Karilleajon kestävä vene

vaikka Botnia 6, Ohlson 29, nord 80, Forgus 31, Lohi 34 tai kaikki vanhat pitkäköliset veneet. Tällaiseen vain ei enää pyritä, kun arvostetaan sadasosia eikä uppoumaa.

Hehhehee - siis tarkoitatko että 5% prosenttia ei ole ajanut karille, vaikka väittävät ajaneensa ?

Suo anteeksi, tämä oli huvittavaa...

kommentoida kirjoitti:

Hehhehee - siis tarkoitatko että 5% prosenttia ei ole ajanut karille, vaikka väittävät ajaneensa ?

Suo anteeksi, tämä oli huvittavaa...

- itse vene voi kestää mutta esimerkiksi S-Vetolaitteen yli-ikäinen kumi voi revetä moottorin heilahduksesta ja vene upota. Tapauksia löyty. Tai moottori irrota kannattimiltaan.
- Peräharuksen ploki voi pettää äkkipysäyksessä niin että riki menee yli laidan. Tapauksia löytyy.
- Vene eli köli kestää muttei "perässä" tuleva huonosti tuettu peräsin joka lyö kiveen veneen nyökätessä hypättyään kiven ylitse. Tapauksia löytyy.
Vene voi siis hajota muualtakin kuin vain sieltä missä osuu kiveen.
Eli vaikka köli ja kölipukki sekä veneen pohja kölin takana kestäisivät kivelle ajon voi paljon muuta rikkontua.
Mikä sitten on se karilleajonkestävän veneen kriteeri?
Minä en tiedä. Huonolla tuurilla tulee pienestäkin kolhusta suuret vauriot ja päinvastoin.

en usko tuohon 5%. on paljon veneitä, joita ei ole varsinaisesti ajettu karille. vanhojakin. tosin kaikki kyllä varmaan ovat kölinsä rantakiviin kolhineet rantautuessaan, mutta purjehtiessaan/koneella ajaessaan epäilisin (mutu) prosentiksi noin 50%.
mikään vene ei kestä ilman vaurioita yli viiden solmun kiville ajoa. toisissa vauriot ovat pahempia kuin toisissa. suurinta osaa vaurioista ei näe paljaalla silmällä (esim. delaminaatiota ja hiusmurtumia).
vene pitäsi suunnitella niin, että se kestää ilman kölin irtoamista ja vaurioita normaalia purjehdusta kovassakin kelissä, rantautumisen kolhut ja kuorma-auton lavalla "hetkuamisen". kaikki ei noita kestä. ja paljoa enempää ei tarvitsekaan kestää, koska ei veneellä ole tarkoitus ajaa kiville. jos ajetaan, niin sitten aina korjataan. ja se hyvä puoli kiville ajamisessa on, että silloin ollaan yleensä aina lähellä rantaa...

Purjeveneiltä vaaditaan EU-hyväksyntään kölirakenteen suunnittelu, jonka kuormana muistaakseeni on veneen massaa 3-kertaisena vastaava pituussuuntainen kuorma köliin. Siis 3 tn veneen kölirakenteen tulee kestää 9 tn pituussuuntainen staattinen voima kölin päässä.

Jos 3 tn vene pysähtyy vaikkapa 1 m matkalla 6 kn vauhdista, on keskimääräinen voima kiven ja kölin välillä vain 1,4 tn, joten kaikkien veneiden pitäisi kestää se helposti. Kyydissäolijat jaksavat pitää itsensä paikallaan, jos jostain tukea saavat.

Jos ajetaankin pystysuoraan kivenreunaan, pysähtymismatka on vaikkapa 10 cm ja keskimääräinen voima 14 tn, eli selkeästi yli vaatimusten. Kyydissäolijat eivät pysy paikoillaan, elleivät satu nojaamaan laipioon tms.

Ei voida siis sanoa, että jokin vene kestää 6 kn karilleajon määrittelemättä tarkemmin miten karilleajo tapahtui. Vahvakin vene voi hajota epäonnisessa 4 kn karilleajossa ja heikko selvitä 8 kn sipaisusta.

