Keskustelu Huhtiniemen teloituksista liittyy olennaisesti kysymykseen palkka-armeijan ja asevelvollisarmeijan paremmuudesta.
Vaikka Suomessa on perinteisesti nojattu asevelvollisuuteen ja asevelvollisuutta pidetään jonkinlaisena "miesten kouluna" tai "miehuuskokeena" tai miehen biologisena velvollisuutena siinä missä lastenhankintaa naisten, tämä on yksinomaan suomalainen ilmiö. Historiallisesti asevelvollisuus on hyvin nuori ilmiö. Asevelvollisuus syntyi oikeastaan vasta Ranskan vallankumouksessa ja levisi 1800-luvulla teollistumisen myötä, koska nyt kyettiin ylläpitämään lukumääräisesti valtavia armeijoita ja toisaalta massatuotanto ja tehokkaat tuliaseet olivat merkinneet lukumäärän niskalenkkiä laadusta. Johtamisjärjestelmien ja viestiteknologian alkeellisuuden vuoksi kuitenkin taktiikat olivat kehittymättömiä, ja asevelvollisuusarmeijat ovat kautta aikojen soveltuneet parhaimmin ihmisaaltohyökkäyksiin.
Kontrastina tälle anglosaksisten maiden armeijat ovat aina perustuneet palkkapohjalle. Anglosaksisissa maissa on ylläpidetty pieniä armeijoita, joille on kuitenkin pyritty antamaan mahdollisimman tehokas sotilaskoulutus. Samoin useimpien maiden erikoisaselajit, kuten laivasto ja ilmavoimat, on perustunut palkkaperiaatteelle.
Asevelvollisarmeijoita on koko historian leimannut kaksi tyypillistä ongelmaa: heikko koulutustaso ja huono moraali.
Asevelvollisarmeijan sotilasaines on ratkaisevasti huonompaa kuin palkka-armeijoiden, sillä asevelvollisarmeijan aines on läpileikkaus koko ikäluokasta, kun taas palkka-armeijoihin hakeudutaan vapaaehtoisesti. Koulutus joudutaan asevelvollisarmeijoissa mitoittamaan aina kaikkein heikoimman aineksen mukaan, kun taas palkka-armeijassa heikoin aines karsiutuu pois. Kontrastina tälle myös asevelvollisarmeijoiden eliittijoukot on aina koottu vapaaehtoisista juuri tuon sotilasainesongelman takia. Koska asevelvollisarmeijoiden sotilasaines on heikkoa, palveluskausi lyhyt ja sotilaiden koulutus keskittyy enemmän määrän kuin laadun luomiseen, asevelvollisarmeijat luottavat aina enemmän määrään kuin laatuun, josta seuraa että asevelvollisarmeijoiden taktinen ja strateginen joustavuus jättää paljon toivomisen varaa. Koska asevelvollisarmeijat ovat määrällisesti suuria, niiden logistiikka on kankea ja raskas.
Toinen kysymys on asevelvollisten moraali. Se on poikkeuksetta huono. Asevelvolliset on pakotettu tehtäväänsä ilman palkkaa, joten heidän motivaationsa toimintaan on hyvin huono ja perustuu lähes yksinomaan pakolle. Asevelvollisarmeijat ovat siksi paljon taipuvaisempia murtumaan paineen alla kuin vapaaehtoisista kootut palkka-armeijat, sillä asevelvollisen ainoa taistelumotivaatio, jollei vastassa ole erityisen vihattu vihollinen, on rangaistuksen pelko. Tästä syystä kaikissa asevelvollisarmeijoissa on aina kuriongelmia, ja asevelvollisarmeijat joutuvat aina ylläpitämään kuria teloituksin. Arvellaan, että WWII:n aikana asevelvollisarmeijoiden tappioista 1%-5% johtui teloituksista. Huono moraali johtaa usein julmuuksiin vihollisen siviiliväestöä kohtaan, ja asevelvollisten taistelumotivaatio voi romahtaa niin, että asevelvolliset lopulta kääntävät aseensa omaa kansaa vastaan kuten Vlasovin armeija.
Palkka-armeijoiden ongelmat ovat toisenlaisia. Koska palkka-armeijat kootaan vapaaehtoisista ja koska palveluksesta maksetaan palkka, palkka-armeijoilla yleensä ei ole moraaliongelmia. Samoin koska vapaaehtoisia on aina enemmän kuin armeija voi ottaa, armeijalla on varaa lähettää heikoimmat maitojunalla kotiin. Näin koulutus voidaan mitoittaa paljon pitemmälle ja monipuolisemmaksi kuin asevelvollisilla. Samoin armeijan pieni koko mahdollistaa joustavamman logistiikan ja paljon korkeamman teknologian ja automaation asteen kuin asevelvollisarmeijalla.
