Pysyykö

Pelottaa

henkinen toimintakyky loppuun saakka parkinsonin taudissa? Isoisoäitini sairastui kysyiseen tautiin ja ei mennyt kauaakaan kun yksi hänen pojistaan sairastui myös. Millaisia ovat viimeiset elinvuodet kyseisessä sairaudessa? Itseäni pelottaa sairastuminen tähän tautiin. Olen aina ajatellut, että kunhan pää toimii loppuun saakka niin kaikki on suhteellisen hyvin (omaistenkin kannalta).

Täälläkin on keskusteltu, että toimintakyky säilyy, mutta kuinka kauan? Ja mikä on keskimääräinen elinikä tähän sairauteen sairastuneilla? Sairaus puhkeaa ilmeisesti yleensä hieman vanhemmalla iällä. Isoisoäitini oli jo päälle 80 vuotias kun diagnoosi tehtiin mutta hänen poikansa vain viisissäkymmenissä. Mikä on todennäköisyys että sairaus puhkeaisi nuorempana?

Harmi ettei sairaudesta tiedetä paljoa ja sen aiheuttajista. Onko lääkitys tehokas? Ja käykö jossain vaiheessa sairautta niin etteivät ne enää toimikkaan?

Anteeksi tämä kyselypötkö, mutta tämä asia huolestuttaa aikalailla. Voimia teille kaikille sairastuneille ja heidän omaisille.

7

2568

    Vastaukset 7

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • kuten myös

      Isällä vielä äly pelaa suht hyvin.
      Loppuvaihetta varmaankin alkaa olla.
      Ei se elämä näytä helpolta, ei sinnepäinkään.
      Liikkuminen on mahdotonta, puhuminen myös. Syöminen tuottaa suuria vaikeuksia.
      Äly pelaa, mutta itsensä ilmaiseminen alkaa olla mahdotonta juuri tämän puheen takia.
      Lääkitys ei mielestäni ole ollenkaan tehokasta, tuntuu ettei helpotusta lääkkeistä tule.

      • ruokailu

        Lääkityksen tehoa voi nostaa, kiinnittämällä ruokailuun huomiota.

        Lääkitys minun kohdalla toimii näin,,,Otan lääkityksen aamulla tyhjään mahaan, juoden runsaasti vettä.
        Sitten noin 1/2 tun. kuluttua kahvi 2 voileivällä, tai pieni lautallinen puuroa, kasvisras silmällä.

        Syön päivällä hedelmiä ja ruokia jossa ei ole valkuaista, kaikki eläin rasvaa sisältävät ruuat jätän illalle.
        Kuten lihan, maidon, kananmunat, makkarat, juustot eli kaikki proteini ruuat.

        En juurikaan syö ollenkaan proteini pitoista ruokaa, koska se vaikuttaa minulla lääkkeen imeytimeseen.

        Koska lääkkeessä on valkuaista kemiallista, ja ruuassa on valkuaista, on todettu että kemiallinen valkuainen häviää aina proteeni valkuaiselle.

        Näin ollen lääkkeen teho huononee tai jää jopa tulematta.

        Voisit koettaa tätä myös isäsi suhteen.
        Tämäkin on yksilöllistä, mikä toimii toisella ei välttämättä toisella.

        Liikumista pitäisi päivittäin harjottaa, vaikka vähänkin.


      • Pelkuriraukka
        ruokailu kirjoitti:

        Lääkityksen tehoa voi nostaa, kiinnittämällä ruokailuun huomiota.

        Lääkitys minun kohdalla toimii näin,,,Otan lääkityksen aamulla tyhjään mahaan, juoden runsaasti vettä.
        Sitten noin 1/2 tun. kuluttua kahvi 2 voileivällä, tai pieni lautallinen puuroa, kasvisras silmällä.

        Syön päivällä hedelmiä ja ruokia jossa ei ole valkuaista, kaikki eläin rasvaa sisältävät ruuat jätän illalle.
        Kuten lihan, maidon, kananmunat, makkarat, juustot eli kaikki proteini ruuat.

        En juurikaan syö ollenkaan proteini pitoista ruokaa, koska se vaikuttaa minulla lääkkeen imeytimeseen.

        Koska lääkkeessä on valkuaista kemiallista, ja ruuassa on valkuaista, on todettu että kemiallinen valkuainen häviää aina proteeni valkuaiselle.

        Näin ollen lääkkeen teho huononee tai jää jopa tulematta.

        Voisit koettaa tätä myös isäsi suhteen.
        Tämäkin on yksilöllistä, mikä toimii toisella ei välttämättä toisella.

        Liikumista pitäisi päivittäin harjottaa, vaikka vähänkin.

