Jumala on totta uskovaiselle, vain ja ainoastaan siksi koska uskovaisesta tuntuu siltä. Uskovainen siis laskee yksi yhteen:koska minulla on guta olo, täytyy jonkin luojaolennon olla olemassa, sitä oloa minulle antamassa. Järjenkäyttöön tutustunut ihminen ei petä itseään tai muita tälläisillä päätelmillä. Ajatteleva ihminen ymmärtää että oma mahtiolo ei ole todiste jumalasta. Oma mahtiolo on todiste endorfiinin erityksestä aivokopassa.
Minua suuresti kummastuttaa miten uskovainen tekee tämän päätelmän:minulla hyvä olo, siis jumala on olemassa. Eikö ole suhteellisen itsetrakas päättelyketju:"Koska minä sitä, minä tätä, kaikkien kansojen tuomitsija- ja vapahtajaolento on olemassa"? Tästä voimme tietenkin huomata että uskis on todella minäkeskeinen olento. Hän tekee suuria päätelmiä elämästä, vain oman mutu-tuntumansa parusteella.
Jokainen järjenkäytön saloihin tutustunut ymmärtää, että kun uskis myy uskoaan, ja sen tuomaa onnea, hän ei myy totuutta, vaan tietämättömyyden tuomaa autuutta. Uskossa ihminen tekee itsensä tietämättömäksi elämän totuuksille, itse rakennetuilla harhamaailmoilla. Kiihtyvällä tahdilla globalisoituvassa maailmassamme ei ole kovinkaan paljon varaa tehdä suuria päätelmiä vain itsensä kautta, tulisi painottaa globaalisuuteen. Kulttuurisidonnaiset sadut ei ole globaaleja. Kulttuurisidonnaisten satujen sekottaminen totuus-käsitteeseen aiheuttaa suurimman osan ihmiskunnan kärsimyksestä.
Minua suuresti kummastuttaa miten uskovainen tekee tämän päätelmän:minulla hyvä olo, siis jumala on olemassa. Eikö ole suhteellisen itsetrakas päättelyketju:"Koska minä sitä, minä tätä, kaikkien kansojen tuomitsija- ja vapahtajaolento on olemassa"? Tästä voimme tietenkin huomata että uskis on todella minäkeskeinen olento. Hän tekee suuria päätelmiä elämästä, vain oman mutu-tuntumansa parusteella.
Jokainen järjenkäytön saloihin tutustunut ymmärtää, että kun uskis myy uskoaan, ja sen tuomaa onnea, hän ei myy totuutta, vaan tietämättömyyden tuomaa autuutta. Uskossa ihminen tekee itsensä tietämättömäksi elämän totuuksille, itse rakennetuilla harhamaailmoilla. Kiihtyvällä tahdilla globalisoituvassa maailmassamme ei ole kovinkaan paljon varaa tehdä suuria päätelmiä vain itsensä kautta, tulisi painottaa globaalisuuteen. Kulttuurisidonnaiset sadut ei ole globaaleja. Kulttuurisidonnaisten satujen sekottaminen totuus-käsitteeseen aiheuttaa suurimman osan ihmiskunnan kärsimyksestä.
Vastaukset 74
Vanhimmat
Uskonto vastaa myös kollektiiviseen tarpeeseen.
Perustarpeeseen kuulua johonkin.
Yksin ihminen sooloilee, mutta joukossa olemme enemmän. Olo on paljon turvallisempi suuren joukon keskuudessa kuin yksin kukkona tunkiolla.
Ihminen on siis sosiaalinen otus, toki meitäkin on moneen junaan ja on niitä jotka viihtyvät ennemmin yksikseen kuin seurassa.
Seurakuntalaiset ovat siis oma joukkonsa.
Solitary antigravitaatio mies on erikseen.
Niin juu.. ei tarvita kuin ryhmä niin ihminen kokee tuon gutaa olon.
Jos kykenet luomaan gutaa olon yksiksesi niin mikäs siinä... ei läheisriippuvaisuudessakaan mikään taivas ole olla jos yksinkin on happy.
Jumalaa tosin palvovat ne jotka jumalaa etsivät.
Harvoin se mitä etsitään poikkeaa siitä mitä löydetään.
Aivan kuin joku olisi jo päästänyt samanoloisen vuodatuksen? Onko toiveena saada joku samanhenkinen (vaikkakin eri leiristä) reagoimaan, jotta taas syntyisi juupas-eipäs-ketju?
Pyhä Henki voisi saada edorfiinia liikkeelle?
Olenko sanonut ettei voi? Mutta kysymys on hieman sama kuin "pyörittääkö maapalloa kolme neonvihreää elefanttia".
Pseudodialogin alusta tulee mieleen muutaman vuoden takainen käynti sairaalassa. Siellä kaksi mummoa keskusteli vilkkaasti. Toinen oli muistaakseni laivalla ja toinen hämmästeli vallattua asuntoaan. Rupattelu kuitenkin sujui leppoisasti...
että ihmiset uskovat Jumalaan vain ja ainoastaan yhdistäen hyvän olon ja jumaluuden. En ole ateisti, ja uskon etten ole yksin. Ja siihen se usko perustuukin. Ihmisen täytyy uskoa johonkin. Realistina en usko Raamatun kirjoituksiin, tai siis historiaalista faktaahan siellä on, mutten usko niihin ennustuksiin eikä ihmeisiin. Realistina ymmärrän että ihminen on keksinyt Jumalan juuri itselleen sopivaksi (osamme puhumaan, ilmaisemaan itseämme, miettimään, jopa luomaankin niin meidän Jumalalle on oltava meidän näköinen. Eihän korat osaa lukea eikä luomaan, niin Jumala ei voi olla koiran näköinen. Mutta kun joku on meidät luonut (juuri ihmisten ajatusmalli - kaikilla on oltava luoja) niin se joku on Jumala ja me ollaan hänen näköisiä.) Kaikki Raamatun "periaatteet" ovat myös juuri ihmisen keksimät samaa periaatteeta noudattaen. Me olemme egoisteja, olemmehan niin ihmeellisia että olemassaolollamme on oltava tarkoitus. Koirilla taas ei ilmeisesti ole elämässä tarkoitusta, eihan ne osaa puhua eikä luomaan mitään... eikä koirilla ole jumalaa eikä hyvyyttä eikä pahuutta. Ei ole ilkeä koiraa vaan sairas tai huonosti koulutettu... Ihmisillä kaikki on toisin. Tässä voi esimerrkejä tuoda loputtomiin, mutta toivon että tästä sekavasta kirjoituksestani joku tajus mitä halusin sanoa.
Itse tarvitsen uskon johonkin, olenhan ihmeellinen ihminen ja uskon että usko onkin jumala. Se antaa voimia elää ja jatkaa eteenpäin. En halua sanoa ettei Jumalaa ole olemassa, muttei voi sanoa että se on. Asiasta voi kiistellä loputtomiin sillä kukaan ei voi todistaa mitään. Uskon että jotain on olemassa, mutta se jotain ei ole "pilvessä istuva, kaiken tietävä ilkeä ja kostohimoinen ukkeli, joka kuitenkin rakastaa meidät niin että antoi omaa poikaansa meille teloitettavaksi, vaikka poika onkin itse jumala ja kuolematon. tälläinen teko näyttäis vain että jumala on myös huomionkipeä.
Itse ymmärrän mistä uskoni johtuu. En halua tietää 100% että elämäni onkin monen tekijän yhteissattuma ja kuolemani on lopullinen, vaikka ymmärrän että todennäköisesti näin on. Haluan jättä itselleni pieni toivo ja usko ihmeisiin. Minun uskoni on tervettä. Taas jotkut suuremmat seurueet uskovaisia, en tässä nyt mainitse suoraan ketään, ovat mielestäni sairaita, jotain vailla olevia ihmisiä. Anteeksi kyllä mutten voi kuvitella että tosiaankin pelkään jotain jota ei ilmeisesti edes ole olemassa tai sit se on mutta jostain syystä piileskelee ja juonii ja nauttii kun kaikki pelkäävät, vaikka onkin itse rakkaus, paradoks.
Nyt ajatukset ja sanat oikein tulvivat :-). Sorry huono suomenkielentaitoni mutta oli pakko kirjoittaa, kun aihe on minulle niin läheinen :-)
Anna
No ehkei ilmaus "hyvä olo" kata kaikkea mihin jumalsatuja käyetään. Mutta siis toisella tavalla ilmaistuna se on edun tavoittelua:hyvä olo on edullista, kansojen hallitseminen oman tahdon mukaan on edullista ym. Joten ei jumalalla mitään muuta tehtävää ole kuin täyttää tarpeitamme.
Minua ärsyttää juuri esittämäsi ajattelu siitä että ihminen olisi jokin jumalainen olento, ja esim. koira taas ei:se on vain jokin ohjelmoitu solumöhkäle, jolla ei ole mitään suurempaa merkitystä. Tämä ajattelu perustuu sata prosenttisesti siihen, että me emme pääse koiran pään sisälle vaan olemme oman pääkoppamme vankeja. Koska emme kykene näkemään asioita kenenkään muun näkökulmasta kuin omastamme, koemme että kaikki on jotenkin kytköksissä meihin ja maailma pyörii meidän takia. Tässä ihminen menee pahasti metsään. Ihmisen subjektiivisuus kaivaa meille kuopan. Luulemme olevamme niin tietäviä muihin eläimiin verrattuan, vaikka olemme vain tiettyjen mallinem ukaan toimivia solumöhkäleitä itsekin.
Jumalalla on muutakin tekemistä kun tarpeiden täyttäminen. Se on Raamatun mukaan aika itsekeskeinen, suuri, kiivas, pelottava, vihainen ja kaikkeaa muuta kun mitä sen pitäis olla. Sitä täytyy palvella, pelätä. Sen vuoksi täytyy tappaa muita ja kärsiä, se määrää mitä voi syödä ja mitä ei ja paljon muutakin tekemistä sillä on.
Se ajatusmalli mikä sinua ärsyttää on valitettavasti yleinen. Ja kaikki ihmiset valitettavasti käyttäytyvät sen mukaisesti. Kaikki ihmisten toiminta perustuu siihen että ihminen on eläinkunnan(ihmiset tosiaan unohtavat että ovat eläimiä) kuningas. Me otamme lemmikkejä (miten olisi vangita vaikka naisen/miehen/lapsen samalla tavalla), me yritämme päättää mitkä eläinlait täytyy säylyttää ja mitkä ei(mutta miten olis kun menisimme vähän harventaa kiinalaisia?), me tehdään paljon sellaista tai siis kaikki mitä me teemme perustuu siihen että ihminen on muka viisain, paras. Niille jotka Jumalaan uskovat Jumala on valtias, niille jotka eivät usko yleensä valtias on ihminen.
Itse olen sitä mieltä ettei ihmiskunta säily pitempään päälle. Olemme viruksen tapaisia ovelia parasiitteja, myös sinä ja minä ja tulemme olemaan, olemme myös heikkoja ja jälkiläisemme ovat pieninä ihan onnettomat. Olemme riippuvaisia lämpötilasta, vedestä, ruoasta, puhtaudesta jne. Kuollaan kaikki :-)jossain vaiheessa. Ja viimeistän silloin tiedetään tai sitten ei onko Jumala olemassa :-)
Anna
nerokasta yksinkertaisuudessaan
Hyvä kommentti muuten, paitsi täysin perätön.Uskovalla ei ole olleenkaan guta olo täällä ajassa. Apua asian käsittämiseen vaikkapa >>>>>
http://koti.mbnet.fi/hulk/lainaukset/room7.html
Justiinsa juu.
