sivariksi

Suoritin aikanaan asepalveluksen vain koska halusin päästä helpolla. Mitään kiinnostusta tai velvollisuudentuntoa ei ole maanpuolusutusta kohtaan, enkä voisi kuvitella sotatilanteessa painavani liipaisinta. Todennäköisesti minut ammuttaisiin vihollisen tai omien toimesta.

Jos nyt olisin päätöksen edessä mennäkö armeijaan vai sivariin valitsisin toisin. Mutta voiko päätöksensä pyörtää kun asepalvelus on jo suoritettu? Missä voin luopua tykkimihen arvostani ja saada sivarin oikeudet?

Mielestäni on aivan sama missä valtioiden rajat menevät ja kuka on vallanpitäjä. Näkemykseni mukaan ihmisten pitää toimia ruohonjuuritasolta laajana vastarintana, ellei hallinto tyydytä. Kaikkein pahinta ja alhaisinta on nöyrtyä ja tarttua aseeseen vallanpitäjän pakottamana.
3268
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Oikeastaan sanasta sanaan on samat mietteet myös minulla. Ja reservin kieltäytyminen ajatuksissa.

Googleta sanalla "täydennyspalvelus", niin löytyy infoa.

Äänestä

Ettei vain olisi tuore uutinen joka kertoo että sivarit vapautettaisiin aseista myös sodan aikana vaikuttanut mielipiteeseen? Jospa sittenkin ruoho on vihreämpää ja turvallisempaa aidan toisella puolen?

Äänestä
  • Minusta erittäin hyvä lakipykälä, että sivarit vapautettaisi aseistuksesta kokonaan kriisin uhatessa. Kysyn, mitä oppisit itse 3 viikossa, paitsi plankkaamaan maiharisi ja ampumaan pikkuisen sinne päin, jossa maalitaulu sijaitsee (Haluaisitko kouluttaa sivarit aseen käyttöön? Myös nykyistä sennoitumista tässä upseereiden tasolta sivareita kohtaan ollaan mietitty?)!

    Muistuttaisin: "Reservikieltäytyminenhän" oli jo yleistä ennen kuin tämä laki viime viikolla hyväksyttiin, paitsi upseerin natsoja tavoittavilta!!!???

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


jälkikäteen kirjoitti:

Suoritin aikanaan asepalveluksen vain koska halusin päästä helpolla. Mitään kiinnostusta tai velvollisuudentuntoa ei ole maanpuolusutusta kohtaan, enkä voisi kuvitella sotatilanteessa painavani liipaisinta. Todennäköisesti minut ammuttaisiin vihollisen tai omien toimesta.

Jos nyt olisin päätöksen edessä mennäkö armeijaan vai sivariin valitsisin toisin. Mutta voiko päätöksensä pyörtää kun asepalvelus on jo suoritettu? Missä voin luopua tykkimihen arvostani ja saada sivarin oikeudet?

Mielestäni on aivan sama missä valtioiden rajat menevät ja kuka on vallanpitäjä. Näkemykseni mukaan ihmisten pitää toimia ruohonjuuritasolta laajana vastarintana, ellei hallinto tyydytä. Kaikkein pahinta ja alhaisinta on nöyrtyä ja tarttua aseeseen vallanpitäjän pakottamana.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu