on katolisen kirkon keksintöä uskonpuhdistukselle. Näin katolinen kirkko sai huomion kiinnitettyä itsestään petovaltana pois sijoittaen pienen sarven kauas mennesiyyteen. Mainitulla Raymondilla oli siis koko tutkimus- ja ajatusmalli vääristynyt, sillä Antiokus tulkinta ei sovi mihinkään Danielin kirjan kohtaan.
Raymond Cottrell
epifanesin tulkinta
6280
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Joo, se klikkaa siinä että tulevaisuuden profetiat ei sovi yhteen. Antikokoksesta ei ole kyse.
Siunausta
jari laurila
Lyhyt aikainen valloittaja: Hänestä on maininta
Makkabealais kirjassa. Hänen valtansa aikana urattiin sikoja. joiden kanssa saatiin temppeli
saastutetuksi. Leeviläinen Pappi mattias surmasi
Tämän sian uhraaja papin alttarilla. Tästä alkoi Leeviläinen Pappiskuningas aikakausi. Juudas
Makkabealainen oli tämän Leeviläis Pappis kuninkaiden ensimmäinen kuningas.
Alkunsa on kaikilla, kuten on tälläkin tarinalla,
Nämä Leeviläiset Papit olivat vannoutuneet olla käyttämättä asetta puolustuakseen sapatin päivänä
kutenkin näillä vihollisilla oli Juutalaisten
ja pappien hävittäminen erittäin helppoa juuri
sapatin päivänä,Kunnes Juudas makkabealainen
sanoi, nyt me teemme yllätyksen meidän vihollisille ja me puolustaudumme kunnolla. Ja
juuri seuraavan sapatin hyökkäyksen aikana olivat
Juudan papit valmiina vastaan ottamaan hyökkäyksen, Jopa niin hyvin, että vihollinen sai pahan kolauksen. Tämän innon viitoittamana
Juudas sai haltuunsa oman valtakuntansa alueen,
näin tullen Ensimmäiseksi Leeviläiseksi Pappis-
kuninkaaksi.
Tämä kuninkuus kesti Ihan Juudan suvun hallussa
Ihan Jeesuksen syntymän aikoihin jolloin Rooman
valtio Laittoi tänne Israelin valtioon Herodeksen
joka oli Edomilainen, Kuten Raamatussa on kertomus Herodeksesta vasallina.
on kirjoitettu joskus 180-160 eKr. sellaiseen muotoon kuin se olisi muka kirjoitettu satoja vuosia aikaisemmin. Motiivina lienee ollut rohkaista Antiokhuksen vainoissa kärsivää juutalais-seurakuntaa. Tällainen peitellysti kerrottu ´mielenylentämiskirjallisuus´ ei ollut tuolloin mitenkään harvinaista. Uuteenkin Testamenttiin otettu Ilmestysakirja on samanlaistsa kirjallisuutta, tosin kirjoitettu yli lähemmäs kolmesataa vuotta Danielia myöhemmin kristityille rohkaisuksi, eikä juutalaisille kuten Daniel.
DANIELIN KIRJA
Danielin kirja on läheisessä suhteessa Ilmestyskirjaan.
Molemmat ovat ns. apokalyptisia kirjoja, eli paljastavat profetioillaan tulevaisuutta.
Danielin kirjan kirjoittajaksi Raamattu kertoo profeetta Danielin, joka eli Babylonian hovissa 500- luvulla eKr. Daniel oli juutalainen pakkosiirtolainen.
(Dan 8:1, 2:9, 10:2, jne.)
Osa Danielin kirjaa on avautunut vasta lopunaikana, (-se osa joka puhuu lopun ajoista) kuten kirja itsekin ilmoittaa. (12:4,9) “Sinetöityjä” olivat sanat, jotka koskivat lopun aikaa lopun aikaan saakka. Lopun ajan tapahtumia alettiin ymmärtämään 1798 jälkeen, ja 1840 luvulla, ja siksi voidaankin sanoa että 1798-1840 alkoivat lopun ajan viimeiset ajat tai -päivät. Samaan aikaan alkoivat Jeesuksen antamat ajan merkit toteutua.
Danielin kirjan ymmärtäjät ovat viisaita, ja autuaita (12:10, Ilm 1:3)
Ihmisen onkin hyvä altistaa itsensä ennakkoluulottomasti, rehellisesti, rukouksessa ja Hengessä tutkimaan Danielin- ja ilmestyskirjaa ilman että antaa minkään muun ajatuksen kahlita ymmärrystään.