Palkka-armeijan ongelma on sen hinta ja toisaalta pienet reservit. Asevelvollisarmeija on rauhan aikana halpa ratkaisu. Mutta ero tasoittuu sitä mukaa, mitä pitemmälle sota jatkuu ja mitä korkeamman elintason maasta sekä mitä korkeamman teknologiatason maasta on kysymys. Asevelvollisuus oli hyvin halpa ratkaisu agraari- ja savupiippuyhteiskunnassa, koska kuolleen mosurin tilalle voitiin aina saada toinen samanlainen eikä maatalous- tai tehdastyö vaatinut kummempaa osaamista. Nykypäivänä kaatunutta siviiliammattilaista on vaikeaa tai mahdotonta enää korvata tuosta vain, ja jokainen riviin pakotettu asevelvollinen jättää valtavan aukon siviilituotantoon ja tulee paljon kalliimmaksi sodan aikana kuin palkkasotilas.
Kun tutkitaan sotia Falklandin sodasta lähtien, palkka-armeijat ovat poikkeuksetta lyöneet asevelvollisarmeijat kaikissa konflikteissa, joissa palkka- ja asevelvollisarmeija on joutunut vastakkain. Dramaattisin esimerkki oli Irakin sota 2003, jossa USA:n lukumääräisesti täysin alivoimainen palkka-armeija rusensi Irakin paljon suuremman asevelvollisarmeijan kolmessa viikossa korppujauhoksi. Voidaan perustellusti väittää, että palkka-armeija on nykypäivän sodankäynnissä kaikin muodoin ylivoimainen asevelvollisarmeijaan verrattuna, ja lukumäärillä on enää tykinruuan osa.
Huhtiniemen joukkohaudat ovat merkinneet myös illuusioiden romahtamista Suomen armeijan osalta. Olemme tähän saakka kuvitelleet, että oma armeijamme on ollut yksimielinen puolustaessaan isänmaata, että suomalaiset sotilaat ovat olleet motivoituneita eikä meidän armeijassamme ole tarvinnut teloittaa omia. Huhtiniemen tapahtumat kuitenkin asettavat nämä kysymykset uuteen valoon. Suomen asevelvollisarmeijaa leimaavat täsmälleen samat ongelmat kuin Neuvostoliiton, Natsi-Saksan, Ranskan ja Puolankin asevelvollisarmeijaa - heikko moraali, heikko taistelumotivaatio, varsinkin pitkittyneessä sodassa ja rangaistukset ainoana motivoinnin keinona. Suomen tappiot teloituksina ovat olleet suhteessa suuremmat kuin Natsi-Saksan armeijassa ja samaa luokkaa Puna-armeijan kanssa lukumääriin suhteutettuna.
Olisiko nyt aika käynnistää vihdoin ja viimein keskustelu asevelvollisuuden lakkauttamisesta Suomessa ja siirtymisestä muiden länsimaisten demokratioiden tavoin palkka-armeijaan?
Vaikka Suomessa on perinteisesti nojattu asevelvollisuuteen ja asevelvollisuutta pidetään jonkinlaisena "miesten kouluna" tai "miehuuskokeena" tai miehen biologisena velvollisuutena siinä missä lastenhankintaa naisten, tämä on yksinomaan suomalainen ilmiö. Historiallisesti asevelvollisuus on hyvin nuori ilmiö. Asevelvollisuus syntyi oikeastaan vasta Ranskan vallankumouksessa ja levisi 1800-luvulla teollistumisen myötä, koska nyt kyettiin ylläpitämään lukumääräisesti valtavia armeijoita ja toisaalta massatuotanto ja tehokkaat tuliaseet olivat merkinneet lukumäärän niskalenkkiä laadusta. Johtamisjärjestelmien ja viestiteknologian alkeellisuuden vuoksi kuitenkin taktiikat olivat kehittymättömiä, ja asevelvollisuusarmeijat ovat kautta aikojen soveltuneet parhaimmin ihmisaaltohyökkäyksiin.
Kontrastina tälle anglosaksisten maiden armeijat ovat aina perustuneet palkkapohjalle. Anglosaksisissa maissa on ylläpidetty pieniä armeijoita, joille on kuitenkin pyritty antamaan mahdollisimman tehokas sotilaskoulutus. Samoin useimpien maiden erikoisaselajit, kuten laivasto ja ilmavoimat, on perustunut palkkaperiaatteelle.
Asevelvollisarmeijoita on koko historian leimannut kaksi tyypillistä ongelmaa: heikko koulutustaso ja huono moraali.
