Keskustalainen alkoholipolitiikka näyttää olevan pelkkää raittiuspopulismia vailla mitään kytkentää arjen realiteetteihin.
Kun alkoholiveroa alennettiin, jotta saataisi tilastoimaton tuonti, salakuljetus, kotipoltto ja korvikeaineiden juonti hallintaan, niin tehtiin se virhe, että veronalennuksen jälkeen eniten alenivat väkevien juomien hinnat.
Nyt aiotaan tilanne korjata nostamalla väkevien juomien verotusta, mihin populismiin kokoomuskin näyttää sortuneen, vaikka tiedetään, että hintojen nosto johtaa ongelmajuoppojen kohdalla ainoastaan suurempaan kurjuuteen, kun rahaa ruokaan jää entistä vähemmän.
Kaiken kukkuraksi Hyssälä vaatii varoitustekstejä juomapulloihin, mikä on jo naurettavuuden huippu, suorastaan tekopyhän hurskastelun kirkkain kruunu, kun varoitustekstillä lohdutetaan hyssälöiden omaatuntoa sillä, että viinan ostoon hairahtunut yksilö syyllistetään viimeistään siinä vaiheessa, kun tämä on pulloaan korkkaamassa.
Kuka meidät säästäisi näiltä hyssälämäisiltä viinapopulisteilta?
Tosiasiahan on se, että tämä täydestä kieltolaista vasta toipumassa oleva kansa tarvitsisi vapaata juomakulttuuria oppiakseen elämään vapauden kanssa, sillä oppimisesta nyt on vain kyse.
Juoppouden ja alkoholin väärinkäytön syyt eivät ole koskaan olleet siinä, että viinaa saa tai viina on halpaa. Juomisen syy on aina jossain muualla.
Kepulaisten viinapopulistien pitäisi rohjeta tarttua härkää sarvista, eli keskittyä siihen, miten Suomesta poistetaan masennus, ahdistus, huono itsetunto, yms. syyt, jotka saavat aikaan, että jotkut ryhtyvät pakenemaan omaa arkipäiväänsä pullon tuomaan helpotukseen.
Kepulaisten viinapopulistien pitäisi myös uskaltaa tarttua härkää sartvoista siinä, mikä on sosiaalisen ympäristön, nuorisojengiytymisen ja kaiken muun "kaupunkilaisen" elämänmenon vaikutus siihen, että nuorten kokeilualttius ja rajojen tunnustelu on vuosikymmenestä toiseen aika samanlaista, mitä viinaan tulee.
Nythän jopa vapaan viinikulttuurin, mutta tiukan perhekontrollin omanneissa välimeren maissa alkaa ilmetä vastaavaa nuorisojuomista, kun perhekontrolli on alkanut höltyä.
Keskustan - ja etenkin kokoomuksen - luulisi olevan sen verran fiksujen ihmisten puolueita, ettei alkoholipolitiikkaa enää pyrittäisi hoitamaan niin tehottomilla ja lapsellisilla keinoilla kuin saatavuuden rajoittaminen ja hinnan korottaminen yli kuluttajan ostokyvyn.
Kun alkoholiveroa alennettiin, jotta saataisi tilastoimaton tuonti, salakuljetus, kotipoltto ja korvikeaineiden juonti hallintaan, niin tehtiin se virhe, että veronalennuksen jälkeen eniten alenivat väkevien juomien hinnat.
Nyt aiotaan tilanne korjata nostamalla väkevien juomien verotusta, mihin populismiin kokoomuskin näyttää sortuneen, vaikka tiedetään, että hintojen nosto johtaa ongelmajuoppojen kohdalla ainoastaan suurempaan kurjuuteen, kun rahaa ruokaan jää entistä vähemmän.
Kaiken kukkuraksi Hyssälä vaatii varoitustekstejä juomapulloihin, mikä on jo naurettavuuden huippu, suorastaan tekopyhän hurskastelun kirkkain kruunu, kun varoitustekstillä lohdutetaan hyssälöiden omaatuntoa sillä, että viinan ostoon hairahtunut yksilö syyllistetään viimeistään siinä vaiheessa, kun tämä on pulloaan korkkaamassa.