Danielin kirjaa tutkittaessa on hyvä ymmärtää että kaikki maallinen on katoavaista. Suurikin mahti ja loisto katoaa. Näin käy Euroopallemmekin, eli EU:lle. (Dan 2:41-44, Jaak 1:9-10)
Daniel oli vanhurskas ja viisas nuorukaisena ja miehenä. Hänessä oli paljon hyviä piirteitä; (1:4,8-9,17, 2:30, 9:4-8, 6:6-11, 2:18,48, 6:11,28, 9:2,11,13, Hes 14:14)
Matt 24 ja 25 luvuissa Jeesus käsittelee Danielille annettuja ennustuksia viimeisistä ajoista ja ahdistuksista lopun ajoissa, Jeesuksen tulosta, kuolleitten ylösnousemisesta, viimeisestä tuomiosta ja Jumalan valtakunnasta. (Dan 2:41-44, 7:9-14, 8:13-14, 12:1-3,11)
Milloin Danielin kirja on kirjoitettu?
Joskus on väitetty että Danielin kirja olisi kirjoitettu vasta paljon Danielia myöhemmin. On väitetty mm, että Danielin kirja olisi kirjoitettu Anthiokos Ephfifanesin aikaan tämän hallitessa Palestiinaa.
Raamatun mukaan väitteet eivät voi olla totta.
Syitä miksi juuri Daniel on kirjan kirjoittaja:
- Qumranin kirjoituksista on löydetty kaikkiaan 17 lainausta Danielin kirjaan, kuten lainauksia Jeremian ja Jesajan kirjaankin. Nämä kirjoitukset ovat kirjoitettu samaan aikaan kun jotkut väittävät Danielin kirjaa vasta kirjoitetun.
- Luotettavat kielen tutkijat (mm.prof.Gleason L. Archer Jr.) ovat todenneet kirjan aramean kielen olevan erilaista kuin mitä se oli ajassa verraten samalla seudulla syntyneissä makkabealaiskirjoissa. (Makkabealaiset olivat juutalainen pappis- ja hallitsijasuku, joka eli joitakin vuosisatoja eKr, ja myös Anthiokos Ephifanesin aikaan)
- Egyptologi Kithen on esittänyt, että Dan 2:46-7:27 edustaa samanlaista kieltä kuin Elephantinen saarelta Egyptistä löytynyt papyrus edusti, joka on ajoitettu aikaan noin 500 eKr.
Tutkija Rosenthal esittää että papyrus edustavan 600-700 eKr. arameaa.
- Juutalainen historioitsija Josefus kertoo miten Aleksanteri Suri tulee sotaretkiltään Egyptistä v. 331 eKr Jerusalemiin. Siellä ylipappi luki hänelle Danielin kirjaa. (Dan 8:5=A. Suuri) Josefus oli VT:n hyvä taustahistorian tuntija.
- Profeetta Hesekiel vaikutti Danielin kanssa samoihin aikoihin, ja kirjoittaa Danielista. (Hes 14:14-20, 28:3)
- Danielin kanssa suunnilleen samoihin aikoihin eläneiden miesten katumusrukoukset kansan puolesta muistuttavat toisiaan. (Esra 9:5-15, Neh 9:3-37, Dan 9:4-19)
- Jeesus viittasi Danielin profetioihin luotettavina ennustuksina; (Matt 24:15)
Jeesus viittasi Ihmisen Poika nimitykseen, joka esiintyy jo Danielin kirjassa. (Dan 7:13)
Samoin myös muut UT:n kirjoittajat jotka puhuvat Danielin kirjan kanssa
samoista asioista; (Dan 6 ja 7 luvut= Hepr 11:33-34, Ilm 13)
Paholainen on yrittänyt tehdä kaikkensa lopun ajan apokalyptisten kirjojen peittämiseksi. Onhan luonnollista ettei kirjojen profetiat sovi pahoille hengille, koska ne kertovat paljastaen pahan työt, ja -kohtalon.
Siksi kirjoissa onkin runsaasti vertauskuvaa, joka on selvinnyt vain vilpittömille tutkijoille määrättynä aikana historiassa, kun aika oli kypsä.
