Phasmatidae tms. (sauvasirkkain?) joukossa on
uusimman Naturen mukaan (16.Jan 2003) syntynyt
ennen muinoin lentämisen ihme uudelleen evoluution kuluessa.
Kaukaiset esi-isät osasi lentää, mutta välillä
esi-isät jätti lentämisen taidon tyystin.
Jopa monien "evolutionistien" mukaan
(artikkeli antaa ymmärtää) se lentämisen uussynty
ei olisi mahdollista, koska motoriikka ja muut tarvittava
koneisto on mutaatioiden rappeuttamia.
Mutta kirjoittajien mukaan koneistosysteemi on pitkälle
sama mitä muillakin raajoilla on käytössä.
Koko artikkeli perustuu nähdäkseni sukulaisuussuhteiden,
lähinnä molekyylisukupuun, tutkimukseen ja nykyisen
lentokyvyn havainnointiin.
Kreationistille vaikeus on siinä (jo molekyylisukupuu
on hankala päänsärky;) että he eivät hyväksy
kuin yksisuuntaisen tien: rappeutumisen, joten
menetetty ei tule takaisin heidän dogmeissaan.
Tietenkin he voisivat nyt puolustautua että kuten
artikkelissa annetaan ymmärtää, että "peruspalikat
oli jo valmiina esi-isiltä perittynä, tosin
hiljaisina -ei expressoituina geeneinä".
Tilanne on vähän sama kuin silmän synnyllä,
hyvin kaukaisella esi-isällä oli se jo ja
se (pulpahteli) tuli esiin sitten monilla
lajeilla ikäänkuin olisivat itsenäisesti keksineet
näön "kuin tyhjästä 0:sta lähtien".
Kreationistit taputa tällekään koska meillä,
gorilloilla,delfiineillä, mustekaloilla
jne olisi yhteinen esi-isä.
terv. Mr.K.A.T.
uusimman Naturen mukaan (16.Jan 2003) syntynyt
ennen muinoin lentämisen ihme uudelleen evoluution kuluessa.
Kaukaiset esi-isät osasi lentää, mutta välillä
esi-isät jätti lentämisen taidon tyystin.
Jopa monien "evolutionistien" mukaan
(artikkeli antaa ymmärtää) se lentämisen uussynty
ei olisi mahdollista, koska motoriikka ja muut tarvittava
koneisto on mutaatioiden rappeuttamia.
Mutta kirjoittajien mukaan koneistosysteemi on pitkälle
sama mitä muillakin raajoilla on käytössä.
Koko artikkeli perustuu nähdäkseni sukulaisuussuhteiden,
lähinnä molekyylisukupuun, tutkimukseen ja nykyisen
lentokyvyn havainnointiin.
Kreationistille vaikeus on siinä (jo molekyylisukupuu
on hankala päänsärky;) että he eivät hyväksy
kuin yksisuuntaisen tien: rappeutumisen, joten
menetetty ei tule takaisin heidän dogmeissaan.
Tietenkin he voisivat nyt puolustautua että kuten
artikkelissa annetaan ymmärtää, että "peruspalikat
oli jo valmiina esi-isiltä perittynä, tosin
hiljaisina -ei expressoituina geeneinä".
Tilanne on vähän sama kuin silmän synnyllä,
hyvin kaukaisella esi-isällä oli se jo ja
se (pulpahteli) tuli esiin sitten monilla
lajeilla ikäänkuin olisivat itsenäisesti keksineet
näön "kuin tyhjästä 0:sta lähtien".
Kreationistit taputa tällekään koska meillä,
gorilloilla,delfiineillä, mustekaloilla
jne olisi yhteinen esi-isä.
terv. Mr.K.A.T.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Muistelen, että joskus ovatten väittäneet, että evoluutio on irreversiibeli prosessi, joten tuollainen hötkyily kävelee- lentää- ei lennä-lentää sotii tuota evoluution palautumattomuutta vastaan. Ehkä väitteestä onkin jo aiemmin luovuttu, kun ei tuon artikkelin yhteydessä sitä silmiini sattunut.
Ovathan delfiinitkin ja valaat ja hylkeetkin
tehneet paluuta veteen josta sen esi-isä(mme) nousi.
Jos se dogmina on sulla eikä meillä?
Evoluution näkökulmasta ei kai mikään
ole etukäteen kielletty ? "et saa mennä
veteen kun esi-isä sieltä nousi", "et saa
nousta lentoon koska esi-isäsi maadoitettiin"?
Voiko koira villytyä? Muutkin kuin Dingo-fanit ;)
terv. Mr.K.A.T.
No, en mä sitä ihan itse keksinyt, irreversiibeliä evoluutiota. Dollon lakina näyttää mainitun, lieneenkö sitten käytössä.
http://webpages.charter.net/rborski/caveDG.html
Jos luit linkkiä yhtään, niin huomasit varmaan pointin.
