Eräs syntymärikas aristokraattilady on sanonut että ”jos itsellä menee hyvin, on typerää olla antamatta siitä jotain takaisin yhteiskunnalle”.
Onko näin? Väärinkäytökset järjestöjen rahankäytössä vievät pohjaa avustustyöltä, ilmi tulee silkkaa huijausta, tai vedotaan organisaatiokuluihin. Annatko rahaa hyväntekeväisyyteen ja miksi? Yrittäisitkö selvittää, meneekö raha perille jos voisit lahjoittaa suuria summia?
Onko näin? Väärinkäytökset järjestöjen rahankäytössä vievät pohjaa avustustyöltä, ilmi tulee silkkaa huijausta, tai vedotaan organisaatiokuluihin. Annatko rahaa hyväntekeväisyyteen ja miksi? Yrittäisitkö selvittää, meneekö raha perille jos voisit lahjoittaa suuria summia?
Vastaukset 19
Vanhimmat
En koskaan anna rahaa, ellen ole satavarma mihin lahjoitus menee. Eikös nuo tutut ja turvalliset SPR ja muut vastaavat ole niin hyvin organisoitua ja valvottuja, että heidän kautta lahjoitukset menevevät oikeaan paikkaan.
Tavallisen pulliaisen on liki mahdotonta tietää saati tarkastaa joka keräyksen käyttötarkoitusta. Juuri siksi ylilyöntejä tapahtuu.
SPR sai pyyhkeitä tsunamin aikoihin, että rahaa jäi makaamaan tileille. Epäilemättä paljon meni sinne minne pitikin, mistä lie muuten ollut kysymys. Tuskin ihmiset parin kympin tai satasen perään kyselevät, mutta todella suuret summat pitäisi voida tarkistaa. Vaikka suuri summa kymppikin on köyhälle, joka haluaa toista köyhää auttaa.
Otapa selvää paljonko SPR:lle annetuista rahoista menee oikeasti avustuskohteeseen ja paljonko raskaan koneiston ylläpitoon.
Minä olen siinä uskossa, että vaikka SPR:llä on raskas hallinto ja rahaa palaa toiminnan ylläpitämiseen niin on se myös hyvin valmistautunut raskaimpiin katastrofeihin. Ainakin sen liikkeelle lähtövalmius on erinomainen. Rahaa on jemmassa ja sitä ei tarvitse kinuta heti ikävyyksien tapahduttua.
Nopea reagointi on army luokkaa ja sillä saavutetaan myös tuloksia.
..nämä julkitulleet väärinkäytökset ovat vieneet pohjan pois luottamukselta. Aikaisemmin pussin nyörit heltyivät helpommin.
Sentään johonkin osallistun.Haluan tietää, mihin rahavirta kulkeutuu. SPR, on uskoakseni vielä luotettava. Pelastusarmejan pataankin uskaltaudun lahjoittamaan. Sitten on yksi henkistä kehitystä edistävä yhteisö, jota haluan tukea.
Kummilapsen voisi hankkia.
Auttamista voi suorittaa hyvinkin monella tavalla. Kaiken ei tarvitse kulkea tilinumeroiden kautta.
luottamus on kyllä aika pahasti karissut. Kummilapsitoiminta on ilmeisesti vielä terveellä pohjalla, ja kannatettava juttu. Siitä olen samaa mieltä että hyväntekeväisyyteen ei aina tarvita rahaa. Jos haluaa auttaa, sen voi tehdä käytännössä ja kotikonnuillaan, monella eri tavalla.
Pyöriä taivaalla nykyään, keräävätkö vielä toiminnan ylläpitämiseksi kansalaisilta varoja.
Minua on aina potuttanut se, että tuonlaista välttämätöntä toimintaa täytyy pyörittää ainakin osin keräysvaroin, vedoten ihmisten tunteisiin. Verokertymien priorisointi on loputon puheenaihe, mutta mun mielestä pelastustoiminta hakkaa mennen tullen monia tärkeämpinä pidettyjä kohteita.
Jotain kolautan SPR:n lippaaseen, kun kohdalle sattuu, mutta puhelinkeräyksistä kieltäydyn, kuten muustakin sitä kautta tyrkytettävästä.
tarvita lahjoitusvaroja pysyäkseen ilmassa. Eräs tuttavani sanoi sotainvalidien keräystä kerjäykseksi, ja sitä se oikeastaan onkin. Pitäisi olla selviö että heidän asiansa hoidetaan valtion varoin, mutta kansalaisilta kerjätessä ilmeisesti odotetaan samalla luonnollista poistumaa.
erottaa siitä että rikkaalla on varaa auttaa hädänalaisia, köyhällä ei ole varaa mutta on selityksiä olla auttamatta. Niinpä meillä on rikkaita duunareita ja eläkeläisiä mutta köyhiä optiomiljonäärejä.
hyvin tiivistetty. :))
nykyään niin paljon tämmöisiä keräyksiä, että en anna enää mihinkään mitään. Piste.
olen itsekin menossa. Liikaa väärinkäytöksiä ja huijauksia, jotka vievät pohjan pois hyviltä asioilta.
ja pelastusarmeija ovat osuneet useinkin lompakkooni. Kummi-idea on valitettavasti vasta ajatustasolla. Jos pelkästään materiaa ei lasketa, niin toimin tukihenkilönä.
Jos hynää olisi enemmän lahjoittaa, elis olisin niin rikas, että laajempimuotoistakin hyväntekeväisyyttä olisi varaa harjoittaa, niin kyllä varmasi haluaisin tietää, mihin rahani menevät.
Hyväntekeväisyydestä vielä: Suomessa on yhä kasvava joukko ihmisiä, joiden yksinäisyyttä ja pahoinvointia voi helpottaa monilla muillakin tavoin kuin rahalla.
taas sama asia mikä Sikurilla, ja mitä itsekin ajattelin avausta tehdessä. Hyvää voi tehdä myös ilman rahaa, mutta usein (itsekin) vetoaa ettei ehdi mukaan mihinkään konkreettiseen toimintaan. On helpompi avata kukkaronnyörinsä kuin lähteä esim. auttamaan yksinäistä vanhusta.
Että joihinkin sairaaloihin ottavat vastaan lahjoituksia suoraan. Esim. Pelit, DVD:t ja lelut kelpaa todella hienosti ja menee suoraan esim. lasten osastolle käyttöön. Ei ole välikäsiä siinä kulukorvauksia nostelemassa...Olen kokeillut ja toimii.
kovinkaan usein hyväntekeväisyyteen ja siksi onkin sen osalta vähän huono omatunto. Kyllä mä yleensä annan arpajaisten muodossa, mutta eipä tule kaupan nurkalla seisovan mamman kolehtiin mitään laitettua. Nuo arpajaiset, mihin yleensä olen osallistunut, ovat lasten hyväksi, joskus invalidien hyväksi.
miksi siitä pitäisi kantaa huonoa omatuntoa, jos ei osallistu näihin keräyksiin?
Tulee sellainen fiilis, että muut pitää kitupiikkinä tai jotain. Ehkä sitä vaan miettii liikaa, mitä muut ajattelee? :)
tuskin marketin kulmalla oleva kerääjä alkaa sen kummemmin funtsia oletko kitupiikki. Eihän hän tiedä vaikka olisit antanut samaiseen keräykseen toisessa paikassa. Ja vaikka funtsisi mitä, niin eipä sillä suurta merkitystä ole. :)