Katsastusmies-1 kirjoitti:

- itse vene voi kestää mutta esimerkiksi S-Vetolaitteen yli-ikäinen kumi voi revetä moottorin heilahduksesta ja vene upota. Tapauksia löyty. Tai moottori irrota kannattimiltaan.
- Peräharuksen ploki voi pettää äkkipysäyksessä niin että riki menee yli laidan. Tapauksia löytyy.
- Vene eli köli kestää muttei "perässä" tuleva huonosti tuettu peräsin joka lyö kiveen veneen nyökätessä hypättyään kiven ylitse. Tapauksia löytyy.
Vene voi siis hajota muualtakin kuin vain sieltä missä osuu kiveen.
Eli vaikka köli ja kölipukki sekä veneen pohja kölin takana kestäisivät kivelle ajon voi paljon muuta rikkontua.
Mikä sitten on se karilleajonkestävän veneen kriteeri?
Minä en tiedä. Huonolla tuurilla tulee pienestäkin kolhusta suuret vauriot ja päinvastoin.

Lue lisää

kun näitä viidakon vanhoja perimätietoja kirjataan tyyliin "tapauksia löytyy" niin silloin toivoisi linkkiä tapauksen julkaisseeseen lehteen tai vakuutusyhtiön raporttiin. itselläni on käsitys, etteivät esimerkiksi vakuutusyhtiöt syystä tai toisesta ole halukkaita levittelemään tietoa edes katsastusmiehille,vaikka olisi hyötyä, jos yleisesti tiedossa olevat tyyppiviat ja karilleajovauriot olisivat yleisesti tiedossa. esimerkiksi kerropa yksikin yksilöity tapaus, jossa "yli-ikäisen kumin repeäminen" on upottanut veneen.
ja muistakaa muuten kiristää kölipultteja muutaman vuoden välein. näin tulee tarkastettua, että köli on tukevasti kiinni.

mainsaill kirjoitti:

kun näitä viidakon vanhoja perimätietoja kirjataan tyyliin "tapauksia löytyy" niin silloin toivoisi linkkiä tapauksen julkaisseeseen lehteen tai vakuutusyhtiön raporttiin. itselläni on käsitys, etteivät esimerkiksi vakuutusyhtiöt syystä tai toisesta ole halukkaita levittelemään tietoa edes katsastusmiehille,vaikka olisi hyötyä, jos yleisesti tiedossa olevat tyyppiviat ja karilleajovauriot olisivat yleisesti tiedossa. esimerkiksi kerropa yksikin yksilöity tapaus, jossa "yli-ikäisen kumin repeäminen" on upottanut veneen.
ja muistakaa muuten kiristää kölipultteja muutaman vuoden välein. näin tulee tarkastettua, että köli on tukevasti kiinni.

Lue lisää

Tämä moottorin irtoaminen aina silloin tällöin nousee esille. Edellisessä veneessäni oli Volvon vanha vetolaite ja aina arvelutti jarruttaa koneella täysillä, kun koko paketti on pelkillä kumeilla kiinni. Uudessa mallissahan on takakiinnitys puslalla, josta menee pultti läpi joten kone ei karkaa mihinkään vaikka kumipusla repeäisi.

mainsaill kirjoitti:

kun näitä viidakon vanhoja perimätietoja kirjataan tyyliin "tapauksia löytyy" niin silloin toivoisi linkkiä tapauksen julkaisseeseen lehteen tai vakuutusyhtiön raporttiin. itselläni on käsitys, etteivät esimerkiksi vakuutusyhtiöt syystä tai toisesta ole halukkaita levittelemään tietoa edes katsastusmiehille,vaikka olisi hyötyä, jos yleisesti tiedossa olevat tyyppiviat ja karilleajovauriot olisivat yleisesti tiedossa. esimerkiksi kerropa yksikin yksilöity tapaus, jossa "yli-ikäisen kumin repeäminen" on upottanut veneen.
ja muistakaa muuten kiristää kölipultteja muutaman vuoden välein. näin tulee tarkastettua, että köli on tukevasti kiinni.

Lue lisää

Törmäsin viime toukoukuussa kiveen 6-6,5 kn vauhdilla, osuma 5-10 cm kölin alareunasta ylöspäin, täyspysäys. Vene Nord80.
- ei havaittavia vaurioita kölin kiinnityksessä tai rungossa (leveä eväköli, syvä pilssi, painoköli kiinnittyy lasikuituevään, joka etuosasta n. 20 cm ja takaosasta 40 cm veneen pohjan alapuolella, muutenkin vankasti tehty eli ylipainoinen 70-luvun vene)
- ei havaittavia vaurioita laipioiden kiinnityksissä, rikissä, tai painavien tavaroiden huonon kiinnityksen aiheuttamia vaurioita
- messinkihakakiinnitys joka lukitsee moottorikoppa/rappusysteemin paikalleen petti, ko. koppa lenti kajuutan etupäähän (ruokit oikenivat)
- toinen etupään moottorinkiinnityskumityyny vuodelta -94 petti
- moottoripeti (V-P 2010/120S) irtosi osin rungosta, samoin samaa kappaletta oleva S-vetolaitteen läpivientipeti. Oireena lievä vuoto moottoripetin sisältä.
- S-vetolaitteen kumi oli vuodelta 1982, ikää siis 14 vuotta. Karilleajo ei aiheuttanut vaurioita kumiin. Tietysti vaihdatin uuden kumin (301 euro työtä 2 tuntia a´55 euro) koska kone oli jo valmiiksi irti petiremontin vuoksi.