Asevelvollisarmeijan sotilasaines on ratkaisevasti huonompaa kuin palkka-armeijoiden, sillä asevelvollisarmeijan aines on läpileikkaus koko ikäluokasta, kun taas palkka-armeijoihin hakeudutaan vapaaehtoisesti. Koulutus joudutaan asevelvollisarmeijoissa mitoittamaan aina kaikkein heikoimman aineksen mukaan, kun taas palkka-armeijassa heikoin aines karsiutuu pois. Kontrastina tälle myös asevelvollisarmeijoiden eliittijoukot on aina koottu vapaaehtoisista juuri tuon sotilasainesongelman takia. Koska asevelvollisarmeijoiden sotilasaines on heikkoa, palveluskausi lyhyt ja sotilaiden koulutus keskittyy enemmän määrän kuin laadun luomiseen, asevelvollisarmeijat luottavat aina enemmän määrään kuin laatuun, josta seuraa että asevelvollisarmeijoiden taktinen ja strateginen joustavuus jättää paljon toivomisen varaa. Koska asevelvollisarmeijat ovat määrällisesti suuria, niiden logistiikka on kankea ja raskas.
Toinen kysymys on asevelvollisten moraali. Se on poikkeuksetta huono. Asevelvolliset on pakotettu tehtäväänsä ilman palkkaa, joten heidän motivaationsa toimintaan on hyvin huono ja perustuu lähes yksinomaan pakolle. Asevelvollisarmeijat ovat siksi paljon taipuvaisempia murtumaan paineen alla kuin vapaaehtoisista kootut palkka-armeijat, sillä asevelvollisen ainoa taistelumotivaatio, jollei vastassa ole erityisen vihattu vihollinen, on rangaistuksen pelko. Tästä syystä kaikissa asevelvollisarmeijoissa on aina kuriongelmia, ja asevelvollisarmeijat joutuvat aina ylläpitämään kuria teloituksin. Arvellaan, että WWII:n aikana asevelvollisarmeijoiden tappioista 1%-5% johtui teloituksista. Huono moraali johtaa usein julmuuksiin vihollisen siviiliväestöä kohtaan, ja asevelvollisten taistelumotivaatio voi romahtaa niin, että asevelvolliset lopulta kääntävät aseensa omaa kansaa vastaan kuten Vlasovin armeija.
Palkka-armeijoiden ongelmat ovat toisenlaisia. Koska palkka-armeijat kootaan vapaaehtoisista ja koska palveluksesta maksetaan palkka, palkka-armeijoilla yleensä ei ole moraaliongelmia. Samoin koska vapaaehtoisia on aina enemmän kuin armeija voi ottaa, armeijalla on varaa lähettää heikoimmat maitojunalla kotiin. Näin koulutus voidaan mitoittaa paljon pitemmälle ja monipuolisemmaksi kuin asevelvollisilla. Samoin armeijan pieni koko mahdollistaa joustavamman logistiikan ja paljon korkeamman teknologian ja automaation asteen kuin asevelvollisarmeijalla.
Palkka-armeijan ongelma on sen hinta ja toisaalta pienet reservit. Asevelvollisarmeija on rauhan aikana halpa ratkaisu. Mutta ero tasoittuu sitä mukaa, mitä pitemmälle sota jatkuu ja mitä korkeamman elintason maasta sekä mitä korkeamman teknologiatason maasta on kysymys. Asevelvollisuus oli hyvin halpa ratkaisu agraari- ja savupiippuyhteiskunnassa, koska kuolleen mosurin tilalle voitiin aina saada toinen samanlainen eikä maatalous- tai tehdastyö vaatinut kummempaa osaamista. Nykypäivänä kaatunutta siviiliammattilaista on vaikeaa tai mahdotonta enää korvata tuosta vain, ja jokainen riviin pakotettu asevelvollinen jättää valtavan aukon siviilituotantoon ja tulee paljon kalliimmaksi sodan aikana kuin palkkasotilas.
Kun tutkitaan sotia Falklandin sodasta lähtien, palkka-armeijat ovat poikkeuksetta lyöneet asevelvollisarmeijat kaikissa konflikteissa, joissa palkka- ja asevelvollisarmeija on joutunut vastakkain. Dramaattisin esimerkki oli Irakin sota 2003, jossa USA:n lukumääräisesti täysin alivoimainen palkka-armeija rusensi Irakin paljon suuremman asevelvollisarmeijan kolmessa viikossa korppujauhoksi. Voidaan perustellusti väittää, että palkka-armeija on nykypäivän sodankäynnissä kaikin muodoin ylivoimainen asevelvollisarmeijaan verrattuna, ja lukumäärillä on enää tykinruuan osa.