Kuka meidät säästäisi näiltä hyssälämäisiltä viinapopulisteilta?
Tosiasiahan on se, että tämä täydestä kieltolaista vasta toipumassa oleva kansa tarvitsisi vapaata juomakulttuuria oppiakseen elämään vapauden kanssa, sillä oppimisesta nyt on vain kyse.
Juoppouden ja alkoholin väärinkäytön syyt eivät ole koskaan olleet siinä, että viinaa saa tai viina on halpaa. Juomisen syy on aina jossain muualla.
Kepulaisten viinapopulistien pitäisi rohjeta tarttua härkää sarvista, eli keskittyä siihen, miten Suomesta poistetaan masennus, ahdistus, huono itsetunto, yms. syyt, jotka saavat aikaan, että jotkut ryhtyvät pakenemaan omaa arkipäiväänsä pullon tuomaan helpotukseen.
Kepulaisten viinapopulistien pitäisi myös uskaltaa tarttua härkää sartvoista siinä, mikä on sosiaalisen ympäristön, nuorisojengiytymisen ja kaiken muun "kaupunkilaisen" elämänmenon vaikutus siihen, että nuorten kokeilualttius ja rajojen tunnustelu on vuosikymmenestä toiseen aika samanlaista, mitä viinaan tulee.
Nythän jopa vapaan viinikulttuurin, mutta tiukan perhekontrollin omanneissa välimeren maissa alkaa ilmetä vastaavaa nuorisojuomista, kun perhekontrolli on alkanut höltyä.
Keskustan - ja etenkin kokoomuksen - luulisi olevan sen verran fiksujen ihmisten puolueita, ettei alkoholipolitiikkaa enää pyrittäisi hoitamaan niin tehottomilla ja lapsellisilla keinoilla kuin saatavuuden rajoittaminen ja hinnan korottaminen yli kuluttajan ostokyvyn.
Vastaukset 25
Vanhimmat
heh heh.
... jos kansalaiset käyvät laittomaan viinalakkoon.
pitää valtiontalouden kunnossa ;)
Noinko pahasti sinua tänään vituttaa?
Jos keskusta on oikeasti niin hullu, että se luulee viinanjuonnin vähenevän, jos pullossa on varoitus, niin yksikään sellainen keskustalainen ei ole tarpeeksi täysipäinen edustamaan ketään järkevää kansalaista eduskunnassa.
...on sitten Alko! Jos olo tuntuu pitkästyttävältä, voi aina esittää vaimolle, että lähdetäänkö Alkoon lukemaan varoitusetikettejä.
viinapiruja,vai mikä pännii.
"saattaa aiheuttaa humatilan"
"saattaa aiheuttaa krapulaa"
"saatat humalatilassa ajaa autoa"
"nauti alkoholia piilossa, äläkä julkisella paikalla"
Onhan unilääkeboxeissakin kolmio ja ohjelapussa teksti "saattaa aiheuttaa uneliaisuutta".
kolmio riittää, vai onko se kepun viinoissa vihreä ja kokkareilla sininen?
kolmio riittää, vai onko se kepun viinoissa vihreä ja kokkareilla sininen?
Jonkinlainen toimeentulo noin miljoonalle ihmiselle, ettei tartte painaa kolmea duunia ja ehtii vähän kasvattaa penskojaan, koulu ei siihen (enää) kykene kun sieltäkin on eliminoitu pätevä porukka, kuten monilta muiltakin työpaikoilta.
Pätevän eli "liian vanhan" (yli 35v) porukan poispotkiminen SÄÄSTÖSYISTÄ johtaa aina syvenevään kuoppaan. Ja suoraan koulunpenkiltä palkkaaminen vastuunalaisiin hommiin.
Taidat olla ensimmäinen, joka syyttää keskustaa raittiuspopulismista. Sen sijaan oppositiopuolueet, lähinnä kokoomus, ovat syyttäneet hallituspuolueita liian halvasta alkoholiverosta ja alkoholin liian helposta saatavuudesta.
Kokoomus on jo nyt ottanut vaaliteemakseen alkoholin hinnan korotusvaatimuksen ja alkoholin saatavuuden vaikeuttamisen. Suuntaa siis oma valistuksesi sinne, kun lisäksi taidat tuntea puolueen melko läheiseksi.
