Sota-arkistoon

Et löydä todellisia nahkapuseropoliiseja kantakorteista ainuttakaan. Teloittajien lentäväosasto oli hermeettinen joukko miehiä, joista suurin osa lähti Argentiinaan, Australiaan ja USA:han.

Montako ruplaa maksaisit siitä?

Pari päivää sitten kirjoitinkin jo asiasta tänne, mutta voin mainita vielä sen, että en tiennyt isoisäni sotapoliisi-toiminnasta mitään, ennen kuin pyysin nähtäväkseni hänen kantakorttiaan sota-arkistossa. Siinä lukikin jo ennestään tutut tiedot, mutta lyijykynällä oli raapustettu lopuksi, että: "1944 - sotapoliisina Kannaksella". Lisäksi siinä oli mainittu sotapoliisikomppaniakin (muistaakseni kuudes tai kahdeksas, joka kuului III.AK:aan). Pyysinkin nähtäväkseni tuon sotapoliisikomppanian mapit tarkistaakseni löytyykö isoisästäni jotakin mainintoja. Eipä löytynyt. Ei minkäänlaisia miehistöluetteloita, eikä muutakaan erikoista, kesän 1944 sotapäiväkirjoista puhumattakaan.

Jos sotapoliisikomppanioiden miehistöluettelot löytyisivätkin jostakin, niin tätä kauttahan elossa oleviin veteraaneihin päästäisiin helposti käsiksi. Erityisen mielenkiintoista olisikin selvittää 7. sotapoliiskomppanian vaiheita kesä-heinäkuussa 1944.

Kannaksen karkureita kiinni ottaakseen Kannaksen sotapoliisiosastot muodostivat ainakin kolme harvaa ketjua. Käsittääkseni näiden takana selustassa oli vielä muita kotijoukkojen osastoja, jotka kokosivat yhteen näitä Saimaan divisioonan miehiä. Jos näitä väitettyjä teloituksia tehtiin, niin oletettavaahan on, että sotapoliisien tehtäväksi tämä kamala työ jäi. Mielenkiintoista olisi myös selvittää, miten ns. "Kirkko nelonen" liittyy tähän väitettyyn salailuun, ja keitä siihen kuului.