Kirjallisuusnurkka
Kirjakaupassa isoin kirjaimin painettu kirjan nimi osui silmiini. En voinut olla ostamatta teosta, jonka nimi on Gulag.
Kyseessä on lyhenne, jota käytettiin Neuvostoliitossa kuvaamaan keskitysleirijärjestelmän hallintoa. Kyseessä ei ole mikään huviretkiä järjestelyt organisaatio. Gulagin tarinan on kirjoittanut amerikkalainen historioitsija ja journalisti Anne Applebaum, joka on tehnyt valtavan työn penkomalla Neuvostoliiton arkistot ja keräämällä mahtavan määrän vankien muistikuvia 500-sivuiseen teokseensa. Tämän tiiliskiven lukeminen ei mene ajanvietekirjallisuuden piikkiin.
Euroopan nykyhistorian merkittävin orjatyövoimajärjestelmä tempasi syövereihinsä kaiken kaikkiaan 28,7 miljoonaa yksilöä. Luvussa ovat mukana Neuvostoliiton historian aikana keskitysleireihin lähetetyt kansalaiset sekä ne, jotka karkoitettiin maan pohjoisosiin lähes elinkelvottomiin olosuhteisiin. Lukematon määrä näistä ihmisistä kuoli jo epäinhimillisissä kuljetusolosuhteissa.
Mainittu kokonaislukema on pöyristyttävän korkea. Se ylittää Pohjoismaiden nykyisen yhteenlasketun asukasmäärän. Maantieteellisessä läheisyydessämme luotiin oma, noin tuhat orjatyövoimaleiripaikkaa, joissa elämä oli täydellinen vastakohta Pohjoismaisen hyvinvointivaltion tarjoamasta elinympäristöstä.
Kommunistisissa orjatyövoimakeskuksissa leirien asukkeista kuoli uupumukseen, nälkään, viluun ja kulkutauteihin Gulagin pahimpina vuosina joka neljäs. Kolyman pohjoisessa sijaitsevan kultakaivoksen orjilla keskimääräinen elinodote oli yksi vuosi.
* * *
Gulag-hallinnossa kiinnitettiin eräässä vaiheessa huomiota leireillä käytettyjen hevosten korkeaan kuolleisuuteen. Hevosten lepohetkistä ja ruokinnasta laadittiin ohjeet, jotta nämä työjuhdat voitaisiin pitää hengissä. Vastaavia ohjeita orjille ei koskaan luotu. Kommunismissa karja oli inhimillistä olentoa tärkeämpi työväline. Neuvostoliiton miljoonien orjatyöläisten keskuudessa vallitsi tiukka viidakon laki: vain vahvimmilla oli mahdollisuus jäädä henkiin.
Neuvostoliiton historiaa käsitteleviä teoksia lukiessaan ei voi olla hämmästelemättä sitä merkittävää asiaa, että tapetuksi tai orjaksi joutuminen oli miljoonissa tapauksissa sattumanvaraista. Oikeusjärjestelmä perustui lähes täydelliseen mielivaltaan. Näyttää siltä, että erittäin usein ihmisiä pidätettiin ja tuomittiin orjatyöleireille, koska yhteiskuntajärjestelmä tarvitsi ilmaista työvoimaa.
Applebaum lainaa kirjassaan ahkerasti lihamyllyksi kutsutusta orjaleirijärjestelmästä hengissä säilyneiden henkilöiden muistelmia. Lainattuihin henkilöihin kuuluu Aino Kuusinen, suomalaisille tutun kommunistin, Otto-Ville Kuusisen vaimo.
Aino Kuusinen toteaa muistelmissaan, ettei hän pysty vanhoilla päivilläänkään unohtamaan niitä eläimellisiä ääniä, joita kuulusteluissa kidutetut toverit ilmoille päästivät.