Sellaista kokemusta siis S-vetolaitteen kumeista.

S/Y Aava kirjoitti:

Törmäsin viime toukoukuussa kiveen 6-6,5 kn vauhdilla, osuma 5-10 cm kölin alareunasta ylöspäin, täyspysäys. Vene Nord80.
- ei havaittavia vaurioita kölin kiinnityksessä tai rungossa (leveä eväköli, syvä pilssi, painoköli kiinnittyy lasikuituevään, joka etuosasta n. 20 cm ja takaosasta 40 cm veneen pohjan alapuolella, muutenkin vankasti tehty eli ylipainoinen 70-luvun vene)
- ei havaittavia vaurioita laipioiden kiinnityksissä, rikissä, tai painavien tavaroiden huonon kiinnityksen aiheuttamia vaurioita
- messinkihakakiinnitys joka lukitsee moottorikoppa/rappusysteemin paikalleen petti, ko. koppa lenti kajuutan etupäähän (ruokit oikenivat)
- toinen etupään moottorinkiinnityskumityyny vuodelta -94 petti
- moottoripeti (V-P 2010/120S) irtosi osin rungosta, samoin samaa kappaletta oleva S-vetolaitteen läpivientipeti. Oireena lievä vuoto moottoripetin sisältä.
- S-vetolaitteen kumi oli vuodelta 1982, ikää siis 14 vuotta. Karilleajo ei aiheuttanut vaurioita kumiin. Tietysti vaihdatin uuden kumin (301 euro työtä 2 tuntia a´55 euro) koska kone oli jo valmiiksi irti petiremontin vuoksi.

Sellaista kokemusta siis S-vetolaitteen kumeista.

Lue lisää

Pikkuisen tarkemmin laskien, kumilla oli ikää 24 vuotta.

Katsastusmies-1 kirjoitti:

- itse vene voi kestää mutta esimerkiksi S-Vetolaitteen yli-ikäinen kumi voi revetä moottorin heilahduksesta ja vene upota. Tapauksia löyty. Tai moottori irrota kannattimiltaan.
- Peräharuksen ploki voi pettää äkkipysäyksessä niin että riki menee yli laidan. Tapauksia löytyy.
- Vene eli köli kestää muttei "perässä" tuleva huonosti tuettu peräsin joka lyö kiveen veneen nyökätessä hypättyään kiven ylitse. Tapauksia löytyy.
Vene voi siis hajota muualtakin kuin vain sieltä missä osuu kiveen.
Eli vaikka köli ja kölipukki sekä veneen pohja kölin takana kestäisivät kivelle ajon voi paljon muuta rikkontua.
Mikä sitten on se karilleajonkestävän veneen kriteeri?
Minä en tiedä. Huonolla tuurilla tulee pienestäkin kolhusta suuret vauriot ja päinvastoin.

Lue lisää

Kerro edes yksi tapaus jossa vetolaitteenkumi on revennyt karille ajossa ja vene uponnut.Tarkoitan todellinen ei mielikuvituksen tuote tai ennuste.

riitää kirjoitti:

Kerro edes yksi tapaus jossa vetolaitteenkumi on revennyt karille ajossa ja vene uponnut.Tarkoitan todellinen ei mielikuvituksen tuote tai ennuste.

