Huhtiniemen tapaukseen liittyen puhutaan paljon lainvastaisista teoista. Voisiko joku kertoa
1)Kenttäoikeuden rankaisuoikeudet ja säädöksen numero ja vuosi sekä säädöksen muutokset sodan aikana ?
2)Samat pikaoikeutta koskien
3)Missä laissa ja milloin annettiin upseerille teloittamisoikeus?
4)Kenellä ja minkä lain nojalla oli oikeus perustaa pikaoikeus ?
1)Kenttäoikeuden rankaisuoikeudet ja säädöksen numero ja vuosi sekä säädöksen muutokset sodan aikana ?
2)Samat pikaoikeutta koskien
3)Missä laissa ja milloin annettiin upseerille teloittamisoikeus?
4)Kenellä ja minkä lain nojalla oli oikeus perustaa pikaoikeus ?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Suomessa oli sotatila 1939-1945. Siis Talvisodan alusta alkaen. Välirauhankin aikana sotatilaa ei tietääkseni kumottu. Sotatilan aikana taitaa perustuslait osin ohittua sotatilalailla ja nuo pikatuomiot tuli sen myötä mahdollisiksi.
Kiinnostaisi sitten sotatilalaki. Mitä se määräsi alkuperäisen kysymyksen aiheista ?
Milloin säännökset julkaistiin ?
Armeijassa näitä asioita jonkinverran käsitellään.
Teloituksesta muistan ainakin sen, että jos joukko joutuu paniikkiin tulituksen alla, niin paniikin taltuttamiseksi saa ne ampua jotka ei kuuntele käskyjä.
Asia tietenkin käsitellään sitten myöhemmin jossakin oikeudessa, mutta jos joukko-osaston pelastaminen vaatii äärimmäisiä toimia niin yksilön mielipide ei paina mitään.
Eiköhän senaikainen sotaväen rikoslaki jo sisältänyt tiedot kenttäoikeuksista ja pikaoikeuksista, sekä sen mistä voidaan tuomita kuolemanrangaistus. Finlex´istä saattaisi löytyä.
Nykyisin sotalaki kantaa nimeä puolustuslaki ja se sisältää samat ideat kuin sotalaki 1939-1945. Esim. Suomen miehet jotka olisivat "rintamakarkureita" niin heidät saisi ampua heti jos vaan jäävät kiinni. Sitten on 12 päivän pakkotyö 15-65v naisille ja pojille jotka ei armeijaa ole käyneet vielä... enintään pakkotyöpäivien määrä voi olla 24 päivää. Nykyisin moni järjestö järjestää poikkeusolo- kursseja. Poikkeusolo- kurssien suosio on lisääntynyt ottaen huomioon nykytilanteen maailmalla. Puolustustila saatetaan voimaan tasavallan presidentin asetuksella, joka on voimassa joko koko maassa tai osassa maata. Lisäksi ensisijaisesti on hyödynnettävä valmiuslain valtuuksia.Sotilasviranomaisella tarkoitetaan puolustustilalaissa joukkoyksikön tai vastaavan komentajaa. Sotilasviranomainen voi
määrätä väestön poistumaan alueelta, johon kohdistuu sotilaallinen hyökkäys tai sen uhka ja jonka puolustamiseksi on ryhdyttävä välittömiin kiireellisiin erityisiin sotilaallisiin puolustustoimiin
määrätä kunnalliset ja valtion lääni-, piiri- ja paikallisviranomaiset avustamaan puolustusjärjestelyissä muun muassa rakentamalla puolustuslaitteita ja liikenneväyliä
määrätä kenet hyvänsä luovuttamaan tällaisella alueella sotatarvikkeita, ravinto- ja polttoaineita, aluksia, ilma-aluksia, moottoriajoneuvoja, työkoneita ja laitteita sekä muita hyödykkeitä.
määrätä tällaisella alueella yrityksen, laitoksen tai yksityisen ammatin- tai elinkeinonharjoittajan tuottamaan jotain näistä riippumatta muiden viranomaisten määräyksistä
ottaa laitoksen tai yrityksen valvontaansa.
Taloudelliset valtuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valtioneuvosto käyttää taloudellisia valtuuksia. Valtioneuvosto voi
velvoittaa suomalaista tai ulkomailla sijaitsevaa suomalaisomisteista tuotanto- tai palvelulaitosta tuottamaan maanpuolustukselle välttämättömiä tuotteita
keskeyttää vastaavan puolustukselle tarpeellisten tuotantoa vahingoittavan tai rajoittavan tuotannon tai tuotannon tai viennin, joka vahingoittaa maanpuolustusta tai ulkomaansuhteita
ottaa niskuroivan tai siitä epäillyn laitoksen valtion valvontaan tai hallintaan
takavarikoida vihollisvaltion kansalaisten, yhteisöjen ja säätiöiden omaisuuden ja muun ulkomaisen omaisuuden, jota epäillään käytettävän valtakunnan puolustusta tai turvallisuutta vahingoittavaan tarkoitukseen.