* * *
Vjatsheslav Molotov on Otto-Ville Kuusisen tavoin suomalaisille tuttu, neuvostojohtoon kuulunut henkilö. Molotov oli uransa aikana tiukasti sitä mieltä, että pienillä kansakunnilla, kuten suomalaisilla, ei saisi olla mitään itsemääräämisoikeutta.
Molotovin vaimo vietiin Aino Kuusisen tavoin keskitysleirille. Tärkeä osasyy Molotovin vaimon tuomitsemiseen oli hänen juutalainen syntyperänsä.
Neuvostoliiton historiaa käsitteleviä kirjoja lukiessa ei voi olla pysähtymättä miettimään, mitä Molotovin ja Kuusisen kaltaiset mahtimiehet ovat ajatelleet, kun heidän puolisonsa vietiin järjestelmään olennaisena osana kuuluvaan orjatyövoimajärjestelmään, nopeaa kuolemaa pahempaan kohtaloon. Miehinen kunnia on termi, joka kuuluu suomalaiseen sanavarastoon. Voi tietysti olla, että vastaavaa käsitettä ei löydy kaikista kulttuureista ja ideologioista. Oma nahka on ehkä kallein, kun puolisoa viedään orjuuteen.
Kirjakaupassa isoin kirjaimin painettu kirjan nimi osui silmiini. En voinut olla ostamatta teosta, jonka nimi on Gulag.
Kyseessä on lyhenne, jota käytettiin Neuvostoliitossa kuvaamaan keskitysleirijärjestelmän hallintoa. Kyseessä ei ole mikään huviretkiä järjestelyt organisaatio. Gulagin tarinan on kirjoittanut amerikkalainen historioitsija ja journalisti Anne Applebaum, joka on tehnyt valtavan työn penkomalla Neuvostoliiton arkistot ja keräämällä mahtavan määrän vankien muistikuvia 500-sivuiseen teokseensa. Tämän tiiliskiven lukeminen ei mene ajanvietekirjallisuuden piikkiin.
Euroopan nykyhistorian merkittävin orjatyövoimajärjestelmä tempasi syövereihinsä kaiken kaikkiaan 28,7 miljoonaa yksilöä. Luvussa ovat mukana Neuvostoliiton historian aikana keskitysleireihin lähetetyt kansalaiset sekä ne, jotka karkoitettiin maan pohjoisosiin lähes elinkelvottomiin olosuhteisiin. Lukematon määrä näistä ihmisistä kuoli jo epäinhimillisissä kuljetusolosuhteissa.
Mainittu kokonaislukema on pöyristyttävän korkea. Se ylittää Pohjoismaiden nykyisen yhteenlasketun asukasmäärän. Maantieteellisessä läheisyydessämme luotiin oma, noin tuhat orjatyövoimaleiripaikkaa, joissa elämä oli täydellinen vastakohta Pohjoismaisen hyvinvointivaltion tarjoamasta elinympäristöstä.
Kommunistisissa orjatyövoimakeskuksissa leirien asukkeista kuoli uupumukseen, nälkään, viluun ja kulkutauteihin Gulagin pahimpina vuosina joka neljäs. Kolyman pohjoisessa sijaitsevan kultakaivoksen orjilla keskimääräinen elinodote oli yksi vuosi.
* * *
Gulag-hallinnossa kiinnitettiin eräässä vaiheessa huomiota leireillä käytettyjen hevosten korkeaan kuolleisuuteen. Hevosten lepohetkistä ja ruokinnasta laadittiin ohjeet, jotta nämä työjuhdat voitaisiin pitää hengissä. Vastaavia ohjeita orjille ei koskaan luotu. Kommunismissa karja oli inhimillistä olentoa tärkeämpi työväline. Neuvostoliiton miljoonien orjatyöläisten keskuudessa vallitsi tiukka viidakon laki: vain vahvimmilla oli mahdollisuus jäädä henkiin.