...
Minä kun luulin niiden kehittyneen evoluution tuloksena ihmiselle? Mistä sinä olet omasi hankkinut? Maksoiko paljonkin vai saitko ilmaiseksi?
et ole koskaan ottanut huonompaa vaihtoehtoa, koska ihminen ottaa aina sen parhaan. Ja tarkoitin että niitä parhaita vaihtoehtoja on aina yksi, jonka ihminen sitten valitsee.
Totta. Mutta älä nyt luo mitän neuroosia tästä.
sinun takiasi. Valitsen paremman vaihtoehdon juu..
Sanonpahan vain, minä en usko siksi, että on hyvä fiilis, vaan koska pidän Raamatun ilmoitusta Jumalasta totuutena.
ei saisi ihan näitä kaikken vässyköimpiä vetää vastapalloon, mutta mitä voi ihminen tehdä lukiessaan tällaisen viestin:
"Sanonpahan vain, minä en usko siksi, että on hyvä fiilis, vaan koska pidän Raamatun ilmoitusta Jumalasta totuutena."
tuntea syvää sääliä. Ainakin minä tunnen.
"ei saisi ihan näitä kaikken vässyköimpiä vetää vastapalloon, mutta mitä voi ihminen tehdä lukiessaan tällaisen viestin:"
Vässyköimpiä :)
Veditkö nyt minua vastapalloon, vai?
Aika pehmee veto.
"sain palautetta"
Aika mielenkiintoista, kenenköhän palautteiden mukaan sinä oikein toimit.
Ole kuitenkin huoleti, kyllä sinä voit minulle vastailla, vaikka toivoisin kyllä vähän järkevämpiä ja perustellumpia vastauksia. :)
Korotat itsesi tämän ihmisen yläpuolelle, vahvemmaksi, viisammaksi ja oikeassa olevaksi.
Oletko kaikkea tuota?
Tunnetko uskovaa kohtaan rikkaan köyhää kohtaan tuntemaa sääliä vai aitoa empatiaa?
Jos rakastat uskovia, et pyri voittamaan heitä älykkäillä kommenteilla tai tallomaan jalkoihisi.
Jos taas pyrit voittamaan tai tallomaan mahdollisimman tehokkaasti, mistä se kertoo sinusta ihmisenä? Tai suhtautumisestasi uskoviin? Pystytkö rakastamaan uskovia?
Niinpä niin, mutta pidät raamatun satuja totuutena hyvän fiiliksen takia. Ne ovat ihmisen itse omaksi lohdutukseen keksimiä satuja. Haluat että maailmankaikkeud pyörii sinun takiasi. Maapallo on rakennettu siksi että sinä voi löytää totuuden ja päästä iänkaikkiseen autuuteen. Hyvin itserakas olento kaikenkaikkiaan olet.
Itse asiassa, en tunne uskovia, enkä voi kuvitella rakastavani tuntemattomia.
Tyhmyyttä sen sijaan inhoan, ja pidän uskiksia tyhminä. Tuo tyhmyys ei tosin ole ilkeää, ainoastaan lapsellista, eli ei sitä pahinta laatua.
Ja taas vakio kysymys: Mitä ihmettä teet ATEISTI-palstalla?
olisit hahmottanut että tunnen sinua kohtaan syvää sääliä.
Syynkin mainitsin, miksi. Sehän oli sinun kirjoituksesi:
"Sanonpahan vain, minä en usko siksi, että on hyvä fiilis, vaan koska pidän Raamatun ilmoitusta Jumalasta totuutena."
"olisit hahmottanut että tunnen sinua kohtaan syvää sääliä."
Selvä se, on sanottava, tunne on molemminpuolinen.
Ei sinun kuitenkaan tarttee meikäläistä sääliä, minullahan on paremmin asiat kuin teikäläisellä.
Säälittävämpiä tapauksia ovat he, jotka ajelehtivat kaikkien tuulien vietävänä, toisin kuin minä, joka olen tukevasti ankkuroitunut Kristukseen. :)
"Niinpä niin, mutta pidät raamatun satuja totuutena hyvän fiiliksen takia. Ne ovat ihmisen itse omaksi lohdutukseen keksimiä satuja. Haluat että maailmankaikkeud pyörii sinun takiasi. Maapallo on rakennettu siksi että sinä voi löytää totuuden ja päästä iänkaikkiseen autuuteen. Hyvin itserakas olento kaikenkaikkiaan olet."
En ihmettele, että olet ateisti, kun noin pystyt heittämään mitä tahansa omasta päästäsi ja pitämään sitä totuutena.
Surullista, todella surullista :(
Mutta ystäväni, päästä heittäminen ja näiden heittojen totuutena pitäminen on uskisten hommaa, ei attejen. Ateistit tutkii todellisuutta ja tekee siitä havaintoja. Uskiksen itserakas järjenjuoksu on hyvä tutkinnan kohde.
Et ole ankkuroituna kristukseen, vaan tietämättömyyteen. Tietämättömyys tuo ihanan autuaan olon, jossa sinäkin mieluusti elelet. Satumaaima on uskiksen mielestä kivempi vaihtoehto kuin todellisuus.
"Mutta ystäväni, päästä heittäminen ja näiden heittojen totuutena pitäminen on uskisten hommaa, ei attejen. Ateistit tutkii todellisuutta ja tekee siitä havaintoja. Uskiksen itserakas järjenjuoksu on hyvä tutkinnan kohde."
Halusit sitten todistaa uudelleen, että pystyt heittämään mitä tahansa omasta päästäsi ja pitämään sitä totuutena.
Ei olisi tarvinnut, uskon jo näiden kaikkien aikaisempien keskusteluiden perusteella kykysi olevan korkeatasoinen. :)
"Et ole ankkuroituna kristukseen, vaan tietämättömyyteen. Tietämättömyys tuo ihanan autuaan olon, jossa sinäkin mieluusti elelet. Satumaaima on uskiksen mielestä kivempi vaihtoehto kuin todellisuus."
Luulin, että olet omassa uskossasi vahva, mutta kun noin jankutat, olen alkanut epäillä, ettet itsekkään usko mitä sanot.
Sääli, että pystyt huijaamaan itseäsi noin helposti.
Hienoa kiertelyä. Tuo on hieno tapa kieltää faktat ja ylläpitää onnellista harhamaailmaasi, jossa sinä olet keskipiseenä. Jotkut eivät tuohon pysty koska heillä on sellaisia ominaisuuksia kuten rehellisyys, epäitsekkyys ja kunniallisuus. Jotkut taas haluavat leikkiä maailmankaikkeuden keskipistettä.
Mutta rakas uskikseni, itsensä kusettaminen on teidän uskisten hommaa, kuten olemme meidän "antoisissa" ja "älykkäissä" keskusteluissamme huomanneet. Aina kun olen esittänyt laajasti argumentoiden virheen ajattelussasi ja uskonnossasi, olet vain änkyttänyt vastaan miten olen muka väärässä, muttet osaa perustella miksi. Miten minä voisin olla itseni kusettaja kun minulla on perusteluita ja laaja näkulma asioihin, kun taas sinä kiertelet ja kaartelet ja katsot maailmaa oman mielihyväsi kautta? Mietis vähän joskus, niin saataisiin jotain tasoa näihin paskanjauhamistuokioihin.
"Tuo on hieno tapa kieltää faktat"
Mitkä faktat?
Nämäkö:
"Jotkut eivät tuohon pysty koska heillä on sellaisia ominaisuuksia kuten rehellisyys, epäitsekkyys ja kunniallisuus. Jotkut taas haluavat leikkiä maailmankaikkeuden keskipistettä."
Anteeksi vain, mutta tuo ei ole fakta, varsinkaan vain sillä perusteella, että sinä nyt vaan satut sanomaan niin.
Mielestäni minä en millään perusteella pidä itseäni kaiken keskipisteenä. Jos sinua yhtään helpottaa, niin voin myöntää, että ehkä minä olen kuitenkin oman elämäni keskipiste, mutta se ei mielestäni millään perusteella johdu uskostani Jumalaan.
Jos minä sanoisin, ateistit elävät omassa harhamaailmassa, jonka keskipisteenä itseään pitävät, koska rakastavat olla keskipisteenä, mitäs tykkäisit? Onko mielestäsi totuudenmukainen väite ja hyvät perustelut?
Jos vastaat ei, älä heitä enää vastaavia.
"Aina kun olen esittänyt laajasti argumentoiden virheen ajattelussasi ja uskonnossasi, olet vain änkyttänyt vastaan miten olen muka väärässä, muttet osaa perustella miksi."
:)
"laajasti argumentoiden"
:) :)
"olet vain änkyttänyt"
:) :) :)
"muttet osaa perustella miksi"
Niin, tai sitten et vain ymmärrä miksi.
"virheen ajattelussasi ja uskonnossasi"
Koska otan tuollaiset syytökset aina vakavasti, niin voisitko vielä selkeästi perustellen osoittaa jonkun virheen ajattelussani ja uskonnossani? Jos saan pyytää, mielummin yksi kerrallaan molemmista, jotta voin paremmin paneutua siihen ja miettiä asiat uudelleen.
Miksi uskot Raamatun kirjoituksiin? Ihan vain uteliaisuudesta kysyn. Itse olen ollut kiinnostunut raamatusta, mutta olen myös pettynyt sen jälkeen kun olen lukenut sen. Se ei ole ihmeellinen kirja, vaan hyvät mainosmiehet mainostaneet. Historiaa sieltä löytyy ja pappien itselleen sopiviksi kirjoitettuja juttuja. Hyvijä periatteeitä (ainakin uudessa testamentissa) löytyy, täydellisyyden pyrkimystä. Mitä pistä sinut uskomaan siihen että sen kirjan on "kirjoittanut" Jumala?
Minulla itsellä nousee heti ensimmäisenä kysymys:
Jumala tietää kaiken, menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden. Se ei ole koskaan syntynyt eikä koskaan kuole, se on täydellinen(täydellisyydelle ei ole enää varaa kehittyä) ja on aina ollut...Se on itse RAKKAUS (näin ainakin minä useammiten kuulin uskovaisia kuvailevan Jumalaa). Ensimmäinen kysymys: Raamattu. Miksi on kirjoitettu 2 testamenttia? Kun Jumala tietää kaiken? Miksi ensiksi silmä silmästä ja myöhemmin jos löydään poskelle anna toinenkin poski lyödetyksi (anteeksi huono suomenkielentaitoni)? Jotkut alkavat vastata tähän kysymykseen: alä nyt vanhaa testtamentiä hyvä ihminen lue, vaan uutta, kun Jeesus tuli ja muutti kaiken (hyvin perusteltu kommenti...)! Siis Jumala ei itse tiedä mitä ihmiskunnasta halua? Itse jos uskoisin raamatun kirjoituksiin uskoisiin niihin kaikkiin. Mutta miten olis tämmöinen käsky Jumalasta ( itse RAKKAUDESTA): " Vaikka veljesi, oman äitisi poika, sinun oma poikasi tai tyttäresi, vaimosi, jota rakastat, tai paras ystäväsi salaa houkuttelisi sinua palvelemaan vieraita jumalia, joita sinä ja sinun esi-isäsi ette ole entuudestaan tunteneet, niiden kansojen jumalia, jotka asuvat teidän ympärillänne maan äärestä toiseen, lähellä tai kaukana, älä suostu hänen ehdotuksensa äläkä kuuntele häntä. Älä sääli häntä, älä osoita hänelle armoa äläkä salaa hänen rikostaan, VAAN SURMAA HÄNET. HEITÄ ITSE ENSIMMÄINEN KIVI; JA SINUN PERÄSSÄSI TULKOOT KAIKKI MUUT: KIVITTÄKÄÄ HÄNET KUOLIAAKSI... ja niin edelleen...