Valtakunnan puolustuksen kannalta tärkeää omaisuutta ei saa siirtää ulkomaalaiselle tai ulkomaille ilman valtioneuvoston lupaa. Ulkomailla oleva omaisuus voidaan määrätä palautettavaksi Suomeen. Mahdollinen omaisuuden luovutus siirtää omaisuuteen kohdistuvat puolustustilalain mukaiset velvollisuudet uudelle omistajalle.
Kihlakunnan poliisipäälliköllä on 8 § mukaan oikeus määrätä henkilö, joka
1.ei ole kansanedustaja ja
2.jonka aiemman toimintansa perusteella epäillään todennäköisesti syyllistyvän valtio- tai maanpetosrikokseen tai muuhun valtakunnan turvallisuutta vakavasti vahingoittavaan rikokseen.
oleskelemaan tietyllä paikkakunnalla tai muuttamaan pois sieltä enintään kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan. Mikäli tämä valtuus ei riitä, poliisipäällikkö voi ottaa epäilyksenalaisen henkilön turvasäilöön (9 §) enintään kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan.
Valtioneuvosto voi kieltää muun yksityisen yhteisön tai säätiön kuin eduskuntapuolueen toiminnan jatkamisen kokonaan tai osittain, mikäli se on vahingoittanut tai vaarantanut tai sen epäillään todennäköisin syin vahingoittavan tai vaarantavan valtakunnan puolustusta tai turvallisuutta. Ammattiyhdistyksille tällaisen päätöksen tekee Korkein oikeus.
Yleisiä kokouksia ei saa pitää kuin tekemällä poliisille kolme päivää etukäteen ilmoituksen. Mikäli kokous vahingoittaisi tai vaarantaisi vakavasti valtakunnan puolustusta tai turvallisuutta, se voidaan kieltää. Poliisin on estettävä muut kokoukset.
Lääninhallitus tai kiireellisissä tapauksissa poliisilaitoksen päällikkö voi rajoittaa poistumista tietyltä paikkakunnalta ja kieltää liikkumisen ulkona määrättyinä aikoina tai määrätyillä paikoilla ilman poliisin lupaa.
Kukaan ei saa oikeudettomasti julkistaa asiaa, joka on puolustuksen tai turvallisuuden vuoksi määrätty pidettäväksi salassa tai on sen laatuinen, että se olisi samasta syystä tai Suomen ulkomaansuhteiden suojelemiseksi pidettävä salassa. Jos tätä kieltoa rikotaan toistuvasti joukkoviestimessä, voidaan sen toiminta asettaa ennakkosensuurin alaiseksi. Kieltoa rikkova radiolähetys, joka ei ole suomalaista yleisradiotoimintaa, voidaan keskeyttää tai sitä häiritä.
Kihlakunnan poliisipäällikkö voi määrätä, että yksityiset aseet, ammukset, aseen osat ja räjähdysaineet on luovutettava poliisille, mikäli se on tarpeen väestön turvallisuuden tai sotilaallisen maanpuolustuksen vuoksi.
Siinä sinulle sotalaki/puolustuslaki typistettynä. Voithan lukea koko jutun Wikipediasta. Lainasin sieltä muutaman jutun tähän loppuun.
Yhtään ainoaa Huhtiniemessä teloitettua ei ole löytynyt! Joten on aivan turha puhua "rikoksesta", jota ei ole tapahtunut!
Ei niitä vainajia tosiaan Lappeenrannan kaduille jätetty. Sen sijaan Taipalsaaren ja Luumäen joukkohaudoille on löytynyt silminnäkijöitä ja hautaamiseen osallistuneitakin, mutta ymmärrettävästi näitä asioita ei ole haluttu mitenkään innokkaasti penkoa. Ehkä sitten kun kaikki osallistuneet ja heidän suoranaiset perillisetkin ovat jo menehtyneet, uskalletaan totuus tuoda julki.
Pulmasi on se, ettei väkeä puutu eikö hautoja löydy! On vain Venäjän Tiltun toivorikasta trollausta vailla näyttöä!
Tuo väljähtynyt heittoo haisee pahalle. Siinä on jo matoja kellumassa eikä sitä kannata tarjota edes Ylikankaalle.
Itse haiset pahalle. On aika härkäpäistä puhua sotarikoksista vailla näyttöä! Luut kestävät maan alla satoja vuosia!
Suomessa oli voimassa sotatila 30.11.1939 (N-liiton hyökkäys) - 26.9.1947 (valvontakomissio poistui 25.9.1947). Tätä lievempi tasavallan suojelulaki oli voimassa lokakuusta 1939 joulukuuhun 1947.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sotatila
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tasavallan_suojelulaki
Siitä vaan llakikirjat pipliat papit tuomarit poliisit poliitikot
Marssimaan etulinjaan lukemaan lakia ja pykälä
Sodan aikana Neuvostoliitto teloitti karkuruudesta 158.000 Neuvostoliiton sotilasta.
Suomessa kesän 1944 aikana teloitettiin 46 karkuria ja 3 kieltäytyjää. 14 karkuria ammuttiin esimiehen aseenkäyttöoikeuden perusteella.