Neuvostoliiton historiaa käsitteleviä teoksia lukiessaan ei voi olla hämmästelemättä sitä merkittävää asiaa, että tapetuksi tai orjaksi joutuminen oli miljoonissa tapauksissa sattumanvaraista. Oikeusjärjestelmä perustui lähes täydelliseen mielivaltaan. Näyttää siltä, että erittäin usein ihmisiä pidätettiin ja tuomittiin orjatyöleireille, koska yhteiskuntajärjestelmä tarvitsi ilmaista työvoimaa.
Applebaum lainaa kirjassaan ahkerasti lihamyllyksi kutsutusta orjaleirijärjestelmästä hengissä säilyneiden henkilöiden muistelmia. Lainattuihin henkilöihin kuuluu Aino Kuusinen, suomalaisille tutun kommunistin, Otto-Ville Kuusisen vaimo.
Aino Kuusinen toteaa muistelmissaan, ettei hän pysty vanhoilla päivilläänkään unohtamaan niitä eläimellisiä ääniä, joita kuulusteluissa kidutetut toverit ilmoille päästivät.
* * *
Vjatsheslav Molotov on Otto-Ville Kuusisen tavoin suomalaisille tuttu, neuvostojohtoon kuulunut henkilö. Molotov oli uransa aikana tiukasti sitä mieltä, että pienillä kansakunnilla, kuten suomalaisilla, ei saisi olla mitään itsemääräämisoikeutta.
Molotovin vaimo vietiin Aino Kuusisen tavoin keskitysleirille. Tärkeä osasyy Molotovin vaimon tuomitsemiseen oli hänen juutalainen syntyperänsä.
Neuvostoliiton historiaa käsitteleviä kirjoja lukiessa ei voi olla pysähtymättä miettimään, mitä Molotovin ja Kuusisen kaltaiset mahtimiehet ovat ajatelleet, kun heidän puolisonsa vietiin järjestelmään olennaisena osana kuuluvaan orjatyövoimajärjestelmään, nopeaa kuolemaa pahempaan kohtaloon. Miehinen kunnia on termi, joka kuuluu suomalaiseen sanavarastoon. Voi tietysti olla, että vastaavaa käsitettä ei löydy kaikista kulttuureista ja ideologioista. Oma nahka on ehkä kallein, kun puolisoa viedään orjuuteen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
...darkfear puhuu terijoen hallituksen puolesta. Enekin kun otto-villen vaimo sai maistaa gulaggisoppaa....
mie vaan että kremlissä touhusivat jälleen poikamiehet.josifin akka ampui itsensä ja muitten muijat leirillä panttivankina
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000000333&posting=22000000011674577
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000000333&posting=22000000011781201
Miten ihmeessä kukaan järkevä ihminen voi enään puhua kommunismin puolesta - hmmm, ehkä ei puhukkaan?
/Kalle, joka antaa kommunistien tekojen puhua heidän aatteensa puolesta - kuten nyt neukkulam vankileirijärjestelmän - ja paskat välittää heidän yhteiskuntateorioistaan
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000000333&posting=22000000011790029
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000000333&posting=22000000011670596#22000000011670596
/Kalle, joka antaa kommunistien oikeustajun puhua heidän aatteensa puolesta - kuten nyt väärän todistuksen antamisen rangaisematta jättämisen, pöyristyttävä oikeuslaitos - ja paskat välittää heidän korulauseistaan
Mulla on 50 vuoden karriääri komukoiden kanssa keskustelusta.
Kokemukseni on: heidän lukemattomuutta täydentää täydellinen tietämättömyys aatteensa julmuudesta.