Tuttavapiirissäni on 2 tapausta mutta en halua niitä tässä lähteä yksityiskohtaisesti selvittämään. En usko että kukaan olisi onnellinen siitä että hänen haverinsa tulisi täällä palstalla yleisesti setvittyä.
Molemmissa tapauksissa on kyse suremmasta veneestä, moottoripurjehtijasta jissa oli molemmissa 3-sylinterinen VOLVO 2003 50 hv moottori.
Ilmeisesti tuo paketti on sen veran painava ja moottoirlla ajettaessa kuten näissä molemmissa tapauksissa, moottori pääsee liikkumaan niin paljon kumitassujensa varassa että paljekumi repesi.
Toiseen näistä tehtiin vaijerikiinnitys moottorin nostokorvakkeesta takana olevaan laipioon niin että moottori ei pääse liikkumaan niin pitkälle eteenpäin että kumipalkeen repeäminen olisi mahdollista.

mainsaill kirjoitti:

kun näitä viidakon vanhoja perimätietoja kirjataan tyyliin "tapauksia löytyy" niin silloin toivoisi linkkiä tapauksen julkaisseeseen lehteen tai vakuutusyhtiön raporttiin. itselläni on käsitys, etteivät esimerkiksi vakuutusyhtiöt syystä tai toisesta ole halukkaita levittelemään tietoa edes katsastusmiehille,vaikka olisi hyötyä, jos yleisesti tiedossa olevat tyyppiviat ja karilleajovauriot olisivat yleisesti tiedossa. esimerkiksi kerropa yksikin yksilöity tapaus, jossa "yli-ikäisen kumin repeäminen" on upottanut veneen.
ja muistakaa muuten kiristää kölipultteja muutaman vuoden välein. näin tulee tarkastettua, että köli on tukevasti kiinni.

Lue lisää

Kunnollisesta veneestä ei tarvitse kölipulttien kiinnityksiä "kiristellä" siis tarkoitan tietenkin kunnollista venettä en sarja-halpapursia.

Tuo on sitä "urbaania legendaa" ja siihen kiristykseen tarvitaan todella suuret pelit metrisiä vääntimiä ja järeitä hylsyjä - keneltä sellasia löytyy??

Jollaveneilijöitäkö työ ootta?????

Joakim kirjoitti:

Purjeveneiltä vaaditaan EU-hyväksyntään kölirakenteen suunnittelu, jonka kuormana muistaakseeni on veneen massaa 3-kertaisena vastaava pituussuuntainen kuorma köliin. Siis 3 tn veneen kölirakenteen tulee kestää 9 tn pituussuuntainen staattinen voima kölin päässä.

Jos 3 tn vene pysähtyy vaikkapa 1 m matkalla 6 kn vauhdista, on keskimääräinen voima kiven ja kölin välillä vain 1,4 tn, joten kaikkien veneiden pitäisi kestää se helposti. Kyydissäolijat jaksavat pitää itsensä paikallaan, jos jostain tukea saavat.

Jos ajetaankin pystysuoraan kivenreunaan, pysähtymismatka on vaikkapa 10 cm ja keskimääräinen voima 14 tn, eli selkeästi yli vaatimusten. Kyydissäolijat eivät pysy paikoillaan, elleivät satu nojaamaan laipioon tms.

Ei voida siis sanoa, että jokin vene kestää 6 kn karilleajon määrittelemättä tarkemmin miten karilleajo tapahtui. Vahvakin vene voi hajota epäonnisessa 4 kn karilleajossa ja heikko selvitä 8 kn sipaisusta.

Lue lisää

Kiven ja veneen törmäyksessä ei varmasti koskaan tule metrin pysähtymismatkaa - selitäppä tuo.

Vene voi "liukua" pyöreä- tai kiilanmuotoisen kiven päälle eli nousta ylöspäin - metrin pysähtymismatka on silti aivan eri asia. Ei siellä vedessä mitään vaahtomuovikasoja ole.

Pysähtymismatka on ehkä joitakin senttejä lyijykölillä ja millimetrejä rautaisella..

Hyvällä tuurilla voi eteen sattua irtokivi joka pyörii kölin alla kuten itselleni kävi ja kölin takareuna menee mutkalle kun vene hieman kallistui kiven päältä luiskahtaessaan - varsinainen näky sekin telakoitaessa hehee :)
On kuin merenneidon pyrstö - mutkalla..

Kovin montaa samanlaista karilleajoa ei ole joten siksi juttujen uskottavuudellekin tulee asettaa jotain rajaa.. mihin uskot ja mihin et.

Pääsääntöisesti mikään nykyvene ei kestä - eikä kestä lasikuituiset pitkäkölisetkään - sinne tulee hiushalkeamia joista vesi tunkeutuu laminaattiin - jos omistaja ei älyä avata ja paikata laminaattia - runko mätänee alta.

Näin on käynyt muutamille Albin Vega merkkisille pursille, muissa vastaavissa on tod.näk. vastaavanlaista ongelmaa.

tästäkin tuutista kirjoitti:

Kiven ja veneen törmäyksessä ei varmasti koskaan tule metrin pysähtymismatkaa - selitäppä tuo.