Siis Jumala, itse rakkaus ja täydellisyys käskee tehdä näin? Jos haluamme tietää tulevaisuuden, täytyy katsoa menneisyyttä, tutkia historiaa...Tässä tapauksessa miten voin uskoa koko Jumalaan`Jos se edes joskus vanha on antanut sellaisen käskyn...Minä en sellaista Jumala palvele!
Mulla on myös monta muuta esimerkkiä ja kysymystä olisi mielenkiintoista jos joku suostuisi vastata niihin. Siis se kuka oikeasti uskoo Raamatun kirjoituksiin. Ehkä olen nuori ja tyhmä ja joku saa minut ymmärtämään jotain mitä en tähän asti ole ymmärtänyt. Olen tosiaan hyvin pettynyt sen jälkeen kun luin Raamatun :-(
"Mitkä faktat?"
Se että maailmankuvasi on kulttuurisidonnainen, mielihyväkeskeinen ja itsekäs satu, ei totuus.
"Anteeksi vain, mutta tuo ei ole fakta, varsinkaan vain sillä perusteella, että sinä nyt vaan satut sanomaan niin."
Ei se olekaan perustelu että minä sanon niin. Jonkunhan on se kuitenkin sanottava ja se satun olemaan minä.
"Mielestäni minä en millään perusteella pidä itseäni kaiken keskipisteenä."
Niin kauan kun ihminen uskoo itseään rakastavaan, "vääräuskoiset" helvettiin paiskaavaan jumalolentoon, ihminen kokee myös olevansa enemmän tai vähemmän maailmankaikkeuden keskipiste. Se on fakta.
"Jos minä sanoisin, ateistit elävät omassa harhamaailmassa, jonka keskipisteenä itseään pitävät, koska rakastavat olla keskipisteenä, mitäs tykkäisit? Onko mielestäsi totuudenmukainen väite ja hyvät perustelut?"
En tykkäisi mitään, koska kysymyksen asettelu ontuu ja minua ei kiinnosta. Tiedän että ateismi ei tee ihmisestä itsekeskeistä.
"Niin, tai sitten et vain ymmärrä miksi."
Mitenniin en ymmärrä? Jos ei ole mitään mitä ymmärtää, miten voi olla ymmärtämättä? Toisinsanoen, koska et ole kertonut mitään perusteluja, muuta kuin "must tuntuu näin", et jätä minulle mitään muuta ymmärrettävää kuin että olet mielihyväjarjoissa elävä hihhuli. Vai mitä? Anna minulle jotain ymmärrettävää, ja katsotaan sitten uudestaan. Nyt tilanne on hieman haknala kun et ole mitään antanut-ja mututuntuma ei edelleenkän käy.
"Koska otan tuollaiset syytökset aina vakavasti, niin voisitko vielä selkeästi perustellen osoittaa jonkun virheen ajattelussani ja uskonnossani? Jos saan pyytää, mielummin yksi kerrallaan molemmista, jotta voin paremmin paneutua siihen ja miettiä asiat uudelleen."
Taas lähdemme samalle suolle vai? Käyhän se.
Maailmankuvaasi kuuluu jumala, joka rakastaa jokaista ihmisolentoa tasavertaisesti ja puolueettomasti. Silti tämä jumalasi on asettanut vain yhden maailmankatsomuksen, kristinuskon oikeaksi pelastukseen vieväksi. Vain tämän maailmankatsomuksen omistava saa siis palkinnon, iänkaikkisen elämän paratiisissa. Jo tässä huomaamme pahan paradoksi:huomaatko kuinka sanoin ensin, että jumalasi on puolueeton, mutta heti totesin että hänellä onkin puolue, kristinusko?
Seuraava paradoksi seuraa tietenkin siitä, että koska miljoonilla ja taas miljoonilla ei ole mahdollisuutta tähän "oikeaan" tiehen, eli kristinuskoon, ei jumalasi voi olla kaikkia rakastava, vaan hänellä on oma joukkueensa, jota hän rakastaa enemmän kuin toisia. Jumalsi siis on jonkinmoinen huijari:hän joko huijaa olevansa kaikkia rakastava tai vain kristityt pelastava. Jompi kumpi on kusetus, sillä molemmat eivät vvoi olla samaan aikaan totta.
Jossain kohtaa hän huijaa, ja huijareihin ei järkeeään käyttävä ihminen usko. Tai siis järkeään käyttävä ihminen tajuaa että tämä satuolento huijaa koska hän on ihmisen keksimää fiktiota.
Kuinka siis voit tuomita meidät? Tämän palstan perusteella?
Miksi inhoat tyhmyyttä?
"Ja taas vakio kysymys: Mitä ihmettä teet ATEISTI-palstalla?"
Keskustelen uskonnon ja ateismin suhteesta. Ellet ole huomannut, aika useat avaukset koskien joko uskovia tai uskontoa, ovat ateistien tekemiä. Pitäisikö meidän olla siis hiljaa ja antaa teidän keskustella uskonnosta? Vaikka pitäisi keskustella ateismista?
Inhotko lapsellisuuttakin, jos rinnasta uskovien tyhmyyden lapsellisuuteen?
Ehkä sinun kannattaisi tutustua johonkin uskovaan ja seurata vaikka hänen elämäänsä pitemmällä aikavälillä,ennekuin alat tuomitsemaan meitä. Sama koskee toki uskovia, jotka tuomitsevat ateisteja tuntematta heitä ja heidän elämäänsä.
Moni tuomitsee alkoholistit, narkomaanit, homot, maahanmuuttajat, toisinajattalijat, ateistit, uskovat, rikolliset, muslimit, lapset, vanhukset, opiskelijat, työssä käyvät, perheelliset, perheettömät jne. puhtaasti tietämättömyytään.
Voitaisiinko sitä kutsua tyhmyydeksi?
"Kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia".
Näin on.
Minä en pidä ateisteja tyhminä, he vain näkevät maailman toisin kuin minä. Me olemme silti ihmisiä kaikki.
Tästä tuli nyt sitten kohtuullisen pitkä teksti, toivottavasti jaksat lukea kärsivällisesti loppuun asti ja toivottavasti saatjotain selvää.
"Miksi uskot Raamatun kirjoituksiin?"
Tässä joitain syitä:
1. Minun mielestäni Raamatun opetus on hyvää ja sellaista, mitä en uskoisi ihmisen saavan aikaiseksi ilman Jumalaa.
2. Uskon myös, että ne tekstit eivät ole vain yhden ihmisen yhtenä hetkenä kirjoittamia. Aika perspektiivi on siis myös yksi syy. Ymmärrän kyllä, että toiset eivät usko edes siihen, että tekstit olisivat eri ajoilta.
3. Mielestäni asiat menevät Raamatun sanan mukaan.
4. Raamatuttu on mielestäni ainoa kirja, joka tuntee rehellisesti ihmisen pohjia myöten. ja minu mielestäni Raamattu tuntee useimmat paremmin kuin he itse. Tällä en tarkoita nyt biologista tuntemusta, johon Raamattu ei mielestäni pyri varsinaisesti ottamaan kantaa, tai ainakin se on epäoleellista sen kannalta mielestäni.
5. Yksi syy on myös se, että ateistien on niin vaikea ymmärtää sitä kirjaa ja kun he koittavat kumota sen oikeellisuuden, turvautuvat kummallisiin tulkintoihin ja "rusinapullailuun", elikkä irroittavat joitain pätkiä kokonaisuudesta ja saavat asiat näyttämään sekavammilta.
Siinä niitä nyt oli.
"pappien itselleen sopiviksi kirjoitettuja juttuja."
Olisi kiva kuulla esimerkki tuollaisesta ja millä perusteella se olisi papin itselleen sopivaksi kirjoittama?
"Mitä pistä sinut uskomaan siihen että sen kirjan on "kirjoittanut" Jumala?"
Itse uskon, että Raamattu on koottu ihmisten kirjoittamista teksteistä, jotka ovat minun mielestäni syntyneet Jumalan johdatuksessa, esimerkiksi edellä mainittujen syiden perusteella.
"Ensimmäinen kysymys: Raamattu. Miksi on kirjoitettu 2 testamenttia? Kun Jumala tietää kaiken? Miksi ensiksi silmä silmästä ja myöhemmin jos löydään poskelle anna toinenkin poski lyödetyksi"
Tähän Raamatuttu vastaisi varmaan paremmin, jos sitä tutkisi vain riittävällä kärsivällisyydellä, mutta täytyyhän minun tähän joku vastaus heittää.
Kaksi testamenttia? Voi olla, että testamentti nimet ovat vähän hämääviä itse asian kannalta, koska mielestäni kyseessä on ennemminkin kaksi liittoa, joiden eroista kerron ensin.
Ensinnäkin, ne molemmat ovat loppuen lopuksi yllättävän lähellä toisiaan. Molemmat perustuvat Jumalan sanan pitämiseen, jos niin tekee pysyy Jumalassa ja turvassa.
Vanhassa testamentissa Jumala teki liiton Israelin kanssa, jonka merkkinä oli lain pitäminen ja ympärileikkaus.
VT:ssä kerrotaan asiat, mitkä on tuomittavia ja annetaan ohjeet joiden mukaan toimia.
Jos tätä laki asiaa verrataan UThen, niin voidaan huomata Jeesuksen sanoneen, ettei hän ole lakia tai profeettoja tullut kumoamaan, elikkä laki on siis edelleen voimassa.
Mikä laki sitten on, se ei ainakaan ole tuomio, kuten monet tuntuu ajattelevan, vaan se on ohje siitä, mikä on rangaistavaa ja mitä joistain teoista ansaitsee. Elikkä periaatteessa, jos minä katkaisen kätesi, olisi oikeuden mukaista periaatteessa, että sinä katkaisisit käteni. Jos joku lyö minua poskelle, olisi minulla periaatteessa oikeus maksaa takaisin.
Kun VTn aikana sitten rikkoi lakia, oli tietyt sovitusuhri menettelyt, joilla mahdollista sovittaa rikkomus. Tässä on hyvä ymmärtää, ettei kyse lopulta ole siitä toimituksesta, vaan parannuksen tekemisestä. Sitähän voi poltella puol hehtaaria kameleita, eikä sillä ole mitään merkitystä ilman ajatusta, mikä mielestäni on tärkeämpää myös Raamtun mukaan.
UTssä muutos tapahtuu tuossa sovitus asiassa, Kristus toimii sovituksena rikkomuksista ja siis korvaa vanhan menettelyn ja lisäksi myös kirkastaa armahtavaisuuden, jonka ihmiset olivat unohtaneet (minun mielestäni) tehdessään laista epäjumalan.
Jeesus kritisoi mielestäni aikanaan lainopettajia siitä, että he pitivät periaatteessa lakia tärkeämpänä kuin Jumalaa.
No niin, nyt kun olen selvittänyt noita perusteita, voin paremmin vastata itse kysymykseen, miksei suoraan voi järjestää pelastumista, vaan tuollainen pitkä kaava.
Jumalahan oli jo alussa laatinut pelastumis suunnitelman Raamatun mukaan, lisäksi Raamatun mukaan ensimmäinen liitto oli esikuva tulevasta ja siis Kristuksesta.
Koska ihmiset eivät kuitenkaan pitäneet, eivätkä pidä kiinni laista, piti tehdä toinen tie.
Miksei Jumala sitten heti tehnyt Jeesus tietä?