Tai ainakin vasemmistolaisena olemisesta. Siksi ehkä voinen sanoa aihepiiristä jotain. Kommunismin, marxismin ja yleensä vasemmistolaisuuden omaksuminen vaatii lukemista, asioiden ja asiayhteyksien selvilleottamista sekä luetun pohdintaa, keskusteluja toistenkanssa ja soveltamista käytäntöön. Näin olen itse ja lähes kaikki aatetoverini tehneet. Marxismin "julmuudesta" täällä on keskusteltu väsyksiin saakka. Sanonpa vielä: ei marxismi sinällään, aatteena ja oppijärjestelmänä ole julma. Ei Marx tai Lenin esimerkiksi kehoita kommunisteja vainoamaan ns. toisinajattelijoita tai kansanvihollisia. Ne tulevat kuvaan mukaan yhteiskunnallisen olemisen kautta, jos niin yleisesti sanoisin, eli eri henkilöiden yhteiskunnallisen, historiallisen ja kulttuurillisen olemisen - yhteiskunnallisen käytännön myötä. Se oleminen voi olla väärä tai oikeaa, vaikka kuinka tankkaisi Marxin opuksia. Vaikka esimerkiksi Stalinin vainoja perusteltiin marxismilla aikoinaan, ne eivät ole sieltä johdetavissa, vaikka sinäkin niin haluaisit ja se perustelisi näkemyksiäsi.
Muutamia asioita
Kommunismi on aina johtanut väkivaltaan kaikissa niissä maissa,joissa se on saanut merkitsevän aseman.
Kommunismin ideologiasta ei kuitenkaan voida johtaa suoraan vökivaltaista käyttäytymistä.
Väkivalta ja alistava johtaminen syntyy vasta vallanpitäjien toiminnan seurauksena.
Minä en ainakaan tiedä yhtään valtiota,jossa kommunisminen talousjärjestelmä ei olisi käyttänyt väkivaltaa hallitsemisen välineenä.
Paremminkin voidaan todeta hajoita- ja hallitsementelmien menetelmän olevan käytössä kaikissa kommunistisissä järjestelmissä.
Jokin kommunismissa on mädättävää,jostakin syntyy aina väkivaltaa käyttävä pääideologia,vaikka olosuhteet olisivat kuinka neitseellisiä.
Mistä muuten johtuu kaikkien kommunististen järjestelmien ylisevuotava henkilöpalvontakultti ?
Kommunistivetoisuus on lähes poikkeuksetta saavutettu väkivaltaisen toiminnan kautta. Kun valta on väkivaltaisesti saatu, niin täytyy käyttää väkivaltaa (tai sen uhkaa) vallan säilyttämiseksi. Henkilöpalvonta on suoraviivainen tapa osoittaa väkivaltaisille johtajille alemmuutta. Ja joka ei henkilöpalvontaan osallistu, joutuu helposti väkivallan kohteeksi.
Näitä kommunismin "syntilistoja" täällä tuntuu riittävän. Mutta "lukijalle", perehdy vielä hallitsevan porvariston ja heidän armeijoidensa ja lakeijoidensa toimiin historiassa kun jossakin maassa on työväki liittolaisineen alkanut vastustaa hallitsevien sortoa, saatikka kun on suuntautumassa sosialistiselle tielle. Tästä löytyy esimerkkiä Suomestakin - kansalaissota. Uudempaa esimerkkiä - seuraa vaikka USA:n sotilaallisia toimia eri puolilla maailma lähtien vaikka toisen maailmansodan jälkeen!
Eikä kukaan ole niitä muita syntilistoja
näitä kritisoimalla pyrkinyt peittämään.
Tämä on tyypillinen punaselitys vastata kysymyk-
seen kysymyksellä kun vastausta ei voi järjelli-
sessä ja selittävässä muodossa antaa.
Porvarillisia ja kapitalistisia valtioita ilman
imperialistista väkivaltaa on ihan todistettavas-
ti olemassa.
Toisin kuin punaopilla johdettuja.
Siinä on vain väkivallalla ja taloudellisella
painostuksella hallittuja alamaisia ja
pääjehuna, niitä riistävä emävaltio.
Kun emävaltio meni konkkaan, pääsivät ryöstetyt
alamaiset vapaiksi euroopassa.
Kommunismi ja sosialismi ei kerta kaikkiaan
ole mikään rauhaa ja hyvinvointia tuova oppi.
