Olen seurannut pitemmän aikaa erään/eräiden henkilöiden tapaa ns. julistaa. Aika luotaan työntävää ja ihmisten ahdistelua. Onko näin, että joillakin asiat kärjistyvät niin ylilyöviksi, että ei voi samaan kahvipöytään istua kun aivan mahdoton saarnaaminen alkaa. Ei kaikki uskovat toimi ahdistelevasti. Voi hyvänen aika millaista oli kun sairastuin. Oli kyllä inhottavaa kun ovikello ja puhelin soi kokoajan. Tuli tekstiviestejä ja lappua joka rööristä. Olisi ollut kyllä ihan kiva, jos kylässä käydään ja muistetaan. Mutta se ei enään ollut kivaa kun kylästä ei älytty lähteä pois kun saarnaaminen kiihtyi ja kiihtyi kunnes itse puolikuolleena väsymyksestä sanoi, että tälle päivälle riittää ja tulevillekkin. No suuttui hän tietysti.
Miksi pitää hyökätä toisten kimppuun ja ahdistella joka paikassa ja koko ajan. No kaippa se on sitten joidenkin seurakuntien uskovaisten etuoikeus olla ärsyttävä.
Miksi sitten jotkut uskovat voivat keskustella ihan normaalisti ja tavallisista jokapäiväisistä asioistakin, jopa tehdä töitä kaverina ilman ahdistelua.
Aivan samanlainen tilanne olisi, jos kuka tahansa meistä menisi ahdistelemaan ko. tyyppejä jatkuvasti vaikka jonkun gatalookin kanssa, jotta nyt kyllä oot kuule sellasessa etsikkoajassa, että rupehan kuuntelemaan minua tai huonosti sinun käy. Ihan varmasti poliisit soittettais ja lähestymiskielto haettais tai ainakin pantais lepositeisiin. No toi oli kärjistettyä. Toivon vain, että jokainen kunnioittais toisensa vakaumusta...no sekin varmasti on mahdoton pyyntö kun jotkut näyttävät olevan armoitettuja ahdistelijoita vaikka hamaan hautaan.
Miksi pitää hyökätä toisten kimppuun ja ahdistella joka paikassa ja koko ajan. No kaippa se on sitten joidenkin seurakuntien uskovaisten etuoikeus olla ärsyttävä.
Miksi sitten jotkut uskovat voivat keskustella ihan normaalisti ja tavallisista jokapäiväisistä asioistakin, jopa tehdä töitä kaverina ilman ahdistelua.
Aivan samanlainen tilanne olisi, jos kuka tahansa meistä menisi ahdistelemaan ko. tyyppejä jatkuvasti vaikka jonkun gatalookin kanssa, jotta nyt kyllä oot kuule sellasessa etsikkoajassa, että rupehan kuuntelemaan minua tai huonosti sinun käy. Ihan varmasti poliisit soittettais ja lähestymiskielto haettais tai ainakin pantais lepositeisiin. No toi oli kärjistettyä. Toivon vain, että jokainen kunnioittais toisensa vakaumusta...no sekin varmasti on mahdoton pyyntö kun jotkut näyttävät olevan armoitettuja ahdistelijoita vaikka hamaan hautaan.
Vastaukset 3
Vanhimmat
kuitenkaan oli tämän tyyppisiä josta kerroit, olen sitten joku poikkeus kun voin puhua ihan tavallisista asioista ilman että puhuisin hengellisistä.
Olen päivittäin tekemisisisää erilaisten ihmisten kanssa, ja kyllä siellä puhutaan ihan niistä arjen iloista ja suruista. Juoruilijoita kyllä piisaa työni ääressä muta juorut yleensä katkeaa kun minä olen kyseessä. On hyvä sanoa etten tiedä, enkä ole kuullut. Kyllä ihmisillä kummallisia nautintoja, pahanpuhumista naapuristaan, heidän eroamisistaan jne. Voi että kyllä joskus teksi sanoa suoraan että ei kuule kiinnosta.
Ainahan löytyy saarnatautisia ihmisiä, mutta heille kyllä voi puhua ihan suoraan etten jaksa nyt kuunnella.
Saarnatautisia ihmisiä löytyy kyllä ihan tavallisista ihmisistäkin vaikkeivat usko Jeeuskseen, he tietävät parhaiten miten uskovien tulee elää ja ojennellaan että "voi kauheeta teetkö sinäkin noin". Maailmassa ihmiset puhuvat siitä mihin heidän sydämensä on kiinnitettynä, mutta rajansa tietysti kaikella.
Minua itseäni harmitta todella usein, kun joku kiroo joka toisen sanan, puhutaan rivoja ja ollaan kuin kukkulan kuninkaita ja aina oikeassa olevia ihmisiä. Arvata voit että tämänlaisen viikon jälkeen olen todella onnellinen, lepo korville on mitä parhainta.
Ihmiset ovat kovia "siunailemaan herra jumala" tyylillä ja tämä melkein jokapäiväistä. Kyllä uskovanakin on joskus mitta täynnä, on ihmisiä jotka eivät välitä uskovista vaikka hyvin tietävät ketä edustamme.
Anna heille anteeksi, sillä he ovat vajavaisia, kuten itsekin olen. Herra sinua voimalliesti siunatkoon ja antakoon elämääsi mitä parhainta. :)
En oo koskaan enkä ikinä osannut "julistaa".
En oo montaa kertaa salannut uskoani, vaan yritän olla avoimesti mikä olen. Itse inhoan kaikkea, kaikkia asioita koskevaa, tyrkyttämistä.
Jos joku kiinnostuu mun uskosta niin kerron tai jos jutellaan mistä vaan ja juttu kulkeutuu uskon asioihin niin sitten.
Joku osaa julistaa niin että siitä tulee hedelmää.
Mä ennemmin juttelen ja pohdin ihmisten kanssa.
Supertyrkyttäjälle voi sanoa ettei se tee hedelmää semmoisella.
Aina ja joka asiassa pitää ottaa toinenkin huomioon eikä vaan hokea mantrojaan.