Jos tätä et jaksa lukea tai et ymmärrä, älä jatkossakaan enää puhu Saarelasta ja budjetoinnin osaamattomuudesta. Rahaa oli ja on ja asioita voidaan muuttaa, mutta kamreerimainen malli, mitä halutaan saada nyt maan tavaksi on tärkeintä demareille. Näin halusi Lipponen ja näin halusi Heinäluomakin. Mutta miksi me kansana sen hyväksymme. Nostetaan asia pöydälle ja vaaditaan entisenajan malliin budjetin teko ja mahdolliset lisäykset ja muutoksetkin.
Ote suoraan ja vapaasti kopioitavana netistä:
Budjetin parissa uurastetaan ympäri vuotta:
http://www.minedu.fi/etusivu/arkisto/2002/2609/budjettivuosi.html
Mitä budjetti kertoo?
Budjetin puurtajat
Valtion talousarvioon liittyvien tehtävien parissa työskennellään opetusministeriössä lähes ympäri vuoden - kiireet tosin kasautuvat työhön osallistuvilla hieman eri aikoihin. Artikkelissa esitellään kolme näkökulmaa budjetin parissa puurtamiseen.
Talousyksikön ja talousjohtaja Eero Pulkkisen budjettikiireet painottuvat loppukevääseen ja kesään.
Painotuore budjettikirja ei herätä erityisiä intohimoja opetusministeriön talousjohtaja Eero Pulkkisessa.
- Ensimmäinen keltaisen kirjan versio valmistuu jo budjettiriiheen ja lopullinen eduskuntaa varten. Kun budjetti annetaan eduskunnalle, tunnemme sen sisällön jo läpikotaisin, sillä olemme mukana valmistelussa tiiviisti kaikissa eri vaiheissa.
Talousyksikön tehtävänä on valmisteluvaiheessa tarkistaa ja viimeistellä osastojen esitykset, laskea mm. valtionosuusmomentit sekä muokata budjettiesitys teknisesti yhteensopivaksi. Sitä ennen käydään neuvottelut ministereiden johdolla budjetin painopisteistä ja muusta sisällöstä.
Mielenkiintoisinta aikaa budjetin valmistelussa onkin Pulkkisen mukaan valtiovarainministeriön kannanotto opetusministeriön ehdotukseen.
- Mahdollisista eroavaisuuksista valmistelemme ministeriössä huomautusmuistion eli ns. rutinalistan, joka käydään läpi ministeritason neuvotteluissa. Mielenkiintoa liittyykin lähinnä siihen, mitkä ehdotuksista saadaan läpi ja mitkä jäävät auki.
Budjettikiireet tulevat Pulkkisen mukaan vuoden mittaan ryöpsähdyksinä ja niihin osataan varautua. Kiireisintä aikaa on valmistelussa huhti-toukokuu sekä itse neuvottelujen ajankohdat kesällä. Budjetin julkistamiseen liittyviä kyselyt ovat Pulkkisen mukaan kuitenkin jonkin verran vähentyneet.
- Tiedot löytyvät nykyisin verkosta ja sen sijaan, että faksaisimme sivukaupalla papereita, kiinnostuneet löytävät www-sivuiltamme niin toiminta- ja taloussuunnitelmat, tulossuunnitelmat kuin hallinnonalan budjettiesityksetkin ja niitä koskevat tiedotteet.
Tulevien vuosien budjettien valmistelu tuonee jonkin verran muutoksia totuttuun.
- Vaalien takia vuoden 2004 budjettiehdotuksen laadinnan yhteydessä on odotettavissa kahdet kehykset, kun hallitus vaihtuu. Istuva hallitus käsittelee vielä kehykset, mutta vasta uusi hallitus lyö ne lopullisesti lukkoon ja saattaa tehdä muutoksia ja uusia painotuksia kehyksiin. Myös hallitusohjelman linjauksia tultanee jatkossa käsittelemään uudella tavalla budjettivalmistelun yhteydessä. Samoin muutoksia voi aiheuttaa peruspalvelujen kokoaminen omaksi kokonaisuudekseen ns. peruspalvelubudjetiksi tai koordinoivien ministerien käytäntö laajoissa hallitusohjelmaan liittyvissä hankkeissa.
