ovat suojautuneet vilpillisiä taloudenhoitajia vastaan?
Vakava esimerkki huonosta taloudenhoidosta löytyy Oriveden luterilaisesta seurakunnasta.
Siellä talouspäällikkö palkittiin linna-asumisella noin kolmeksi vuodeksi täydellä ylöspidolla
Vakava esimerkki huonosta taloudenhoidosta löytyy Oriveden luterilaisesta seurakunnasta.
Siellä talouspäällikkö palkittiin linna-asumisella noin kolmeksi vuodeksi täydellä ylöspidolla
Vastaukset 3
Vanhimmat
Varautuneisuus on vielä huonompaa kuin lut. puolella. Eipä meidän kirkossakaan ole vältytty huonosta taloudenhoidosta. Viimeisimmästä kavalluksesta on semmoiset kymmenen vuotta, kun erään seurakunnan talousihminen siirteli markkoja omalle tililleen.
Seurakunnat on pieniä ja kirjanpito yms. on ollut joskus kovinkin huonolla tolalla, mutta uskon, että seurakuntien yhteistyö tuo tähän parannusta.
Suurin ongelma on se että kirkkoherrat ovat
"toimitusjohtajia" vaikka heillä ei ole minkäänlaista taloudellista koulutusta. Asiat kyllä menee kantapään kautta lopulta, mutta ongelmitta ei koskaan olla.Suurimassa osissa seurakuntia ei ole lainkaan talouspäällikköä, vaan osa-aikainen kanslisti.
Ei meillä ole ilmenyt minkäänlaisia ongelmia talous- eikä muissakaan seurakunnalisjärjestelmisissä tapahtumainkuluissa.
Silloin kun kirkkoherramme on poissa järjestelemässä maailmanlaajuisia uskonnollisia kysymyksiä tai pelastamassa joko venäjänkarjalan tai ameriikan tilannetta astuu kuvioihin se osa-aikainen kanslisti. Hän järjestelee, delegoi, organisoi. Laatii siinä sivussa budjetit. Kuuntelle ja lohduttaa seurakunnan mummot jne...
Kuten huomaat, ei meillä ole ongelmia kuten teillä.
Onneksi meillä ja teillä on upea kanslisti joka myötäelää, tukee ja auttaa ihmistä surussa ja ilossa, ammattitaidolla ja empatialla. Valitettavasti kyseiset kanslistit eivät saa mielestäni riittävästi arvostusta ja usein heitä ei edes huomioida seurakunnan henkilökuntaluettelossa. Miksi???