Vene voi "liukua" pyöreä- tai kiilanmuotoisen kiven päälle eli nousta ylöspäin - metrin pysähtymismatka on silti aivan eri asia. Ei siellä vedessä mitään vaahtomuovikasoja ole.

Pysähtymismatka on ehkä joitakin senttejä lyijykölillä ja millimetrejä rautaisella..

Hyvällä tuurilla voi eteen sattua irtokivi joka pyörii kölin alla kuten itselleni kävi ja kölin takareuna menee mutkalle kun vene hieman kallistui kiven päältä luiskahtaessaan - varsinainen näky sekin telakoitaessa hehee :)
On kuin merenneidon pyrstö - mutkalla..

Kovin montaa samanlaista karilleajoa ei ole joten siksi juttujen uskottavuudellekin tulee asettaa jotain rajaa.. mihin uskot ja mihin et.

Pääsääntöisesti mikään nykyvene ei kestä - eikä kestä lasikuituiset pitkäkölisetkään - sinne tulee hiushalkeamia joista vesi tunkeutuu laminaattiin - jos omistaja ei älyä avata ja paikata laminaattia - runko mätänee alta.

Näin on käynyt muutamille Albin Vega merkkisille pursille, muissa vastaavissa on tod.näk. vastaavanlaista ongelmaa.

Lue lisää

Metrin matka voi tulla, vaikkapa mutaan, hiekkasärkkään, kaapeliin/vaijeriin, laakeaan kallioon, kivikkoon jne. ajettaessa.

Jos taas vene osuu terävään kallioon, pysähtymismatka ei ole vain millimetrejä rautakölilläkään, koska kölituenta joustaa ja vene niiaa. Poikkeus tästä ehkä harvinainen osuminen lähelle kölin ja rungon liitosta, jolloin joustovaraa ei juuri ole ja seurauksena saattaa olla kölin irtoaminen.

tästäkin tuutista kirjoitti:

Kiven ja veneen törmäyksessä ei varmasti koskaan tule metrin pysähtymismatkaa - selitäppä tuo.

Vene voi "liukua" pyöreä- tai kiilanmuotoisen kiven päälle eli nousta ylöspäin - metrin pysähtymismatka on silti aivan eri asia. Ei siellä vedessä mitään vaahtomuovikasoja ole.

Pysähtymismatka on ehkä joitakin senttejä lyijykölillä ja millimetrejä rautaisella..

Hyvällä tuurilla voi eteen sattua irtokivi joka pyörii kölin alla kuten itselleni kävi ja kölin takareuna menee mutkalle kun vene hieman kallistui kiven päältä luiskahtaessaan - varsinainen näky sekin telakoitaessa hehee :)
On kuin merenneidon pyrstö - mutkalla..

Kovin montaa samanlaista karilleajoa ei ole joten siksi juttujen uskottavuudellekin tulee asettaa jotain rajaa.. mihin uskot ja mihin et.

Pääsääntöisesti mikään nykyvene ei kestä - eikä kestä lasikuituiset pitkäkölisetkään - sinne tulee hiushalkeamia joista vesi tunkeutuu laminaattiin - jos omistaja ei älyä avata ja paikata laminaattia - runko mätänee alta.

Näin on käynyt muutamille Albin Vega merkkisille pursille, muissa vastaavissa on tod.näk. vastaavanlaista ongelmaa.

Lue lisää

Joakim on optimisti metrin pysähtymismatkallaan, sinä taas pessimisti "rautakölin muutaman millin kanssa".

Törmäyskohdassa tuo muumama milli voi pitää paikkaansa, mutta kuten kokemuksesta varmaan tiedät, niin veneen runko ei pysähdy muutaman millin matkalla vaan vene "nyökkää", ts. keula painuu alaspäin ja perä nousee. Todellinen rungon pysähtymismatka lie muutama kymmenen senttiä, mikäli köli osuu kiinteään esteeseen. Riita siis puoliksi, OK?

Pitkäkölinen taas on huoleton kivelle ajettava, jos kölin pohja on kulutusta kestävää materiaalia, siis kunnon kölirauta lasikuidun/puun päällä, paljaana olevan lyijykölinkin päällä kannattaa olla happopeltiä, helpottaa kiveltä irroittamista, kun kitka on pienempi. Pitkäkölisellä kivelle ajo on herrasmiehen hommaa, kuuluu vaan kevyt "tumps", vene nousee törmäyksen ansiosta ylemmäksi ja liukuu kauniisti kiven päälle johon jää keikkumaan. Useimmiten vaatii ulkopuolista apua, joku vetämään fallista vene kyljelleen, jotta sen saa siitä pois.

