista ole.
Mutta tuossa aiemmassa sanot suoraan, ettei ole MITÄÄN SYYTÄ..jne.
Toistan, sanot, ettei OLE, et sano, ettet YMMÄRRÄ olevan mitään syytä..
Puhut taas itsesi kanssa ristiin.
http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=37564
... selittelysi.
Sanonpa vieläkin mieliksesi, ettei ollut mitään syytä julkaista, mutta kun niin on päätetty, ei siitä suurta vahinkoakaan ole, mutta en ymmärrä mitä etuakaan siitä on.
> Ei tosiaan ole mitään syytä julkaista erikseen maataloustukien saajia.
... tahot ovat sanoneet omia toisistaan poikkeavia mielipitetiä, mutta mikään puolue-elin ei ole ottanut kantaa. Nyt on ottanut, kun hallitusryhmä on halliuksessa hyväksynyt julkaisun.
Rikollisuuden torjunta ei ole missään osassa julkaisussa. Viranomaiset valvovat niitä jo erittäin tarkasti ja hakemuketkin ovat niin yksityikohtaisia, että viljelijöiltä menee merkittävä osa työajasta niiden tekemiseen. Viimekin vuonna oli havaittu pari kymmentä väärin perustein saatua tukea, joista ainakin puolet ovat vielä tahattomia.
Minäkinhän olen monesti kirjoittanut, että maataloustukiaisista pitää päästä eroon, mutta samanaikaisesti koko maailmassa. Jokainen saa maksaa ruokansa itse; siis köyhien kuluttajien sosiaalipolitiikka pitää hoitaa muulla tavalla kuin subventoimalla ruuan hintaa. Alv-ia kyllä voidaan alentaa. Olen myös monisanaisesti toditanut, että siinäkin tapauksessa Suomessa viljely jatkuu entisessä laajuudessaan.
Et vieläkään ymmärrä tukien luonnetta. Ei ilman niitä kannata kenenkään viljellä. Viljely lopuu sinä päivän kun tuet loppuisivat ja jos tuottajahinnat pidettäisiin jollain maailmanlaajuisella säännöstelytoimella ennallaan tai tuet lopetettaisiin vain yhdessä maassa.
Tuet siis eivät suosi varakkaita viljelijöitä, vaan tekevät viljelyn yleensä mahdolliseksi nykyjärjestelmässä. Tosin Wahlroosilla voisi olla varaa ainakin pienessä määrin harrastutoimintana viljellä puolta pienemmillä tilan tuottamilla tuloilla.
Tuista huolimatta viljely ei ole hyvää liiketoimintaa. Jos kaikkien kulujen ja oman palkan lisäksi jää puhdasta voittoa vaikkapa 5 %, mikä on liiketoiminnassa aika tavallista, tekisi tulojen pieneminen 5:llä prosentilla homman kannattamattomaksi. Tuo 5 % syntyisi tukien pientämisellä nykyisestä 50 prosentista 40:een.
Maataloustukea, niin kuin ei muitakaan tuotantotukia, tulla koskaan jakamaan yrittäjän sosiaaliseen asemaan sitoen. Sosiaalipolitiikka hoidetaan muilla konsteilla ja siihen ovat yrittäjätkin tarvittaessa oikeutettuja. Meilläkin oli vuosikymmeniä sitten sen niminnen maataloustuki kuin pinta-alalisä, jonka saivat pienen pinta-alan viljelijät. Siitä luovuttiin siksi, että se ohjasi viljelyä epätaloudellisten pientilojen suuntaan.
http://www3.keskisuomalainen.net/servlet/page?_pageid=67&_dad=portal30&_schema=PORTAL30&file=sahkeuutiset/4709749.html
Kepu otti nyt tämän kannan hallituksessa pakon edessä. EU on vaatinut, että tuet pitää saattaa julkisiksi. Puheenjohtajavaltiolla ei ole paljon varaa alkaa venkuroida asiassa. Ja kuten sanoin asiantuntijat ovat olleet sitä mieltä, että tuista olisi pitänyt antaa tietoja nykyistenkin säännösten puitteissa. Ministeri Korkeoja on aiemmin selkein sanoin vastustanut julkistamisia eikä Kepussa ole otettu vastakkaista kantaa asiaan tai ojennettu ministeriä. Korkeoja on sentään vastaava ministeri eli maatalousministeri.