Olen pannut kokoomukselle viestiä siitä, että viinapopulismi on todella halpaa kalastelua raitiusväen äänistä.
Kokoomuksen arvo minun silmissäni putosi paljon heti, kun ensimmäiset uutiset tuosta paskapopulismin ilmentymästä näkyivät uutisissa.
Hyi hitto, että kokoomuskin hyssälöityy tommoseen läpinäkyvään äänten kosiskeluun.
Asialinjoilla olisi enemmän saavutettavissa. Toivottavasti asiaakin löytyy.
Tuo nyt on pelkkää populismia koko juttu.
Alkoholin suhteen totuus on nopeasti kerrottu. Lasillinen viiniä päivässä on hyväksi, kaikki mikä menee sen yli pahaksi. Mitta on objektiivinen, ei subjektiivinen. Tunteet ja spekulaatiot voi unohtaa.
Siinä koko juttu. Revittelyt ovat turhia.
Olen aivan samaa mieltä.
Populistiset raittiuskansaa hivelevät revittelyt ovat todella turhaakin turhempia.
Oot sit heränny humalastas... ja asiaa heti kärkeen... siis asian ääreltä...
Krabbishan tulee vasta, jos rahat loppuu.
Netti populisti siinä jälleen ulostaa sairaita paineitaan. Voihan olla että jääräpää-jäbä esittää tahallaan valheellisia väitteitä saadakseen itselleen juttuseuraa.
Mainitsemasi lapselliset keinot eli hintapolitiikka ja saatavuuden rajoittaminen ovat ainoita tehokkaita alkoholipolitiikan keinoja. Kaikki muu on tuloksetonta näpertylyä ja näennäistouhuilua. Alkopolitiikan asiantuntijoista en ole havainnut tässä kenenkään olevan eri mieltä.
Väkevien juominen alennus ei välttämättä ole tässä pahin skenaario. Pitkälle alkoholisoituneet ja alkoholisoitumassa olevat suosivat väkeviä. Oikeastaan he suosivat sitä juomaa, missä on eniten päihdyttävää ainetta hintaan nähden. Vaarallisin tilanne on nuorison suosimien juomien kohdalla. Näitä ovat olut, siideri, lonkerotyyppiset juomat ja nuorisolle suunnatut limuviinat. Tässä kohdin pitäisi nyt oikein rajusti säädellä saatavuutta.
Osmo Soininvaaran ehdotus kaljan väljentämisestä tulisi tutkia perustuksiaan myöten. Samoin tulisi harkita keskikaljan ja siiderien palauttamista Alkoon. Nuorille myydään ja tarjoillaan alkoholia varsin yleisesti vastoin lakia. Samoin päihtyneille. Valvontaviranomaisilla pitäisi olla paljon nykyistä kovemmat sanktiot saattaa kauppiaat kuriin.
Alkoholisoituneen ihmisen rahat ruokaan eivät siitä vähene, jos juoman hinta nousee. Tämä johtuu siitä, että kaikki käytettävissä ovat varat menevät juomiseen. Jos nämä joskus jotain syövät, se tapahtuu roskiksia penkomalla tai seurakunnan yms. järjestämänä ilmaisruokailuna.
Kaikenlaiset varoitustarrat pulloissa ovat turhia. Huomattavan paljon tehokkaampi tapa vähentää juomista on panna kaljat kaupasta Alkoon ja tiukentaa nuorison alkoholin saatavuutta kaikin mahdollisin keinoin. Kuitenkin niin, ettei alkoholi korvaudu muilla huumeilla.
Kulutettu alkoholin määrä nostaa ongelmia ja haittoja. Tämän todella pitävästi osoitettu monin tutkimuksin. Alkoholikuolemat lisääntyvät tai vähenevät suhteessa väestön keskuudessa kulutetun alkoholin määrään. Suomalainen juomatapa on humalahakuista eikä sitä kulttuuria muutamassa sadassa vuodessa muuteta. Vapautta pitäisi tarjoilla sitten, kun on ensin näyttöä kulttuurin muuttumisesta. Keskioluen vapauttaminen vuonna 1969 nosti kerralla alkoholihaittojenkin tason paljon korkeammaksi.
