Äidin tuska
Tässä mietin mikä on meidän osamme toisten kärsimyksissä.
Mietin äitiä joka suree tytärtään, joka kaipaa häntä ja joka itkee hänen haudallaan.
Riittääkö meiltä rakkautta ja myötätuntoa sellaista ihmistä kohtaan, joka on menettänyt rakkaimpansa sellaisen seurakunnan toiminnan kautta, jossa on mukana sellaisia ihmisiä, joilla on vain uskovan nimi ja kuori.
Vai olemmeko mekin heti valmiita lyömään tuota lyötyä ja murheellista, syytämmekö me häntä, siitä että hän kärsii ja on katkera, siksi että hänen lapsensa, joutui toisen ihmisen lihallisuuden kohteeksi.
Onko hän meille vain parjaaja, mustamaalaaja ja syyttäjä, kun hän kertoo mitä hän on kokenut.
Emmehän toki tahdo uskoa pahaa jostakin sellaisesta seurakunnasta, jossa sairaita parantuu ja paljon väkeä tulee uskoon.
Eikä tuo seurakuntakaan kaipaa sellaista julkisuutta, heistä on paljon parempi lakaista tapahtunut maton alle, vaieta siitä kokonaan. Kyseessähän on aina vain yksi tai muutama ihminen, ei koko seurakunta ja ainahan ihmiset erehtyvät, jopa korkeassa asemassa olevat.
Mahtaa tuntua samalta kaiken tuskan ja murheen keskellä, kuin tikaria pistettäisiin sydämeen, kun toiset vain nuhtelevat ettei saa koskea Jumalan voideltuun, ei saa tuomita, ei saa puhua pahaa Jumalan silmäterästä.
Jumalan seurakunnassa ei pitäisi suvaita syntiä, eikä haureutta, eikä niitä jotka lapsia hyväksikäyttävät.
Ne jotka sellaisesta suvaitsevat ja sallivat, tulevat saamaan aikanaan palkkansa.
Parempi olisi uskovien keskuudestaan pois ajaa sellaiset jotka pahaa tekevät.
Onneksi tuollaista ei tapahdu monessakaan seurakunnassa, suurimmaksi osaksi on tuohon verrattuna aika hyvää toimintaa.
Mutta antaa melko murheellisen kuvan tästä ajasta, se että tuollaistakin suvaitaan ja silti ollaan olevinaan jossakin herätyksen kärkirintamassa.
Tässä mietin mikä on meidän osamme toisten kärsimyksissä.
Mietin äitiä joka suree tytärtään, joka kaipaa häntä ja joka itkee hänen haudallaan.
Riittääkö meiltä rakkautta ja myötätuntoa sellaista ihmistä kohtaan, joka on menettänyt rakkaimpansa sellaisen seurakunnan toiminnan kautta, jossa on mukana sellaisia ihmisiä, joilla on vain uskovan nimi ja kuori.
Vai olemmeko mekin heti valmiita lyömään tuota lyötyä ja murheellista, syytämmekö me häntä, siitä että hän kärsii ja on katkera, siksi että hänen lapsensa, joutui toisen ihmisen lihallisuuden kohteeksi.
Onko hän meille vain parjaaja, mustamaalaaja ja syyttäjä, kun hän kertoo mitä hän on kokenut.
Emmehän toki tahdo uskoa pahaa jostakin sellaisesta seurakunnasta, jossa sairaita parantuu ja paljon väkeä tulee uskoon.
Eikä tuo seurakuntakaan kaipaa sellaista julkisuutta, heistä on paljon parempi lakaista tapahtunut maton alle, vaieta siitä kokonaan. Kyseessähän on aina vain yksi tai muutama ihminen, ei koko seurakunta ja ainahan ihmiset erehtyvät, jopa korkeassa asemassa olevat.
Mahtaa tuntua samalta kaiken tuskan ja murheen keskellä, kuin tikaria pistettäisiin sydämeen, kun toiset vain nuhtelevat ettei saa koskea Jumalan voideltuun, ei saa tuomita, ei saa puhua pahaa Jumalan silmäterästä.
Jumalan seurakunnassa ei pitäisi suvaita syntiä, eikä haureutta, eikä niitä jotka lapsia hyväksikäyttävät.
Ne jotka sellaisesta suvaitsevat ja sallivat, tulevat saamaan aikanaan palkkansa.
Parempi olisi uskovien keskuudestaan pois ajaa sellaiset jotka pahaa tekevät.
Onneksi tuollaista ei tapahdu monessakaan seurakunnassa, suurimmaksi osaksi on tuohon verrattuna aika hyvää toimintaa.