Jumala tietää sen varmasti parhaiten, mutta itse ajattelisin sen johtuvan ensinnäkin siitä, että Jeesuksen tulo vaati periaatteessa ne edeltävät tapahtumat. Laki tarvitaan osoittamaan synti ja ilman syntiä ei tarvita periaatteessa armoa, mikä tulee Kristuksessa.
Miksei Jumala tehnyt jotain toista ratkaisua? Pitäisikö minun osata vastata siihen?
"(anteeksi huono suomenkielentaitoni)?"
Ei se mitään, en itsekkään ole täydellinen, varsinkaan suomenkielen käytössä.
"...VAAN SURMAA HÄNET. HEITÄ ITSE ENSIMMÄINEN KIVI; JA SINUN PERÄSSÄSI TULKOOT KAIKKI MUUT: KIVITTÄKÄÄ HÄNET KUOLIAAKSI... ja niin edelleen...
Siis Jumala, itse rakkaus ja täydellisyys käskee tehdä näin?"
Ymmärrän, miksi se houkuttelu olisi niin vakavaa, sillähän ensinnäkin valehdellaan ja johdatetaan toista eroon Jumalasta, mitkä ovat pahimpia asioita mitä ihminen voi tehdä. Ne ovat myös houkuttelijalle paha asia, koska sillä vedetään itselleen pahempaa kohtaloa kuin mikään kivitys ikinä voi olla. Raamatussahan sanotaan ihmisistä, jotka johdattavat yhdenkin harhaan, heille olisi parempi jos heidät kivi kaulassa upotettaisiin (UT). Olisi hyvä ymmärtää, että Raamattu näkökulmasta tämä elämä on vain väliaikaista ja kuin kedonkukka, joka hetken heiluu ja sitten katoaa, on siis suurempia asioita kuin tämä elämä, mitä kukaan ei kuitenkaan voi ikuisesti pitää.
Laittaisitko muuten vielä sen Raamatun kohdan, mistä tuon otit?
Tässäkin asiassa uskon itse, että edelleen on paha jos joku harhaanjohtaa, mutta uskon, että sen voi antaa anteeksi ja ainakin jätän tuomion tuossakin asiassa Jumalan käsiin.
"" Vaikka veljesi, oman äitisi poika, sinun oma poikasi tai tyttäresi, vaimosi, jota rakastat, tai paras ystäväsi salaa houkuttelisi sinua palvelemaan vieraita jumalia, joita sinä ja sinun esi-isäsi ette ole entuudestaan tunteneet, niiden kansojen jumalia, jotka asuvat teidän ympärillänne maan äärestä toiseen, lähellä tai kaukana, älä suostu hänen ehdotuksensa äläkä kuuntele häntä. Älä sääli häntä, älä osoita hänelle armoa äläkä salaa hänen rikostaan, VAAN SURMAA HÄNET. HEITÄ ITSE ENSIMMÄINEN KIVI; JA SINUN PERÄSSÄSI TULKOOT KAIKKI MUUT: KIVITTÄKÄÄ HÄNET KUOLIAAKSI... ja niin edelleen... "
Kuinka monta noista muiden jumalien kansoista on jäljellä tänä päivänä vastaavana kansana? Kuinka moni on sekoittunut toiseen kansaan ja sitä myötä kansana hävinnyt? Juutalainen kansa oli erittäin pieni ja uhassa tuhoutua oikeastaan koko vaelluksen ajan. Jos juutalainen kansa ei olisi noudattanut noita ohjeita, sitä tuskin olisi. Tuohon aikaan muutenkin yhteisön etu meni yksilön edun edelle. Yksilön töppäily olisi voinut tuhota koko kansan. Tämähän oli yksi tekijä mm. Kristuksen ristiinaulitsemiselle. Joku ylipapeista han totesi, että on parempi, että yksi uhrataan kuin että koko kansa tuhoutuu.
Osittain nämä Vanhan testamentin julmat tuomiot olivat esikuvia Kristuksen kärsimyksestä. Synnin palkka oli kuolema, jolla synti voitiin ainoastaan sovittaa. Kristus oli olemassa jo luomisessa, eli kyllä Jumala tiesi kaiken tulevan.
Vanha testamentti on tie ristille, siihen, mitä Jeesus tulisi tekemään. Se on myös osoitus siitä, ettei ihminen kykene noudattamaan Jumalan asettamia säädöksiä ja lakia. Raamattu ei kerro kuinka monta ko. rangaistusta laitettiin täytäntöön, mutta muita tuhojahan siellä on paljon. Kuuliaisuus Jumalan käskyille tuntuu nykyihmisestä sietämättömälle, koska me ajattelemme, että yksilönoikeus on kaikkein tärkein asia ja yksilöllä on oikeus määritellä itselleen hyvä elämä ja miten sen elää. Tämä voi johtaa itsekkyyteen, muista piittamattomuuteen ja siitä taas yhteisö kärsii.
Vanhan testamentin maailma oli ankara ja kova. Olosuhteet olivat vaativat, joten hengissäpysymisen ehtona oli kuuliaisuus yhteisölle, muuten se tuhoutuisi. Tiesitkö, että joissakin arktisen kansa tavoissa oli tyypillistä, että kun vanhukset tulivat taakaksi yhteisölle, heidät tappoi perheen vanhin poika, jotta ruokaa riittäisi tuottaville tahoille? Näin oli vielä viime vuosisadan alussa. Monissa kansoissa esiintyi kannibalismia ja ihmisuhreja.
Jumala kyllä tiesi ja tietää, mitä Hän ihmiskunnalta haluaa. Mutta Hän tietää myös ihmisen kyvyn onnistua siinä. Se nähdään Vanhasta testamentista ja jopa ihan nykyisestä elämästä. Kuinka paljon ihminen on muuttunut? Onko tappaminen vähentynyt? Köyhien sortaminen? Rikollisuus? Onko ihminen kehittynyt?
Jumala tuli ihmiseksi osoittaaksen meille, että Hän on valmis asettumaan ihmisen tasolle, tekemään sen, mitä me ihmiset emme koskaan pysty tekemään. Hän tuli itse täyttämään lain ja profetiat. Hän tuli ihmiseksi kärsimään, ja kuolemaan. Hän tuli osoittamaan, että Hänen on voitto kuolemasta ja pahasta. Hän tuli kuolemaan, jotta me saisimme elää ja saisimme syntimme anteeksi, ilman kivitystuomioita:). Hän meni itse kivitettäväksi.
Jep, mutta nyt minä menen nukkumaan.
Lue Paavalin kirje roomalaisille, se antaa ehkä hieman vastauksia Vanhan testamentin ja Uuden testamentin suhteisiin. Eikä kristinuskon alkutaipaleella ollut erikseen Uutta ja Vanhaa testamenttia, oli vain joukko kirjoituksia.
Sekin on syytä muistaa!
Minä en tunne yhtään natsia. Arvaa mitä mieltä heistä olen?
1. Minun mielestäni Raamatun opetus on hyvää ja sellaista, mitä en uskoisi ihmisen saavan aikaiseksi ilman Jumalaa.
Tarkoitatko opetusta olla hyvä ihminen, tai sitä ettei saa syödä jänistä eikä sikaa?
3. Mielestäni asiat menevät Raamatun sanan mukaan.
Jotenkin vaikutta samalta asialta kun Nostradamuksen ennustukset- etukäteen niistä ei kukaan ymmärrä mitään, mutta jälkikäteen monen "löytävät" asioita...
4. Raamatuttu on mielestäni ainoa kirja, joka tuntee rehellisesti ihmisen pohjia myöten. ja minu mielestäni Raamattu tuntee useimmat paremmin kuin he itse.
Minun mielestäni psykiatritkin ja psykologit tuntevat ihmisen parempi kun hän itse.
5. Yksi syy on myös se, että ateistien on niin vaikea ymmärtää sitä kirjaa ja kun he koittavat kumota sen oikeellisuuden, turvautuvat kummallisiin tulkintoihin ja "rusinapullailuun", elikkä irroittavat joitain pätkiä kokonaisuudesta ja saavat asiat näyttämään sekavammilta.
Itse en ole ateisti, mutten myös tietyllä tavalla uskovainenkaan. Ja jotenkin tuntuu niin että juuri uskovaiset turvautuvat kummalisiin tulkinnoihin kun eivät tutki kaikkija asioita vaan uskovat sokeasti johonkin kokonaisuuden, yksityiskohtia tutkimatta.
"pappien itselleen sopiviksi kirjoitettuja juttuja."
Olisi kiva kuulla esimerkki tuollaisesta ja millä perusteella se olisi papin itselleen sopivaksi kirjoittama?
Nyt en heti löydä, mutta lupaan että illalla löydän ja annan tarkat "osoitteet". Niin asia koski esimerkiksi käskyä että ruoka mikä ihmiset tuovat jumalalle voivat sydä nimenomaan pappit ja tietyssä pyhässä paikassa. Myös esimerkiksi noitien tappaminen...
melkein kaikki sen jälkeen kirjoittamasi jutut EIVÄT ole mitenkään perusteltuja. Niistä tuli vain varmuus että uskotte juonikkaaseen jumalaan, minä en sellaista haluaa. Teidän kuvaamanne jumala ei ole läheskään täydellinen. Hänessä löydy PALJON vikoja, ja minulle se tarkoittaa sitä ettei teidän kuvamanne jumalaa ole olemassakaan. En toki lähe sanomaan ettei minkäänlaista jumalaa ole olemassa, mutta täydellisyys EI voi olla puutteellinen.
Laittaisitko muuten vielä sen Raamatun kohdan, mistä tuon otit?
Viides Mooseksen kirja 13-14
"Niin kauan kun ihminen uskoo itseään rakastavaan, "vääräuskoiset" helvettiin paiskaavaan jumalolentoon, ihminen kokee myös olevansa enemmän tai vähemmän maailmankaikkeuden keskipiste. Se on fakta."
Mielestäni on aika mielenkiintoista, miten voit väittää tietäväsi mitä joku kokee.
Sillä sinun maailmankaikkeudennapa-ajattelullasi ei kuitenkaan ole mitään merkistystä sen kanssa, onko Raamattu tai Jumala totta.
"Sillä sinun maailmankaikkeudennapa-ajattelullasi"
ööö, mikä minun maailmankaikkeudennapa-ajatteluni?
Kysymys sinulle:kuinka paljon mielipiteeseesi siitä että raamattu on totuus, vaikuttaa halusi ajatella että raamattu on totuus?
"...ei jumalasi voi olla kaikkia rakastava..."
"...jota hän rakastaa enemmän kuin toisia."
Puhutko mielestäsi ristiriitaisesti, kun sanot ensin, ettei rakasta kaikkia ja sitten, että rakastaa toisia enemmän kuin toisia, elikkä oikeasti siis kaikkia?
No niin, taas tähän sinun ongelmaasi Jumalan rakkaudesta.