Tuosta on kysymys kun te punikit niin kernaasti
veivaatte sitä oppia noin edistyksellisessä mie-
lessä.
Siksi tekee mieli väittää vastaan ja puhutaan
niistä muista valloituksista imperialismin
alttarille erikseen.
Ne eivät puolla tai kiellä toisiaan.
Ovat erillisiä väkivaltakoneistojen tuotoksia.
Ja vielä loppuun kiitos taas Ameriikalla euroopan
pelastamisesta kolmeen kertaan.
Kiittämättömät eivät tahdo sitä ymmärtää.
Kysymyksellä kysymykseen vastaaminen on silloin rakentava tapa keskustelussa, jos jatkaa aiheesta loogisesti, tähän pyrin viimeisessä viestissäni. Se perustui siihen ideaan, että nimmari "lukija" ottaisi huomioon koko historian kentän, eikä yksipuolisesti heittäisi negatiivisia "kommarijuttujaan". En myöskään koskaan ole väistänyt esimerkiksi Neuvostoliiton historian ns. pimeiden lehtien käsittelyä. Se käynee ilmi osiltaan tästäkin viestiketjusta. Mutta oletko huomannut omien näkemystesi yksipuolisuutta ja mekaanisuutta, toistat "lukijan" kommari-teemaa eri muodoin, mutta samalla sisällöllä.
Mutta mennään viestisi aiheen ytimeen vielä, jos ollaan vallankumousprosessissa niin pitkällä, että työväenluokka liittolaisineen pyrkii jo systemaattisesti poliittiseen ja taloudelliseen valtaan, kapitalistit tuskin luovuttavat riistolla hankittujen tehtaidensa avaimia ja omaisuuksiaan. Tästä syntyy lähes lainomaisesti sitä täällä käsittämättömän ymmärtämättömästi veivattua väkivalta-teemaa. Ei järjestäytynyt työväenluokka sitä itsetarkoituksellisesti hanki ja etsi. Ja kun kapitalismi on antagonistinen luokkajärjestelmä, kuten sitä ennen olleet luokkajärjestelmät, porvariston ei tarvinnut vapauttaa itseään aateliston ja kuningasvallan herruudesta muuta kuin siirtämällä valtasuhteita riistojärjestelmän sisällä ja murtaa vain taloudellisia kahleita kapitalistisen suurtuotannon muodostumiselle, industrialismille. Mutta työväenluokka joutui vapauttamaan itsensä ja työtätekevät kerrokset kumoamalla kapitalismin, porvariston herruuden. Näistä asetelmista juontaa se uuden sosialistisen yhtesikunnan muodostumiseen niin usein liittyvä, enemmän tai vähemmän väkivaltainen väkivalta!
Täällä on aiheena:
Keskustelua kommunistisesta puolueesta, sen toiminnasta ja ideologiasta
Jos jossain muualla kirjoitan,pysyn sielläkin asiassa.
Pysy sinäkin Ystäväni !
Jos työväenluokka vallankumouksessa yrittää ottaa ja omistaja ei hyväksy kaappausta,estää kaappauksen (lue vallankumouksen),hänestä oppisi mukaan tulee lahtari.
Kuka miekkaan tarttuu , se miekkaan jne..
Viestisi mukaan puhun palturia,eli Suomenkielellä muunneltua totuutta,epäilet historian tuntemustani.Haluaisin kuulla sinun otaksuman kommunistivetoisesta maasta,jossa ei väkivaltaa käytetä kansan ohjailussa ?
Kerroppa selityksesi toisillekkin sanoille,että osaan jatkossa lukea oikein:
- luokkapetturi
- luokkavihollinen
- kansanvihollinen
Kun saan vastauksen,lisää kysymyksiä on tulossa.