Toin edellä esille paljon sellaisia perusteita, miksi tukien pitää olla julkisia. Tämän jälkeen sinun ei varmaan enää tarvitse ihmetellä sitä, miksi tekien pitää olla julkisia.
Ymmärrän vallan hyvin tukien luonteen. Ne nostavat todellisia kuluttajahintoja, kun lasketaan kaupassa maksettu hinta ja vero yhteen. Maksamme kaikesta ylituotannosta, ylläpidämme väliportaiden välistävetomahdollisuuksia, maksamme tukien valvontakustannukset, maksamme kilpailun rajoittamisesta aiheutuneet hinnannousut ja maksamme turhanaikaisesta maatalousbyrokratiasta. Maksamme myös siitä, että tuotanto painottuu siihen, mistä saa parhaat tuet eikä siihen, mistä saa parhaan markkinahinnan. Kaikki nämä mekanismit johtavat kuluttajahintojen nousuun verrattuna tilanteeseen, missä toimisimme markkinoiden ehdoilla. Tämä kertoo karua kieltään siitä, että kuluttajahinnat eivät suinkaan nouse tuen määrää, koska tuettu maatalous kattaa paljon useammanlaatuisia menoeriä ja vääristää markkinatilannetta kuluttajille epäedulliseksi. Tämä on se, mitä sinä et ymmärrä tai halua ymmärtää.
Tuettomaan maatalouteen päästään tahdolla. Kepulla ei ole siihen minkäänlaista tahtoa, vaikka puolue toimii sellaisen ryhmittymän jäsenenä, jonka tavoitteena on poistattaa maataloustuet. Tottakai poistattaminen koskee silloin kaikkia sellaisia tahoja, jotka toimivat markkinoilla. Tämä voitaisiin aloittaa EU:ssa nostamalla rajasuoja sellaiseksi, että EU:n ulkopuolinen subventoitu maatalous eikä myöskään ympäristöä tuhoava ja työntekijöitä riistävässä mielessä hyväksikäyttävä monikansallinen maatalous voisi saada kilpailuetua. EU:n sisällä siis voitaisiin aivan hyvin mennä tuettomaan systeemiin. Siitähän ei olisi mitään haittaa Suomelle, jos suomalainen maatalous pärjää kuten niin usein olet väittänyt. EU:n nettomaksajana Suomi hyötyisi vain tilanteesta. Miksi te kepulaiset ette edistä tällaista.
..mutta köyhät ei mikä on täysin oikein.
... sanomat haittapuolet pitävät paikkansa ja lisäksi on vielä pitkä rivi haittoja, jotka aiheutuvat viljelijöille.
Siksi niistä tuista on päästävä eroon. Sossuthan ovat vahvoja EU:ssa, miksi mitään ei tapahdu. Eivät myöskään WTO:n neuvottelut edisty. Viimeksi ne kaatuivat läninnä USA:n hyrkkään vaatimukseen, että maissinviljelyn tukia ei saa alentaa.
Kirjoitit ilmeisesti asiaa, vaikken ihan kaikkea noin yksityiskohtaisella tasolla ymmärtänytkään. Minusta maatalouden tuet ovat kuitenkin tarpeellisia jatkossakin. Tässä muutamia syitä.
Kun maatalous on aika riskialtista puuhaa, on todennäköistä, ettei riittävää määrää riskinottajia löydy, jos tuottajaksi pitää ryhtyä täysin omarahoitteisesti luottaen siihen, että kaikki tulo tulee vasta sitten, kun sato myydään markkinahinnalla.
Niinpä tukea tarvitaan, jotta elintarvikkeiden omavaraisuus säilyy sellaisella tasolla, joka katsotaan poliittisesti tarpeelliseksi. 100% omavaraisuutta tuskin tarvitaan, mutta reilusti yli 50% nyt ainakin.
Minusta on myös oikeudenmukaista, että maataloustuottaja saa osan ansiostaan yhteiskunnalta jo siitäkin syystä, ettei tuottajan tarvitsisi ottaa lainaa satonsa myyntituloja odotellessaan, van hän saisi ikään kuin takuuansion meiltä muilta veronmaksajilta ja sitten ansiotulonsa satonsa myynnistä markkinahintaan.