Osastojen kiireet painottuvat hieman aikaisempaan
Opetusministeriön osastoilla kovimmat budjettikiireet painottuvat hieman aikaisempaan vaiheeseen. Sekä koulutus- ja tiedepolitiikan osastolla että kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osastolla kiireisintä aikaa budjetin valmisteluun liittyen on tammi-helmikuussa kun ministeriössä valmistellaan kehyksiä sekä maaliskuusta aina siihen saakka kun opetusministeriön ehdotus hallinnonalan talousarvioesitykseksi valmistuu. Lisäksi työllistävät lisäbudjettiehdotukset.
Yksiköissä valmistellaan omat esitykset annettuihin kehyksiin, joiden kokoamista koordinoi osastoilla yhteinen taloustiimi tai -ryhmä, jossa osaston eri yksiköt ovat edustettuina. Ministereiden ohjeet painotuksista ja valtiovarainministeriön tekniset ohjeet tuovat valmisteluun omat reunaehtonsa. Koordinoivan ryhmän tehtävänä on työstää osaston yhteinen esitys, jota käsitellään mm. osaston johtoryhmässä. Talousyksikkö viimeistelee ja yhteensovittaa osastojen esityksistä ministereiden näkemysten mukaisen ministeriön yhteisen esityksen.
Talousryhmä kokoontuu lähes viikoittain
- Budjettiin liittyviä asioita käsitellään osastoilla ympäri vuotta. Koulutus- ja tiedepolitiikan osastolla toimii oma talousryhmä, jossa ovat edustettuna kaikki "kehysalueet" eli osaston yksiköt. Ryhmä kokoontuu lähes viikoittain ja kiireisempänä aikana useita kertoja viikossa. Sama ryhmä valmistelee myös toiminta- ja taloussuunnitelmaan otettavat asiat, kertoo suunnittelupäällikkö Jouko Könnölä käytännöistä.
Budjetti työllistää myös säädöksiä valmistelevia virkamiehiä, sillä budjettiesityksen yhteydessä eduskunnalle annetaan myös siihen liittyvät lakiehdotukset.
- Vuoden 2003 budjettiin liittyviä lakiesityksiä oli koulutuspuolella tavallista vähemmän. Ns. budjettilakeina eduskunnassa käsitellään ehdotus lisäkoulutuksen laskennalliseen järjestelmään siirtymisestä sekä koulutuksen arviointineuvoston perustaminen.
Muutoinkin yhteydenpito eduskuntaan ja hallinnonalalle on tiivistä, Könnölä kuvailee.
- Eduskuntakäsittelyn aikana asiantuntijavirkamiehet käyvät valiokuntien kuultavana ja myös kentältä kysellään paljon, mitä esitykset tulevat käytännössä tarkoittamaan. Erityisesti yliopistojen yhteydenpito on ollut aktiivista.
Aina tarpeet, toiveet ja todellisuus eivät kohtaa.
- Hankalinta on, kun rahoja vähennetään ja joudumme ratkaisemaan kehysten sisällä mihin leikkaukset kohdennetaan. Siitä huolimatta budjetin valmistuminen tuntuu hyvältä: saatiinhan se valmiiksi.
Budjetti on prosessi
Hallitusneuvos Riitta Kaivosojan mielestä budjettiprosessin tärkeä tavoite on luoda toimialalle optimaaliset mahdollisuudet.
Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osastolla mm. budjettiasioiden parissa työskentelevä hallitusneuvos Riitta Kaivosoja näkee budjetin selkeästi prosessina.
- Eduskunnalle annettu budjettiesitys on prosessin yksi vaihe. Eduskuntakäsittelyssä sen sisältöön ja määrärahoihin tulee vielä muutoksia, joten lopullinen tilanne on selvillä vasta kun eduskunta on hyväksynyt budjetin ja kirjan väri on vaihtunut keltaisesta valkoiseksi.