Eurooppalaista alkoholikulttuuria harrastaville ei ole suuri vaiva hakea viinipullonsa Alkosta. Tämä on nykyisin erittäin vaivatonta ja Alkossa on asiantuntemusta sen suhteen, miten mikäkin viini sopii millekin ruualle.
On hyvä muistaa alkoholin vuoksi Suomessa kuolee nykyisin vuosittain noin 3000 ihmistä. Tämän lisäksi alkoholi aiheuttaa suunnatonta harmia usealle ihmisille välillisesti. Se aiheuttaa suurta vahinkoa jopa syntymättölle lapselle, jos odottava äiti käyttää odotusaikana paljon alkoholia. Alkoholin vapauttamista huutavien olisi hyvä suorittaa joku viikko siviilipalvelusta alkolivaurioita saaneiden vauvojen ja lasten hoidossa sairaaloissa.
...jonka kumoan seuraavilla perusteilla:
Hintapolitiikka ja saatavuuden rajoittaminen ovat tehottomia keinoja, koska niillä ei puututa juomisen syihin.
Väkevien juomien suosiminen veronalennuksissa oli väärä signaali, mitä ei nyt enää korjata sillä, että verotusta kiristettäisi, koska se ei hillitse ongelmajuomista milläänntavalla, vaikka hivelee poliitikkojen vaalipuheita.
Soininvaaran ehdotus kaljan alkoholipitoisuuden vähentämiseksi voisi olla OK, jos kaljan maku ei siitä kärsi. Olut on nautintojuoma useimmille, ei humalan lähde, koska kännin saa vähemmällä kittaamisella kossustakin.
Ongelmajuoppojen tilannetta aliarvioit pahasti, koska heillä on nimenomaan kyse siitä mihin käyttettävissä olevat tulot - usein sosiaalitoimiston kassalta saadut - käytetään. Kun juopolla viina on ykkönen, niin ruokaan jää, mitä jää.
Juomatapoja analysoit aika kaksiulotteisesti rinnastamalla kulutuksen kasvun ongelmien kasvuun, kun toisena akselina asiassa on kohtuu- ja nautiskelukäyttäjien kulutus.
Alkoholipolitiikassa pitäisi ottaa huomioon, että 90% meistä tavallisista kansalaisista ei ole ongelmajuoppoja eikä vanhemmistaan irtiottoa kehittelevää nuorisoa.
Tästä seuraa, että alkopholipolitiikka pitäisi suunnitella enemmistön eikä vähemmistön ehdoilla, koska vähemmistön ongelmat on mahdollista hoitaa täsmällisemmin suunnatuilla keinoilla, mikäli viinapopulismi ei ohjaa puheita äänten kalastuksen suuntaan.
Hintapolitiikalla ja saatavuuden säännöstelyllä puututaan nimenomaan juomisen syihin. Juomisen yksi aivan olennainen syy on saatavilla oleva alkoholi. Tässä on sama kuin sanonnassa "tilaisuus tekee varkaan". Mitä enemmän meillä on tilaisuuksia ja houkutuksia, sitä enemmän ja useampi meistä tarttuu koukkuun. Kyllähän sinun mainosmiehenä pitäisi tämä tietää. Viittaus siihen, että juomisella olisi takana esim. jokin ihmisen muu ongelma, on virheellinen. Kyllä juominen lähes kaikilla alkaa hauskanpitona, rentoutumiskeinona, jonkin juhlistamisena jne. Kun juo tarpeeksi, aine vie mukanaan. Alkoholi on riippuvuutta aiheuttava päihde aivan kuten tupakka ja huumeet. Eikä se siinä vertailussa edes ole se kaikkein vähiten riippuvuutta aiheuttava.
Ongelmajuoppojen tilannetta en nimenomaan aliarvioi, kun sanoin, että kaikki raha menee viinaan. Oli sitä rahaa sitten vähemmän tai enemmän, viinaan se menee. Jos ei omaan kulutukseen ihan kaikki niin sitten kaverien.