        Sehän se pelottaakin, että pääpelaa mutta et voi tehdä mitään.Olen 50 parkinsonia sairastava nainen ja minä pelkään kamalasti sitä, että menen sellaiseen kuntoon, että olen lähinnä vihannes, ja tajuan itse niin olevan.Toivon todella saavani kuolla ennenkuin olen sidottuna sänkyyn ja tajuan sen itse. Kauhistuttaa ajatus, että makaan sängyssä ja tajuan mitä ympärilläni tapahtuum mutta en voi ilmaista itseäni. Mieluusti sitten ällipois.


      • maritca
        Pelkuriraukka kirjoitti:

        Sehän se pelottaakin, että pääpelaa mutta et voi tehdä mitään.Olen 50 parkinsonia sairastava nainen ja minä pelkään kamalasti sitä, että menen sellaiseen kuntoon, että olen lähinnä vihannes, ja tajuan itse niin olevan.Toivon todella saavani kuolla ennenkuin olen sidottuna sänkyyn ja tajuan sen itse. Kauhistuttaa ajatus, että makaan sängyssä ja tajuan mitä ympärilläni tapahtuum mutta en voi ilmaista itseäni. Mieluusti sitten ällipois.

        Hyvä kanssa kulkija! Ymmärrän tunteesi. Itse olen myös parkinsonia sairastava nainen, 50 ja risat. Minulla on monia ystäviä, jotka ovat sairastaneet parkinsonia jo pian 20-vuotta ja heilla ajatusmaailma toimii hyvin ja jalatkin viipottaa mennä eteenpäin kummasti. Nauttivat elämästään täysin rinnoin. Välillä on huonompia päiviä ja sitten taas parempia. Tämän sairauden kanssa pärjää nykyisin aika hyvin.
        Lääketiede kehittyy ja kehitellään uusia lääkkeitä ja hoitoja. Tärkeää on oppia nauttimaan pienistä asioista ja säilyttä positiivinen elämän asenne, vaikka se toisinaan voi olla vaikeaa. Puhuminen auttaa hyvien ystävien kanssa, ainakin minua. Kaikkea hyvää Sinulle ja voimia parkinsonin matkassa.
        Ps. oletko lukenut Kari Ahon kirjan, matkakumppanina Parkinson. Siinä on kirja, joka jokaisen parkinsonia sairastavan ja heidän läheistensä kannattaisi lukea. Olen lukenut sen useamman kerran. Sitä on lainastoissa ja kirjakaupoissa saatavana.


      • Pelkuriraukka
        maritca kirjoitti:

        Hyvä kanssa kulkija! Ymmärrän tunteesi. Itse olen myös parkinsonia sairastava nainen, 50 ja risat. Minulla on monia ystäviä, jotka ovat sairastaneet parkinsonia jo pian 20-vuotta ja heilla ajatusmaailma toimii hyvin ja jalatkin viipottaa mennä eteenpäin kummasti. Nauttivat elämästään täysin rinnoin. Välillä on huonompia päiviä ja sitten taas parempia. Tämän sairauden kanssa pärjää nykyisin aika hyvin.
        Lääketiede kehittyy ja kehitellään uusia lääkkeitä ja hoitoja. Tärkeää on oppia nauttimaan pienistä asioista ja säilyttä positiivinen elämän asenne, vaikka se toisinaan voi olla vaikeaa. Puhuminen auttaa hyvien ystävien kanssa, ainakin minua. Kaikkea hyvää Sinulle ja voimia parkinsonin matkassa.
        Ps. oletko lukenut Kari Ahon kirjan, matkakumppanina Parkinson. Siinä on kirja, joka jokaisen parkinsonia sairastavan ja heidän läheistensä kannattaisi lukea. Olen lukenut sen useamman kerran. Sitä on lainastoissa ja kirjakaupoissa saatavana.

        On luettu Kari Ahot ja paljon muutakin, mutta se ei pelkoa vähennä. Kyllähän kaikki toitottavat elämän laatua ja elämistä tässä päivässä, mutta kyllä tulevaisuus on pimeä tunneli, joka käy yhä mustemmaksi, eikä valoa näy.


      • tee niin kuin minä
        Pelkuriraukka kirjoitti:

        Sehän se pelottaakin, että pääpelaa mutta et voi tehdä mitään.Olen 50 parkinsonia sairastava nainen ja minä pelkään kamalasti sitä, että menen sellaiseen kuntoon, että olen lähinnä vihannes, ja tajuan itse niin olevan.Toivon todella saavani kuolla ennenkuin olen sidottuna sänkyyn ja tajuan sen itse. Kauhistuttaa ajatus, että makaan sängyssä ja tajuan mitä ympärilläni tapahtuum mutta en voi ilmaista itseäni. Mieluusti sitten ällipois.

        Koska asialle ei voi mitään, että olemme saanet tämän sairauden. Minä kieltäydyn ajattelmasta koko asiaa.

        Jos sairaus juolahtaa mieleni, karkotan sen heti pois, otan sen aivankuin käteeni(havainnollisesti) ja siirrän pois.