Ja jatketaan! Edellisessä viestissäsi toit esille, niin ymmärrän, että tarkoitat menneissä ja nykyisissä, enemmän tai vähemmän sosialistisissa maissa vallalla olleen henkilöpalvonnan. Olen sitä itsekkin miettinyt ja siihen lukemattomia kertoja eri muodoissa törmännyt. Vastauksia lienee useita, mutta minulla on yksi kokoava selitysmalli - stalinismi! Tarkoitan stalinismilla Stalinin valtakautena muodostunutta totalitaristista hallintojärjestelmää, jonka vallankäyttömuotoihin kuului byrokratia ja juuri henkilöpalvonta. Tämä näkyy selkeästi tämän päivän Pohjois-Koreassa. Joku voi sanoa, että mikä kommunisti tuollainen on joka leimaa Neuvostoliiton totalitarisitiseksi valtioksi. Mutta sitähän NL paljolti sosialistiselta päällysrakenteeltaan oli Stalinin jälkeenkin, henkilöpalvonta jatkui, palvonnan kohde vain vaihtui. Täytyy muistaa se, että etenkin Neuvostoliitto oli toki perustaltaan sosialistinen, ja se olisi kyennyt karistamaan jälkistalinistisen hallintomallin henkilöpalvontoineen ja sitä yrittikin Gorbatsovin aikana, mutta väärin, ns. pluralistisin keinoin negatiivisesti käsitettynä. Esimerkiksi siten, että taloudessa voimistettiin teollisuuskombinaattien itsehallintoa kun samalla luotiin kapitalistisille tuotantosuhteille vapauttavia hallintorakenteita.
Mutta Staliniin, hän nimenomaan nosti myös henkilöpalvontaa vastustaneen Lenininkin palvottuun asemaan, ketunhäntä kuitenkin kainalossaan, koska näin sai itsensä kytkettyä Leninin työn jatkajaksi. Kuka hullu nyt Leninin asemaa kyseenalastaisi, jos sen teki, vastusti myös Stalinia. Stalinistinen henkilöpalvonta taas juontaa tsaristisesta halinnosta ja se puolestaan Bysantin, Itä-Rooman ikuiseksi tarkoitetusta hallinnosta
Siis "ottaisi huomioon koko historian kentän"?
Tämä on sen kuuluisan "dialektiikan" kultakukkasia.
Eli viedään asia erilleen siitä irralliselle tasol-
le, jossa ei enää voida keskustella asiasta vaan
siitä suuremmasta yhteydestä.
Kierrellen kaarrellen vastaväittämän avulla, joka
ei itse asiassa liity alkuperäiseen asiaan.
Neukkulasta paljon jauhetaan ja sen todistetta-
vasta paskamaisuudesta.
Nyt on vaan niin että se vanha neukkula on teille
vasureille se onnelan ruumiillistuma.
Tai, anteeksi, oli. Kymmeniä vuosia jauhoitte
sosialismin saavutuksista ja ihmisten onnellises-
ta elosta tuossa ihmisyyden laboratoriossa.
Kehutte milloin Kuubaa ja hulluimmat hehkuttavat
Pee Koreaa!
Ymmärtäkää hyvät ihmiset että kehumalla käytännön
olematonta saa naurettavan ja epäuskottavan
maineen.
Ilman että Jenkkejä tarvitsee mainita kehyksessä.
Puhutaan Jenkeistä vaikka erikseen mutta tosi on
se että huomattavasti suurempi osa homo sapiense-
ja pyrkii vapaa ehtoisesti sinne kuin mihinkään
kommunisti onnelaan.
Tässä kohtaa voi kysyä onko aatteella ja systee-
millä kysyntää? Molemmat tiedämme ettei ole
ja vieläpä miksi.
Loppuosa kirjoituksestasi näyttää alastomasti
toteen tuon perusongelmanne.
Teidän on pakko hirtäytyä luokkajakoon ja mieluus-
ti vielä vuosisadan alun lähtökohdasta.
Se on valitettavasti mennyt. Ei ole yhtenäistä
kurjalistoa eikä porvaristoa.