Ihan aluksi haluaisin kuulla sinun mielipiteen seuraavasta:
(Matt. 20:1-15)
"Sillä taivasten valtakunta on perheenisännän kaltainen, joka varhain aamulla lähti ulos palkkaamaan työmiehiä viinitarhaansa. Ja kun hän oli sopinut työmiesten kanssa denarista päivältä, lähetti hän heidät viinitarhaansa. Ja hän lähti ulos kolmannen hetken vaiheilla ja näki toisia seisomassa torilla joutilaina; ja hän sanoi heille: 'Menkää tekin minun viinitarhaani, ja mikä kohtuus on, sen minä annan teille'. Niin he menivät. Taas hän lähti ulos kuudennen ja yhdeksännen hetken vaiheilla ja teki samoin. Ja kun hän lähti ulos yhdennentoista hetken vaiheilla, tapasi hän vielä toisia siellä seisomassa; ja hän sanoi heille: 'Miksi seisotte täällä kaiken päivää joutilaina?' He sanoivat hänelle: 'Kun ei kukaan ole meitä palkannut'. Hän sanoi heille: 'Menkää tekin minun viinitarhaani'. Mutta kun ilta tuli, sanoi viinitarhan herra tilansa hoitajalle: 'Kutsu työmiehet ja maksa heille palkka, viimeisistä alkaen ensimmäisiin asti'. Kun nyt tulivat ne, jotka olivat saapuneet yhdennentoista hetken vaiheilla, saivat he kukin denarin. Ja kun ensimmäiset tulivat, luulivat he saavansa enemmän; mutta hekin saivat kukin denarin. Kun he sen saivat, napisivat he perheen isäntää vastaan ja sanoivat: 'Nämä viimeiset ovat tehneet työtä vain yhden hetken, ja sinä teit heidät meidän vertaisiksemme, jotka olemme kantaneet päivän kuorman ja helteen'. Niin hän vastasi eräälle heistä ja sanoi: 'Ystäväni, en minä tee sinulle vääryyttä; etkö sopinut minun kanssani denarista? Ota omasi ja mene. Mutta minä tahdon tälle viimeiselle antaa saman verran kuin sinullekin. Enkö saa tehdä omallani, mitä tahdon? Vai onko silmäsi nurja sentähden, että minä olen hyvä?'
Mitä mieltä olet perheenisännän ratkaisusta?
Tiedän, ettei tuo vertaus suoraan liity kysymykseesi, mutta mielestäni siihen pätee sama idea. Mielestäni on niin, jos Jumala olisi luvannut kaikille iankaikkisen elämän, eikä sitten antaisikaan sitä, hän toimisi väärin ja mielestäni rakkaudettomasti.
“Maailmankuvaasi kuuluu jumala, joka rakastaa jokaista ihmisolentoa tasavertaisesti ja puolueettomasti. Silti tämä jumalasi on asettanut vain yhden maailmankatsomuksen, kristinuskon oikeaksi pelastukseen vieväksi. Vain tämän maailmankatsomuksen omistava saa siis palkinnon, iänkaikkisen elämän paratiisissa. Jo tässä huomaamme pahan paradoksi:huomaatko kuinka sanoin ensin, että jumalasi on puolueeton, mutta heti totesin että hänellä onkin puolue, kristinusko?”
Jumala johon uskon, on Raamatun kuvailema, jotta saisit oikean ja kokonaisen kuvan Jumalasta, johon uskon, olisi sinun parasta lukea vain koko Raamattu, useamman kerran. Kun laitan tänne pieniä kohtia uskoni kohteesta jää se helposti epäselväksi ja vajaaksi ja toisaalta en viitsisi koko Raamattua kopioida tähän vastaukseksi, jotta saisit paremman kokonaiskuvan.
En ole varma sanooko Raamattu Jumalan rakastavan kaikkia yhtä paljon, uskoisin hänen rakastavan kaikkia sillä perusteella, että Jumala käsittääkseni Raamatun mukaan toivoisi, ettei yksikään huku.
Mielestäni Jumala ei tee mitään epätasavertaista tai puolueellista. Jokaiselle tehdään samoin, hänen tekojensa mukaan. Jos minä teen rikoksen, se on ihan yhtä paljon rikos kuin jos joku ei Jeesukseen uskova tekisi niin. Jos minä voin saada Kristuksen nimessä anteeksi, muutkin voivat.
Tähän liittyy mielestäni hyvin seuraava:
(Room. 2:1111-16)
Sillä Jumala ei katso henkilöön. Sillä kaikki, jotka ilman lakia ovat syntiä tehneet, ne myös ilman lakia hukkuvat, ja kaikki, jotka lain alaisina ovat syntiä tehneet, ne lain mukaan tuomitaan; sillä eivät lain kuulijat ole vanhurskaita Jumalan edessä, vaan lain noudattajat vanhurskautetaan. Sillä kun pakanat, joilla ei lakia ole, luonnostansa tekevät, mitä laki vaatii, niin he, vaikka heillä ei lakia ole, ovat itse itsellensä laki ja osoittavat, että lain teot ovat kirjoitetut heidän sydämiinsä, kun heidän omatuntonsa myötä-todistaa ja heidän ajatuksensa keskenään syyttävät tai myös puolustavat heitä -sinä päivänä, jona Jumala on tuomitseva ihmisten salaisuudet Kristuksen Jeesuksen kautta, minun evankeliumini mukaan.
Aika harva ihminen kuitenkaan on elänyt tai elää lain mukaan ja kenenkään teot eivät taida olla niin hyvät, että ei olisi mitään tuomittavaa.
Se varsinainen ongelmahan on siis se, että sinun mielestäsi, Jumala ei anna kaikille yhtä hyvää mahdollisuutta uskoa Kristukseen ja sillä perusteella ei rakasta kaikkia yhtä paljon.
Jos se, että kaikkien elämät eivät ole kuten minun, osoittaa Jumalan rakkaudettomuuden, niin sitten en voi asialle mitään, silloin määrittelyt ovat tehty niin, että olet oikeassa ja Jumala ei rakasta kaikkia yhtä paljon.
Siihen en pysty kuitenkaan ottamaan kantaa kenellä lopulta olisi parhaat mahdollisuudet, koska asiat eivät ole ihan niin yksinkertaisia kuin ne sinusta näyttävät.
"...ei jumalasi voi olla kaikkia rakastava..."
"...jota hän rakastaa enemmän kuin toisia."
Puhutko mielestäsi ristiriitaisesti, kun sanot ensin, ettei rakasta kaikkia ja sitten, että rakastaa toisia enemmän kuin toisia, elikkä oikeasti siis kaikkia?
No niin, taas tähän sinun ongelmaasi Jumalan rakkaudesta.
Ihan aluksi haluaisin kuulla sinun mielipiteen seuraavasta:
(Matt. 20:1-15)
"Sillä taivasten valtakunta on perheenisännän kaltainen, joka varhain aamulla lähti ulos palkkaamaan työmiehiä viinitarhaansa. Ja kun hän oli sopinut työmiesten kanssa denarista päivältä, lähetti hän heidät viinitarhaansa. Ja hän lähti ulos kolmannen hetken vaiheilla ja näki toisia seisomassa torilla joutilaina; ja hän sanoi heille: 'Menkää tekin minun viinitarhaani, ja mikä kohtuus on, sen minä annan teille'. Niin he menivät. Taas hän lähti ulos kuudennen ja yhdeksännen hetken vaiheilla ja teki samoin. Ja kun hän lähti ulos yhdennentoista hetken vaiheilla, tapasi hän vielä toisia siellä seisomassa; ja hän sanoi heille: 'Miksi seisotte täällä kaiken päivää joutilaina?' He sanoivat hänelle: 'Kun ei kukaan ole meitä palkannut'. Hän sanoi heille: 'Menkää tekin minun viinitarhaani'. Mutta kun ilta tuli, sanoi viinitarhan herra tilansa hoitajalle: 'Kutsu työmiehet ja maksa heille palkka, viimeisistä alkaen ensimmäisiin asti'. Kun nyt tulivat ne, jotka olivat saapuneet yhdennentoista hetken vaiheilla, saivat he kukin denarin. Ja kun ensimmäiset tulivat, luulivat he saavansa enemmän; mutta hekin saivat kukin denarin. Kun he sen saivat, napisivat he perheen isäntää vastaan ja sanoivat: 'Nämä viimeiset ovat tehneet työtä vain yhden hetken, ja sinä teit heidät meidän vertaisiksemme, jotka olemme kantaneet päivän kuorman ja helteen'. Niin hän vastasi eräälle heistä ja sanoi: 'Ystäväni, en minä tee sinulle vääryyttä; etkö sopinut minun kanssani denarista? Ota omasi ja mene. Mutta minä tahdon tälle viimeiselle antaa saman verran kuin sinullekin. Enkö saa tehdä omallani, mitä tahdon? Vai onko silmäsi nurja sentähden, että minä olen hyvä?'
Mitä mieltä olet perheenisännän ratkaisusta?
Tiedän, ettei tuo vertaus suoraan liity kysymykseesi, mutta mielestäni siihen pätee sama idea. Mielestäni on niin, jos Jumala olisi luvannut kaikille iankaikkisen elämän, eikä sitten antaisikaan sitä, hän toimisi väärin ja mielestäni rakkaudettomasti. Jumalahan Raamatun mukaan haluaa pelastaa ne, jotka ovat hänelle mieleisiä, eikä se pelastaminen varsinaiesti johdu rakkaudesta, jos hän pelastaisi rakkauden perusteella, kaikki plastuisi.
“Maailmankuvaasi kuuluu jumala, joka rakastaa jokaista ihmisolentoa tasavertaisesti ja puolueettomasti. Silti tämä jumalasi on asettanut vain yhden maailmankatsomuksen, kristinuskon oikeaksi pelastukseen vieväksi. Vain tämän maailmankatsomuksen omistava saa siis palkinnon, iänkaikkisen elämän paratiisissa. Jo tässä huomaamme pahan paradoksi:huomaatko kuinka sanoin ensin, että jumalasi on puolueeton, mutta heti totesin että hänellä onkin puolue, kristinusko?”
Jumala johon uskon, on Raamatun kuvailema, jotta saisit oikean ja kokonaisen kuvan Jumalasta, johon uskon, olisi sinun parasta lukea vain koko Raamattu, useamman kerran. Kun laitan tänne pieniä kohtia uskoni kohteesta jää se helposti epäselväksi ja vajaaksi ja toisaalta en viitsisi koko Raamattua kopioida tähän vastaukseksi, jotta saisit paremman kokonaiskuvan.
En ole varma sanooko Raamattu Jumalan rakastavan kaikkia yhtä paljon, uskoisin hänen rakastavan kaikkia sillä perusteella, että Jumala käsittääkseni Raamatun mukaan toivoisi, ettei yksikään huku.
Mielestäni Jumala ei tee mitään epätasavertaista tai puolueellista. Jokaiselle tehdään samoin, hänen tekojensa mukaan. Jos minä teen rikoksen, se on ihan yhtä paljon rikos kuin jos joku ei Jeesukseen uskova tekisi niin. Jos minä voin saada Kristuksen nimessä anteeksi, muutkin voivat.
Tähän liittyy mielestäni hyvin seuraava:
(Room. 2:1111-16)
Sillä Jumala ei katso henkilöön. Sillä kaikki, jotka ilman lakia ovat syntiä tehneet, ne myös ilman lakia hukkuvat, ja kaikki, jotka lain alaisina ovat syntiä tehneet, ne lain mukaan tuomitaan; sillä eivät lain kuulijat ole vanhurskaita Jumalan edessä, vaan lain noudattajat vanhurskautetaan. Sillä kun pakanat, joilla ei lakia ole, luonnostansa tekevät, mitä laki vaatii, niin he, vaikka heillä ei lakia ole, ovat itse itsellensä laki ja osoittavat, että lain teot ovat kirjoitetut heidän sydämiinsä, kun heidän omatuntonsa myötä-todistaa ja heidän ajatuksensa keskenään syyttävät tai myös puolustavat heitä -sinä päivänä, jona Jumala on tuomitseva ihmisten salaisuudet Kristuksen Jeesuksen kautta, minun evankeliumini mukaan.
Aika harva ihminen kuitenkaan on elänyt tai elää lain mukaan ja kenenkään teot eivät taida olla niin hyvät, että ei olisi mitään tuomittavaa.