- Budjettiin liittyviä asioita valmistellaan osastolla yksiköissä ja osaston taloustiimissä limittäin ja lomittain ympäri vuotta. Samaan aikaan voi olla käynnissä toiminta- ja taloussuunnitelman valmistelu, tulossuunnitelman työstäminen, lisätalousarvioesityksen valmistelu sekä varsinaisen budjettiesityksen käsittely, kuten juuri nyt on asianlaita. Tosin budjettiesitykseen liittyvä käsittely on nyt lähinnä asiantuntijana kuultavana olemista eduskunnassa. Prosessin tavoitteena on yhteensovittaa valmistelu niin, että eri asiakirjat muodostavat kokonaisuuden siten, että esim. talousarvioesityksessä asetetut tavoitteet toteutuvat yksityiskohtaisemmassa tulossuunnittelussa, Kaivosoja sanoo.
Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoasioiden osuus budjetissa on poikkeava, sillä toimintaa rahoitetaan sekä veikkausvoittovaroista että varsinaisilta budjettimomenteilta. Oman lisänsä prosessiin tuo veikkausvoittovarojen sidoksellisuus veikkauksen tuottamaan voittoon ja raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuoton jakamisesta annetussa laissa määritellyt jakosuhteet.
Budjetin valmisteluun liittyy myös kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osastolla samanaikainen budjettilakien valmisteleminen. Tänä vuonna budjettilakiesityksiä annettiin neljä.
- Onnistuminen tarkoittaa meidän kannaltamme sitä, että olemme pystyneet luomaan toimialallemme optimaaliset mahdollisuudet sekä budjetti- että lainsääntöohjauksella. Hyviä hankkeita on paljon, joten ratkaisuja ei ole aina helppo tehdä. Budjetin valmistelu edellyttääkin yhteensovittamista ja kompromisseja.
- Haasteena ja hankaluutena on lisäksi se, että toimialan kehittämisen kannalta keskeisien uusien hankkeiden rahoittamiseen on edelleen lamavuosien jäljeltä kovin vähän rahaa, sillä suurin osa budjetista kuluu lakisääteisiin menoihin. Olemme pyrkineet varaamaan rahaa myös laajan toimialamme hyvin suuren toimijajoukon ennakoimattomiin tarpeisiin, mutta leikkuri iskee useimmiten juuri niihin, Kaivosoja toteaa.
Ote suoraan ja vapaasti kopioitavana netistä:
Budjetin parissa uurastetaan ympäri vuotta:
http://www.minedu.fi/etusivu/arkisto/2002/2609/budjettivuosi.html
Mitä budjetti kertoo?
Budjetin puurtajat
Valtion talousarvioon liittyvien tehtävien parissa työskennellään opetusministeriössä lähes ympäri vuoden - kiireet tosin kasautuvat työhön osallistuvilla hieman eri aikoihin. Artikkelissa esitellään kolme näkökulmaa budjetin parissa puurtamiseen.
Talousyksikön ja talousjohtaja Eero Pulkkisen budjettikiireet painottuvat loppukevääseen ja kesään.
Painotuore budjettikirja ei herätä erityisiä intohimoja opetusministeriön talousjohtaja Eero Pulkkisessa.
- Ensimmäinen keltaisen kirjan versio valmistuu jo budjettiriiheen ja lopullinen eduskuntaa varten. Kun budjetti annetaan eduskunnalle, tunnemme sen sisällön jo läpikotaisin, sillä olemme mukana valmistelussa tiiviisti kaikissa eri vaiheissa.
Talousyksikön tehtävänä on valmisteluvaiheessa tarkistaa ja viimeistellä osastojen esitykset, laskea mm. valtionosuusmomentit sekä muokata budjettiesitys teknisesti yhteensopivaksi. Sitä ennen käydään neuvottelut ministereiden johdolla budjetin painopisteistä ja muusta sisällöstä.
Mielenkiintoisinta aikaa budjetin valmistelussa onkin Pulkkisen mukaan valtiovarainministeriön kannanotto opetusministeriön ehdotukseen.