Tukia tarvittaisi myös tuotannon ohjaamiseen. tässä on minusta menty pahiten pieleen viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana, kun tuet ovat ohjanneet keskittymiseen ja erikoistumiseen. tähänastisen tukipolitiikan seurauksena meillä on enimmäkseen yhden tuotantosuunnan suurtiloja, ja erittäin ylsipuolinen ja "köyhä" maaseutu, joka on nimenomaan tällä tukipolitiikalla muutettu monimuotoisesta elin- ja asuinympäristöstä yksipuoliseksi elintarviketeollisuuden raaka-ainelähteeksi.
Olettaisin, että suurimittakavainen maataloustuotanto pärjäisi ilman tukiaisiakin, jos tukiaisista luovutaan maailmanlaajuisesti. Sehän olisi samalla parasta kehitysmaatukea, kun kehitysmaiden elintarvikkeet näin tulisivat hinnoiltaan kilpailukykyisiksi.
Tukia pitäisi minusta ohjata maaseutua monipuolisemmin kehittävään suuntan lähi- ja luomutuotantoon ja elintarvikkeiden perheyrityspohjaiseen lähijalostukseen. Sehän turvaisi parhaiten myös elintarvikkeiden omavaraisuuden, sillä muutamaan isoon yksikköön keskittynyt elintarviketeollisuus ja pitkät kuljetusmatkathan ovat erittäin riskialttiita erilaisten kriisien aikana.
Mitä tulee maataloustukien julkisuuteen, niin ei kai se sen kummempi asia ole kuin verotustietojenkaan julkisuus. Kaikenlaista rääpimistä ja sormella osittelua erilaisissa sensaatiohakuisissa jutuissa tulee esiintynmään, mutta mitä siitä.
Maaseudulla se lienee kiusallisempaa, koska tulien julkisuus saattaa aiheuttaa naapurikateutta ja muutakin kitkaa, kun kaikki tuntevat toisensa ja ovat todennäköisesti ihan eri mieltä siitä, miten tuet olisi pitänyt jakaa.
Avoimmuus on kuitenkin niin hyvä päämäärä, että siihen kannattaa pyrkiä, vaikka se aiheuttaisi joitain sivuvaikutuksiakin.
Jospa siis koetettaisi edes säilyttää maaseutu, ellei sitä voi palauttaa sieltä, minne MTK:lainen keskittämispolitiikka on hävittänyt maaseudun tukemalla maataloutta.
... maataloustukien olemusta. En tässä käy enää yksityikohtaisesti sitä selvittämään. Mutta puutun tuohon Jäbälle rakkaaseen ajatukseen, jossa tuillakin pitäisi tukea pieniä perheviljelmiä. Olisi tuhoisaa tukipolitiikalla suunnata kehitystä epätaloudellisten pientilojen suuntaan.
Jos tuista luovutaan maaimanlaajuisesti, niin tuottajhinnat nousevat tukien verran ja maatalous kannattaa samalla tavalla eli melko huonosti niin kuin nytkin niin. Ei siitä synny eroa pien- ja suurtilojen välille. Kehitys jatkuu silloinkin kannattavien suurtilojen suuntaan.
Eivät hinnat nousisi muuta kuin ehkä hieman aluksi. Kyllä vapaa kilapilu pitäisi hinnat kurissa. Tuo hintojen nousu on vain sinun päähänpinttymä jolla yrität vuodesta toiseen puolutstella Wahlroosien ym. isokenkäisten tukemista.
Isäntä joutuisi tinkimään vain siinä että valmettia ei ehkö joka vuosi kannattaisi vaihtaa uuteen.
Tukien julkaiseminen on askel oikeaan suuntaan.
Radiossa pyörii aamusin ohjelma "Uutisia 50 vuotta sitten". Tällä viikolla oli mielenkiintoisia uutisia. Nimittäin niissä uutisoitiin Oivankin mainostamien syömätukien LOPETTAMISESTA ja lopetuksesta johtuneiden elintarvikkeiden hintojen NOUSEMISESTA. Eli syömätukien ansiosta elintarvikkeiden hinnat olivat alempia. Tuet poistettiin ja hinnat nousivat saman tien.