Ei ole olemassa mitää akselia, missä toisessa päässä olisi kohtuu- ja nautiskelukäyttäjien kulutus. On vain enemmän ja vähemmän alkoholia käyttäviä ja pieni joukko täysraittiita. Kun kokonaiskulutus kasvaa, kasvaa myös niiden osuus, joille alkoholista tulee terveydellinen ja/tai sosiaalinen ongelma. Haitat kasvavat kulutuksen kasvaessa. Tämä on olennainen havainto. Kohtuu- ja nautiskelukäyttäjistä sitä suurempi osa alkoholisoituu mitä suuremmaksi kokonaiskulutus kasvaa. Ongelmajuopoille tulee kyllästymisen rajan vastaan. He eivät jaksa juoda enää enempää, koska sammuvat ja kuolevat pois. Kasvu tulee aina niistä, jotka vielä juovat vähemmän.
Vähemmistön ongelmaa ei kyetä hoitamaan millään keinolla, jos kulutuksen kasvaessa ongelmaporukka koko ajan kasvaa. Kuolema korjaa vuosittain näitä pois paljon enemmän kuin mikään muu täsmäkeino.
Alkoholipolitiikkaa ei hoideta vähemmistön ehdoilla, jos tajutaan ongelman ydin. Ydin on siinä, että alkoholihaitat eivät kohdistu vain asianomaiseen itseensä. Haitat ovat yhteiskunnallisia. Suuri osa sosiaalisista ongelmista kytkeytyy alkoholin liikakäyttöön. Väkivaltarikollisuutemme on alkoholiehtoista. Terveysongelmana alkoholi on mittava kustannusten aiheuttaja. Alkoholista tulee suunnaton määrän haittakustannuksia koko yhteiskunnalle. Tämän vuoksi enemmistölle on erittäin haitallista, jos tämän vähemmistön ongelmat pahenevat ja koko kasvaa. Se ei todellakaan ole vain vähemmistön ongelma.
Enemmistö menettelee järkevästi, jos haittojen vähentämisen hintana on näennäisiä rajoituksia vapauteen. Viinipullon tai kaljojen hakeminen Alkosta on erittäin vähäinen hinta siitä, mitä etuja saadaan alkoholhaittojen vähentymisestä. Ehkä joku on laksenutkin, kuinka suuri osuus alkoholihaitat olisivat esim. tuloveroista. Jos näitä haittoja ei olisi, tuloveroja voitaisiin laskea ehkä tuntuvastikin. Jo pelkästään 3000 ihmisen ennnen aikainen kuolema on valtava menetys yhteiskunnalle, jos lasketaan tällaisen kuoleman arvo käyttäen ekonometrisiä mittareita. Lisäksi nämä ihmiset ovat ennen kuolemaan kuormittaneet monella eri tavalla yhteiskuntaa. On sairastelua, vankilakierrettä, perheongelmia, muille ihmisille aiheutettuja välittömiä ja välillisiä haittoja ym.
Sanoisin niin päin, että on populismia vedota enemmistön etuihin tässä asiassa. Enemmistöllä ei ole tässä tavoiteltavissa mitään olennaista, elämänlaatua parantavaa etua. Ainoa tavoitelta ja suuren luokan etu enemmistölle tulee sitä kautta, että alkoholin aiheuttamat haitat saadaan minimoitua.
Pekka Puska veti reippaat kolmekymmentä vuotta takaperin WHO:n tuella pilottiprojektia Pohjois-Karjalassa, jossa tilanne oli sen näköinen että ihmiset söivät maailman epäterveellisintä ruokaa ja sairastivat maailmanennätyksellisesti sydän- ja verisuonitauteja. Huolellisesti suunnitellun terveysvalistuksen avulla piti väestö saada mm. muuttamaan ruokailutottumuksiaan ja muutenkin omaksumaan uusia elämäntapoja. Projektin monista ja monitulkintaisista lopputulemista päällimmäiseksi taisi jäädä se että sydäntautikuolleisuus todellakin saatiin läänissä laskemaan, mutta ihan niin paljoa se ei Pohjois-Karjalassa laskenut kuin samaan aikaan vertailukohteena olleessa ja valistuksesta paitsi jääneessä Mikkelin läänissä. Syitä tähän vähemmän mairittelevaan lopputulokseen on etsitty mm. siitä että kokeen kuluessa tapahtunut keskioluen vapauttaminen vaikutti sydäntautitilastoihin yleisesti ja tervehdyttävämmin kuin kaikki se valistus jota ravintoterapeutit optimaalisella teholla Pohjois-Karjalassa tekivät.