- Mahdollisista eroavaisuuksista valmistelemme ministeriössä huomautusmuistion eli ns. rutinalistan, joka käydään läpi ministeritason neuvotteluissa. Mielenkiintoa liittyykin lähinnä siihen, mitkä ehdotuksista saadaan läpi ja mitkä jäävät auki.
Budjettikiireet tulevat Pulkkisen mukaan vuoden mittaan ryöpsähdyksinä ja niihin osataan varautua. Kiireisintä aikaa on valmistelussa huhti-toukokuu sekä itse neuvottelujen ajankohdat kesällä. Budjetin julkistamiseen liittyviä kyselyt ovat Pulkkisen mukaan kuitenkin jonkin verran vähentyneet.
- Tiedot löytyvät nykyisin verkosta ja sen sijaan, että faksaisimme sivukaupalla papereita, kiinnostuneet löytävät www-sivuiltamme niin toiminta- ja taloussuunnitelmat, tulossuunnitelmat kuin hallinnonalan budjettiesityksetkin ja niitä koskevat tiedotteet.
Tulevien vuosien budjettien valmistelu tuonee jonkin verran muutoksia totuttuun.
- Vaalien takia vuoden 2004 budjettiehdotuksen laadinnan yhteydessä on odotettavissa kahdet kehykset, kun hallitus vaihtuu. Istuva hallitus käsittelee vielä kehykset, mutta vasta uusi hallitus lyö ne lopullisesti lukkoon ja saattaa tehdä muutoksia ja uusia painotuksia kehyksiin. Myös hallitusohjelman linjauksia tultanee jatkossa käsittelemään uudella tavalla budjettivalmistelun yhteydessä. Samoin muutoksia voi aiheuttaa peruspalvelujen kokoaminen omaksi kokonaisuudekseen ns. peruspalvelubudjetiksi tai koordinoivien ministerien käytäntö laajoissa hallitusohjelmaan liittyvissä hankkeissa.
Osastojen kiireet painottuvat hieman aikaisempaan
Opetusministeriön osastoilla kovimmat budjettikiireet painottuvat hieman aikaisempaan vaiheeseen. Sekä koulutus- ja tiedepolitiikan osastolla että kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osastolla kiireisintä aikaa budjetin valmisteluun liittyen on tammi-helmikuussa kun ministeriössä valmistellaan kehyksiä sekä maaliskuusta aina siihen saakka kun opetusministeriön ehdotus hallinnonalan talousarvioesitykseksi valmistuu. Lisäksi työllistävät lisäbudjettiehdotukset.
Yksiköissä valmistellaan omat esitykset annettuihin kehyksiin, joiden kokoamista koordinoi osastoilla yhteinen taloustiimi tai -ryhmä, jossa osaston eri yksiköt ovat edustettuina. Ministereiden ohjeet painotuksista ja valtiovarainministeriön tekniset ohjeet tuovat valmisteluun omat reunaehtonsa. Koordinoivan ryhmän tehtävänä on työstää osaston yhteinen esitys, jota käsitellään mm. osaston johtoryhmässä. Talousyksikkö viimeistelee ja yhteensovittaa osastojen esityksistä ministereiden näkemysten mukaisen ministeriön yhteisen esityksen.
Talousryhmä kokoontuu lähes viikoittain
- Budjettiin liittyviä asioita käsitellään osastoilla ympäri vuotta. Koulutus- ja tiedepolitiikan osastolla toimii oma talousryhmä, jossa ovat edustettuna kaikki "kehysalueet" eli osaston yksiköt. Ryhmä kokoontuu lähes viikoittain ja kiireisempänä aikana useita kertoja viikossa. Sama ryhmä valmistelee myös toiminta- ja taloussuunnitelmaan otettavat asiat, kertoo suunnittelupäällikkö Jouko Könnölä käytännöistä.
Budjetti työllistää myös säädöksiä valmistelevia virkamiehiä, sillä budjettiesityksen yhteydessä eduskunnalle annetaan myös siihen liittyvät lakiehdotukset.