Mutta antaa melko murheellisen kuvan tästä ajasta, se että tuollaistakin suvaitaan ja silti ollaan olevinaan jossakin herätyksen kärkirintamassa.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Yhteiskunnallisessa oikeuslaitoksessa tuomitaan insestinkin harjoittajat, mutta uskonnollisissa piireissä heillä on siellä omassa seurassa turvapaikka. Esiinnytään arvovaltaisina patriarkkoina ja vanhimpina ja vaalitaan niitä suvun pyhyysperintöjä, jotka todellisuudessa ovat vain vaheen vaalimisia. Se, mitä vaalitaan, on lihallisia perinteitä ja rikollisia taipumuksia. Eikä insestirikollisuus ole ainutta saastaa mitä pyhyys vaatii peitettäväksi, vaan muitakin rikoksia on joista ei puhuta eikä niitä tuoda valoon että ne saisivat loppua. Moni ei sivistymättömyyttään tee törkeyksiä, niin kuin olettaisi, vaan niitä on arvostetuissakin piireissä. Toisten ihmisten asioihin sekaantujia kyllä löytyy, kun on esim yksinäisistä huoltajista kysymys, mutta ei sekaannuta rikollisten touhuihin. Luonnehäiriöisiä pappeja on edelleenkin olemassa eivät he ole vielä hävinneet maasta. Uskonpiireissä heitä juuri on. Kielletään ettei saa sekoittaa maallista oikeusistuntoa uskonasioihin, mutta se on rikollista ajattelua, vaan jokainen vääryyden harjoittaja on tuotava esiin että kärsineet vilpittömät ihmiset saavat oikeuden.
Onko tällainen tapahtunut tässä äskettäin? Ihan kamalaa. Ei kukaan ihminen voi tuollaisesta päästä kuin koira veräjästä. Eikä sellasta ainakaan voi lakasta matonalle ja sililtellä vaan päälakea. Mikä voideltu sellainen peto voi olla!!!
asioita se että jos yksi kirkossa harjoittaa insestiä, kuinka paljon on tuolla mistä ei kukaan todellisuudessa edes tiedä mitään.
Nämä henkilöt jotka ovat julkisuudessa, tulevat aina paremmin näkyviin. Ja hyvä niin! On se sitten luterilaisuudessa, helluntaissa vapaakirkossa jne. nämä nousevat yleensä yli muiden. Yksikin on liikaa, ja nämä ihmiset eivät tarvitse minkäänlaista puolusta kuulukoon ihan mihinkä seurakuntaan tahansa.
En usko että ne jotka saadaan selville paljon tukea saavat. Kuuntelin naapuriseurakunnan pastoria ja eipä sieltä paljoa myötätuntoa tullut.
Jumala meitä kaikkia auttakoon joka tällaista salassa pitää.
Toivon vain että nuo mitä kodeissa tekevät silmiemme alta, tulevat päivänvaloon. Saatana on valheiden isä eikä se jätä edes uskovia rauhaan. Aina löytyy perverssejä ihmisiä joka lähtöön.
Jotka eivät pysty hillitsemään itseään, vaan palaavat tekemäänt niitä tekoja mitä ovat ennenkin tehneet. Aivan samalla tavalla kun murhaaja on tullut uskoon ja lankeaa uudestaan.
Koulumaaimassa löytyy uhreja joista opettajatkin saavat joskus selvän että joku vanhempi tai joku sisar käyttää siskoaan hyväksi.
häiritsee?
hyväksikäytön? jos sinulla olisi tytär ja häntä käytettäisiin jatkuvasti seksuaalisesti hyväksi, eikä se sinua kiuaisi millään tavalla, katselisitko vain sivusta?
Kyllä minua vain hyvinkin paljon häiritsee, yksikin hyväksikäyttö on liikaa.
Onhan tuollaista, hyväksikäytetty tyttö kuoli epämääräisissä oloissa, ihan vain sen tähden, ettei olisi todistamassa tekijää vastaan.
Tekijän kiinnostus tyttöä kohtaan tunnettiin ja tiedettiin seurakunnassa. Tekijä oli yksi seurakunnan vastuunkantajista. Ja on edelleen.
Ihmiset vaikenevat, koska seurakunta on suuri ja sen jäsenissä on vaikutusvaltaista väkeä, on parempi pysyä hiljaa, ettei itselle käy huonosti.
Ehkä seuraavan uhrin kohdalla tapahtuu jotakin, mikä paljastaa tekijän ja tuo julkisuuteen tuon seurakunnankin.
"Ihmiset vaikenevat, koska seurakunta on suuri ja sen jäsenissä on vaikutusvaltaista väkeä, on parempi pysyä hiljaa, ettei itselle käy huonosti."
...
Ja PAH!
Mitä tarkoitat sillä että "itselle kävisi huonosti"?
Mitä tarkasti ottaen seksuaalisen hyväksikäytön paljastajalle voisi tapahtua, kun on kysymys suomen laissa selkeästi tuomittavasta teosta? Laki koskee myös näitä mainitsemiasi "vaikutusvaltaisia" henkilöitä, ja heitä erityisesti.
Jos SINÄ olet tiennyt hyväksikäytöstä, miksi et ole tehnyt mitään?
Voi helvetti teitä saatanan loosereita!
Aamulehdessä lokakuussa 2005 oli pieni maininta hyväksikäytetyn tytön kuolemisesta.
Surullisen tarinan lisäksi Jumalan totuuden.
Nimittäin, jos tuossa seurakunnassa toimisi todelliset Raamatun Jumalan armolahjat, olisi tuo asia tullut esille.
Vai ajatteleeko joku, että Raamatun Jumala parantaa samanaikaisesti sairaita, samassa seurakunnassa, missä puolustuskyvytöntä lasta hyväksikäytetään?
Ei, sanon minä ja sanon myös että nyt ne OMAT AIVOT JA KÄYTTÖOIKEUDET ESILLE!
armolahjat, ei olisi niin paljon insestiä ja pedofiliaa. Suomen kansa harjoittaa eikä kukaan pane merkille. Realla on kyllä sormi helluntaita kohti, mutta omassa pesässä on kaikkea saastaisuutta ja sanovat olevansa kristittyjä!