Se varsinainen ongelmahan on siis se, että sinun mielestäsi, Jumala ei anna kaikille yhtä hyvää mahdollisuutta uskoa Kristukseen ja sillä perusteella ei rakasta kaikkia yhtä paljon.
Jos se, että kaikkien elämät eivät ole kuten minun, osoittaa Jumalan rakkaudettomuuden, niin sitten en voi asialle mitään, silloin määrittelyt ovat tehty niin, että olet oikeassa ja Jumala ei rakasta kaikkia yhtä paljon.
Siihen en pysty kuitenkaan ottamaan kantaa kenellä lopulta olisi parhaat mahdollisuudet, koska asiat eivät ole ihan niin yksinkertaisia kuin ne sinusta näyttävät minun mielestäni.
Ja lopuksi, hyväksyn kyllä, jos kantani ei kelpaa ja on sinun mielestä riittämättömästi selitetty. En voi muuta kuin jättää asian Jumalan käsiin tämän jälkeen.
"...ei jumalasi voi olla kaikkia rakastava..."
"...jota hän rakastaa enemmän kuin toisia."
Puhutko mielestäsi ristiriitaisesti, kun sanot ensin, ettei rakasta kaikkia ja sitten, että rakastaa toisia enemmän kuin toisia, elikkä oikeasti siis kaikkia?
No niin, taas tähän sinun ongelmaasi Jumalan rakkaudesta.
Ihan aluksi haluaisin kuulla sinun mielipiteen seuraavasta:
(Matt. 20:1-15)
"Sillä taivasten valtakunta on perheenisännän kaltainen, joka varhain aamulla lähti ulos palkkaamaan työmiehiä viinitarhaansa. Ja kun hän oli sopinut työmiesten kanssa denarista päivältä, lähetti hän heidät viinitarhaansa. Ja hän lähti ulos kolmannen hetken vaiheilla ja näki toisia seisomassa torilla joutilaina; ja hän sanoi heille: 'Menkää tekin minun viinitarhaani, ja mikä kohtuus on, sen minä annan teille'. Niin he menivät. Taas hän lähti ulos kuudennen ja yhdeksännen hetken vaiheilla ja teki samoin. Ja kun hän lähti ulos yhdennentoista hetken vaiheilla, tapasi hän vielä toisia siellä seisomassa; ja hän sanoi heille: 'Miksi seisotte täällä kaiken päivää joutilaina?' He sanoivat hänelle: 'Kun ei kukaan ole meitä palkannut'. Hän sanoi heille: 'Menkää tekin minun viinitarhaani'. Mutta kun ilta tuli, sanoi viinitarhan herra tilansa hoitajalle: 'Kutsu työmiehet ja maksa heille palkka, viimeisistä alkaen ensimmäisiin asti'. Kun nyt tulivat ne, jotka olivat saapuneet yhdennentoista hetken vaiheilla, saivat he kukin denarin. Ja kun ensimmäiset tulivat, luulivat he saavansa enemmän; mutta hekin saivat kukin denarin. Kun he sen saivat, napisivat he perheen isäntää vastaan ja sanoivat: 'Nämä viimeiset ovat tehneet työtä vain yhden hetken, ja sinä teit heidät meidän vertaisiksemme, jotka olemme kantaneet päivän kuorman ja helteen'. Niin hän vastasi eräälle heistä ja sanoi: 'Ystäväni, en minä tee sinulle vääryyttä; etkö sopinut minun kanssani denarista? Ota omasi ja mene. Mutta minä tahdon tälle viimeiselle antaa saman verran kuin sinullekin. Enkö saa tehdä omallani, mitä tahdon? Vai onko silmäsi nurja sentähden, että minä olen hyvä?'
Mitä mieltä olet perheenisännän ratkaisusta?
Tiedän, ettei tuo vertaus suoraan liity kysymykseesi, mutta mielestäni siihen pätee sama idea. Mielestäni on niin, jos Jumala olisi luvannut kaikille iankaikkisen elämän, eikä sitten antaisikaan sitä, hän toimisi väärin ja mielestäni rakkaudettomasti.
“Maailmankuvaasi kuuluu jumala, joka rakastaa jokaista ihmisolentoa tasavertaisesti ja puolueettomasti. Silti tämä jumalasi on asettanut vain yhden maailmankatsomuksen, kristinuskon oikeaksi pelastukseen vieväksi. Vain tämän maailmankatsomuksen omistava saa siis palkinnon, iänkaikkisen elämän paratiisissa. Jo tässä huomaamme pahan paradoksi:huomaatko kuinka sanoin ensin, että jumalasi on puolueeton, mutta heti totesin että hänellä onkin puolue, kristinusko?”
Jumala johon uskon, on Raamatun kuvailema, jotta saisit oikean ja kokonaisen kuvan Jumalasta, johon uskon, olisi sinun parasta lukea vain koko Raamattu, useamman kerran. Kun laitan tänne pieniä kohtia uskoni kohteesta jää se helposti epäselväksi ja vajaaksi ja toisaalta en viitsisi koko Raamattua kopioida tähän vastaukseksi, jotta saisit paremman kokonaiskuvan.
En ole varma sanooko Raamattu Jumalan rakastavan kaikkia yhtä paljon, uskoisin hänen rakastavan kaikkia sillä perusteella, että Jumala käsittääkseni Raamatun mukaan toivoisi, ettei yksikään huku.
Mielestäni Jumala ei tee mitään epätasavertaista tai puolueellista. Jokaiselle tehdään samoin, hänen tekojensa mukaan. Jos minä teen rikoksen, se on ihan yhtä paljon rikos kuin jos joku ei Jeesukseen uskova tekisi niin. Jos minä voin saada Kristuksen nimessä anteeksi, muutkin voivat.
Tähän liittyy mielestäni hyvin seuraava:
(Room. 2:1111-16)
Sillä Jumala ei katso henkilöön. Sillä kaikki, jotka ilman lakia ovat syntiä tehneet, ne myös ilman lakia hukkuvat, ja kaikki, jotka lain alaisina ovat syntiä tehneet, ne lain mukaan tuomitaan; sillä eivät lain kuulijat ole vanhurskaita Jumalan edessä, vaan lain noudattajat vanhurskautetaan. Sillä kun pakanat, joilla ei lakia ole, luonnostansa tekevät, mitä laki vaatii, niin he, vaikka heillä ei lakia ole, ovat itse itsellensä laki ja osoittavat, että lain teot ovat kirjoitetut heidän sydämiinsä, kun heidän omatuntonsa myötä-todistaa ja heidän ajatuksensa keskenään syyttävät tai myös puolustavat heitä -sinä päivänä, jona Jumala on tuomitseva ihmisten salaisuudet Kristuksen Jeesuksen kautta, minun evankeliumini mukaan.
Aika harva ihminen kuitenkaan on elänyt tai elää lain mukaan ja kenenkään teot eivät taida olla niin hyvät, että ei olisi mitään tuomittavaa.
Se varsinainen ongelmahan on siis se, että sinun mielestäsi, Jumala ei anna kaikille yhtä hyvää mahdollisuutta uskoa Kristukseen ja sillä perusteella ei rakasta kaikkia yhtä paljon.
Jos se, että kaikkien elämät eivät ole kuten minun, osoittaa Jumalan rakkaudettomuuden, niin sitten en voi asialle mitään, silloin määrittelyt ovat tehty niin, että olet oikeassa ja Jumala ei rakasta kaikkia yhtä paljon.
Siihen en pysty kuitenkaan ottamaan kantaa kenellä lopulta olisi parhaat mahdollisuudet, koska asiat eivät ole ihan niin yksinkertaisia kuin ne saattavat näyttää.
Ja lopuksi, jos sinä pidät Raamatun Jumalaa rakkaudettomana, niin harmi. Minun mielestäni niin ei ole, mutta ymmärrän kyllä, että mikä tahansa voi olla rakkaudetonta, riippuuen täysin määrittelyistä.
"...ei jumalasi voi olla kaikkia rakastava..."
"...jota hän rakastaa enemmän kuin toisia."
Puhutko mielestäsi ristiriitaisesti, kun sanot ensin, ettei rakasta kaikkia ja sitten, että rakastaa toisia enemmän kuin toisia, elikkä oikeasti siis kaikkia?
No niin, taas tähän sinun ongelmaasi Jumalan rakkaudesta.
Ihan aluksi haluaisin kuulla sinun mielipiteen seuraavasta:
(Matt. 20:1-15)
"Sillä taivasten valtakunta on perheenisännän kaltainen, joka varhain aamulla lähti ulos palkkaamaan työmiehiä viinitarhaansa. Ja kun hän oli sopinut työmiesten kanssa denarista päivältä, lähetti hän heidät viinitarhaansa. Ja hän lähti ulos kolmannen hetken vaiheilla ja näki toisia seisomassa torilla joutilaina; ja hän sanoi heille: 'Menkää tekin minun viinitarhaani, ja mikä kohtuus on, sen minä annan teille'. Niin he menivät. Taas hän lähti ulos kuudennen ja yhdeksännen hetken vaiheilla ja teki samoin. Ja kun hän lähti ulos yhdennentoista hetken vaiheilla, tapasi hän vielä toisia siellä seisomassa; ja hän sanoi heille: 'Miksi seisotte täällä kaiken päivää joutilaina?' He sanoivat hänelle: 'Kun ei kukaan ole meitä palkannut'. Hän sanoi heille: 'Menkää tekin minun viinitarhaani'. Mutta kun ilta tuli, sanoi viinitarhan herra tilansa hoitajalle: 'Kutsu työmiehet ja maksa heille palkka, viimeisistä alkaen ensimmäisiin asti'. Kun nyt tulivat ne, jotka olivat saapuneet yhdennentoista hetken vaiheilla, saivat he kukin denarin. Ja kun ensimmäiset tulivat, luulivat he saavansa enemmän; mutta hekin saivat kukin denarin. Kun he sen saivat, napisivat he perheen isäntää vastaan ja sanoivat: 'Nämä viimeiset ovat tehneet työtä vain yhden hetken, ja sinä teit heidät meidän vertaisiksemme, jotka olemme kantaneet päivän kuorman ja helteen'. Niin hän vastasi eräälle heistä ja sanoi: 'Ystäväni, en minä tee sinulle vääryyttä; etkö sopinut minun kanssani denarista? Ota omasi ja mene. Mutta minä tahdon tälle viimeiselle antaa saman verran kuin sinullekin. Enkö saa tehdä omallani, mitä tahdon? Vai onko silmäsi nurja sentähden, että minä olen hyvä?'
Mitä mieltä olet perheenisännän ratkaisusta?
Tiedän, ettei tuo vertaus suoraan liity kysymykseesi, mutta mielestäni siihen pätee sama idea. Mielestäni on niin, jos Jumala olisi luvannut kaikille iankaikkisen elämän, eikä sitten antaisikaan sitä, hän toimisi väärin ja mielestäni rakkaudettomasti.
“Maailmankuvaasi kuuluu jumala, joka rakastaa jokaista ihmisolentoa tasavertaisesti ja puolueettomasti. Silti tämä jumalasi on asettanut vain yhden maailmankatsomuksen, kristinuskon oikeaksi pelastukseen vieväksi. Vain tämän maailmankatsomuksen omistava saa siis palkinnon, iänkaikkisen elämän paratiisissa. Jo tässä huomaamme pahan paradoksi:huomaatko kuinka sanoin ensin, että jumalasi on puolueeton, mutta heti totesin että hänellä onkin puolue, kristinusko?”