Tuosta syystä minulta pääsee aina röhöpieru ja
nauru kun melskaatte porvareista päävastustajina.
Ei ole olemassa työväenluokkaa joka "järjestäytyi-
si" valtaamaan Nokian prosessorit.
Se maailma on mennyt aikoja sitten. Jäljelle
on jäänyt konkurssissa köyhtyneitä todellisia
porvareita, työllään rikastuneita työläisiä jotka
ovat ruvenneet yrittäjiksi, tavallisia ihmisiä
jotka ensimmäistä kertaa Suomessa perivät rahaa
tavallisilta vanhemmiltaan ja jne.
Kukaan järjissään oleva ei voi kannattaa työläis-
ten vallankumousprosessia edes teoriassa, koska
Suomessa se tarkoittaisi elintason laskua ja
elinolojen vaikeutumista.
Kuka sitä haluaa?
Kyllä suomalainen tapa "vapauttaa" työläiset
on ylivertainen verrattuna Parta Kallen oppiin.
Täällä se tarkoittaa globaalisti mitattuna koh-
tuullista palkkaa, sosiaaliturvaa kohtuudella ja
vapautta päättää rahoistaan ja tekemisistään.
Kaikkea sitä mistä kommunismi ja sosialismi
vie poispäin.
Väistämättömän väkivallan ja diktatuuriin joutu-
misen uhan takia oppianne ei voi muuta kuin
vastustaa kaikin käytettävissä olevin voimin.
Vaikkei olisikaan Ehnrooth, Julin tai joku muu
"12 perheestä" joista Kukku Kristiina aikoinaan
veisasi.
Kapitalistin peesissä on lihapadassa lihaakin
toisin kun kunnon sosialistin joka pitää itse lihat ja propageeraa sen olevan kansan parhaaksi.
Siis "ottaisi huomioon koko historian kentän"?
Tämä on sen kuuluisan "dialektiikan" kultakukkasia.
Eli viedään asia erilleen siitä irralliselle tasol-
le, jossa ei enää voida keskustella asiasta vaan
siitä suuremmasta yhteydestä.
Kierrellen kaarrellen vastaväittämän avulla, joka
ei itse asiassa liity alkuperäiseen asiaan.
Neukkulasta paljon jauhetaan ja sen todistetta-
vasta paskamaisuudesta.
Nyt on vaan niin että se vanha neukkula on teille
vasureille se onnelan ruumiillistuma.
Tai, anteeksi, oli. Kymmeniä vuosia jauhoitte
sosialismin saavutuksista ja ihmisten onnellises-
ta elosta tuossa ihmisyyden laboratoriossa.
Kehutte milloin Kuubaa ja hulluimmat hehkuttavat
Pee Koreaa!
Ymmärtäkää hyvät ihmiset että kehumalla käytännön
olematonta saa naurettavan ja epäuskottavan
maineen.
Ilman että Jenkkejä tarvitsee mainita kehyksessä.
Puhutaan Jenkeistä vaikka erikseen mutta tosi on
se että huomattavasti suurempi osa homo sapiense-
ja pyrkii vapaa ehtoisesti sinne kuin mihinkään
kommunisti onnelaan.
Tässä kohtaa voi kysyä onko aatteella ja systee-
millä kysyntää? Molemmat tiedämme ettei ole
ja vieläpä miksi.
Loppuosa kirjoituksestasi näyttää alastomasti
toteen tuon perusongelmanne.
Teidän on pakko hirtäytyä luokkajakoon ja mieluus-
ti vielä vuosisadan alun lähtökohdasta.
Se on valitettavasti mennyt. Ei ole yhtenäistä
kurjalistoa eikä porvaristoa.
Tuosta syystä minulta pääsee aina röhöpieru ja
nauru kun melskaatte porvareista päävastustajina.
Ei ole olemassa työväenluokkaa joka "järjestäytyi-
si" valtaamaan Nokian prosessorit.