Minkähän alan tutkija olet?
Taitaa olla vanha väite. En näe siinä mitään järkeä että prosessi ei voisi "peruuttaa". Evoluutiohan suosii parhaiten silloiseen elinympäristöön sopeutuvia, sillähän ei ole mitään ultimaalista tavoitetta.
Näin tiede-lehti:
Varhaiset linnut ovat kenties käyttäneet siipiään aluksi juoksemiseen eivätkä lentämiseen. Kumara asento ja etummaisen ulokkeiden räpytteleminen on saattanut antaa niille paremman pidon jyrkissä nousuissa, kun ne ovat paenneet petoja puuhun. Montanan yliopiston Kenneth Dialin teoriaa esitellään tuoreessa Science –lehdessä.
Biologian professori Dial keksi ajatuksen seuratessaan peltopyiden pakolentoa puiden oksille. Ne eivät varsinaisesti lennä, vaan juoksevat jalat koukussa ja ruumis runkoa kohti viritettynä samalla villisti siipiään vispaten. Tarkempi tutkimus paljasti, että räpyttely auttaa pystysuoraa askellusta, koska se painaa linnun tiiviimmin puuta vasten. Samalla lailla spoileri puskee kilpa-autoa tiiviimmin radan pintaan.
Nykyisin useimmat paleontologit uskovat, että linnut ovat kehittyneet pienistä dinosauruksista. Jurakaudella 150 miljoonaa sitten ne ilmeisesti saivat lämpöeristeiksi jonkinlaiset höyhenet, jotka vähitellen muuttuivat pyrstö- ja siipisuliksi. Eräät tutkijat ovat arvelleet, että siivekkäät dinosaurukset oppivat lentämään niiden hidastaessa siivillä putoamisnopeutta puusta hypättyään. Dialin teoria selittäisi, miksi siiventyngistä oli evolutiivista etua. Ne auttoivat dinopoikasia välttämään petoja. Vasta suurten siipien kehitys olisi tuonut mukanaan varsinaisen lentotaidon.
Dialin ajatuksia on esitelty aiemmin muuan muassa Scientific American –lehdessä tammikuussa 2002.
Uskottavan kuuloinen selitys. Ei tosin tarkoita, että olisi todella näin tapahtunut, tai että selitys olisi todiste minkään puolesta.
Mutta kreationistinen tyyli väittää, että "mahdotonta selitää evoluutio-opin puitteissa" ei yleensä kestä, koska ennemmin tai myöhemmin jonkinlainen selitys keksitään.
Aivan totta. Ja päinvastoin kuin kreationistit, tiedemiehethän eivät väitäkään omaavansa lopullista totuutta vaan perusteltuja ja koeteltuja teorioita.
Näin tiede-lehti:
Varhaiset linnut ovat kenties käyttäneet siipiään aluksi juoksemiseen eivätkä lentämiseen. Kumara asento ja etummaisen ulokkeiden räpytteleminen on saattanut antaa niille paremman pidon jyrkissä nousuissa, kun ne ovat paenneet petoja puuhun. Montanan yliopiston Kenneth Dialin teoriaa esitellään tuoreessa Science –lehdessä.
Biologian professori Dial keksi ajatuksen seuratessaan peltopyiden pakolentoa puiden oksille. Ne eivät varsinaisesti lennä, vaan juoksevat jalat koukussa ja ruumis runkoa kohti viritettynä samalla villisti siipiään vispaten. Tarkempi tutkimus paljasti, että räpyttely auttaa pystysuoraa askellusta, koska se painaa linnun tiiviimmin puuta vasten. Samalla lailla spoileri puskee kilpa-autoa tiiviimmin radan pintaan.
Nykyisin useimmat paleontologit uskovat, että linnut ovat kehittyneet pienistä dinosauruksista. Jurakaudella 150 miljoonaa sitten ne ilmeisesti saivat lämpöeristeiksi jonkinlaiset höyhenet, jotka vähitellen muuttuivat pyrstö- ja siipisuliksi. Eräät tutkijat ovat arvelleet, että siivekkäät dinosaurukset oppivat lentämään niiden hidastaessa siivillä putoamisnopeutta puusta hypättyään. Dialin teoria selittäisi, miksi siiventyngistä oli evolutiivista etua. Ne auttoivat dinopoikasia välttämään petoja. Vasta suurten siipien kehitys olisi tuonut mukanaan varsinaisen lentotaidon.
Dialin ajatuksia on esitelty aiemmin muuan muassa Scientific American –lehdessä tammikuussa 2002.
Mihin MR.K.A.T. unhotti valaan?
Valashan on kääntänyt pydrstönsä pystystä vaakaan.
Miksi se ylipäätään lähti kalasta maaelukaksi kun mieli hinkui kuiteski veteen,sappasse?
Perin outoa takinkääntöä evoluutiollekin.