Vegan kölin märäntymiset eivät johdu mistään "hiushalkeamista" vaan yksinkertaisesti siitä, että karilleajovaurioita ei ole korjattu.

Lehtijuttu oli lehdistötilaisuudesta, jossa (ulkomaisella) lehdistöllä oli tilaisuus kokeilla suomalaisia veneitä. Vertailussa oli ainakin FG, Degerö ja Nauticat, muitakin oli mutten nyt muista mitä. Ei FG:n edustaja antanut mitään lupauksia, mutta rivien välistä jäi tulkittavaksi kestääkö FG karilleajon (koska se on suomalainen ja Suomessa jokainen vene ajetaan joskus karille -> suunnitteluperuste) vai onko se vain tällaisessa tapauksessa helposti korjattava (ei sitä metallikehikkoa rakenteeseen upotettuna).

Tietysti kuormat ovat eri tapauksissa ja eri nopeuksilla erilaisia, mutta ajattelin tapausta jossa vene pysähtyisi normaalista matkavauhdista törmäyksessä. Minulla ei ole mielessäni yhtään uutta venekonstruktiota, jonka uskoisin kestävän törmäyksen, mutta vielä uutena ostettavissa olevista vanhahtavista konstruktioista ehkä Najad 332 tai Degerö 35, miten lienee uusi HR 342.

Varsinkin tiuhalla kaarituksella toteutetut,esim Van De Stadt suunnitelmat,kieltämättä suuritöinen.

kestävät kirjoitti:

Varsinkin tiuhalla kaarituksella toteutetut,esim Van De Stadt suunnitelmat,kieltämättä suuritöinen.

Teräsvene on pommin varma paketti, vaikka tankilla ajaisi päältä (maissa). Sitä ei saa rikki lekalla kirveellä eikä karilla. Maalit vain lähtee ja pikku pinta naarmuja jotka maalilla korjtaan keväisin.
Ajanhammas eli ruoste vasta sen romuttaa ja hävittää egologisesti.
Niin että se karille ajo varmasta.

plootu_ kirjoitti:

Teräsvene on pommin varma paketti, vaikka tankilla ajaisi päältä (maissa). Sitä ei saa rikki lekalla kirveellä eikä karilla. Maalit vain lähtee ja pikku pinta naarmuja jotka maalilla korjtaan keväisin.
Ajanhammas eli ruoste vasta sen romuttaa ja hävittää egologisesti.
Niin että se karille ajo varmasta.

Lue lisää

kuin itse veneen runko?
Takila, moottori jne?
Kestävätkö ne esimerkiksi äkkipysäyksen 6 solmusta?

Ja onpa niitä pudotettu nosturin nokastakin. Eräs yksilö jopa pari kertaa. Köliin kertoman mukaan jäi ratakiskon kuva, kun putosi sen päälle telakalla. Ja Eikka sai ruotsalaiselta vakuutusyhtiöltä palkkion, muutama tuhat kurnua sen aikaista rahaa oli hyvä summa.
Kyseisessä veneessä muistaakseni kolmas köli menossa.

plootu_ kirjoitti:

Teräsvene on pommin varma paketti, vaikka tankilla ajaisi päältä (maissa). Sitä ei saa rikki lekalla kirveellä eikä karilla. Maalit vain lähtee ja pikku pinta naarmuja jotka maalilla korjtaan keväisin.
Ajanhammas eli ruoste vasta sen romuttaa ja hävittää egologisesti.
Niin että se karille ajo varmasta.

Lue lisää

Että ihan pomminvarma? Niin kai piti PANSSARIlaiva Ilmarisenkin olla.

Kyllähän teräs usein notkuu ja venyy moneen suuntaan ennenkuin repeää, mutta kyllä sen repeämäänkin saa, eikä teräs esim. korallin hierontaa kestä. Ja vielä se tankilla yliajokin... No egologiaa on näköjään harrastettu.

liiottelua kirjoitti:

Että ihan pomminvarma? Niin kai piti PANSSARIlaiva Ilmarisenkin olla.

Kyllähän teräs usein notkuu ja venyy moneen suuntaan ennenkuin repeää, mutta kyllä sen repeämäänkin saa, eikä teräs esim. korallin hierontaa kestä. Ja vielä se tankilla yliajokin... No egologiaa on näköjään harrastettu.