        En myöskään katso TV-mitään siihen viitaavaa, enkä lehdistä lue. Minusta on helpompi elää, kun ei jatkuvasti ole nämä ikävät asiat mielessä.

        Ajattelen näin lapsen omaisesti että kun en murehdi sairauttani,kenties se hidastaa etenemistä.

        Kuluttaahan sellainen jatkuva murehtiminen ihmistä, eikä se ole sanottu että kaikki meneekään erittäin huonoon kuntoon.

        Muistan kulleeni että on kolmenlaista parkista
        ensin olis nopeasti etenevä (johtaa nopeasti rullatuoliin).
        Sitten olis hitaasti etenevä. Ja kolmas olis että parkinson todetaan, mutta se ei näytä huononevan eteenpäin(eli on melko hyvä).

        Tästä viimeisestä en mene vannomaan, mutta kun seuraa parkis potilait, onhan niillä eroja.


      • rähäkkä

        Itse olin 50 kun diagnoosi tehtiin, piilevänä se oli muutaman vuoden. Mutta lääkkeillä, ystävillä, perheen kannustuksella mennään pitkälle. Huumoria tarvitaan. Eikä joka päivä valittaa läheisille ja työkavereille sairauresta. Itse kuljen ja menen niinkuin ennenkin. Työntekoa vähensin, enkä ajattele koko sairautta.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ampuminen kylpylässä

      Onko vornasen timbe käynyt hiukan kylpemässä vai mikä tämä ampumatapaus on kylpylässä? Tuntuu aika villi meno olevan naa
      Naantali
      105
      2401
    2. Kemijärvellä vesionnettomuus

      Pitkänsillan ja taiteilijanniemen välillä nähty henkilön painuvan veden alle. Mitä on tapahtunut? Onko vesihiisi taas as
      Kemijärvi
      42
      1648
    3. 115
      1178
    4. Hei, voitko kuunnella

      Voisitko auttaa minua selvittämään asioita? En halua ajaa sinua hulluuteen kanssani, en sitoa sinua, en esittää vaatimu
      Ikävä
      141
      1169
    5. Joku porukka lähtenyt täältä

      Ihmeen hiljainen on palsta nyt. Yleensä tänne tulvii aloituksia yms, mutta nyt on kyllä erikoisen hiljaista.
      Ikävä
      233
      1081
    6. Costa Rica on tympeän makuinen kahvi

      Ostin kahvin hinnan romahduksen kunniaksi Costa Rican "Premium Blendiä". Piti olla sataprosenttista arabialaista. No ain
      Maailman menoa
      58
      997
    7. Miten yrität

      Vielä saada kaivattusi?
      Ikävä
      83
      914
    8. Se kun olit pitkästä aikaa silmieni edessä

      Oli kyllä sykähdyttävää. Tiedätkö, mikä laittaa minut ikävöimään sinua? Kun palautan mieleeni valtavan ihanan olemuksen,
      Ikävä
      55
      871
    9. Tuletko tänään

      Jos soitan? Niin... tuletko?🖤
      Ikävä
      83
      831
    10. 59
      805
    11. Olipa yllätys

      Kuten hyvin moni tiesi/arvasi että valetta alusta loppuun toi *olemme ystäviä* satu. Instassaan käsi kädessä kuva kertoo
      Kotimaiset julkkisjuorut
      215
      794
    12. Muutto auto hakee sut tänään!

      Tein sulle oman huoneen! mieheltä naiselle
      Ikävä
      93
      759
    13. Kiinni jäit

      Ei olisi uskonut sinusta
      Ikävä
      42
      750
    14. On todella ikävää

      Todella ikävää, että asiat ovat menneet tällaisiksi. Tämä ei ollut missään vaiheessa tarkoitukseni. Olen tehnyt virheit
      Ikävä
      79
      678
    15. Oletteko koskaan torjuneet kaivattuanne?

      Minä olen, kun en silloin tajunnut vielä ihastuneeni. Yritin paikata tapahtunutta, mutta ei onnistunut enää.
      Ikävä
      34
      666
    16. Ottanet yhteyttä

      Facebookissa,jos on jotain asiaa.Miehelle! T.M-nainen.
      Ikävä
      58
      569
    17. Nyt ei enää ole

      Mitään mikä pitäisi mut hiljaa, kaikesta. Tämä on muutamalle henkilölle täällä.
      Ikävä
      39
      545
    18. Onkin niin, että olet hulluna minuun

      mutta et uskalla sitä tuoda ilmi. Salaa haaveilet kiihkeästä suhteesta, vaan siihen se jää, ja syyksi esteet ja muut. S
      Ikävä
      27
      539
    19. Mitä on mietteissäsi

      Tänään?
      Ikävä
      51
      533
    20. Kai sä mies ymmärrät..

      ..ettet jättänyt vaihtoahtoa. Tottakai toivon vielä, että pystyisit toimimaan niin että asiat korjaantuisivat. Vahvast
      Ikävä
      30
      522
    Aihe