- Vuoden 2003 budjettiin liittyviä lakiesityksiä oli koulutuspuolella tavallista vähemmän. Ns. budjettilakeina eduskunnassa käsitellään ehdotus lisäkoulutuksen laskennalliseen järjestelmään siirtymisestä sekä koulutuksen arviointineuvoston perustaminen.
Muutoinkin yhteydenpito eduskuntaan ja hallinnonalalle on tiivistä, Könnölä kuvailee.
- Eduskuntakäsittelyn aikana asiantuntijavirkamiehet käyvät valiokuntien kuultavana ja myös kentältä kysellään paljon, mitä esitykset tulevat käytännössä tarkoittamaan. Erityisesti yliopistojen yhteydenpito on ollut aktiivista.
Aina tarpeet, toiveet ja todellisuus eivät kohtaa.
- Hankalinta on, kun rahoja vähennetään ja joudumme ratkaisemaan kehysten sisällä mihin leikkaukset kohdennetaan. Siitä huolimatta budjetin valmistuminen tuntuu hyvältä: saatiinhan se valmiiksi.
Budjetti on prosessi
Hallitusneuvos Riitta Kaivosojan mielestä budjettiprosessin tärkeä tavoite on luoda toimialalle optimaaliset mahdollisuudet.
Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osastolla mm. budjettiasioiden parissa työskentelevä hallitusneuvos Riitta Kaivosoja näkee budjetin selkeästi prosessina.
- Eduskunnalle annettu budjettiesitys on prosessin yksi vaihe. Eduskuntakäsittelyssä sen sisältöön ja määrärahoihin tulee vielä muutoksia, joten lopullinen tilanne on selvillä vasta kun eduskunta on hyväksynyt budjetin ja kirjan väri on vaihtunut keltaisesta valkoiseksi.
- Budjettiin liittyviä asioita valmistellaan osastolla yksiköissä ja osaston taloustiimissä limittäin ja lomittain ympäri vuotta. Samaan aikaan voi olla käynnissä toiminta- ja taloussuunnitelman valmistelu, tulossuunnitelman työstäminen, lisätalousarvioesityksen valmistelu sekä varsinaisen budjettiesityksen käsittely, kuten juuri nyt on asianlaita. Tosin budjettiesitykseen liittyvä käsittely on nyt lähinnä asiantuntijana kuultavana olemista eduskunnassa. Prosessin tavoitteena on yhteensovittaa valmistelu niin, että eri asiakirjat muodostavat kokonaisuuden siten, että esim. talousarvioesityksessä asetetut tavoitteet toteutuvat yksityiskohtaisemmassa tulossuunnittelussa, Kaivosoja sanoo.
Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoasioiden osuus budjetissa on poikkeava, sillä toimintaa rahoitetaan sekä veikkausvoittovaroista että varsinaisilta budjettimomenteilta. Oman lisänsä prosessiin tuo veikkausvoittovarojen sidoksellisuus veikkauksen tuottamaan voittoon ja raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuoton jakamisesta annetussa laissa määritellyt jakosuhteet.
Budjetin valmisteluun liittyy myös kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osastolla samanaikainen budjettilakien valmisteleminen. Tänä vuonna budjettilakiesityksiä annettiin neljä.
- Onnistuminen tarkoittaa meidän kannaltamme sitä, että olemme pystyneet luomaan toimialallemme optimaaliset mahdollisuudet sekä budjetti- että lainsääntöohjauksella. Hyviä hankkeita on paljon, joten ratkaisuja ei ole aina helppo tehdä. Budjetin valmistelu edellyttääkin yhteensovittamista ja kompromisseja.
- Haasteena ja hankaluutena on lisäksi se, että toimialan kehittämisen kannalta keskeisien uusien hankkeiden rahoittamiseen on edelleen lamavuosien jäljeltä kovin vähän rahaa, sillä suurin osa budjetista kuluu lakisääteisiin menoihin. Olemme pyrkineet varaamaan rahaa myös laajan toimialamme hyvin suuren toimijajoukon ennakoimattomiin tarpeisiin, mutta leikkuri iskee useimmiten juuri niihin, Kaivosoja toteaa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.