Historian saatossa olisi taistelu ollut vieläkin ankarampaa Raamatun hävittämiseksi kuin mitä keskiajalla oli. Raamatun hävittäminen oli mahdotonta sitten kun profetiat alkoivat paljastua vuoden 1798- ja 1840 luvun aikana.
Juutalaiset eivät hyväksy Danielin kirjaa, kuten Kristustakaan olleeksi maan päällä, ja usein kesti vuosisatoja ennen kuin he kelpuuttivat jonkun kirjan käyttöönsä.
Juutalainen joka tutkii Danielin kirjaa, saattaa joutua kirotuksi.
Danielin kirja ja Ilmestyskirja ovat suuremmalta osalta kristikunnalta vielä aivan hämärän peitossa. Elämme juuri näitä aikoja, ja siksi niiden ymmärtäminen on erittäin tärkeätä.
“Autuas se joka lukee, ja autuaat ne jotka kuulevat tämän profetian sanat, ja ottavat vaarin siitä, mitä siihen kirjoitettu on.” (Ilm 1:3)
(Vrt; http://www.media7.fi/raamattuopisto
Ilmaiset Raamattukurssit: “Danielin kirja avautuu” ja “Ilmestyskirja avautuu”)
Lisää aiheen läheltä:
http://www.netikka.net/jarinraamattuhotelli
- “Jeesus totta vai tarua?” Osasto 1.
- “Ovatko Raamatunkäännökset luotettavia?” Os. 2.
- “Raamattu Jumalan sanana ja auktoriteettina” Os. 2.
- “Onko Adventtikirkolla oma Raamattu?” Os. 2.
- “Ihmiskunnan suurin ahdistus” Os. 9.
- “Aikamme nyt. Mitä Jeesus ajastamme sanoi?” Os. 9.
- “Ajan merkit, ja maailman lopun lähestyminen.” Os. 9.
- “Profetiat ensimmäisestä adventista. Jeesuksen ensimmäinen tulemus” Os. 10.
- “Ylipappimme Jeesus Kristus. Johdanto aikaprofetian 2300 vuotta ymmärtämiseen” Os. 10.
- “Antikristus” Os. 10.
- “Hyvien ja pahojen voimien taistelu” Os. 10.
- “Taivaallinen pyhäkkö” Os. 3.
Siunausta
jari laurila
Oli jo juutalaisilla ennen RKK:a ja Raymond Cottrellia.
http://www.jewishencyclopedia.com/view.jsp?artid=353&letter=A
Cottrell, samoin kuin Desmond Ford, eivät näe Antiokhos IV Epifanesta kuitenkaan lopullisena pienenä sarvena, vaan pikemminkin mallina tuleville antikristuksille.
Ei siis katolisen kirkon keksintö, vaan jo Danielin kirjassa tulkitsen AE:n esiintyvän (erityisesti 11 luvussa) ja tietysti Makkabealaisten kirjassa, joka on kirjoitettu muutama sata vuotta ennen RKK:n syntyä.
ENSIMMÄINEN MAKKABEALAISTEN KIRJA
1. Luku
1. Sittenkuin makedonialainen Aleksander, Filippuksen poika, joka oli lähtenyt liikkeelle kittiläisten maasta, oli voittanut persialaisten ja meedialaisten kuninkaan Dariuksen, tuli hän kuninkaaksi tämän sijaan - ennen hän oli ollut Kreikan kuninkaana.
2. Hän kävi monta sotaa, valloitti linnoitukset ja surmautti kuninkaat.
3. Hän tunkeutui maan ääriin asti ja sai saalista lukuisilta kansoilta. Kun nyt maa oli kukistettuna hänen edessään, kävi hän ylpeäksi, ja hänen sydämensä paisui.
4. Hän kokosi ylen vahvan sotajoukon ja vallitsi maita, kansoja ja valtakuntia, ja ne tulivat hänelle veronalaisiksi.
5. Mutta sen jälkeen hän joutui tautivuoteelle, ja kun hän tunsi kuolevansa,
6. kutsui hän luoksensa kaikki ylhäisimmät palvelijansa, jotka nuoruudesta asti olivat yhdessä kasvatetut hänen kanssaan, ja jakoi vielä eläessään heille valtakuntansa.
7. Aleksander kuoli hallittuaan kaksitoista vuotta,
8. ja hänen palvelijansa saivat vallan, kukin alueellansa.