Lue lisää

Mikä muu materiaali veneen rungossa on lujempi kuin teräs? Haitta on tietysti paino. Pienestä veneestä (alle 30-35 jalkaisesta) tulee väistämättä hidas, mutta teräsrunko kestää kolhuja ylivoimaisesti paremmin kuin muovi tai puu. Ruostuminen ei nykyisten maalien aikakaudella ole niin suuri ongelma kuin aikaisemmin. Alumiinikin on hyvä runkomateriaali, mutta kallis ja vaikea korjata. Vene on kokonaisuus, takila ja kone on mitoitettava tarkoituksenmukaisesti. Purjehtikaa enemmän ja kauemmaksi ja käykää katsomassa muitakin veneitä kuin muovipaatteja kevään venemessuilla!

vai omaa kokemusta kirjoitti:

Mikä muu materiaali veneen rungossa on lujempi kuin teräs? Haitta on tietysti paino. Pienestä veneestä (alle 30-35 jalkaisesta) tulee väistämättä hidas, mutta teräsrunko kestää kolhuja ylivoimaisesti paremmin kuin muovi tai puu. Ruostuminen ei nykyisten maalien aikakaudella ole niin suuri ongelma kuin aikaisemmin. Alumiinikin on hyvä runkomateriaali, mutta kallis ja vaikea korjata. Vene on kokonaisuus, takila ja kone on mitoitettava tarkoituksenmukaisesti. Purjehtikaa enemmän ja kauemmaksi ja käykää katsomassa muitakin veneitä kuin muovipaatteja kevään venemessuilla!

Lue lisää

En tietääkseni sanonut teräksen olevan huono materiaalivaihtoehto, mutta pakkoko oli liiotella siinä määrin. Itsellä ei teräsvenettä ole, eikä tule, ja syistä jotka edellisessä itse kerroit. Materiaalin lujuus on muutakin kuin se, ettei siihen tule helpolla reikää. Olettaisin, että teräsveneitä uppoaa suhteellisesti vähintään yhtä paljon korroosion takia kuin muita kivelleajon seurauksena, mikä taas on tarkoittaa harvinaista tapahtumaa. Mielestäni muodottomaksi mennyt vene on yhtä käyttökelvoton kuin reiän saanutkin, koitapa vaikka purjehtia sillä tankin yliajamaksi jääneellä.

Kuinka kauaksi pitäisi purjehtia? Niin kaukana olen käynyt kuin vettä riittää ja siellä toisella puolen näytti olevan kaikista tutuista materiaaleista tehtyjä veneitä. Varmaankin teräksisiä suhteessa enemmän kuin täällä, mutta ei enemmistöksi saakka. Kokonaista muovipaattia en muuten koskaan ole omistanut, tuskin tulen omistamaankaan, mutta se taas ei ole materiaalikysymys.

vaihtoehdoksi? kirjoitti:

En tietääkseni sanonut teräksen olevan huono materiaalivaihtoehto, mutta pakkoko oli liiotella siinä määrin. Itsellä ei teräsvenettä ole, eikä tule, ja syistä jotka edellisessä itse kerroit. Materiaalin lujuus on muutakin kuin se, ettei siihen tule helpolla reikää. Olettaisin, että teräsveneitä uppoaa suhteellisesti vähintään yhtä paljon korroosion takia kuin muita kivelleajon seurauksena, mikä taas on tarkoittaa harvinaista tapahtumaa. Mielestäni muodottomaksi mennyt vene on yhtä käyttökelvoton kuin reiän saanutkin, koitapa vaikka purjehtia sillä tankin yliajamaksi jääneellä.

Kuinka kauaksi pitäisi purjehtia? Niin kaukana olen käynyt kuin vettä riittää ja siellä toisella puolen näytti olevan kaikista tutuista materiaaleista tehtyjä veneitä. Varmaankin teräksisiä suhteessa enemmän kuin täällä, mutta ei enemmistöksi saakka. Kokonaista muovipaattia en muuten koskaan ole omistanut, tuskin tulen omistamaankaan, mutta se taas ei ole materiaalikysymys.