Jumala johon uskon, on Raamatun kuvailema, jotta saisit oikean ja kokonaisen kuvan Jumalasta, johon uskon, olisi sinun parasta lukea vain koko Raamattu, useamman kerran. Kun laitan tänne pieniä kohtia uskoni kohteesta jää se helposti epäselväksi ja vajaaksi ja toisaalta en viitsisi koko Raamattua kopioida tähän vastaukseksi, jotta saisit paremman kokonaiskuvan.
En ole varma sanooko Raamattu Jumalan rakastavan kaikkia yhtä paljon, uskoisin hänen rakastavan kaikkia sillä perusteella, että Jumala käsittääkseni Raamatun mukaan toivoisi, ettei yksikään huku.
Mielestäni Jumala ei tee mitään epätasavertaista tai puolueellista. Jokaiselle tehdään samoin, hänen tekojensa mukaan. Jos minä teen rikoksen, se on ihan yhtä paljon rikos kuin jos joku ei Jeesukseen uskova tekisi niin. Jos minä voin saada Kristuksen nimessä anteeksi, muutkin voivat.
Tähän liittyy mielestäni hyvin seuraava:
(Room. 2:1111-16)
Sillä Jumala ei katso henkilöön. Sillä kaikki, jotka ilman lakia ovat syntiä tehneet, ne myös ilman lakia hukkuvat, ja kaikki, jotka lain alaisina ovat syntiä tehneet, ne lain mukaan tuomitaan; sillä eivät lain kuulijat ole vanhurskaita Jumalan edessä, vaan lain noudattajat vanhurskautetaan. Sillä kun pakanat, joilla ei lakia ole, luonnostansa tekevät, mitä laki vaatii, niin he, vaikka heillä ei lakia ole, ovat itse itsellensä laki ja osoittavat, että lain teot ovat kirjoitetut heidän sydämiinsä, kun heidän omatuntonsa myötä-todistaa ja heidän ajatuksensa keskenään syyttävät tai myös puolustavat heitä -sinä päivänä, jona Jumala on tuomitseva ihmisten salaisuudet Kristuksen Jeesuksen kautta, minun evankeliumini mukaan.
Aika harva ihminen kuitenkaan on elänyt tai elää lain mukaan ja kenenkään teot eivät taida olla niin hyvät, että ei olisi mitään tuomittavaa.
Se varsinainen ongelmahan on siis se, että sinun mielestäsi, Jumala ei anna kaikille yhtä hyvää mahdollisuutta uskoa Kristukseen ja sillä perusteella ei rakasta kaikkia yhtä paljon.
Jos se, että kaikkien elämät eivät ole kuten minun, osoittaa Jumalan rakkaudettomuuden, niin sitten en voi asialle mitään, silloin määrittelyt ovat tehty niin, että olet oikeassa ja Jumala ei rakasta kaikkia yhtä paljon.
Siihen en pysty kuitenkaan ottamaan kantaa kenellä lopulta olisi parhaat mahdollisuudet, koska asiat eivät ole ihan niin yksinkertaisia kuin ne saattavat näyttää.
Ja lopuksi, jos sinä pidät Raamatun Jumalaa rakkaudettomana, niin harmi. Minun mielestäni niin ei ole, mutta ymmärrän kyllä, että mikä tahansa voi olla rakkaudetonta, riippuuen täysin määrittelyistä.
Mielestäni se ei edes kumoaisi Raamatun Jumalaa, jos olisi niin, ettei hän rakastaisi kaikkia yhtä paljon, se kumoaisi vain sen väitteen, että Jumala rakastaisi kaikkia yhtä paljon.
Ei ollut tarkoitus pommittaa viestejä ihan näin paljon.
Riittää kun luet tuon viimeisen.
"Tarkoitatko opetusta olla hyvä ihminen, tai sitä ettei saa syödä jänistä eikä sikaa?"
Jotkut sanoisivat, että hyvä ihminen ei syö jänistä eikä sikaa. Syömis asia on kuitenkin vähemmän tärkeä kuin Jeesuksen opetukset, minun mielestäni, vaikka saattaa olla, että jänis ja sika aiheuttaa ikäviä asioita syötynä, mitä ei vain vielä tiedetä.
"Jotenkin vaikutta samalta asialta kun Nostradamuksen ennustukset- etukäteen niistä ei kukaan ymmärrä mitään, mutta jälkikäteen monen "löytävät" asioita..."
Ehkä jonkun mielestä. Minun mielestäni Raamatun ennustukset ovat kohtuullisen selkeitä merkittäviltä osin.
"Niin asia koski esimerkiksi käskyä että ruoka mikä ihmiset tuovat jumalalle voivat sydä nimenomaan pappit ja tietyssä pyhässä paikassa."
En näe mikä siinä nyt vielä olisi niin paha. Tietenkin papit saattaisivat lihota, mutta kuitenkin, ne polttouhrit olisivat menneet hukkaan muuten, eikä sekään kauhean hyvältä kuulosta. Ja toisaalta, mielestäni se on kohtuu palkka.
"Myös esimerkiksi noitien tappaminen..."
Ei varsinaisesti kuulu kristinuskoon, jos ajatellaan kristinuskon olevan Jeesuksen opetuksen seuraamista.
"Kysymys sinulle:kuinka paljon mielipiteeseesi siitä että raamattu on totuus, vaikuttaa halusi ajatella että raamattu on totuus?"
Miksi haluaisin ajatella, että Raamattu on totuus?
Sanoisin, että anakin vähemmän kuin sinun halusi ajatella, että Raamattu ei ole totuus.
"Minä en tunne yhtään natsia. Arvaa mitä mieltä heistä olen?"
Olen tavannut heitäkin. Eräs oli nuorukaisena Hitler-Jugendin kautta värväytynyt ja joutunut sotimaan sotia joiden syitä ei nuorukaisena ymmärtänyt. Lienee sikäli tavallinen tarina. Joutui sodan loppuvaiheessa Dresdeniin ja historiasta lienet lukenut sen olleen ankarien ilmapommitusten kohteena. Liittoutuneet keksivät käyttää palopommeja ja tavallisia pommeja yhdessä, jolloin valtavat räjähdykset söivät hapen niin, että ihmiset kuolivat tukehtumalla. Väkeä kului 25000-40000 henkeä. Helppoa ei ollut muillakaan. Kertoessaan vanhana miehenä tarinaansa, hänellä oli vaikeuksia pitää itsensä koossa.
Mitä oletat, olisitko kokenut vihaa häntä kohtaan samaisessa tilanteessa?
Kyseistä aatetta vihaan minäkin, paljon laajemmin kuin edes sana natsismi sitä kuvaa. Samaisen aatteiden edustajat eivät ole sidottuja kansallissosialismiin tms. vaan heitä on tänäkin päivänä yhtä lailla tärkeissä asemissa kuin aikoinaan. Nykyään vain täytyy pitää äänestäjät kurissa ja tietämättöminä niistä rahoitustahoista, joista äänestäjät eivät pitäisi kuten nekään eivät pidä äänestäjistä.
Jos sinäkään et pidä sellaisista tahoista, ota selvää keitä he ovat ja missä he lymyävät.
vaikea sanoa.
akne stikillä logiikka oikein tietenkään pelaa, mutta eihän se ole tietenkään ihmisarvon mitta,
ane stikillä logiikka oikein tietenkään pelaa, mutta eihän se ole tietenkään ihmisarvon mitta,
"Jumala johon uskon, on Raamatun kuvailema, jotta saisit oikean ja kokonaisen kuvan Jumalasta, johon uskon, olisi sinun parasta lukea vain koko Raamattu, useamman kerran."
Lapsi kulta. Raamattu ei anna yksiselitteistä kuvaa jumalastasi, vaan skitsofreenisen:toisessa kohdassa hän on täysin erilainen kuin toisessa. Tuo on aivan järjetöntä että kehotat minua ktarkistamaan raamatusta millainen jumalasi on, koska raamattu on vain täynnä ristiriitaista sanahelinää, josta jokainen tajuaa mitä itse haluaa tajuta. Eli raamattu ei tähän ongelmaan auta pätkääkään. Kyseessä on kumoamaton ja selkeä paradoksi:jumalasi sanoo olevansa kaikkia rakatava, mutta ei ole. PARADOKSI, KUSETUS, HUIJAUS, VALE. Miten se on noin vaikeaa käsittää? Ainiin, suojelet satujesi tuomaa hyvää oloa. Ymmärrän, tai siis en.
" koska asiat eivät ole ihan niin yksinkertaisia kuin ne sinusta näyttävät. "
Mistä kummasta päättelet että minä koen asioiden olevan yksiselitteisiä? Eiköhän se ole satuihin uskova hihhuli joka kokee elämän olevan yksiselitteinen:otetaan satukirja käteen ja uskotaan ja kaikki on hyvin. Se vasta yksiselitteistä on, rakas hihulini.
"Ja lopuksi, hyväksyn kyllä, jos kantani ei kelpaa ja on sinun mielestä riittämättömästi selitetty. En voi muuta kuin jättää asian Jumalan käsiin tämän jälkeen."
Olet täydellinen esimerkki siitä miten uskonto jähmettää ihmisen aivotoiminnan. Lopuksi vain toteat "heitänpä aran nyt satuolennolleni, ja jatkan elämääni kuoressa" Hienoa hienoadgg
"Miksi haluaisin ajatella, että Raamattu on totuus?"
Koska olet pieni säälittävä ihminen joka tahtoo että maailmassa olisi jotain järkeä:halua että elät täällä sinun tarpeitasi tyydytävän syyn vuoksi. Uskomuksissasi pääset taivaiseen ikuisiin bileisiin ja elämä on ihanaa. Motiivi siis löytyy.
"Sanoisin, että anakin vähemmän kuin sinun halusi ajatella, että Raamattu ei ole totuus. "
Psjdepohfpojfåoaej'åfawk¨fåadejej
"Raamattu ei anna yksiselitteistä kuvaa jumalastasi"
Olisiko se edes mahdollista tai tarkoituskaan. Käsittääkseni Jumala ei ole yskiselitteinen, olisihan se aika outoa, jos Jumala olisi yhtä simppeli tai simppelimpi, kuin se kuva jonka ateisti Jumalasta maalailee.
"jumalasi sanoo olevansa kaikkia rakatava, mutta ei ole."
Sinun määritelmien mukaan, kun ajatellaan, että ei voi rakastaa kaikkia, jos kuitenkaan ei säästä kaikkia.
En muista missä kohtaa Jumala sanoo olevan kaikkia rakastava, joten olisitko ystävällinen ja kertoisit kohdan? Olen varmaan kysynyt aiemminkin, mutta en muista nyt.
"Puhutko mielestäsi ristiriitaisesti, kun sanot ensin, ettei rakasta kaikkia ja sitten, että rakastaa toisia enemmän kuin toisia, elikkä oikeasti siis kaikkia?"
Tämä järjetön lause todistaa edelleen miten aivosi on ikiroudassa. Ei ihme miski uskot satuihin.
"Mistä kummasta päättelet että minä koen asioiden olevan yksiselitteisiä?"
Noh, esim. kun sanot:
"otetaan satukirja käteen ja uskotaan ja kaikki on hyvin."
Asia ei välttämättä ole noin yksinkertainen.
"Käsittääkseni Jumala ei ole yskiselitteinen, olisihan se aika outoa, jos Jumala olisi yhtä simppeli tai simppelimpi, kuin se kuva jonka ateisti Jumalasta maalailee."
Olen ennustaja. Arvasin että lähdet tälle "jumala ei ole yksiselitteinen"-linajalle. Kuules nyt arvon apina. Koskeeko jumalaan mitkään lait? Esim sellainen laki että jos sanoo toista mutta tekee toista, on kusettaja, huijari tai jotain muuta vastaavaa. Miksi jumalaasi ei koske tälläiset simppelit säännöt? Pelkkä "koska hän on kaikkivoipa ja mahtava" ei riitä. Kaikkeen ei voi iana vastata "no koska hän vaan on".
