..suomalainen yhteiskunta on tehnyt mittavaa työtä sen suhteen, ettei sukupuolella yhteiskunnassa olisi mitään merkitystä, vaan kaikki olisivat vain niin sanottuja ihmisiä, yhteiskuntapoliittiset toimenpiteet ovat radikaalilla tavalla edistäneet tätä ajatusta..
..merkittävin kehityssuunta tässä on ollut naisten ottaminen mukaan työelämään, siis kodin ulkopuoliseen ansiotyöhön, kapitalistiseen tuotantoon..
..lasten kasvatus ja koulutus on yhteiskunnallistettu, samoin lasten hoito, yhteiskunta on ottanut nämä perinteiset naisroolit huolehtiakseen, mikä on tietenkin ollut edellytyksenä naisten työelämään osallistumiselle..
..myöskin sairaanhoito ja vanhustenhoito on ollut perinteisesti kodissa tapahtuvaa, naisten harjoittamaa toimintaa, joka tätä nykyä on yhteiskunnallistettu..
..ruuanlaitto ja muut kotityöt ovat myöskin kuulunut perinteiseen naisrooliin, jonka toteuttaminen nyttemmin on osa kodin ulkopuolista työtä, ja yhä vähemmän enää yksinomaan naisten suorittamaa..
..kaikki tämä on toisaalta mahdollistanut lainsäädännön kehittämisen kohden naista itsenäisenä ihmissubjektina, mutta toisaalta lainsäädännön muuttaminen on ollut ehto naisten osallistumiselle kodin ulkopuoliseen työhön..
..lainsäädäntö on ollut ja on yhä keskeinen keino, jolla sukupuolta ollaan homogenisoimassa yhdeksi erottelemattomaksi kokonaisuudeksi..
..varhaisempi kehityssuunta itse lainsäädännössä on ollut naisen yhteiskunnallisen roolin muuttaminen, tämä rooli on näihin asti koskenut pelkästään työroolia..
..mutta viimeaikaisin raju lainsäädännöllinen hyppäys hedelmöityshoitolain muodossa ulottuu jopa sukupuolirooliin, tänä päivänä naisen lisääntyminenkään ei ole enää riippuvainen kodista, perheestä tai edes miehestä..
..ja kaikkea tämmöistä säädellään vain normaalissa päiväjärjestyksessä, sokerinmuruset suupielessä ja puolinukuksissa..
..merkittävin kehityssuunta tässä on ollut naisten ottaminen mukaan työelämään, siis kodin ulkopuoliseen ansiotyöhön, kapitalistiseen tuotantoon..
..lasten kasvatus ja koulutus on yhteiskunnallistettu, samoin lasten hoito, yhteiskunta on ottanut nämä perinteiset naisroolit huolehtiakseen, mikä on tietenkin ollut edellytyksenä naisten työelämään osallistumiselle..
..myöskin sairaanhoito ja vanhustenhoito on ollut perinteisesti kodissa tapahtuvaa, naisten harjoittamaa toimintaa, joka tätä nykyä on yhteiskunnallistettu..
..ruuanlaitto ja muut kotityöt ovat myöskin kuulunut perinteiseen naisrooliin, jonka toteuttaminen nyttemmin on osa kodin ulkopuolista työtä, ja yhä vähemmän enää yksinomaan naisten suorittamaa..
..kaikki tämä on toisaalta mahdollistanut lainsäädännön kehittämisen kohden naista itsenäisenä ihmissubjektina, mutta toisaalta lainsäädännön muuttaminen on ollut ehto naisten osallistumiselle kodin ulkopuoliseen työhön..
..lainsäädäntö on ollut ja on yhä keskeinen keino, jolla sukupuolta ollaan homogenisoimassa yhdeksi erottelemattomaksi kokonaisuudeksi..
..varhaisempi kehityssuunta itse lainsäädännössä on ollut naisen yhteiskunnallisen roolin muuttaminen, tämä rooli on näihin asti koskenut pelkästään työroolia..
..mutta viimeaikaisin raju lainsäädännöllinen hyppäys hedelmöityshoitolain muodossa ulottuu jopa sukupuolirooliin, tänä päivänä naisen lisääntyminenkään ei ole enää riippuvainen kodista, perheestä tai edes miehestä..
..ja kaikkea tämmöistä säädellään vain normaalissa päiväjärjestyksessä, sokerinmuruset suupielessä ja puolinukuksissa..
Vastaukset 1
Vanhimmat
..piti lisäämäni, että pastorointi on myös nykyaikaisen yteiskunnan yksi johtava periaate..
..pastoroinnilla ymmärrän tässä yhteydessä ihmisten tekemistä yhteiskuntakelpoisiksi, siis terveiksi ja nuhteettomiksi..
..mutta onko nyt sitten sukupuoli sellainen asia, joka pitäisi olla sekä homogenisoinnin että pastoroinnin alainen asia..??
..eikös molemmissa siis homogenisoimisessa ja pastoroinnissa ole kysymys denaturoimisesta..??