9. Ja he ottivat kaikki hänen kuolemansa jälkeen kuninkaanarvon, ja samoin heidän poikansa heidän jälkeensä, monet vuodet. Ja he tekivät paljon pahaa maassa.
10. Heistä polveutui syntinen vesa, Antiokus Epifanes, kuningas Antiokuksen poika; hän oli ollut panttivankina Roomassa, ja hän tuli kuninkaaksi sadantena kolmantenakymmenentenä seitsemäntenä vuotena kreikkalaisten hallituskautta.
11. Siihen aikaan nousi Israelista jumalattomia miehiä, ja he saivat monet puolelleen puhuen: "Lähtekäämme ja tehkäämme liitto pakanain kanssa, jotka ovat ympärillämme. Sillä siitä asti kuin me heistä erosimme ovat meitä kohdanneet monet onnettomuudet."
12. Tämä puhe oli heille mieleen.
13. Ja eräät kansasta olivat valmiit lähtemään kuninkaan tykö; hän antoi heille vallan ottaa käytäntöön pakanain menot.
14. Niin he rakensivat Jerusalemiin rakennuksen ruumiinharjoituksia varten pakanain tavan mukaan.
15. Ja he toimituttivat itselleen esinahan ja luopuivat pyhästä liitosta, yhtyen pakanoihin ja myyden itsensä pahaa tekemään.
16. Kun Antiokus näki valtansa lujittuneen, mieli hän päästä myös Egyptin kuninkaaksi, tullakseen siten kahden valtakunnan kuninkaaksi.
17. Hän hyökkäsi Egyptiin vahvalla sotajoukolla, vaunuilla, norsuilla ja ratsumiehillä sekä suurella laivastolla
18. ja kävi sotaa Ptolemaiosta, Egyprin kuningasta, vastaan. Mutta Ptolemaios kääntyi hänen edestään pakoon, ja moni kaatui lävistettynä.
19. He valloittivat Egyptin linnoitetut kaupungit, ja hän sai Egyptistä saalista.
20. Kun Antiokus oli voittanut Egyptin, niin hän kääntyi takaisin vuonna 143 ja lähti Israelia ja Jerusalemia vastaan, johdossaan vahva sotajoukko.
21. Hän röyhkeydessään pyhäkköön, otti kultaisen alttarin ja lampunjalan sekä kaikki siihen kuuluvat kalut,
22. näkyleipäpöydän, kannut ja maljat ja kultaiset suitsutusastiat, esiripun, seppeleet ja kultaisen koristuksen temppelin etuseinältä ja kuori pois kaiken metallipäällyksen.
23. Hän otti kullan ja hopean ja kallisarvoiset astiat; hän otti myös kätketyt aarteet, mitä vain löysi.
24. Ja otettuaan kaiken hän läksi omaan maahansa. Vielä hän pani toimeen verilöylyn ja lausui suuria herjauksia.
25. Silloin tuli suuri suru Israeliin, kaikkiin sen paikkakuntiin,
26. ja päämiehet ja vanhimmat huokailivat, neitsyet ja nuorukaiset olivat voimattomat, ja naisten kauneus katosi.
27. Jokainen ylkä viritti valituslaulun, ja morsian kammiossaan murehti.
28. Maa vapisi asukastensa tähden, ja koko Jaakobin huone peittyi häpeään.
29. Kaksi vuotta sen jälkeen kuningas lähetti ylimmäisen veronkantajan Juudan kaupunkeihin; hän tuli Jerusalemiin vahva sotajoukko mukanansa.
30. Ja hän puhui heille kavalasti rauhallisia sanoja, niin että he uskoivat häntä. Mutta äkkiarvaamatta hän hyökkäsi kaupungin kimppuun, tuotti sille suuren tappion ja surmautti paljon väkeä Israelissa.
31. Ja ryöstettyään kaupungin hän poltti sen tulella ja repi maahan sen talot ja muurit sen ympäriltä.
32. He veivät vangeiksi naiset ja lapset ja anastivat karjan.
33. Daavidin kaupungin he varustivat suurella ja vahvalla muurilla ja vahvoilla torneilla, niin että siitä tuli heille linnoitus.