Se maailma on mennyt aikoja sitten. Jäljelle
on jäänyt konkurssissa köyhtyneitä todellisia
porvareita, työllään rikastuneita työläisiä jotka
ovat ruvenneet yrittäjiksi, tavallisia ihmisiä
jotka ensimmäistä kertaa Suomessa perivät rahaa
tavallisilta vanhemmiltaan ja jne.
Kukaan järjissään oleva ei voi kannattaa työläis-
ten vallankumousprosessia edes teoriassa, koska
Suomessa se tarkoittaisi elintason laskua ja
elinolojen vaikeutumista.
Kuka sitä haluaa?
Kyllä suomalainen tapa "vapauttaa" työläiset
on ylivertainen verrattuna Parta Kallen oppiin.
Täällä se tarkoittaa globaalisti mitattuna koh-
tuullista palkkaa, sosiaaliturvaa kohtuudella ja
vapautta päättää rahoistaan ja tekemisistään.
Kaikkea sitä mistä kommunismi ja sosialismi
vie poispäin.
Väistämättömän väkivallan ja diktatuuriin joutu-
misen uhan takia oppianne ei voi muuta kuin
vastustaa kaikin käytettävissä olevin voimin.
Vaikkei olisikaan Ehnrooth, Julin tai joku muu
"12 perheestä" joista Kukku Kristiina aikoinaan
veisasi.
Kapitalistin peesissä on lihapadassa lihaakin
toisin kun kunnon sosialistin joka pitää itse lihat ja propageeraa sen olevan kansan parhaaksi.
Leikkisästi todeten? Enkä minä historiantuntemustasi mitenkään epäile, en todellakaan, otin vain kantaa siihen mitä kirjoitit. Enkä ala myöskään eri luokka-alkuisilla sanoilla hiuksia halkomaan. Mielummin sitten, jos aihetta ilmenee, keskustelisin jostakin konkreettisesta aiheesta. Sellaiseen, siis henkilöpalvontaan sos. maissa, jo tuolla aiemmin puutuin. Ehkä senkaltaisesta keskustelusta on meille molemmille eniten hyötyä, jos tällä palstalla tarinoinnin sellaiseksi ottaa - iloksi ja hyödyksi. Jos on liikkeellä vain piruilut mielessään, en viitsi ottaa kantaa moiseen.
Mitenkä nyt lähtisin ajatuksiani sanoiksi muovaamaan, ettet löytäisi niistä kieroa "kommunismikoukkua" rehellisen vastakeskustelijan tai -väittäjän päänmenoksi. Mutta pyrin kyllä siihen näissä viesteissäni, että ne ovat ennen kaikkea rehellisiä, eli sen mitä tänne palstalle lähetän kirjoitan sen tähän kenttään niine hyvineen, mitä kirjoitushetkellä kyseisestä asiasta ajattelen ja painan "lähetä viesti" painketta.
Kirjoitan muuten nyt keittiönpöydällä uudella läppärilläni kurkkupurkkien keskellä, että säilöntää ja nettikeskustelua.
Mutta jokin aihe vielä viestistäsi. Kirjoitat "Ymmärtäkää hyvät ihmiset että kehumalla käytännön
olematonta saa naurettavan ja epäuskottavan
maineen." Vaikuttaa siltä, että sinulla on tokaisuusi jokin esimerkki lähipiirissäsi. Enpä tiedä, olen nyt ollut eri sorttinen vasemmistolainen ja kommari koko aikuisikäni, pitkälti yli 60 jo ikää minulla, enkä ole törmännyt siihen, että olisin saanut naurettavan maineen, ei työssänikään, jota tein kymmeniä vuosia, kyseenalaistettu työpanostani, vaikka kaikki työyhteisössäni tiesivät mitä mieltä maailmasta olen. Eikä vieläkään, vaika edelleen ikääntyneenä "vaahtoan" politiikasta, kuten eräs lastenlapseni leikillään sanoo.
on siinä mulla luettavaa