Eli nuo oivankin teoriat maataloustukien suhteen on kaadettu jo 50 vuotta sitten pois. Maataloustuki on siis tukea, joka ei alenna elintarvikkeiden hintaa litin latia. Ne maksetaan veronmaksajien kukkarosta lyhentämättömänä maanviljelijöiden laariin.
M.O.T.
... hinnanmuodostushan vallitsee jo nytkin. Tuottajahinnat muodostuvat maailmanmarkkinoilla vapaasti. Tukiaiset vain aiheuttavat vapaan kilpailun vallitessa mahdolliseksi sen, että tuotteita kannattaa myydä niillä nykyisillä hinnoilla, joilla ei ilman tukiaisia kannattaisi tuottaa mitään eikä missään. Maatalous ei ole tukiaisineenkaan kovin kannattavaa liiketoimintaa, siksi lasken, ettei viljely ole mahdollista piennemmillä tuloilla kun nytkään. Se tietää tuottajahintojen nousemista tukiaisten loputtua niillä samoilla vapailla markkinoilla tukiaisten verran.
... kukkarosta suoraan viljelijöiden laariin. Ja se tekee mahdolliseksi vapailla markkinoilla maataloustuotteiden myymisen niillä nykyisillä alhaisilla hinnoilla. Silloin halpa hinta menee kuluttajahintaan ja valuu sieltäsuoraan kuluttajien laariin.
Demarithan ovat rakentaneetkin tämän tukiaisjärjestelmän alentamaan kulutushintoja. Onhan siinä sellainen sosiaalinen näkökohta, että halvempi ruoka on suhteellisesti merkittävämpi vähä- kuin suurituloiselle. Mutta minä olen sitä mieltä, että tukiaisista pitää maailmanlaajuisesti luopua ja köyhien kuluttajien sosiaalipolitiikka pitää hoitaa muilla keinoilla. Yksi hyvä keino on elintarvikkeiden alv-in alentaminen.
Jos puhutaan kannattavuudesta, niin kannattaa täsmentää kenen kannattavuudesta puhutaan. Muutaman tuhannen suurtilallisen, vai sadantuhannen pientilallisen?
Elintarvikkeiden lähituotanto on erittäin kannattavaa, kun ketjusta jää pois mm. kaikki turha kuljettaminen tiloilta tehtaille, kaikki lisä- ja säilöntäaineet sekä kaikki investoinnit suuriin automaattilinjoihin, joilla lisä- ja säilöntäaineilla kyllästetty "puhdas" elintarvike pakataan kestämään päivien mittaiset kuljetukset, varastoinnit ja hypermarkettien hyllyssä seisomiset, jotta ihmiset, joiden naapurissa raaka-aine tuotettiin voisivat syödä "oman paikkakuntansa puhdasta ruokaa" n. viikon-kahden kuluttua siitä, kun se tilalta lähti tehtaalle.
Mieti oiva, mikä on kannattavaa koko maaseudulle, läläkä ajattele vain maatalouden suurtuottajien kannattavuutta, sillä heidän ehdoillaan toimittaessa suomalainen maaseutu on pilattu sellaiseksi kuin se nyt on.
niin että kaikenlaisest willet vetävät välistä ja paljon, sillä tuskin missään pystytään tuottamaan elintarvike teollisuudelle raaka-ainetta niin että siitä saatava hinta kattaisi tuotanto kustannukset.
Kerrottiinko siinä myös se seikka että yleislakon yksi syy oli maidonhinnan nousun estäminen?
Onhan se ihan he...tin mukavaa jotta samoja v...an ruispaloja syödään niin töölössä kuin inarissakin.
En tiedä kenen on vika mutta itse ainakin ostaisin mieluusti mökille mennessä jonkun paikallisen tuottajan tuotoksia. No, onneksi torstaisin (ainakin kesällä) on toripäivä. On muuten pitkät jonot kotileipomon kojun edessä...
http://www3.keskisuomalainen.net/servlet/page?_pageid=67&_dad=portal30&_schema=PORTAL30&file=sahkeuutiset/4711651.html
...siitä, miten sen tuottaminen on sekä yrittäjälle kannattavaa, että kuluttajalle paitsi edullista myös laadukkaampaa.
