Kun tänne kirjoittaa monikin, joka näkee Raamatussa vain vikoja ja älyttömyyksiä, niin sanokaahan, onko omat kirjoituksenne tärkeämpiä kuin Raamatun vähäisin jae?
Ja mitä luulet ihmisten sadan tai tuhannen vuoden kuluttua ajattelevan kirjoituksistasi verrattuna Raamatun kirjoituksiin? Huomioivatko ihmiset tulevaisuudessa enemmän Sinun kieltämättä viisaita ajatuksia, vai noita halveksimiasi Raamatun sanoja?
Itse veikkaan, ettei kukaan maan päällä tiedäkään mitään minusta saati kirjoituksistani tuhannen vuoden päästä.
Ja mitä luulet ihmisten sadan tai tuhannen vuoden kuluttua ajattelevan kirjoituksistasi verrattuna Raamatun kirjoituksiin? Huomioivatko ihmiset tulevaisuudessa enemmän Sinun kieltämättä viisaita ajatuksia, vai noita halveksimiasi Raamatun sanoja?
Itse veikkaan, ettei kukaan maan päällä tiedäkään mitään minusta saati kirjoituksistani tuhannen vuoden päästä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Sanoisin, että Raamattu on sisällöltään tärkeä, eikä minun kirjoitukseni ole siihen verrattuna kovinkaan suurenmoisia. Sama pätee yhtälailla vertailussa muihin kirjallisuuden historian merkkiteoksiin, joita voidaan myös pitää tietyn uskonnon perusteoksena tai 'pyhänä tekstinä'. Enkä edes mielellään lähtisi vertailemaan itseäni teksteihin, jotka on kirjoitettu tuhansia vuosia sitten, koska silloin myös kirjoitustaidottomien osuus on ollut lähes 100%. On ollut huikea saavutus siihen aikaan, että on pystytty kirjoittamaan ja niinkin massiivisia teoksia ja kokoelmia kuin Raamattu, Gita ja Gilgamesh.
Jos on pakko alkaa vertailemaan johonkin, niin sanoisin omalla kohdallani, että vertailun kohde on yleisesti kirjoitusten ja ajattelun taso nykymaailmassa. Uskoakseni en kuitenkaan pääasiassa kirjoita puutaheinää, enkä yritä tyrkyttää kenellekään mitään vaan koetan saada ihmiset käyttämään sitä, mitä kaikki eivät tunnu tunnustavan omakseen: järkeään. Ehkä ongelma onkin siinä, etteivät kaikki tunnista käyttävänsä järkeä tilanteissa, joissa sitä käyttää ja taas jossain tilanteessa koko järki annetaan jonkin kolmannen osapuolen hallintaan. Niin tuntuu käyvän helposti uskovaiselle kuin uskonnottomalle, sekä psykologisesti ajatellen ihmisille, jotka eivät ole läpikäyneet traumojaan, vaan jatkavat itsessään (uhrina) pahoinpitelijöidensä rikoksia ja syyllisyyttä.
Millä tavalla minun kirjoituksistani sitten oltaisiin parintuhannen vuoden päästä. Uskoakseni samaa mieltä kuin kenen tahansa, jonka teksti olisi säilynyt vuodesta 0 lähtien, jota ei kuitenkaan pidetä pyhänä teoksena. Se olisi todennäköisimmin kuriositeetti ja, jos oikeasti teksteissäni jotain sanomaa on ja sanottavaa, uskoisin jonkun mieltyvän niihin siinä, missä me olemme mieltyneitä milloin kenenkin 'viisauksiin'. Mutta enpä mene kyseenalaistamaan omaa kuolevaisuuttani.
Niin, voihan olla, että joku kaivaa esille eniron serverin ja osaa vielä sieltä lukea meidän kirjoituksiamme. Varmaan jonkinlainen uutinen sekin.