34. Sitten he sijoittivat sinne syntistä väkeä, jumalattomia miehiä, jotka sinne linnoittautuivat.
35. Ja he varasivat sinne aseita ja ruokatarpeita ja panivat sinne Jerusalemista keräämänsä saaliin. Siitä linnasta tuli suuri paula.
36. Ja siitä tuli paikka, josta pyhäkköä väijyttiin, ja Israelin paha vastustaja kaikeksi ajaksi.
37. Ja he vuodattivat viatonta verta pyhäkön ympärillä ja he saastuttivat pyhäkön.
38. Silloin pakenivat heidän tähtensä Jerusalemin asukkaat ja siitä tuli muukalaisten asuinsija. Se tuli vieraaksi omille vesoillensa, ja sen lapset jättivät sen.
39. Sen pyhäkkö tuli autioksi kuin erämaa, sen juhlat muuttuivat murheeksi, sen sapatit pilkaksi, sen kunnia halveksumiseksi.
40. Niin suuri kuin oli ollut sen kunnia, oli nyt sen häpeä, ja sen ylevyys muuttui murheeksi.
41. Ja kuningas antoi käskyn koko valtakunnallensa, että kaikkien oli oltava yksi kansa,
42. ja että jokaisen oli luovuttava omista tavoistansa; ja kaikki pakanakansat alistuivat kuninkaan käskyyn.
43. Myös moni israelilainen mielistyi hänen jumalanpalvelukseensa ja uhrasi epäjumalille ja saastutti sapatin.
44. Sitten kuningas lähetti sanansaattajia viemään käskykirjeet Jerusalemiin ja Juudan kaupunkeihin, että heidän tuli noudattaa tapoja, jotka olivat maalle vieraita,
45. tauota uhraamasta polttouhreja, teurasuhreja ja juomauhria pyhäkössä ja saastuttaa sapatit ja juhlat,
46. ja tahrata pyhäkkö ja pyhät,
47. rakentaa uhrikukkuloita, pyhiä lehtoja ja epäjumalanhuoneita ja uhrata sikoja ja muita saastaisia eläimiä,
48. ja jättää poikalapsensa ympärileikkaamattomiksi, tahrata sielunsa kaikella, mikä oli saastaista ja iljettävää, ja niin
49. unhottaa laki ja muuttaa kaikki sen säädökset.
50. Ja ken ei tehnyt kuninkaan käskyn mukaan, se oli rangaistava kuolemalla.
51. Kaikki nämä hän julistutti valtakunnalleen. Ja hän asetti tarkastusmiehet koko kansalle ja käski Juudan kaupunkien uhrata, kunkin kohdaltansa.
52. Ja useat kansasta liittyivät heihin, kaikki ne, jotka olivat valmiit hylkäämään lain. He saivat aikaan pahaa maassa
53. ja pakottivat israelilaiset lymyämään piilopaikkoihin, mihin ikinä pääsivät.
54. Viidentenätoista päivänä kislev-kuuta vuonna 145 he pystyttivät "hävityksen kauhistuksen" alttarille, ja kaikkialle Juudan kaupunkeihin he rakensivat uhrikukkuloita,
55. ja he uhrasivat talojen ovilla ja kaduilla.
56. Ja lainkirjat, jotka he löysivät, he repivät rikki ja polttivat tulessa.
57. Ja jos joltakin löydettiin liiton kirja, tai jos joku pitäytyi lakiin, hänet tuomitsi kuninkaan julistus kuolemaan.
58. Niin he valtaansa käyttäen menettelivät kaupungeissa Israelia vastaan, kuukausi kuukaudelta niitä vastaan, jotka tavattiin.
59. Ja kuukauden kahdentenakymmenentenä viidentenä päivänä he uhrasivat epäjumalanalttarilla, joka oli pystytetty polttouhrialttarille.
60. Ja vaimot, jotka olivat ympärileikkauttaneet lapsensa, he tappoivat, niinkuin oli käsketty,
61. hirttäen tällöin pienet lapset äitiensä kaulaan; heidän kotiväkensä sekä miehet, jotka olivat toimittaneet ympärileikkauksen, he niinikään tappoivat.
62. Mutta monet Israelista pysyivät vahvoina ja päättivät lujasti olla syömättä mitään saastaista.
63. He tahtoivat mieluummin kuolla kuin sastuttaa itsensä ruuilla ja häväistä pyhää liittoa. Ja niin he menettivät henkensä.
64. Ja ylen suuri viha painoi Israelia.