Reissasin vaimon kanssa kesällä mm. Pohjois-Saksassa, jossa poikkesimme erään pikkukaupungin leipomon tyylikkääseen myymälään, jossa oli upeammat valikoimat kuin minkään suomalaisen marketin leipätiskillä. ostimme kaksi läpimitaltaan perikymmensenttistä sulolaista piirakkaa ja pari saman kokoista makeaa piirakkaa ja neljä juuri uunista tuotua sämpylää.
Lasku oli 4,20, millä Suomessa ei saa edes niitä neljää sämpylää.
Saahan tuolla summalla pussin reissumiestä ja paketin atrian leikkelettä...
Ja mikä parasta laatu ja maku on sama joka puolella suomea.
Kieltämättä Saksan kaupat ovat ovat herkkusuun paratiisejä. Itte vierailin Hannoverin seudulla vuosi sitten, harmi etä kyseessä oli työmatka ja aikataulu aika kiräa.
Tuet menivät elintarvikkeiden hintaan 50 vuotta sitten. Silloin valtio päätti kauppojen elintarvikkeiden hinnoista. Sellaista ei enää tapahdu - Halloo Oiva - vantaallako valtio päättää kauppojen hinnat - hallooooo?
15.10.1956 syömätuet ne poistettin ja hinnat nousivat yhdessä yössä. Halloooo!!!!
Toisaalta tuo sinun hömppäteoriasi on jo kumottu toisillakin tavoilla: koko EU-jäsenyyden ajan ovat viljelijöiden tuet laskenee. Maataloustulo on laskenut. Mutta elintarvikkeidenkin hinnat ovat laskeneet. MOT.
Ja vielä loppuun voisit esittää arviosi, kuinka paljon elintarvikkeiden hinnat kaupoissa nousevat, kun 141-tuki loppuu. Etpä taida sellaista rätinkiä osata keksiä. Heeehehehe :-D
..vähintään tuplata koska se olis parasta köyhien auttamista ja rahan siirtoa rikkailta köyhille ,joksi ne on alunperin tarkoitettukin tuskin oikeisto ajais tälläista systeemiä vaan se on täysin vasemmiston ja keskustan yhdessä tehtävä mikä olis täysin oikein.
Miksi Oivakin aina julkistamisasian yhteydessä ottaa esiin sen, minkäluonteisia tuet on ja, että ne on laillisia?
Julkistamisestahan vain on kyse, joka ei liity mitenkään siihen, paljonko väärinkäytöksiä niihin liittyy.
Väärinkäytöksethän tutkitaan muulla tavoin kuin julkaisemalla tuet.
Kumma tarve Oivalla vakuutella, että tukiin ei liity mitään hämärää.
Niin kova tarve, että alkaa kohta ihmetellä, onko niissä sittenkin jotain hämärää, kun täytyy niin kovasti vakuutella, ettei ole?
... voittamaton tirkistelyhalu ja vaatimiseen sisältyy myös sen epäilyn levittäminen, että tukiin liittyy runsaasti jotain hämärää.
Tukien valvonta ja mahdollisten väärinkäytösten selvittäminen kuuluu virnomaisille eikä teille hunsvoteille. Viime vuonnakin tuo erittäin tarkka valvonta paljasti parikymmentä väärin perustein tukia saanutta niiden 70000 joukosta. Näistäkin oli puolet tahattomia.
...mitään salattavaa saati rikollista toimintaa ei ole, niin miksi sinä haraat niin kovasti tukien julkaisemista vastaan???
...aiemmin, ettei keskusta ole tukien pimittämistä. Onko keskusta tirkistelypuolue?
Huomasitko Oiva, että nyt kun TV-luvatkin uhattiin laittaa julkisiksi, niin välittömästi yli 1000 henkilöä maksoi lupansa.
Jos tukien julkistamisella saadaan yksikin rikollinen huijari kiinni, niin eikös se ole eduksi muille? Eikö niin, Oiva.... :-D
...kun rikollisethan yleensäkin kieltävät rikoksen tapahtuneen, mutta kuitenkin pyrkivät kaikin keinoin estämään tutkimukset. Oiva on kepumafian suojelija.
Ne ovat sinun näkemyksiäsi asiaan.
Kirjoittelemalla tuollaisia et lisää lainkaan uskottavuutta itseesi.
Mutta mitäpä se minulle kuuluu, minä olen tahattoman komiikan ystävä.