Huhtiniemen joukkohaudat ovat merkinneet myös illuusioiden romahtamista Suomen armeijan osalta. Olemme tähän saakka kuvitelleet, että oma armeijamme on ollut yksimielinen puolustaessaan isänmaata, että suomalaiset sotilaat ovat olleet motivoituneita eikä meidän armeijassamme ole tarvinnut teloittaa omia. Huhtiniemen tapahtumat kuitenkin asettavat nämä kysymykset uuteen valoon. Suomen asevelvollisarmeijaa leimaavat täsmälleen samat ongelmat kuin Neuvostoliiton, Natsi-Saksan, Ranskan ja Puolankin asevelvollisarmeijaa - heikko moraali, heikko taistelumotivaatio, varsinkin pitkittyneessä sodassa ja rangaistukset ainoana motivoinnin keinona. Suomen tappiot teloituksina ovat olleet suhteessa suuremmat kuin Natsi-Saksan armeijassa ja samaa luokkaa Puna-armeijan kanssa lukumääriin suhteutettuna.
Olisiko nyt aika käynnistää vihdoin ja viimein keskustelu asevelvollisuuden lakkauttamisesta Suomessa ja siirtymisestä muiden länsimaisten demokratioiden tavoin palkka-armeijaan?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Idiotismin massapostittaminen ei tee siitä muuta kuin massaidiotismia.
verrattuna sinun massapostittamiisi käsittämättömiin viesteihin alokkaille tehtävästä kisvautuksesta Maanpuolustus-palstalla.
Se on tosiasia. Sen olen jo todistanut niin monta kertaa että asioiden todellisesta laidasta ei kenelläkään voi olla epäillyksiä ilman selkeää agendaa.
I rest my case, niinkuin telkkarin lakimies sanoisi.
No jos et muuta osaa sanoa, niin mikäs siinä.
olennaisesti mihinkään kysymykseen nuo sinun armeijasi tai teloitukset.
Sodan aikana oli sotilailla oma rikoslakinsa ja rikollisia myös rangaistiin. Kaikki muut sen tietää paitsi sinä.
Palkka-armeijaan siirtymisestä ei tässä maassa keskustele muut kuin sinä illuusioittesi kanssa.
Vapaaehtoinen asepalvelus Suomeen kaikille, niinkuin naisilla jo on.
Eikös se ... --- ... ollut ihan hyvä nikki?
Miksi et enää käytä sitä?
Luin ensimmäisen lauseen, josta selvisi että roskatrollihan se ja lukeminen loppui siihen. Sori että väsäämäsi pitkä kirjoitus meni hukkaan.
Jos minkäänlaiset perustelut eivät kelpaa sinulle, niin sille ei voi mitään. Voit pitää mielipiteesi ja nauttia armeijastasi, kaikki sitä eivät kuitenkaan tee.
"Olemme tähän saakka kuvitelleet, että oma armeijamme on ollut yksimielinen puolustaessaan isänmaata, että suomalaiset sotilaat ovat olleet motivoituneita eikä meidän armeijassamme ole tarvinnut teloittaa omia."
Muutaman mädän yksilö takia ei voi yleistää koko armeijaan. Ja jos yleistetään, yleistetään myös Mannerheim-ristin ritareihin. Niitä on enemmän kuin teloitettuja. Eli sen mukaan yksimielisyys ja motivaatio oli aivan huippuluokkaa, yli kaiken muun.
Mikäs on tämän lähde:"kun taas palkka-armeijassa heikoin aines karsiutuu pois."
Oikeasti miehistöaines on palkka-armeijassa todella heikkoa, koska fiksummat menevät muualle paremmin palkattuihin töihin. Miehistöön pääsee kuka tahansa edes välttävän lukutaidon omaava, fysiikka on ratkaisevammassa asemassa.
Kun kerran olet haastaja, kumoa vastaväitteeni.
Ja sitten Amerikka-Irak-akselille. On selvää että kun maailman suurimpiin kuuluva sotaväki haluaa vallata paljon heikommin varustetun maan, se tekee sen vaikka siellä olisi vastassa miten hyvin koulutettu armeija. Mutta se on aivan uusi uutinen että Amerikka olisi voittanut Irakissa. Tietääkseni siellä soditaan edelleen, siellä täällä.
Samoin Afganistanissa. Ja vastapuolena on ihan tavalliset, motivoituneet kansalaiset. Nykyisin heitä voinee jo kutsua sotimisen ammattilaisiksi.
Vietnamissakaan Amerikkalaiset eivät voittaneet vaikka pitivät jo maata kuin omaansa. Saman toistoa.
Tsetseniassa on ihan sama asia. Venäjä on vallannut maa-alueet mutta ei ole voittanut.
Ja Israel ei voi omassa sodassaan mitään, vaikka sillä on selkeä aseylivoima ja kenties maailman parhaimmat sotilaat.
Hohhoijaa, kommentoipa noita nyt ensin. Kaivelen sitten valheellista propagandaviestiäsi lisää, se suorastaan vilisee huuhaata.
Mikä oikein on ihmisessä vikana kun viitsii sepustella tuollaisia juttuja? Ihan liirumlaarumia.