Tämä tuli mieleeni kun luin kieltolakimentaliteetin sävyttämää kartoitustasi alkoholiongelmista. Alkoholinkäyttö ei ole yksiselitteinen asia, se ei ole pelkästään esiaste alkoholismille. Esimerkiksi viinillä on ruokajuomana tuhansia vuosia vanha perinne, ja osaltaan se voi selittää miksi viinialueita eivät koskaan ole vaivanneet samat kansantaudit kuin toisenlaisen juomakulttuurin omaavia sanotaan nyt vaikka suomalaisia. Näitä positiivisia vaikutuksia ei pidä unohtaa, vaikka humalahakuisen juomiskulttuurin muuttumisen suhteen oltaisiinkin yhtä toivottomia kuin mitä sinä esität. En myöskään uskaltaisi väittää, että alkoholin hummalluttava vaikutus olisi jotain sinänsä epätervettä. Voi myös kuvitella että tällaisella psyykkisellä regressiotankkauksella on positiivisia vaikutuksia. Ihminen nimittäin tarvitsee tuollaista psyykkistä tankkausta ihan vastaavalla tavalla kuin hänen fyysinen elimistönsä tarvitsee ravintoa ja lepoa. Jos alkoholi aivan kokonaan kiellettäisiin, voisi se olla suomalaiselle psyykelle kohtalokkaampaa kuin alkoholisoitumisen mukanaan tuoma haitta. En halua väittää että näin välttämättä kävisi, mutta realistina voin kuvitella että sellainenkin on mahdollista.
En ole esittänytkään mitään kieltolakia, vaan paluuta rajoittavaan alkoholipolitiikkaan. Alkoholilla saattaa olla omat hyvät puolensa, sitä en kiistä. Selitykseksi eräiden kansojen paremmasta terveydentilasta se ei kuitenkaan riitä. Vahvempaa tutkimuksellista näyttöä on sen puolesta, että kasvispitoinen ja vähän hiilihydraatteja sisältävä ravinto on avainsana. Tätä tukee kreikkalaisten pitkäikäisyys ja vähäinen sairastelu. Samoin kalaöljyillä lienee myönteinen vaikutus, minkä vuoksi esim. eskimot ja japanilaiset pysyvät vireässä kunnossa.
En ole kieltämässä alkoholia. Olen samaa mieltä siitäkin, että kohtuullisella humahakuisella juomisellakin voi olla myönteisiä vaiktuksia. Haitat ovat kuitenkin niin järjettömän mittavat, että enemmistö tulisi olla oman etunsa nimissä valmis rajoituksiin, jotka eivät juurikaan vaikeuta tuon enemmistön omaa juomista tai alkoholin saatavuutta.
Ihan piruillakseni totean, että "kasvispitoinen ja vähän hiilihydraatteja sisältävä ravinto" kuulostaa komealta mutta mahtaako olla kovin vakuuttavaa...
Uffe Ravnskov on muuten kirjoittanut kriittisen kirjan kolesterolitutkimuksista ("Kolesteroli", suomennettu ja Art Housen kustantama). Aihettahan on tutkittu kaiketi enemmän kuin mitään muuta kansanterveysongelmaa, ja kirjasta saa hyvän kuvan miksi. Siksi että lähtökohdat olivat pelkkää tilastovääristelyä ja että matkan varrella niin moni asia antoi odottamattomia viitteitä ja kääntyi päälaelleen. Liekö noista asioista vieläkään mitään varmuutta, vaikka jonkinlaiseen konsensukseen kai on päästy. Kolesterolilääkkeillä kuitenkin on tehty valtavat määrät rahaa, eli (pakko)markkinat ovat toimineet.
Näyttää siltä, että olemme liian eri mieltä asiasta, jotta keskustelu johtaisi mihinkään muuhun kuin kinamiseen, johon en tällä erää tunne houkutusta.