Yksiselitteisesti, onko jumalasi kaikkia puolueettomasti rakastava? Ei ole jos pelastaa vain osan. Yksinkertaista logiikkaa.
"En muista missä kohtaa Jumala sanoo olevan kaikkia rakastava, joten olisitko ystävällinen ja kertoisit kohdan? Olen varmaan kysynyt aiemminkin, mutta en muista nyt."
Voi saatanan vittu. Eiköhän se ole yleismaailmallinen klishee että krisseleiden jumala on kaikkia rakastava. Etkö itse ole muka kuullut koskaan? Voi luoja taasen kerran. Jos sanot että jumalasi ei olekaan kaikkia rakastava, hän ei siis olese niin mainostettu "rakkaus", niin silloinhan hän ei paljoa eroaa esim Hitleristä. Jälleen aivan vitun simppeliä logiikkaa.
"Asia ei välttämättä ole noin yksinkertainen."
No kerrohan ihmeessä jos ei ole. Tällä hetkellä kaikki todisteet käyttäytymisestäsi kertoo että asia on tasan niin kuin sen esitin:kiertelet kaikkia esittämiäni argumentteja ja yrität luokkia pakoon, vain kosak haluat säilyttää uskosi tuoman "järjellisyyden" elämässäsi.
"Koska olet pieni säälittävä ihminen joka tahtoo että maailmassa olisi jotain järkeä:"
Minä luulin, että sinäkin haluaisit järkeä elämään.
"Uskomuksissasi pääset taivaiseen ikuisiin bileisiin ja elämä on ihanaa. Motiivi siis löytyy."
Jos elämä voi olla ihanaa, miksi tehdä siitä tuskaa, varsinkaan valheilla?
Minä uskoisin Jumalaan siinäkin tapauksessa, vaikka ei olisi mitään jatkoja luvassa.
"Yksiselitteisesti, onko jumalasi kaikkia puolueettomasti rakastava? Ei ole jos pelastaa vain osan."
Minun mielestäni Jumala on puolueettomasti rakastava, mutta ei kaikkia pelasta. On aika hämmästyttävää, että sen tajuaminen voi olla noin vaikeaa.
Mielestäni puolueeton rakkaus ei edellytä kaikkien pelastamista, päin vastoin, mielestäni olisi puolueellista pelastaa kaikki välittämättä mistään.
"Eiköhän se ole yleismaailmallinen klishee että krisseleiden jumala on kaikkia rakastava. Etkö itse ole muka kuullut koskaan?"
Olen kuullut, mutta en ole nähnyt Raamatussa kohtaa, jossa suoraan sanottaisiin niin.
Mielestäni niin kyllä on siksi, että Raamatun mukaan Jumala haluaisi kaikkien pelastuvan.
Rakkaushan ei automaattisesti tarkoita,että olisi oikein tai hyvä tai rakkaudellista pelastaa kaikki välittämättä mistään. Olisi mielestäni Jumalalta itserakkautta pelastaa vaan kaikki ilman, että välittää seurauksista tai syistä.
Voin kuitenkin myöntää sen, jos kaikkien rakastaminen tarkoittaa kaikkien pelastamista, silloin Jumala ei rakasta kaikkia. Olen kuitenkin erimieltä kanssasi siitä, mitä tarkoittaa kaikkien rakastaminen.
>"otetaan satukirja käteen ja uskotaan ja kaikki
>on hyvin."
>
>Asia ei välttämättä ole noin yksinkertainen.
"No kerrohan ihmeessä jos ei ole."
Pitää myös ymmärtää, mitä kirjassa sanotaan ja se ei kaikille ole ihan yksinkertaista.
"Minun mielestäni Jumala on puolueettomasti rakastava, mutta ei kaikkia pelasta. On aika hämmästyttävää, että sen tajuaminen voi olla noin vaikeaa."
Voi jumala ja margariini saatana. On aika helvetin hämmentävää että sinä taas et tajua että nuo kaksi ominaisuutta KUMOAA toisensa. Kuvitellaan että sinulla on kolme lasta, ja rakastat jokaista yhtä paljon. Nämä lapsesi joutuvat hengenvaaraan, ja sinulla on täysi mahdollisuus pelastaa jokainen heistä, mutta päätät pelastaa vain yhden. Eli et rakastanutkaan kaikkia yhtä paljon vaan yksi oli lempparisi. Sama pätee jumalaasi. Kerro kuinka jäätyneet aivosi ei käsitä tätä. Ai niin, jäätyneissä aivoissa ei järki kulje.
"Olen kuullut, mutta en ole nähnyt Raamatussa kohtaa, jossa suoraan sanottaisiin niin."
Eli tarkoitat että jumalasi ei välttämättä olekaan tämä niin mainostettu ylin rakkaus? Hän ei siis myöskään ole kaikkivoipa koska ei voi rakastaa kaikkia. Jos hän taas ei rakasta kaikkia, vaan suosii osaa ihmisistä, hän on Hitleriin verratta sekopää. Hyvä tietää. Kertoo paljon sinunkin sairaata ajatusmaailmastasi.
"Mielestäni niin kyllä on siksi, että Raamatun mukaan Jumala haluaisi kaikkien pelastuvan. "
JA kaikkivoipalle olennolle ei luulisi olevan juttu eikä mikään pelastaa kaikki. Kaikkivoipahan on kaikkivoipa, ja kaikkivoipuuteen muistaakseni kuului kyky pelastaa kaikki. Eli jumalasi ei olekaan kaikkivoipa? Aijaa. Hän onkin siis ihmismäinen vajavainen olento. Hyvä tietää.
"Rakkaushan ei automaattisesti tarkoita,että olisi oikein tai hyvä tai rakkaudellista pelastaa kaikki välittämättä mistään."
Et ymmärrä mistään mitään. On rakkaudellista että pelastaa. Silloin kun pelastaa vain osan, on edelleenkin rakkaudellinen, mutta puolueellisesti rakkaudellinen. Hitler oli puolueellisesti rakkaudellinen, Stalinkin oli kuten myös Saddam. Jumalasi ei eroa heistä millään tapaa, jos pelastaa vain osan. Jumalsi ei missään nimessä voi olla "täydellinen rakkaus" jos hän pelastaa vain osan. Hän on silloin vajavainen rakkaus, ihmismäinen vajaa otus.
"Olen kuitenkin erimieltä kanssasi siitä, mitä tarkoittaa kaikkien rakastaminen."
Tietenkin olet, koska harhamaailmasi tukipilarit pysyy koossa näiden valheiden avulla. Kerro minulle, kun et vielä tähän päivään mennessä ole kyennyt, mitä sinusta on kaikkien rakastaminen. Kerro minulle. Olet minusta erittäin itserakas olento. Koet että sinun ja sinunkaltaisten rakastaminen on kaikkien rakastamista. Jos jumalasi suosii kristittyjä enemmän kuin muita, HÄN EI PERKELE SOIKOON OLE KAIKKIA RAKASTAVA! Lapsikin tajuaa näin simppeliä logiikkaa. Sinä et, koska se vaatisi onnellisen, minäkeskeisen harhamaailmasi purkamista. Olet hieno osoitus ihmisen itserakkaasta luonteesta.
"Pitää myös ymmärtää, mitä kirjassa sanotaan ja se ei kaikille ole ihan yksinkertaista."
Ei varmsti ole yksinkertaista kun koko kirja on täynnä ristiriitoja.
"Minä luulin, että sinäkin haluaisit järkeä elämään."
Niin haluankin. Olenkos muuta väittänyt? Ero meidän välillä on se että sinä menet aidan matalasta kohdasta kun taas minä jaksan nähdä vaivaa. Sinä otat maailmankuvaksesi valmiiksi pureskellun sadun, mikä on helppo tie.
"Jos elämä voi olla ihanaa, miksi tehdä siitä tuskaa, varsinkaan valheilla? "
Sinä teet elämästäsi ihanaa valheilla.
"Minä uskoisin Jumalaan siinäkin tapauksessa, vaikka ei olisi mitään jatkoja luvassa. "
Tietenkin. Kuka hihhuli nyt mielihyväsadustaan luopuisi. Oma hyvä olo kun on pääasiana hihhulin elämässä.
Toivottavasti se mitä tarkoitan selviäisi sinulle vielä jonain päivänä.
"Sama pätee jumalaasi."
Niin kuin tiedät, mielestäni vertauksesi ei ole vertauskelpoinen, mutta kun et ole tämän kertaisistakaan viesteistäni hahmottanut sitä eroa, ei mielestäni tällä kertaa kannata jatkaa enempää tätä, koska asia menee vain inttämiseksi.
"Eli tarkoitat että jumalasi ei välttämättä olekaan tämä niin mainostettu ylin rakkaus?"
Ei, tarkoitin etten ole nähnyt Raamatussa kohtaa, jossa suoraan sanottaisiin niin, että Jumala rakastaa kaikkia yhtäpaljon.
Minun mielestäni Jumala on tasapuolinen ja rakastaa kaikkia ja toivoisi jokaisen kääntyvän hänen puoleen. Varsinkin useimmat ateistit eivät halua niin tehdä, pitäisikö Jumalan pakottaa, mielestäni se ei olisi rakkausen mukaista.
"Jos hän taas ei rakasta kaikkia, vaan suosii osaa ihmisistä,"
Mielenkiintoista kyllä se, että et näe mahdolliseksi suosia vaikka ei rakasta tai rakastaa ja olla suosimatta.
"On rakkaudellista että pelastaa."
Elikkä Jumalan pitäisi pelastaa esim. sellainen ihminen rakkauden vuoksi, joka on valmis viemään muut eroon Jumalasta?
Mielesäni on niin, että Jumala rakastaa kaikkia ihmisiä ja antaa heille mahdollisuuksia parannukseen, mutta ei rajattomasti. Josssain vaiheessa mahdollisuuksia ei enää ole ja kaikkien niiden hylkääminen on tavallaan merkki siitä, että ei haluakkaan olla Jumalan kanssa tekemisissä ja Jumala hyväksyy sen ihmisen päätöksen.
Ikävä juttu, että tämä rakkausasia muodostuu näin vaikeaksi.
Raamatun mukaan on selvä asia, ettei kaikki pelastu, jos se tarkoittaa sinulle, ettei Jumala kaikkia rakasta, niin harmi. Onneksi se ei toisaalta ole niin tärkeä asia, pidätkö Jumalaa kaikki rakastavana vai et, Raamatun opetuksen kannalta.
Mielestäni Jumala olisi itserakas ainoastaan, jos pelastaisi kaikki välittämättä totuudesta, hyvyydestä, tai mistään muusta.
"Sinä otat maailmankuvaksesi valmiiksi pureskellun sadun, mikä on helppo tie."
Jos se olisi valmiiksi pureskeltu, ei se tuottaisi niin paljon vaikeuksia ateisteille.
Nyt se ikävä kyllä on liian iso pala ateisteille ja vaikka nakerrattekin siitä jostain kulmasta pienen palan silloin tällöin, oksennatte sen saman tien ulos, kun ette pidä mausta.
Voi kuinka vekkulisti sanottu! Oletpa viisas viisivuotias. Noin ne harhasi pysyy mahdollisimman hyvin pystyssä, kun paskaa jauhaa. Hyvä hyvä. Älä koskaan jätä tuota epärehellisyyttä itseäsi kohtaan.
Olet ehkä suunnattomin kusipää ikinä. Et jätä muuta sanottavaa.