Lue lisää

En arvostelut enkä mennyt henkilökohtaisuuksiin. Tarkoitin vain, että jokaisen kannattaa tutustua veneiden rakenteisiin ja valita se oma vene juuri omiin tarkoituksiin. Varmatkin mielipiteet voivat muuttua myöhemmin vuosien kuluessa, kun kokemusta karttuu. Pohjakosketuksiin on aina riski. Vaikka purjehtisit niin pitkälle kuin vettä riittää, äkkiä ei vettä ehkä enää riitäkään = pohjakosketus. Kartatkaan eivät täsmää kaikkialla maailmassa niinkuin varmaan olet huomanut. Monet valtamerten kartat perustuvat vanhoihin tähtitielleellisiin mittauksiin, jolloin gps:ään luottaen voit yllättäen törmätä riuttaan. Vulkaaninen aktiviteetti synnyttää myös uusia riuttoja (esim Tongan ja Fijin välille), onneksi ei meillä. Henki säilyy paremmin (se on tärkeintä), jos vene ei ala ottaa vesilastia. Juuri siksi metallirunko olisi hyvä kaikissa erilaisissa törmäystilanteissa. Lommot ovat pikkujuttuja uppoamiseen verrattuna. Itsekin olen omistanut ja seilannut eri tyyppisillä ja eri materiaaleista rakennetuilla veneillä v:sta 1968 lähtien sekä avomerikisoissa että retkeillyt valtamerillä. Tutustuin tähän foorumin vasta eilen, mutta taidankin lopettaa saman tien, jos täällä vain pottuillaan ja kehutaan Bavarioita.

...ja Bavarotti.

veneen suunnittelun yhtenä lähtökohtana todellakin oli "karilleajon kestäminen". Tehtiin mm. Loydsin normien mukaan ja laminointi on todella paksua niissä kohdissa joihin mahdollinen pamahdus aiheuttiaisi suurimman rasituksen. Meillä kyseinen vene, joka myös purjehtii kuin unelma, kiitos Eivind Stillin..

Koska köliin ei tule "näkyviä" vauroita (tämä koskee lasikuidun sisään laminoituja kölirakenteita - huom!)
eivät omistajat tiedä korjaustarpeen olemassaolosta.

Laminaatti on kuitenkin haljennut, vesi tunkeutuu sisään ja pehmentää rungon ...hitaasti mutta varmasti.

itselleni sattui pitkäkölisen kanssa vastaan tällainen ikävä asia - no korjasin edeltävien omistajien hutiloinnin ja myin veneen pois.
Ihan varmasti pehmeyttä oli muuallakin kuin vain keulassa koska läpimädäntynyt lasikuitu oli siellä sisimmässä kerroksessa painolastimateriaalia vasten - oli vain päätettävä rungon avaus johonkin - mustaa etikalle haisevaa mössöä olisi kyllä riittänyt ties kuinka pitkälle köliä taaksepäin..

Jonain päivänä sitten koko köli putoaa veneestä - kuinkahan siinä sitten käy?

Ja näitä vastaavia löytyy aivan varmasti läjäpäin suomenniemeltä.

perusteltuja kirjoitti:

Koska köliin ei tule "näkyviä" vauroita (tämä koskee lasikuidun sisään laminoituja kölirakenteita - huom!)
eivät omistajat tiedä korjaustarpeen olemassaolosta.

Laminaatti on kuitenkin haljennut, vesi tunkeutuu sisään ja pehmentää rungon ...hitaasti mutta varmasti.

itselleni sattui pitkäkölisen kanssa vastaan tällainen ikävä asia - no korjasin edeltävien omistajien hutiloinnin ja myin veneen pois.
Ihan varmasti pehmeyttä oli muuallakin kuin vain keulassa koska läpimädäntynyt lasikuitu oli siellä sisimmässä kerroksessa painolastimateriaalia vasten - oli vain päätettävä rungon avaus johonkin - mustaa etikalle haisevaa mössöä olisi kyllä riittänyt ties kuinka pitkälle köliä taaksepäin..

Jonain päivänä sitten koko köli putoaa veneestä - kuinkahan siinä sitten käy?

Ja näitä vastaavia löytyy aivan varmasti läjäpäin suomenniemeltä.

Lue lisää

En oikein osannut seurata logiikkaa, eli syy- ja seuraussuhdetta. Jos Vegan köli märäntyy, niin eihän sitä mikään vakuutus maksa! Jos karilleajot hölmöyttään vielä jätetään korjaamatta, niin se alentaa vakuutuskorvausten määrää. Pitkäkölisellä on vaikea saada hitausmomentista aiheutuvia rungon vaurioita, koneen irtoamisia, laipioiden irtoamisia tai takilavaurioita.

..hyvä kun edes jollakulla ei oo niin totista..